Onko kellekkään käynyt niin että on ollut pelkkää kaveria jonkun ihmisen kanssa kauan aikaa, eikä ole muuussa mielessä kiinnostunut, mutta yhtäkkiä onkin huomannut että haluaisi enemmän?
Ystavyydestä seurusteluun
-MäVaan-
81330
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ei ole
ei siinä oo mitään tavatonta. ihminen voi pikkuhiljaa vaan ihastua ajankuluessa. ei ne ihastukset aina tuu heti alussa ku toisen tapaa.
Työ- tai muusta kaveruudesta pikku hiljaa kehittyneet tunteet ne vasta vahvoja onkin. Oman kokemuksen mukaan ainakin. Se vaatii myös extra varovaisuutta ettei se kaveruus mene piloille. Esimerkiksi sen takia et syvemmät tunteet ovat yksipuolisia tai vaikka molemmin puolisia mutta jompi kumpi tai molemmat on varattuja.
Raskastakin voi olla kun se ei-ikioma kaveri on mielessä aamusta iltaan..
Eräs ystäväni elää tällä hetkellä elämänsä parasta aikaa. Eli ystävykset rakastuivat monen ystävyysvuoden jälkeen toisiinsa, yllättäen.
Ihan sydämeen sattuu, kun katselee heidän onneaan :)) Parasta tässä kaikessa on se, että tuntevat toisensa entuudestaan jo tosi hyvin.
Nimim. Häät tulossa
Kyllä sen aistii jos on lähipiirissä ihminen joka on ns. on kiinnostunut....
Ja jos asia muuttuu sitten vaikka tekstiviestitasolle niin se on kait aika selvää... ei ystävän rakastumista voi jättää piiloon. tai siis peittää jos on kiinnostunut jostain ihmisestä. ei sitä koskaan naamatutulle laita viestiä jos ei oo jotain mielessä
kyllä. ja kävi niin "onnellisesti" että ystävänikin oli kiinnostunut minusta. seurustelu kesti kaksi kuukautta, tilanne oli niin kummallinen, ettei se kestänyt. muut kaveritkin ihmettelivät että miten hitossa te nyt noin yhtäkkiä. kaveruuteen oli todella vaikea palata. ei jotenkin pystynyt seurusteluun mutta pelkkä kaveruus ei tuntunut riittävän. mutta nyt vuoden päästä kaikki on ok ja ollaan taas (vaan)kavereita. en suosittele. riippuu tietenkin tilanteesta.
Eli ystäviä oltiin joku 3 vuotta, sitten yhessä 4 vuotta. Nyt kohta taas vuosi ystäviä vain...
..olla ihastumatta kaveriini jo kakarasta asti. En ollut aikaisemmin välittänyt tytöistä kun vaan jostain kumman syystä aloin langeta kaveriini. Monta kertaa huomasin ajattelevani häntä ja katselin kuinka kaunis hän on, ja pikkuhiljaa mun tunteet vuosien aikana ovat syventyneet entisestään.
Mutta niin kamalan kivualiasta tämä on. Jos rakastun häneen lopullisesti niin pilaan koko homman. Nytkin olen epärehellinen hänelle ja pettänyt luottamuksen lankeamalla. Kamala syyllisyys muttei mitään voi asialle tehdäkään (en jaksa valehdella itselleni enää yhtään enempää). Hänellä on ollut aikaisemminkin huono onni poikapuolisten kavereiden kanssa kun jokainen oli ihastunut häneen joten niistä ei tullut mitään.
Miten pystyn olemaan ku ei mitään kun samalla haluaisin niin kovasti ottaa hänet syliini?!
Okei, voisin jatkaa hänestä kirjoittamista koko päivän mutta parasta lopettaa tähän. Sanon vaan vielä että koskee, saan olla ikuisesti mustasukkainen hänestä ja pelottaa jos lankean lopullisesti ja pilaan koko homman. Mulla ei ole ystäviä niin paljon että voisin korvata toisen toisella. Sen lisäksi miten minä korvaisin hänet? Ei kaikki maailman ihmisetkään pystyisi korvaamaan häntä...
-Onneton surkimus-