Naiset ei kiinnosta?

keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa ja olla kaikessa keskivertoja, kuin keskittyä yhteen asiaan ja olla siinä alansa huippu

"...ja Porsche on mun mielestä aivan surkea auto ... enkä mä sinne Bahamalle haluais edes matkustaa..."


Onkohan tilanne nyt kuitenkin sellainen, että olet kehittänyt itsellesi tuon negatiivisen asenteen. Tai jos et ole sitä aktiivisesti kehittänyt, niin ehkä se on syntynyt huonon itsetunnon ja mahdollisten ikävien kokemusten seurauksena.

Tunnistan näitä ajatuksia myös omassa suhtautumisessani vastakkaiseen sukupuoleen ja uskon niiden nousevan juuri heikosta itsetunnostani. Toisaalta ajan kuluessa itsenäiseen elämään on jo ehtinyt tottua. Kun jotain ei ole koskaan ollut, niin eipä sitä osaa silloin edes kaivata.

olet homo!!! ei naiset silloin kiinnosta. kokeile oikein kunnon karvaista miestä jolla paska juuttunu sinne perseen karvoihin haisemaan. luulen että sit alkaa taas naiset kiinnostamaan.

Itse olen 21 nainen. Samassa jamassa kuin sinä. Olen panostanut opiskeluun ja teen töitä ahkerasti. Eipä siinä juurikaan vapaa-aikaa irtoa suuntaan tai toiseenkaan.

On jäänyt nuo miehet vähän vähemmälle, eipä oikein ole tullut ajateltuakaan mitä nyt "silmänruokaa". Eipä juuri vakavempaa voisi edes harkita.

Mutta mutta, ei pidä missään nimessä lannistua. Luulisin sinua naiset kiinnostavan.. kerta asiasta kirjoitat tänne. Ehkä sinun tulisi punnita elämänarvojasi taasen kertaalleen?

Mikä on tärkeintä tällä hetkellä? Ilmeisesti haluat myös nyt seurustella.. Mikä on mielettömän hienoa, jos olet tullut sellaisiin aatoksiin.

Siinä toiveessa on hyvä elää, mutta täytyy vain ajelehtia rakkauden valtameressä tuulen viemänä. Nimittäin mikään ei tule väkisin.

Ehkä tuo "kiinnostaa" tarkoittaakin sitä, että ei kiinnosta kun ei ole aikaa, mutta kiinnostaa kuitenkin. =) Niin.. kyllähän monella on murrosiässä jne. ollut itsetunto-ongelmia..

On hienoa, kun panostaa uransa eteen. Se kannattaa!! Ja energian määrä on rajallinen.. se mihin panostaa, on aina toisesta elämän osa-alueesta pois.

Itellä on ollut ennemmin vähän samankaltainen tilanne päällä. On tullut opiskeltua ja rakennettua työelämässä omaa asemaa. Siinä on sitten jäänyt ihmissuhde asiat vähän taka-alalle ja itse asiassa vastakkainen sukupuoli ei ole suoraansanottuna kiinnostanut pätkääkään. Aloin jo pelkäämään olevani homo. No, onneksi tilanne ei ole näin paha enää ja kyllähän noita iloisesti hymyileviä tyttösiä tuleekin nykyään katottua ja joka päivähän noita tulee vastaan... Tuo tilanteesi on täysin ohimenevää, se vain saattaa kestää enemmän tai vähemmän aikaa. Mulla on ja on ollut aina myös ulkonäkö-ongelmaa, mutta ei sen pidä antaa häiritä. Tämän takia olen kait ajatellut rakentaa ulkoiset puitteet hyväksi. On jotain millä kilpailla raadollisilla "nais-markkinoilla"...
Kyllä minuakin vitutti aikoinan kun kaverit siinä hinkkaili jonkun hoidon kanssa, mutta eipä enää kiinosta kavereiden tapaukset. Saavat elää ihan omaa elämäänsä...
Ei muutakuin tsemppiä...