Paras tapa laihduttaa on hidas laihduttaminen energian määrää pienentämällä ja kulutusta lisäämällä. Energian määrän pienentämisessä pitää kuitenkin ottaa huomioon, että elimistö tehostaa toimintaa näissä tilateissa. Yksilökohtaisesti erot ovat huomattavia.
Kun otetaan huomioon se että elimistö voi tunnistaa alentuneen syömisen määrän ja lisää imeytymisen tehokkuutta parantaa hyötysuhdetta, niin tästä voi seurata ettää mitään painon alenemista ei tapahdukaan. Ravinnon hyödyntämisen hyötysuhde on aika huono ja pieni syömisen väheneminen korvautuu helposti elimistön tehostuneella toiminnalla - noin 500 kilokalorin alentaminen korvautuu helposti.
Joskun väitetään aivan tosissaan elimistön menevän säästöliekille silloin kun kalorimäärää vähennetään radikaalisti. Näinhän ei voi edes käydä. Paino alenee aina kun on selkeä enrgiavaje, eli kulutetaan enemmän kuin syödään.
Jos elimistö toimii 15% hyötysuhteella normaalissa tilassa ja kun energiaa vähennetään puoleen ja elimistö alkaakin toimimaan 30% hyötysuhteella, niin mitään laihtumista ei tapahdu, koska elimistö hyödyntää edelleenkin ravinnosta saman määrän energiaa kuin normaalitilassakin.
Varsinkin nuorilla aikuisilla ja vielä keski-ikäisilläkin elimistön joustavuus käytettävissä olevan energian hyödyntämisessä voi olla erittäi voimakasta. Esimerkkinä kevyen työn tekijä saattaa saada yli 3000 kilokaloria päivässä ja mitään lihomista ei tapahdu. Sama henkilö voi tulla toimeen 1800 kilokalorilla ja mitään laihtumista ei kuitenkaan tapahdu.
Päivittäisen energiansaannin vähentäminen 500 kilokaloria on vielä niin pieni määrä, jonka elimistö korvaa kevyesti energian irtiottoa tehostamalla.
Niissä tapauksissa missä elimistö toimii lähellä maksimihyötysuhdetta, 500 kilokalorin vähentäminen tehoaa aika hyvin. Elimistöllä ei ole enää varaa hyötysuhteen tehostamiseen.
Kun otetaan huomioon se että elimistö voi tunnistaa alentuneen syömisen määrän ja lisää imeytymisen tehokkuutta parantaa hyötysuhdetta, niin tästä voi seurata ettää mitään painon alenemista ei tapahdukaan. Ravinnon hyödyntämisen hyötysuhde on aika huono ja pieni syömisen väheneminen korvautuu helposti elimistön tehostuneella toiminnalla - noin 500 kilokalorin alentaminen korvautuu helposti.
Joskun väitetään aivan tosissaan elimistön menevän säästöliekille silloin kun kalorimäärää vähennetään radikaalisti. Näinhän ei voi edes käydä. Paino alenee aina kun on selkeä enrgiavaje, eli kulutetaan enemmän kuin syödään.
Jos elimistö toimii 15% hyötysuhteella normaalissa tilassa ja kun energiaa vähennetään puoleen ja elimistö alkaakin toimimaan 30% hyötysuhteella, niin mitään laihtumista ei tapahdu, koska elimistö hyödyntää edelleenkin ravinnosta saman määrän energiaa kuin normaalitilassakin.
Varsinkin nuorilla aikuisilla ja vielä keski-ikäisilläkin elimistön joustavuus käytettävissä olevan energian hyödyntämisessä voi olla erittäi voimakasta. Esimerkkinä kevyen työn tekijä saattaa saada yli 3000 kilokaloria päivässä ja mitään lihomista ei tapahdu. Sama henkilö voi tulla toimeen 1800 kilokalorilla ja mitään laihtumista ei kuitenkaan tapahdu.
Päivittäisen energiansaannin vähentäminen 500 kilokaloria on vielä niin pieni määrä, jonka elimistö korvaa kevyesti energian irtiottoa tehostamalla.
Niissä tapauksissa missä elimistö toimii lähellä maksimihyötysuhdetta, 500 kilokalorin vähentäminen tehoaa aika hyvin. Elimistöllä ei ole enää varaa hyötysuhteen tehostamiseen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mistä olet tälläistä saanut päähäsi? Löytyisikö jotain linkkiä artikkeliin tai tutkimukseen? En nimittäin ihan heti usko noin suuriin heittoihin peruskulutuksessa.
Mä kässäsin ton niin että peruskulutus on noin vakio, jos ravintoa on saatavissa riittävästi. Hyötysuhde muuttuu sen tarpeen mukaisesti mikä on peruskulutuksen määrä tarjottuun energiaan. Hyötysuhde jos on pieni allekin 5% tai 20% onhan ero melkoinen. 30% on kait sitten kuitenkin yläkanttiin.
"Joskun väitetään aivan tosissaan elimistön menevän säästöliekille silloin kun kalorimäärää vähennetään radikaalisti."
Tuo väittämä pitää siinä mielessä kyllä paikkansa, että kun lihasten määrä vähenee (radikaalissa ja nopeassa painonpudotuksessa), niin kulutus ei pysy millään samassa, koska energiaa kuluu vähemmän. Joku hyksin lekuri on jopa sanonut, että joillakin laihduttajilla lihakset eivät ikinä voi enää palautua / tulla ennalleen (ja kehittyä uudelleen samoihin) laihdutuksen jälkeen, joten laihdutus ja painon pitäminen on kerta kerralta vaikeampaa.