..tästä vaikkakin vaan tuntemattomana tuntemattomille ihmisille. Kenellekään muulle en ole voinut tästä puhua ja tuntuu että kenties jos puhuisin tästä, niin oloni helpottuisi (ehkei kuitenkaan) tai saisin ainakin ehkä pari neuvoa, jos tällaiseen tilanteeseen sellaisia on.
Eli, olen tuntenut yhden tytön lapsuudesta saakka, ja olemme olleet jo muutaman vuoden kavereita keskenämme. Meillä kemiat käy tosi hyvin yhteen. Pidetään samoista asioista ja vaikka oltaisiin jostain eri mieltä, tai vaikka hän tekisi jotain mitä pitäisin tavallisesti rasittavana, hänen tekonsa ja sanansa ovat kuitenkin erilaisia enkä tunne minkäänlaista ärtymystä (mikä on mielestäni pelottavaa kun en ikinä suutu hänelle teki hän mitä tahansa).
Jostain kumman syystä minä aloin pikkuhiljaa pitämään tuosta kaveristani aina vain enemmän ja hämmennyin tietysti että sehän on mun kaveri! Ja tyttö kaiken lisäksi! Oon miettinyt kaikenlaista että jospa vaan haluan olla häneen ihastunut tai tunnen enemmän seksuaalista vetoa kuin mitään suurempaa tunnetasolla (vaikka naiset ei kyllä oikein muuten kiinnosta.)
Mutta pikkuhiljaa kun aloin hyväksyä nämä tunteeni enkä enää valehtele itselleni, toisin sanoen annan tunteilleni vapautta, tuntuu että ne riistäytyvät käsistä ja pian huomaan rakastuvani häneen.
Olen kauhuissani ja en halua missään nimessä menettää häntä ja meidän ystävyyttä. Liian myöhäistä pelätä tuollaista sillä niin on jo tapahtumassa? Heti kun halusin häntä niin samalla meni koko ystävyys pilalle, sillä olen pettänyt hänen luottamuksensa?
Surkeinta koko hommassa tietysti on ettei hän ole tippaakaan kiinnostunut minusta muuta kuin kaverina. Ja säälittävää on kun yritän etsiä hänestä jonkinlaista kiinnostuksen merkkiä. Pelottaa että entä jos yritän vaikka suudella häntä jos en pystykään pitämään tunteitani sisällä?! Tai jos tosiaan rakastun häneen niin että se on sitten maailmanloppu?
Voisiko joku antaa jonkinlaisen viisauden sanan tälle idiootille?
pahoitteluni, mutta
4
568
Vastaukset
- joskus kestämätöntä
Naista ja miestä ei ole luotu pitkäaikaisiksi ystäviksi. Ellei ystävyys kehity suhteeksi tai rakkaudeksi, se kuihtuu kokoon. Nainen yleensä ylläpitää ystävyyttä mieheen kauemmin kuin mies naiseen. Sellaista ystävyyttä ei naisen ja miehen välillä olekaan, ettei jompi kumpi jossain vaiheessa todella haluaisi toista. Naisille ystävyyden venytys voi olla keino pitää jalkaa oven välissä siltä varalta ettei löydy parempia sulhasia. Miehille ystävyys on aina pitkäaikainen haave päästä naisen kanssa suhteeseen. Naisen ja miehen ei kannata olla ystäviä, ellei molemmat ole yhtä mieltä mahdollisen suhteen alkamisesta. Muuten tilanne on odottava, pitkällä aikavälillä se katkeroittaa miehen ja loukkaa naista. Tämä on elämää.
- oikeassa :D
Ihmeellistä kun saa kuulla ilmiselvän totuuden kun ei itse sitä pysty näkemään. Niinhän se on. Ennen en tällaisia ajatellut mutta nykyään tuntuu olevan hirveän vaikeaa olla kenenkään kaveri kun jossain välissä saattaa ruveta tekemään mieli muutakin kuin pelkkää kaverillista kanssakäymistä. Kamalaa itseinhoa tunnen välillä tuosta, mutta ehkä pystyn jatkamaan vielä yrittämättä mitään, loukkaamatta ketään ja katkeroitumatta kun en saakaan sitä naista jonka todella haluan pitää.
- sanon mie
Mulla on lapsuudesta asti (28 vuotta) ollut miespuolinen ystävä. Siinä se ystävyys kuule vasta punnitaan, jos toisella on rohkeutta kertoa tunteistaan ja niistä voidaan puhua! Näin on meillekin käynyt ja todellisia ystäviä ollaan edelleen!
- entäpä..
sanon mie kirjoitti:
Mulla on lapsuudesta asti (28 vuotta) ollut miespuolinen ystävä. Siinä se ystävyys kuule vasta punnitaan, jos toisella on rohkeutta kertoa tunteistaan ja niistä voidaan puhua! Näin on meillekin käynyt ja todellisia ystäviä ollaan edelleen!
jos se kaveri onkin ensirakkaus? Pitäisikö sitten vaan valehdella että on ihastunut hieman jottei säikyttäisi kaveriaan? En kyllä usko että pystyisin ikinä hälle kertomaan tästä. Menee kuitenkin ystävyys pilalle. Mielummin kärsin yksin kuin kerron hänelle niin että hänkin kärsii tästä tilanteesta. Siihen loppuisi sitten yöreissut toisen luo kun tilanteesta tulee liian epämukava. Mutta toisaalta jos kuulisin suoran "ei" häneltä niin ehkä osaisin päästä hänestä yli joskus...???
Mutta ehkä tuommonen tunteista puhuminen onnistus vaan oikeanlaisten ihmisten kesken. Osaan kyllä arvata miten hän suhtautuisi tähän sekä miten hän suhtautuisi minuun sen jälkeen...
Kiitos neuvoista kuitenkin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti25216645Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."
Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist235361- 1152544
Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."
Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar152002Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä
Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa3361741Pikkaraiskan puhelut
Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?111972- 59936
Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen
Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto28842Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?40840