Vauva huutaa ja huutaa, minä suren ja suren. Ukko on luigi, outo rockmies, juoppo, joka ei perheestään piittaa. Minä onneton tulin raskaaksi ja uskoin hänen lupauksiinsa sinisilmäisenä että hän muuttuu. Olisi muuttunut edes siksi aikaa, kun saan lapsen ja pääsen jaloilleni! Mutta ei. Julmuri elää itselleen. Ja nyt vauva kasvaa ja mies edelleen samanlainen. En löydä sanoja kuinka paljon vihaan tätä elämää ja itseäni. En syö, nukahdan unilääkkeillä, vihaan kaiken maailman terapia-ajatuksia, olen yksin ja yksin vaan. En pidä miehistä edes ajatuksena, että etsisin jonkun uuden kaverin jostain, enhän mä voi saada, kun mulla on noin pieni lapsikin joka vie kaiken ajan ja mehut. Enkä tykkää yhdestäkään vastaantulevasta miehestä, en katso ketään sillä silmällä. Tiedän jo kaiken nähneenä, mitä ihmisten päässä ylipäätään liikkuu. Eipä paljon mitään, sano se.
mix täällä pitää elää?
8
596
Vastaukset
- naiset (ensin) uhreina
Minua ovat miehet pienestä asti asteittain tuhonneet pala palalta.En ole mitenkään katkera, mutta tiedän ettei "sitä syliä" enää minun elämässäni tule löytymään.Varaudun kylmiin, yksinäisiin talviin villaisissa huovissa.
Minusta äitiys on hienoa.Ehkä on jopa lapsesi kannalta parempi, että ei-terve suhde (?) mieheen pysyy jäähyllä.
En tosin ole oikea sanomaan, kunhan puran pahaa oloani tänne nettiin.Itse olen yksinkertaisesti vammautunut, se ei ole kenenkään syytä mutta alasajoa edesauttoi koko matkan ajan kyllä patriarkaalinen miesvalta.Mutta, nyt mä keskityn pieniin piireihini välittävillä ihmisillä ja yritän hoitaa terveyttäni, sulkien oven kaikenlaiselle shovinismi/seksihömpälle.
Onnea äitiyteen.Älä ryhdy kasviksi, kuten mä tein, vaan elä eläimellisesti.Kissassa on voimaa, hennossa kukassa ei!- 'ttu
Noin mullekin on käynyt. Monta kertaa. Miehet tekevät aina mitä huvittaa ja jos lapsen siihen onnistuu vielä väliin saamaan, soppa on valmis. Terveys mennyt miesten takia, huono onni on vaaninut aina minua joka käänteessä, milloin iskeä. Olen yksinäinen, yritän silti pitää langat kasassa. Mutta intiimi parisuhdekin pois kiva. Sellaista ei vain saa, vaikka maailma on himokkaita äijiä pullollaan. Minulle kun ei kelpaa vaan kuka tahansa. Äitiyteni pelottaa minua. Kun lapsi itkee, tunnen syyllisyyttä siitä, etten jaksa vauvan joka itkuun yksinäni vastata. En jaksa leikkiäkään varmaan, kohta hän jo juoksee pitkin asuntoa ja en tiedä miten saan elämäni silloin sujumaan. Pitääkö minun kantaa kaikki tavarat kaatopaikalle, että sekin asia onnistuu, koska yksin ei ole helppoa vahtia pienen joka askelta? Huostaan varmaan tarvitsisi laittaa jonkun mielestä, mutta kun ylpeys ei anna periksi, se tuntuu naurettavalta ajatukselta. En ole sen lajin ihmisiä kerta kaikkiaan. Äitiydestäni en osaa sanoa, nautinko vai kärsinkö enemmän, ehkä kärsin koska olen vajaa ilman lapsen isää, tämän tukea ja hellyyttä. Minkäkin tarvitsisin jotakuta. Äitiys vain on minulla, kuten naisen osa on. En osaa ajatela asiaa mitenkään isona juttuna, se vain vituttaa. Vammautunut olen (myös), en tiedä sainko sen jo syntymälahjana, mutta olen nyt lähes täys erakkoihminen enkä enää tiedä, mitä tässä maailmassa tehdä, mietin sitä asiaa päivät pitkät kotonani, haudon vuodesta toiseen toivetta päästä pois elämän kirjoista. Mietin, kuka hoitaa vauvaa sitten, jos en itse enää jaksa.
- duster6999
'ttu kirjoitti:
Noin mullekin on käynyt. Monta kertaa. Miehet tekevät aina mitä huvittaa ja jos lapsen siihen onnistuu vielä väliin saamaan, soppa on valmis. Terveys mennyt miesten takia, huono onni on vaaninut aina minua joka käänteessä, milloin iskeä. Olen yksinäinen, yritän silti pitää langat kasassa. Mutta intiimi parisuhdekin pois kiva. Sellaista ei vain saa, vaikka maailma on himokkaita äijiä pullollaan. Minulle kun ei kelpaa vaan kuka tahansa. Äitiyteni pelottaa minua. Kun lapsi itkee, tunnen syyllisyyttä siitä, etten jaksa vauvan joka itkuun yksinäni vastata. En jaksa leikkiäkään varmaan, kohta hän jo juoksee pitkin asuntoa ja en tiedä miten saan elämäni silloin sujumaan. Pitääkö minun kantaa kaikki tavarat kaatopaikalle, että sekin asia onnistuu, koska yksin ei ole helppoa vahtia pienen joka askelta? Huostaan varmaan tarvitsisi laittaa jonkun mielestä, mutta kun ylpeys ei anna periksi, se tuntuu naurettavalta ajatukselta. En ole sen lajin ihmisiä kerta kaikkiaan. Äitiydestäni en osaa sanoa, nautinko vai kärsinkö enemmän, ehkä kärsin koska olen vajaa ilman lapsen isää, tämän tukea ja hellyyttä. Minkäkin tarvitsisin jotakuta. Äitiys vain on minulla, kuten naisen osa on. En osaa ajatela asiaa mitenkään isona juttuna, se vain vituttaa. Vammautunut olen (myös), en tiedä sainko sen jo syntymälahjana, mutta olen nyt lähes täys erakkoihminen enkä enää tiedä, mitä tässä maailmassa tehdä, mietin sitä asiaa päivät pitkät kotonani, haudon vuodesta toiseen toivetta päästä pois elämän kirjoista. Mietin, kuka hoitaa vauvaa sitten, jos en itse enää jaksa.
sinulle ei kelpaa kuka tahansa ja silti menit ottamaan juopon takkutukkaisen rokkipojan jota ei kiinnosta pätkääkään mitä sä teet??? Laskes nyt niitä kriteereitä vähän vielä..haha
- -ttu
duster6999 kirjoitti:
sinulle ei kelpaa kuka tahansa ja silti menit ottamaan juopon takkutukkaisen rokkipojan jota ei kiinnosta pätkääkään mitä sä teet??? Laskes nyt niitä kriteereitä vähän vielä..haha
..jota nähtävästi kovin moni ei tunne. Termi "rakastuminen" on oikeasti sitä, että sulle ei voi kukaan sanoa, kehen sä rakastut, sä rakastut vaan johonkuhun kuolettavasti, se on karma, kohtalo. Rakkaus on oikeesti TÄYSIN SOKEA ihmissielujen kohdalla, jotka tunnistavat toisensa aikojen takaa. Jos et siitä lapsi pieni vielä tiedä, ja täällä huomattavasti kokeneempias arvostelet ja halveeraat, etpä paljoa maailmasta muutenkaan tiedä..taidat olla kylmäkin kuin jääkaappi. Hyvä niin, sillä pääset paremmin eteenpäin tässä kylmässä maailmassa.
- duster6999
-ttu kirjoitti:
..jota nähtävästi kovin moni ei tunne. Termi "rakastuminen" on oikeasti sitä, että sulle ei voi kukaan sanoa, kehen sä rakastut, sä rakastut vaan johonkuhun kuolettavasti, se on karma, kohtalo. Rakkaus on oikeesti TÄYSIN SOKEA ihmissielujen kohdalla, jotka tunnistavat toisensa aikojen takaa. Jos et siitä lapsi pieni vielä tiedä, ja täällä huomattavasti kokeneempias arvostelet ja halveeraat, etpä paljoa maailmasta muutenkaan tiedä..taidat olla kylmäkin kuin jääkaappi. Hyvä niin, sillä pääset paremmin eteenpäin tässä kylmässä maailmassa.
Aina vaan ja edelleenkö rakastat sitten tätä miestä? Vai tuleeko kohta kuvioihin viha, kun lopulta tajuat että se mies on hävinnyt johonkin kauas pois ketä joskus rakastit ja tilalle tuli tuo laiska juoppo. Kaipa hänessä sitten oli joskus jotain rakastumisen arvoista? Enkä mä mitään halveeraa, mietin vaan tässä. En mä tiedä kohtalosta, karmasta enkä ns. kuolettavasta rakkaudesta... Tiedän vaan että haluan tutustua ensin ihmiseen kunnolla. Enkä välttämättä edes muuttaa saman katon alle asumaan. Onpahan ainakin jokin paikka minne mennä, jos kaikki meneekin viduiksi. Jotenkin tuntuu että miehet pääsee yli ja selviää tällaisista jutuista helpommin. Mitä turhaan olla masokisti ja roikkua huonossa suhteessa huonon ihmisen kanssa.
- särky
Sama juttu. Uskomattoman paljon mahtunut vahingoittavia miehiä mun elämääni. Aiheuttanut jo jonkinlaista miesvihaa. Haluan silti vielä uskoa, että voin luoda onnellisen ihmissuhteen jonkun hyvää tahtovan miehen kanssa. Pakkohan niitäkin on jossain olla.
- särky
särky kirjoitti:
Sama juttu. Uskomattoman paljon mahtunut vahingoittavia miehiä mun elämääni. Aiheuttanut jo jonkinlaista miesvihaa. Haluan silti vielä uskoa, että voin luoda onnellisen ihmissuhteen jonkun hyvää tahtovan miehen kanssa. Pakkohan niitäkin on jossain olla.
Ja olenpa kenties sellaisen ihmisen jo löytänytkin :)
- ehehjl,
No vanhemmat, ystävät, sossu, turvakodit ja sen semmoset auttaa sua... Irrottaudu nyt vaan siitä miehestä ja vähän äkkiä. Äläkä nyt yhden vamma miehen takia toivoasi menetä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "1064592Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella293403No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452390- 411438
- 361353
- 381206
- 141102
- 1591026
- 27998
- 6944