Kysymys hyvät sinkut ja vähemmän sinkut

Etpä taida ihan yksin olla. On tullut ajateltua vähän samanlaisia asioita. Varo sitä pudotusta, se voi olla korkea, tai sitä ei tule ollenkaan?

Heh, kyllä sinäkin vielä saavutat tuon "tason". nimittäin kauneus on katoavaista, ja kun alat rupsahtaa, ei sitä valinnanvaraakaan enää ole. Nöyrryt ja löydät nöyryydestä ilon. Toisaalta tuo puheesi tuntemattomasta kuusta lienee aika yleinen kokemus: eihän meille yleensä mitään elämän tarkoitusta lautasella anneta, vain hemmetinmoinen kasa erilaisia mahdollisuuksia. Jos ei osaa valita, niin aika kinnkinen ongelma sekin on. Lohduttaudu sillä, että on paljon niitäkin jotka eivät voi valita, koska eivät tunnu saavan ketään.

Kuule hyvä parikymppinen, ihan kun olisi entisen minäni kirjottamaa tekstiä lukenut! Olen kyllä itsekin suunnilleen saman ikäinen vielä, mutta muutamassa vuodessakin on tapahtunut niin paljon asioita että olen muuttunut. Olen huuhaillut lukion jälkeen siellä täällä maailmassa tehden sitä ja tätä, takertunut tietoisesti aina sellaiseen mikä ei ole pysyvää ja kärsinyt siitä. Nyt olen vihdoin ns. löytänyt itseni ja uskallan olla aloillani. Tiedän mitä teen ja mitä haluan, olen itsevarma ja se kai näkyy ulospäinkin. Koska tiedän ettei minun tarvitse tyytyä elämässä ihan mihin vaan, uskallan myös vaatia toivomaani. Kaikki nyt vaan eivät ole samanlaisia, eikä minusta todella olisi ollut vain jäämään pieneen kotikaupunkiini ikuisesti tuntemieni ihmisten joukkoon. Viimein olen nähnyt tarpeeksi maailmaa, ihmissuhteita ja aloja, joten uskallan lopulta vain olla tyytyväinen ja tietoinen. Kaikki eivät ehkä koe sitä koskaan, en siis voisi olla onnekkaampi. Mene siis minne sydän sanoo ja etsi itsesi, mutta pidä mukana vastuullisuus ja jonkin sortin järki, eikä rahaakaan sovi heittää unholaan. Kyllä se siitä. Rentoudut nyt vähän etkä mieti liian paljon tai myöskään tee ihan tyhmyyksiä.