Se tavallinen tarina:
Menen baariin naisia hakkailemaan. Huomaan eräässä pöydässä pari kaunista naista, joita alan jututtamaan. Toisin kuin yleensä tällä kertaa juttu lähtee sujuvasti liikkeelle ilman minkäänlaista perusnihkeyttä. Keskityn naisista hyvinmuodostuneeseen blondiin. Käy ilmi, että nainen on matkailemassa ja yöpyy samassa rakennuksessa olevassa hotellissa. Olosuhteet ovat siis ihanteelliset "jatkojen" kehittämiselle. Kotvan juttelemisen jälkeen naiset haluavat mennä tanssimaan ja pyytävät minut mukaansa.
MUTTA: kieltäydyn! En halua mennä tanssilattialle ravistelemaan kehoani ja hengailemaan kuin mikäkin vähämielinen. Kyse ei ole siitä, ettenkö osaisi tanssia, sillä osaan, ja hyvin. Ongelmani on se, että koko tanssikuhertelu on yksinkertaisesti niin naurettavaa, etten halua osallistua siihen. Miksi tanssia kun ei tilanteen vuoksi edes voi oikeasti tanssia? Ja pahinta on se "nokkela" sanailu, jossa pitää tunnelman ylläpitämiseksi säännöllisen kuiskia naisen korvaan jotain pientä. Sanomattakin selvää on, että mitään ei siinä melussa kuule, joten mitään liian monimutkaista ei voi selittää....huudapa siinä sitten toisen korvaan "TÄÄ ON TOSI HYVÄ KAPPALE" tai jotain muuta yhtä yhdentekevää tai yritä nyökkäillä hyväksyvästi kun toinen huutaa korvaan jonkin merkityksettömän asian.
Kysynkin, että miten muut pystyvät hoitamaan naisen kaadon loppuun asti ylläkuvatuissa olosuhteissa? Itse en siihen pysty, enkä sitä haluakaan, ja silti vituttaa. Jotenkin itsekunnioitus menee pesän saamisen edelle. Mikä minussa on vikana?
Menen baariin naisia hakkailemaan. Huomaan eräässä pöydässä pari kaunista naista, joita alan jututtamaan. Toisin kuin yleensä tällä kertaa juttu lähtee sujuvasti liikkeelle ilman minkäänlaista perusnihkeyttä. Keskityn naisista hyvinmuodostuneeseen blondiin. Käy ilmi, että nainen on matkailemassa ja yöpyy samassa rakennuksessa olevassa hotellissa. Olosuhteet ovat siis ihanteelliset "jatkojen" kehittämiselle. Kotvan juttelemisen jälkeen naiset haluavat mennä tanssimaan ja pyytävät minut mukaansa.
MUTTA: kieltäydyn! En halua mennä tanssilattialle ravistelemaan kehoani ja hengailemaan kuin mikäkin vähämielinen. Kyse ei ole siitä, ettenkö osaisi tanssia, sillä osaan, ja hyvin. Ongelmani on se, että koko tanssikuhertelu on yksinkertaisesti niin naurettavaa, etten halua osallistua siihen. Miksi tanssia kun ei tilanteen vuoksi edes voi oikeasti tanssia? Ja pahinta on se "nokkela" sanailu, jossa pitää tunnelman ylläpitämiseksi säännöllisen kuiskia naisen korvaan jotain pientä. Sanomattakin selvää on, että mitään ei siinä melussa kuule, joten mitään liian monimutkaista ei voi selittää....huudapa siinä sitten toisen korvaan "TÄÄ ON TOSI HYVÄ KAPPALE" tai jotain muuta yhtä yhdentekevää tai yritä nyökkäillä hyväksyvästi kun toinen huutaa korvaan jonkin merkityksettömän asian.
Kysynkin, että miten muut pystyvät hoitamaan naisen kaadon loppuun asti ylläkuvatuissa olosuhteissa? Itse en siihen pysty, enkä sitä haluakaan, ja silti vituttaa. Jotenkin itsekunnioitus menee pesän saamisen edelle. Mikä minussa on vikana?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Nyt sinulla hieman väärä asenne hommassa. Ei tanssimisessa ole todellakaan kyse mistään kuhertelusta. Onhan se eräänlainen muoto hakea myöskin kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen, mutta soidinmenot voi jättää omaan arvoonsa ja keskittyä täysillä musiikkiin. Minä ainakin teen niin, mutta tietenkin siinä samalla voin vilkuilla myös olisko ympärillä mielenkiintoista porukkaa.
Vielä yksi asia: Ei tanssin aikana todellakaan ole pakko kuiskutella toisen korvaan mitään "älykästä". Jos mielestäsi kappale on hyvä, sano se pois vaan, ei tuo yhtään hullumpi kommentti ole! :)
Tanssimissa itsessään ei ole mitään vikaa, mutta se mistä en tykkää on tanssimisen NÄYTTELEMINEN (kun kai annetaan samalla vaikutelmaa, että hei, kyllä tässä ihan oikeasti tanssitaan). Ja jos joku älypää nyt ehdottaa, että tanssi ihan rauhassa muista välittämättä, niin eipä tuo toimi. Alapa siinä vetää sellaisessa pikkuringissä jotain showta, viuhtoa käsillä tai tehdä muuten mitä ihan huvittaisi oikeasti tanssiessa tehdä, niin teet naurettavan paitsi itsestäsi, niin myös koko seurueestasi. Siksi oikeasti tanssiminen on poissuljettu vaihtoehto.
on juuri tuontyylinen ajatuksiltaan. Oletkohan juuri sinä? Miettii hän..
Ongelmahan on universaali, tai ainakin sen pitäisi olla, joten tosiaan toivon, että muitakin saman ongelman painivia on.
Aikani tuon kanssa painittuani, totesin että tanssibaarit eivät ole minun paikkojani.
Se epämusiikki ja epäkulttuuri eivät kolahtaneet.
Totesin kuvion liian naurettavaksi: en edes pidä tanssimisesta, joten miksi notkuisin bongaamassa misuja jotka pitävät siitä?
Hain lopulta naiseni muualta. Nyt alkaa kohta kymmenes vuosi yhteistä taivalta. Onnea sulle, toivottavasti pääset itsesi kannalta järkevään lopputulokseen.
Eli kaato ja pesää hyvinmuodostuneelta blondilta, ei pysyvä ihmissuhde.
hauska...tottahan toi on...
Mutta itse en kyllä edes pyydä miehiä tanssimaan,näyttää todellakin vaan hassulta.. :)
Ku on tietyssä känniasteessa ja haluttaa tanssia, käyn nappaan lähimmän kelpaavan tyypin ja vedän lattialle. Mulle ei kukaan anna pakkeja, eivät halua tai uskalla...
Sitten vaan ku biisi päättyy niin kiitän ja vien takas. Siihen ne jää huuli pyöreänä seisomaan.
En siis metsästä yhden illan juttuja, kahden ehkä mieluummin....
"Jotenkin itsekunnioitus menee pesän saamisen edelle. Mikä minussa on vikana?"
Kaikessa karuudessaan loistava asenne! Tuollaiseen kuin itsekkin pystyisi. Mutta kun Naiset vaan on niin ihania, vastustamattomia. Ehkä sinä olet seksuaalisen vallankumouksen pioneereja.
Miettikää miehet, jos kaikki olisi aloituspostaajan kaltaisia, niin asetelma olisi aivan toisin. Naiset iskis meitä miehiä... Voi sitä onnen päivää!
Jokainen mies joutuu tekemään elämässään valinnan itsekunnioituksen ja naisen saamisen välillä. Ja tämä valinta täytyy tehdä joka päivä uudestaan.
Onni onnettomuudessa on, että löytyy harvalukuinen joukko naisia, joille miehen itsekunnioituskin merkitsee jotain. Tosin tässä tapauksessa miesten pitää joiltakin ominaisuuksiltaan olla supersankareita herättääkseen naisen kiinnostuksen, kun he eivät herätä sitä provosoimalla naisessa hyvää oloa ("mukavuudella", imartelulla, "rentoudella").
Jos ei huvita tanssia niin ei sitten, en ole koskaan jäänyt pillutta kapakassa tanssimattomuuteni takia, lähes aina tulee kännipäissään "tanssittua" mutta on se tanssiminen aika perseestä, mutta saa siinä liikuntaa ja kauneimmat ämmät on tanssilattialla vittua vatkaamassa.
puhua tarpeeksi rivoja....
oksettavaa tekstiä.
Onneksi en kuule tollasta uudestisyntyneiden suusta.
Sun kunniana on sun häpeäs, nolo homma!!!
Jos tuo on suuri ongelma sinulle, niin älä mene sellaisiin ravintoloihin, joissa tanssimisesta on tehty merkittävä illanviettonumero. Kyllähän me naiset tanssimme, koska olemme ajetelleet tanssia illan aikana.
Omasta puolestani voin sanoa, että jos olet mukava ja mielenkiintoinen ihminen niin silloin tanssimisesta tulee minulle aivan sivuseikka. Ei tanssimistarve hyvää miesseuraa voita.
Epäpyhyys, kuten monissa muissakin, ei Jumala tollasta siunaa.
Viime keväänä, kun pyysin itelleni aviomiestä, Jumala vastasi mulle suoraan, että näet hänet ennen kuin tietty kosmeettinen tarvikkeesi loppuu ja Jumala varmisti koko asian muutenkin ihmeellisesti ja kesällä menin naimisiin komean, luonteikkaan, lempeän ja läsnäolevan mieheni kanssa ja nyt Jumala on lähettänyt meidät Israeliin töihin.