Juokseminen takkuaa kuukauden tauon jälkeen (käsi oikutellut, nyt ei hätää) ja maistuu puurolta. Inhotti eilen lähteä lenkille, ei olisi millään jaksanut ja loppuviimeksi juoksin n. 3,5 km ja sitten en enää jaksanut/viitsinyt, vaikka ''ennen'' juoksin kevyesti 8 km.
Nyt on sellainen olo, ettei millään vaan jaksaisi. Lihakset eivät venyttelystä huolimatta tunnu enää elastisilta ja suonta rupeaa usein vetämään. Asfaltti tuntuu jaloissa pahalta, mutta metsäänkään ei pääse. Kaikki vaan tökkii. Onko lisäksi kunnon näin raju putoaminen (pääsisin varmaan kuusi km jos oikein jaksaisin ponnistaa) normaalia?
Onko muille käynyt näin ja mitä silloin olette tehneet? Hyviä vinkkejä juoksuinnon palauttamiseen otetaan myös äärettömän kiitollisena vastaan.
Nyt on sellainen olo, ettei millään vaan jaksaisi. Lihakset eivät venyttelystä huolimatta tunnu enää elastisilta ja suonta rupeaa usein vetämään. Asfaltti tuntuu jaloissa pahalta, mutta metsäänkään ei pääse. Kaikki vaan tökkii. Onko lisäksi kunnon näin raju putoaminen (pääsisin varmaan kuusi km jos oikein jaksaisin ponnistaa) normaalia?
Onko muille käynyt näin ja mitä silloin olette tehneet? Hyviä vinkkejä juoksuinnon palauttamiseen otetaan myös äärettömän kiitollisena vastaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eipä mulla ole muuta neuvoa kuin että sitkeys palkitaan. Itselläni on samaa ongelmaa pidemmän tauon jälkeen mutta aina juoksemisen ilo on löytynyt pari raskaamman viikon kuluttua. Sinun pitää vain taas muistuttaa kroppaasi siitä mitä juokseminen on.
Kevyitä lyhyitä lenkkejä ja välillä pieniä vetoja jotta juoksu alkaa taas rullaamaan, tuolla ohjeella itselläni juoksu lähtee liikkeelle.
Itse ajattelisin niin, että voisit ottaa aika rennosti juoksemisen suhteen nyt, jotta into palailee pikkuhiljaa. Eli mene lenkille vain silloin, kun tuntuu siltä, äläkä vedä itseäsi ihan loppuun. Helposti se pienikin kipinä meinaan sammuu. Voit koettaa myös jotain muuta lajia kunnon kohottamiseen, ja samalla mielen virkistämiseen. Pientä kevyttä juosua tosiaan kannattaa silti välillä tehdä, jottei ihan "unohdu" se touhu. Tsemppiä vaan, kyllä se into sieltä löytyy :)
Huolimatta siitä että talvella on tullut hiihdettyä 2-3 kertaa tunnin lenkkejä viikossa, oli juoksukauden aloittaminen lumien sulamisen aiheuttaman 3 viikon tauon jälkeen taas yhtä tervan juontia.
Jo vuosien ajan olen havainnut hyväksi seuraavan kaavan juoksukauden aloittamiseen:
1) lähden lenkille vain silloin kun on hyvä sää, eikä hirveää kiirettä ja päätän että nyt ollaan ulkona se tunti ja kierretään se ennalta päätetty 5-6km lenkki
2) lähden liikkeelle reippaasti kävellen ja vaihdan lenkkeilyyn vasta kun lihakset ovat lämmenneet ja alkaa tuntua siltä että voisi juostakin
3) vaihdan takaisin kävelyyn heti kun alkaa tuntua pahalta eli puuskuttaa liikaa jalat kramppaavat tai alkavat sattua jne mutta kierrän kuitenkin koko lenkin vaikka kävellen ja pointti on siinä että nautin ulkoilusta enkä suinkaan revi veren maku suussa ja jalat halkoina väkipakolla.
4) tätä jatketaan niin kauan että se 6km lenkki tulee ensimmäisen kerran juostua kokonaan ja sitten jatkan tuota pikkulenkkiä muutaman kerran kunnes peruskuntoa alkaa kertyä niin että voin vaihtaa 11km lenkille jota yleensä juoksen.
Tuohon kaikkeen menee noin 3 viikkoa (ensimmäiseen 11km lenkkiin) ja ensimmäiset lenkkikerrat tulee juostua ehkä 2-3km pieninä pätkinä ja ehkä viidennellä kerralla pääsee ensimmäisen kerran koko 6km lenkin kevyttä lönkyttelyä. Siitä se lähtee ja kun kunto kasvaa, pitenevät matkat ja vauhti ihan itsekseen.
Juuri näin minäkin teen. Hiihtokauden loppuminen ottaa kyllä päähän, mutta pian huomaat, että on taas marras-joulukuu ja suksi luistaa. Sitä ennen pitää pärjätä lenkkareilla (ja rullasuksilla). Ensimmäiset lenkkeilykerrat kävellään ainakin puolet matkasta, vähitellen juoksun/hölkän osuutta lisätään ja lopulta matkaa pidennetään. Syyskesällä menee kymppi jo kevyesti. Sitkeys palkitaan kovalla kunnolla ja hyvällä mielellä. Jaksa, jaksa!
Sama juttu mulla. Hiihtelen talvella muutamia satoja kilometrejä ja pelaan satunnaisesti sählyä ja sulista. Silti juoksun aloittaminen on keväällä todella vaikeata. Tuntuu, että juoksukuntoa ei yksinkertaisesti ole.
Olen huomannut samat konstit toimiviksi. Alussa pientä lenkkiä ilman repimistä. Heti kävelyksi, kun alkaa tuntumaan pahalta. Kuulokkeet korville ja tunti tai puolitoista. Olen myös huomannut, että iltaisin lenkit kulkee parhaiten.
Ja yllättävän äkkiä sitä vaan taas jaksaa kympin lenkkiä juosta! Vituttaa vaan aina se aloittaminen.