mix täällä pitää elää?

'ttu

Vauva huutaa ja huutaa, minä suren ja suren. Ukko on luigi, outo rockmies, juoppo, joka ei perheestään piittaa. Minä onneton tulin raskaaksi ja uskoin hänen lupauksiinsa sinisilmäisenä että hän muuttuu. Olisi muuttunut edes siksi aikaa, kun saan lapsen ja pääsen jaloilleni! Mutta ei. Julmuri elää itselleen. Ja nyt vauva kasvaa ja mies edelleen samanlainen. En löydä sanoja kuinka paljon vihaan tätä elämää ja itseäni. En syö, nukahdan unilääkkeillä, vihaan kaiken maailman terapia-ajatuksia, olen yksin ja yksin vaan. En pidä miehistä edes ajatuksena, että etsisin jonkun uuden kaverin jostain, enhän mä voi saada, kun mulla on noin pieni lapsikin joka vie kaiken ajan ja mehut. Enkä tykkää yhdestäkään vastaantulevasta miehestä, en katso ketään sillä silmällä. Tiedän jo kaiken nähneenä, mitä ihmisten päässä ylipäätään liikkuu. Eipä paljon mitään, sano se.

8

589

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • naiset (ensin) uhreina

      Minua ovat miehet pienestä asti asteittain tuhonneet pala palalta.En ole mitenkään katkera, mutta tiedän ettei "sitä syliä" enää minun elämässäni tule löytymään.Varaudun kylmiin, yksinäisiin talviin villaisissa huovissa.
      Minusta äitiys on hienoa.Ehkä on jopa lapsesi kannalta parempi, että ei-terve suhde (?) mieheen pysyy jäähyllä.
      En tosin ole oikea sanomaan, kunhan puran pahaa oloani tänne nettiin.Itse olen yksinkertaisesti vammautunut, se ei ole kenenkään syytä mutta alasajoa edesauttoi koko matkan ajan kyllä patriarkaalinen miesvalta.Mutta, nyt mä keskityn pieniin piireihini välittävillä ihmisillä ja yritän hoitaa terveyttäni, sulkien oven kaikenlaiselle shovinismi/seksihömpälle.
      Onnea äitiyteen.Älä ryhdy kasviksi, kuten mä tein, vaan elä eläimellisesti.Kissassa on voimaa, hennossa kukassa ei!

      • 'ttu

        Noin mullekin on käynyt. Monta kertaa. Miehet tekevät aina mitä huvittaa ja jos lapsen siihen onnistuu vielä väliin saamaan, soppa on valmis. Terveys mennyt miesten takia, huono onni on vaaninut aina minua joka käänteessä, milloin iskeä. Olen yksinäinen, yritän silti pitää langat kasassa. Mutta intiimi parisuhdekin pois kiva. Sellaista ei vain saa, vaikka maailma on himokkaita äijiä pullollaan. Minulle kun ei kelpaa vaan kuka tahansa. Äitiyteni pelottaa minua. Kun lapsi itkee, tunnen syyllisyyttä siitä, etten jaksa vauvan joka itkuun yksinäni vastata. En jaksa leikkiäkään varmaan, kohta hän jo juoksee pitkin asuntoa ja en tiedä miten saan elämäni silloin sujumaan. Pitääkö minun kantaa kaikki tavarat kaatopaikalle, että sekin asia onnistuu, koska yksin ei ole helppoa vahtia pienen joka askelta? Huostaan varmaan tarvitsisi laittaa jonkun mielestä, mutta kun ylpeys ei anna periksi, se tuntuu naurettavalta ajatukselta. En ole sen lajin ihmisiä kerta kaikkiaan. Äitiydestäni en osaa sanoa, nautinko vai kärsinkö enemmän, ehkä kärsin koska olen vajaa ilman lapsen isää, tämän tukea ja hellyyttä. Minkäkin tarvitsisin jotakuta. Äitiys vain on minulla, kuten naisen osa on. En osaa ajatela asiaa mitenkään isona juttuna, se vain vituttaa. Vammautunut olen (myös), en tiedä sainko sen jo syntymälahjana, mutta olen nyt lähes täys erakkoihminen enkä enää tiedä, mitä tässä maailmassa tehdä, mietin sitä asiaa päivät pitkät kotonani, haudon vuodesta toiseen toivetta päästä pois elämän kirjoista. Mietin, kuka hoitaa vauvaa sitten, jos en itse enää jaksa.


      • duster6999
        'ttu kirjoitti:

        Noin mullekin on käynyt. Monta kertaa. Miehet tekevät aina mitä huvittaa ja jos lapsen siihen onnistuu vielä väliin saamaan, soppa on valmis. Terveys mennyt miesten takia, huono onni on vaaninut aina minua joka käänteessä, milloin iskeä. Olen yksinäinen, yritän silti pitää langat kasassa. Mutta intiimi parisuhdekin pois kiva. Sellaista ei vain saa, vaikka maailma on himokkaita äijiä pullollaan. Minulle kun ei kelpaa vaan kuka tahansa. Äitiyteni pelottaa minua. Kun lapsi itkee, tunnen syyllisyyttä siitä, etten jaksa vauvan joka itkuun yksinäni vastata. En jaksa leikkiäkään varmaan, kohta hän jo juoksee pitkin asuntoa ja en tiedä miten saan elämäni silloin sujumaan. Pitääkö minun kantaa kaikki tavarat kaatopaikalle, että sekin asia onnistuu, koska yksin ei ole helppoa vahtia pienen joka askelta? Huostaan varmaan tarvitsisi laittaa jonkun mielestä, mutta kun ylpeys ei anna periksi, se tuntuu naurettavalta ajatukselta. En ole sen lajin ihmisiä kerta kaikkiaan. Äitiydestäni en osaa sanoa, nautinko vai kärsinkö enemmän, ehkä kärsin koska olen vajaa ilman lapsen isää, tämän tukea ja hellyyttä. Minkäkin tarvitsisin jotakuta. Äitiys vain on minulla, kuten naisen osa on. En osaa ajatela asiaa mitenkään isona juttuna, se vain vituttaa. Vammautunut olen (myös), en tiedä sainko sen jo syntymälahjana, mutta olen nyt lähes täys erakkoihminen enkä enää tiedä, mitä tässä maailmassa tehdä, mietin sitä asiaa päivät pitkät kotonani, haudon vuodesta toiseen toivetta päästä pois elämän kirjoista. Mietin, kuka hoitaa vauvaa sitten, jos en itse enää jaksa.

        sinulle ei kelpaa kuka tahansa ja silti menit ottamaan juopon takkutukkaisen rokkipojan jota ei kiinnosta pätkääkään mitä sä teet??? Laskes nyt niitä kriteereitä vähän vielä..haha


      • -ttu
        duster6999 kirjoitti:

        sinulle ei kelpaa kuka tahansa ja silti menit ottamaan juopon takkutukkaisen rokkipojan jota ei kiinnosta pätkääkään mitä sä teet??? Laskes nyt niitä kriteereitä vähän vielä..haha

        ..jota nähtävästi kovin moni ei tunne. Termi "rakastuminen" on oikeasti sitä, että sulle ei voi kukaan sanoa, kehen sä rakastut, sä rakastut vaan johonkuhun kuolettavasti, se on karma, kohtalo. Rakkaus on oikeesti TÄYSIN SOKEA ihmissielujen kohdalla, jotka tunnistavat toisensa aikojen takaa. Jos et siitä lapsi pieni vielä tiedä, ja täällä huomattavasti kokeneempias arvostelet ja halveeraat, etpä paljoa maailmasta muutenkaan tiedä..taidat olla kylmäkin kuin jääkaappi. Hyvä niin, sillä pääset paremmin eteenpäin tässä kylmässä maailmassa.


      • duster6999
        -ttu kirjoitti:

        ..jota nähtävästi kovin moni ei tunne. Termi "rakastuminen" on oikeasti sitä, että sulle ei voi kukaan sanoa, kehen sä rakastut, sä rakastut vaan johonkuhun kuolettavasti, se on karma, kohtalo. Rakkaus on oikeesti TÄYSIN SOKEA ihmissielujen kohdalla, jotka tunnistavat toisensa aikojen takaa. Jos et siitä lapsi pieni vielä tiedä, ja täällä huomattavasti kokeneempias arvostelet ja halveeraat, etpä paljoa maailmasta muutenkaan tiedä..taidat olla kylmäkin kuin jääkaappi. Hyvä niin, sillä pääset paremmin eteenpäin tässä kylmässä maailmassa.

        Aina vaan ja edelleenkö rakastat sitten tätä miestä? Vai tuleeko kohta kuvioihin viha, kun lopulta tajuat että se mies on hävinnyt johonkin kauas pois ketä joskus rakastit ja tilalle tuli tuo laiska juoppo. Kaipa hänessä sitten oli joskus jotain rakastumisen arvoista? Enkä mä mitään halveeraa, mietin vaan tässä. En mä tiedä kohtalosta, karmasta enkä ns. kuolettavasta rakkaudesta... Tiedän vaan että haluan tutustua ensin ihmiseen kunnolla. Enkä välttämättä edes muuttaa saman katon alle asumaan. Onpahan ainakin jokin paikka minne mennä, jos kaikki meneekin viduiksi. Jotenkin tuntuu että miehet pääsee yli ja selviää tällaisista jutuista helpommin. Mitä turhaan olla masokisti ja roikkua huonossa suhteessa huonon ihmisen kanssa.


      • särky

        Sama juttu. Uskomattoman paljon mahtunut vahingoittavia miehiä mun elämääni. Aiheuttanut jo jonkinlaista miesvihaa. Haluan silti vielä uskoa, että voin luoda onnellisen ihmissuhteen jonkun hyvää tahtovan miehen kanssa. Pakkohan niitäkin on jossain olla.


      • särky
        särky kirjoitti:

        Sama juttu. Uskomattoman paljon mahtunut vahingoittavia miehiä mun elämääni. Aiheuttanut jo jonkinlaista miesvihaa. Haluan silti vielä uskoa, että voin luoda onnellisen ihmissuhteen jonkun hyvää tahtovan miehen kanssa. Pakkohan niitäkin on jossain olla.

        Ja olenpa kenties sellaisen ihmisen jo löytänytkin :)


    • ehehjl,

      No vanhemmat, ystävät, sossu, turvakodit ja sen semmoset auttaa sua... Irrottaudu nyt vaan siitä miehestä ja vähän äkkiä. Äläkä nyt yhden vamma miehen takia toivoasi menetä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      265
      17021
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      5485
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      115
      2586
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      15
      2069
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1768
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      1001
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      959
    8. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      32
      886
    9. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      44
      883
    Aihe