Bavaria 39 Cruiserista irtosi köli

7391

52

13035

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • suomessa

      Oli käydä myös vene lehden testissä suomessa kun on niin lapsellisesti kiinnitetty.
      TÖRKEÄÄ tällä pilataan kaikkien Bavarioiden maine sillä osa veneistä on hyvin tehty ja palvelee käyttötarkoitustaan (rannikkopurjehdus ja tilava satamavene) hyvin. Ja niin myös Bavaria 50 on lapsellista tekoa jo 3 tänä keväänä vesiin laskettua on jouduttu pohjoismaissa korjaamaan saman ongelman takia

      • VeijoS

        Eikö nämä Bavarit olekin niinsanottuja kertakäyttöhyödykkeitä. Näin olen ainakin ymmärtänyt Bavarian omistajilta. Eli tuon Bavarian aika tuli täyteen. Nyt vain sitten sitä uutta kertakäyttöhyödykettä hankkimaan.

        Näin saadaan markkinat pyörimään, kun vene ei enää kestäkään kevyesti sitä 30 vuotta. Samassa ajassa kun skandiveneilijä purjehtii yhden veneen loppuun bavaristi kertakäyttää ainakin kuusi venettä loppuun. Näin Bavaria luo uusia markkinoita ;-)


    • muut uudet veneet

      karille ajamista 8 somun nopeudella?

      • VeijoS

        Ei tuo kovin tavatonta ole, että vene kestäisi tuollaisen kevyen pohjakosketuksen. Tiedän useita uudehkoja veneitä, joissa näin onkin. Valitettavasti tämä tarkoittaa sitä, että tuo 8 solmun karille ajo on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Tämä ei tietenkään tule ihan ilmaiseksi.


      • Bava-Risto

        Kerrottiinko artikkelissa veneen nopeus törmäyshetkellä? Joka tapauksessa kölipultit toimivat hienosti sulakkeena ja matkaa voitiin jatkaa koneella (tottakai) vielä 100 mailia. Se että olisivatko muut uudet veneet kestäneet vastaavan törmäyksen, on hyvä kysymys joka varmaan askarruttaa monia pilssittömän nykyveneen omistajia.


      • Joakim
        VeijoS kirjoitti:

        Ei tuo kovin tavatonta ole, että vene kestäisi tuollaisen kevyen pohjakosketuksen. Tiedän useita uudehkoja veneitä, joissa näin onkin. Valitettavasti tämä tarkoittaa sitä, että tuo 8 solmun karille ajo on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Tämä ei tietenkään tule ihan ilmaiseksi.

        "Kevyt pohjakosketus" ja 8 kn ajo kiville ei oikein mahdu samaan lauseeseen. Toki 8 kn voi ajaa niin, että köli vain hieman kolahtaa pohjaan. Halausin nähdä veneen, joka kestää 8 kn ajon kiveen, niin, että vene pysähtyy. Kestää tarkoittaa, että ei vaadi korjauksia.

        Tiedän Suomalaisen "laatuveneen" ajaneen jyrkkään kiveen n. 3 kn vauhdilla ja tuloksena oli isohko pohjaremontti. Pelkkä nopeud ei kerro kaikkea. On hyvin oleellista minkä muotoiseen kiveen osuu. Loiva kivi mahdollistaa veneen hitaan pysähtymisen terävä ei.

        Tiedän Ruotsalaisen "laatuveneen" ajaneen koneella kiville ja tuloksena oli vuoto ja laaja pohjaremontti.

        Toki veneen pitäsi kestää karilleajo täydessä vauhdissa koneella ilman kölin menetystä tai vakavia vuotoja. 15 kn surffissa ajo terävään kiveen johtanee kölin menetykseen jokaisella veneellä.


      • muut uudet
        Bava-Risto kirjoitti:

        Kerrottiinko artikkelissa veneen nopeus törmäyshetkellä? Joka tapauksessa kölipultit toimivat hienosti sulakkeena ja matkaa voitiin jatkaa koneella (tottakai) vielä 100 mailia. Se että olisivatko muut uudet veneet kestäneet vastaavan törmäyksen, on hyvä kysymys joka varmaan askarruttaa monia pilssittömän nykyveneen omistajia.

        Tehtaan edustaja kertoo artikkelissa standardien/vaatimusten täyttyvän. 14 mm kölipultitkin olisivat riittäneet, mutta oli käytetty 20 mm. Joka tapauksessa - pohja pysyi riittävän ehjänä ja vene pinnalla. Mitoituksessa oli siis jotain järkeä.


      • VeijoS
        Joakim kirjoitti:

        "Kevyt pohjakosketus" ja 8 kn ajo kiville ei oikein mahdu samaan lauseeseen. Toki 8 kn voi ajaa niin, että köli vain hieman kolahtaa pohjaan. Halausin nähdä veneen, joka kestää 8 kn ajon kiveen, niin, että vene pysähtyy. Kestää tarkoittaa, että ei vaadi korjauksia.

        Tiedän Suomalaisen "laatuveneen" ajaneen jyrkkään kiveen n. 3 kn vauhdilla ja tuloksena oli isohko pohjaremontti. Pelkkä nopeud ei kerro kaikkea. On hyvin oleellista minkä muotoiseen kiveen osuu. Loiva kivi mahdollistaa veneen hitaan pysähtymisen terävä ei.

        Tiedän Ruotsalaisen "laatuveneen" ajaneen koneella kiville ja tuloksena oli vuoto ja laaja pohjaremontti.

        Toki veneen pitäsi kestää karilleajo täydessä vauhdissa koneella ilman kölin menetystä tai vakavia vuotoja. 15 kn surffissa ajo terävään kiveen johtanee kölin menetykseen jokaisella veneellä.

        Olen ollut todistamassa konkreettisesti yhtä karille ajoa. En ollut onneksi vaikuttamassa itse tapahtumaan ;-) Swan 391 kiveen, ja täyspysähdys. Onneksi kenellekään ei sattunut pahemmin. Itsekin selvisin hurjasta lennosta vain pikkusormen murtumisella. Vauriot veneeseen oli lommo kölissä.


      • koneella ?
        muut uudet kirjoitti:

        Tehtaan edustaja kertoo artikkelissa standardien/vaatimusten täyttyvän. 14 mm kölipultitkin olisivat riittäneet, mutta oli käytetty 20 mm. Joka tapauksessa - pohja pysyi riittävän ehjänä ja vene pinnalla. Mitoituksessa oli siis jotain järkeä.

        Tapahtuiko tämä koneella ajettaessa ? Jos mennään purjeilla ja köli irtoaa,
        eikö silloin vene vääjäämättä kaadu eikä enää oikene ?

        Tämän takia köli EI SAISI IRROTA.

        Kun katsoo monien uusien purjeveneiden sivuprofiileja, alkaa oikein hirvittää...
        koko ajan vain syvempiä ja lyhyempiä kölejä


      • mainsaill
        VeijoS kirjoitti:

        Olen ollut todistamassa konkreettisesti yhtä karille ajoa. En ollut onneksi vaikuttamassa itse tapahtumaan ;-) Swan 391 kiveen, ja täyspysähdys. Onneksi kenellekään ei sattunut pahemmin. Itsekin selvisin hurjasta lennosta vain pikkusormen murtumisella. Vauriot veneeseen oli lommo kölissä.

        mikään vene ei kestä 8 solmun vauhdilla kivelle ajoa ilman vaurioita.pitkäkölisellä veneellä varmaan voi jatkaa matkaa ilman näkyviä vuotoja,mutta muut vuotavatkin.viiden solmun vauhdilla voi ajaa joillakin skandiveneillä karille eikä tule vuotoja, mutta korjausta vaativia vaurioita tulee aina vähintään kölin takaosan ja rungon väliselle alueelle.useimmat veneet alkavat vuotaa viiden solmun törmäyksen jälkeen.olen tosin itse mennyt maxi 77:lla viittä solmua kiven yli kunnon ryminällä,jonka seurauksena ei näkyviä vaurioita runkorakenteessa.kyseessä ei ollut siis yht´äkkinen pysähdys.ja on huomioitava se massa, joka pysähtyy.onko kyseessä 3 tonnia vai 6 tonnia joka pyrkii jatkamaan matkaa,vaikuttaa aivan eri tavoin rakenteisiin.


      • Pikkusormi
        VeijoS kirjoitti:

        Olen ollut todistamassa konkreettisesti yhtä karille ajoa. En ollut onneksi vaikuttamassa itse tapahtumaan ;-) Swan 391 kiveen, ja täyspysähdys. Onneksi kenellekään ei sattunut pahemmin. Itsekin selvisin hurjasta lennosta vain pikkusormen murtumisella. Vauriot veneeseen oli lommo kölissä.

        Joitko shampanjaa pikkusormi pystyssä?


      • kestää
        Joakim kirjoitti:

        "Kevyt pohjakosketus" ja 8 kn ajo kiville ei oikein mahdu samaan lauseeseen. Toki 8 kn voi ajaa niin, että köli vain hieman kolahtaa pohjaan. Halausin nähdä veneen, joka kestää 8 kn ajon kiveen, niin, että vene pysähtyy. Kestää tarkoittaa, että ei vaadi korjauksia.

        Tiedän Suomalaisen "laatuveneen" ajaneen jyrkkään kiveen n. 3 kn vauhdilla ja tuloksena oli isohko pohjaremontti. Pelkkä nopeud ei kerro kaikkea. On hyvin oleellista minkä muotoiseen kiveen osuu. Loiva kivi mahdollistaa veneen hitaan pysähtymisen terävä ei.

        Tiedän Ruotsalaisen "laatuveneen" ajaneen koneella kiville ja tuloksena oli vuoto ja laaja pohjaremontti.

        Toki veneen pitäsi kestää karilleajo täydessä vauhdissa koneella ilman kölin menetystä tai vakavia vuotoja. 15 kn surffissa ajo terävään kiveen johtanee kölin menetykseen jokaisella veneellä.

        Tämän linkin takaa löytyy juttu jossa joku ruotsalainen heppu oli ajanut 7 solmua karille. Ei vaurioita.

        http://www.sailguide.com/synpunkter/synpvisa2.asp?Modelltyp=Sunwind 31


      • Matkapurjehtija

        karilleajo on omanlaisensa tapaus ja niiden tarinoiden vertaaminen on melkoisen tyhjää höpinää, kylläkin ehkä jonkummoinen viihdearvo.
        Muuttuvia tekijöitä on liian paljon esim. nopeus, veneen paino, oliko äkkipysäys vai hitaampi rysäys,osuiko kölin alapää, keskikohta, oliko hiekkasäkkä, muta, kallio, kivikko, oliko aallokkoa jne.
        Tässä tapauksessa kyse ei varmaan ollut äkkipysäyksestä, koska moottori ja takila säilyivät ilmeisesti ehjinä tai sitten Bavarian mitoitus oli näiltä osin kunnossa.


      • hieno vene
        Bava-Risto kirjoitti:

        Kerrottiinko artikkelissa veneen nopeus törmäyshetkellä? Joka tapauksessa kölipultit toimivat hienosti sulakkeena ja matkaa voitiin jatkaa koneella (tottakai) vielä 100 mailia. Se että olisivatko muut uudet veneet kestäneet vastaavan törmäyksen, on hyvä kysymys joka varmaan askarruttaa monia pilssittömän nykyveneen omistajia.

        Hieno juttu, karille ajettaessa vain köli putoaa, suorastaan loistavaa. Joskus jopa ilman pohjakosketustakin. Juuri sellaisen veneen me kaikki haluamme.


      • ei huolta
        Joakim kirjoitti:

        "Kevyt pohjakosketus" ja 8 kn ajo kiville ei oikein mahdu samaan lauseeseen. Toki 8 kn voi ajaa niin, että köli vain hieman kolahtaa pohjaan. Halausin nähdä veneen, joka kestää 8 kn ajon kiveen, niin, että vene pysähtyy. Kestää tarkoittaa, että ei vaadi korjauksia.

        Tiedän Suomalaisen "laatuveneen" ajaneen jyrkkään kiveen n. 3 kn vauhdilla ja tuloksena oli isohko pohjaremontti. Pelkkä nopeud ei kerro kaikkea. On hyvin oleellista minkä muotoiseen kiveen osuu. Loiva kivi mahdollistaa veneen hitaan pysähtymisen terävä ei.

        Tiedän Ruotsalaisen "laatuveneen" ajaneen koneella kiville ja tuloksena oli vuoto ja laaja pohjaremontti.

        Toki veneen pitäsi kestää karilleajo täydessä vauhdissa koneella ilman kölin menetystä tai vakavia vuotoja. 15 kn surffissa ajo terävään kiveen johtanee kölin menetykseen jokaisella veneellä.

        hei vaan ostakaa H-veneitä. Olen ajanut monta kertaa H:n kiville eikä ole vaurioita tullut, mitä nyt maali naarmuuntunut kölistä. Kovin vauhti oli kuuden solmun luokkaa äkkipysäyksellä.


      • safety
        hieno vene kirjoitti:

        Hieno juttu, karille ajettaessa vain köli putoaa, suorastaan loistavaa. Joskus jopa ilman pohjakosketustakin. Juuri sellaisen veneen me kaikki haluamme.

        jos köli irtoaa niin silloin pitäisi myös maston lähteä.


      • suomalaispaattia
        VeijoS kirjoitti:

        Olen ollut todistamassa konkreettisesti yhtä karille ajoa. En ollut onneksi vaikuttamassa itse tapahtumaan ;-) Swan 391 kiveen, ja täyspysähdys. Onneksi kenellekään ei sattunut pahemmin. Itsekin selvisin hurjasta lennosta vain pikkusormen murtumisella. Vauriot veneeseen oli lommo kölissä.

        katselin erästä uutta suomalaisvalmisteista purjevenettä erään vakuutusyhtiön valtuuttaman korjaajan pihalla. lyijykölissä oli pieni klommo, mutta pohjamaali oli v-kulmasta toista metriä halki kölistä eteenpäin. tulipa vain mieleen, että mitähän laminaatti on tehnyt kun joustava myrkky ja primeri oli terävästi repeytynyt.

        tuskin tätäkään venettä on optimoitu kivillä käyntiin.


      • tuulia-jolla
        kestää kirjoitti:

        Tämän linkin takaa löytyy juttu jossa joku ruotsalainen heppu oli ajanut 7 solmua karille. Ei vaurioita.

        http://www.sailguide.com/synpunkter/synpvisa2.asp?Modelltyp=Sunwind 31

        Antinojan paateilla on jyskitty kiville, joillain jopa useamman kerran. Yksikään ei ole hajonnut, olivatpa ne puuta tai lasikuitua. Ja tarina kertoo, että eräs kolmekymppinen on tullut kraanan nokasta parikin kertaa maahan. Toisella kerralla se putosi ratakiskon päälle ja köliin tuli kutakuinkin kiskon muotoinen vekki.


    • Kjølen var vekk!

      Kjølen var vekk!Kjølen var vekk!Kjølen var vekk!Kjølen var vekk!Kjølen var vekk!Kjølen var vekk!

    • Miksi?

      ...aina kun Bavariasta irtoaa köli, siitä nousee hirveä haloo? Miksi Bavariasta aina irtoaa köli? Miksi Bavariassa on köli?

      • Kalle's bootti

        Jos Bavarioita on valmistettu 10 kertaa enemmän kuin jotakin muuta merkkiä, niin niistä tipahtaa ainakin 10 kertaa useammin köli?


      • on..
        Kalle's bootti kirjoitti:

        Jos Bavarioita on valmistettu 10 kertaa enemmän kuin jotakin muuta merkkiä, niin niistä tipahtaa ainakin 10 kertaa useammin köli?

        pääsi paleltunut pahoin!


    • kattosortumissa

      Kun suunnittelijalta häviää käsitys tosielämän ja teoreettisten laskelmien välillä käy noin ja kuten viimevuosien halpa-halli marketrakennusten kattojen lumikuorman keston suhteen.
      Sielläkin käytetään suunnittelu-, laskenta- ja simulointiohjelmia - suunnittelija ei ole nykypäivänä itse koskaan käsillään tehnyt oikeita töitä, ainakaan niitä töitä joihin suunnitelmia ja työohjeita laatii.
      Mutta halpaa ja niin "hyvää" se on ..se laatu!

      Alas tulevat ja pohjaan painuvat voi voi poloista joka saattaa KUOLLA siinä sivussa - HUPSISTA.

      Kehdataan vielä esittää että 13mm pulttikin kestäisi KÖLISSÄ!! hahhahhaa - aika alkeellisellakin maalaisjärjellä varustettu henkilö tietää että tuollaiseen kölipulttiin kohdistuu muunkinlaisia voimia kuin suoraa vetoa.

      Joku voisi tsekata paljonko kestää suoraa vetoa sellainen 5-6mm pultti jonka Abikopihdeillä katkaisee käsivoimin vain kohtuullisella vipuvarrella kerrottuna...

      Bavariatehdas voisi valistaa meidän Vene -lehteämme siitä seikasta että pienet prikat pulttien alla on siksi ettei karilleajossa repeydy koko pohja vaan selvitään vain pulttien kannan kokoisilla rei'illä.
      Vene todennäköisesti "vain" kaatuu ja joku voi joutua vedenvaraan, saada iskun päähänsä ja hukkua mutta jäähän runko ihmettelijöille todisteeksi huikeasta laadusta - kun ei uponnut karilleajon seurauksena.

      Mutta kaikesta huolimatta veneen menekki Suomessa on taattu koska "koska niitä on niin paljon - sen on pakko olla niin hyvä".

      Joakim - Minäkin tiedän kotimaisen veneen johon tehtiin korjausta, purjehduskauden päätyttyä, vähän ja pienelle alueelle, n. 3 solmun karilleajon jälkeen. Sen sisarvene ajoi kiveen 7 solmua - siihen tehtiin jo iso remontti mutta vuotoa ei tullut - kölit pysyivät kiinni siellä missä niiden pitääkin pysyä.
      Jälkimmäisessäkin tapauksessa veneellä purjehdittiin vielä ongelmitta kotisatamaan yli 100 mailia, veistämön tarkistusten jälkeen tietenkin.

      • tiedetään

        Nykymenetelmin on mahdollista liimata köli veneen pohjaa kokonaan ilman pultteja ja pysyy varmasti.Kun varmistetaa pulteilla ei ole niin väliä "rikkojen" koolla.


      • aikansa kestävät
        tiedetään kirjoitti:

        Nykymenetelmin on mahdollista liimata köli veneen pohjaa kokonaan ilman pultteja ja pysyy varmasti.Kun varmistetaa pulteilla ei ole niin väliä "rikkojen" koolla.

        Aina on ollut valmistajia kaikilla aloilla jotka pyrkivät mahdollisimman halpoihin ratkaisuihin elinkaarta ajattelematta tai kestoikää ja huoltoa.

        Kannen saumojakin (runko-kansi) on yritetty liimata jo pitkät ajat ja aina ne alkavat vuotamaan kun vene vanhenee.
        liimasaumoja kun rasitetaan taivutuksin ja kieroin niin ne pettävät - ainoa mikä pitää on vanha kunnon pultti!

        Niin kölissä kuin muuallakin.


    • Joakim

      Lueskelin luonaalla koko jutun. Ko. tapauksessa kaikki 13 20 mm kölipulttia oli leikkaauntuneet poikki rungon ja kölin välistä. 13 kpl 20 mm kölipulttia kestää vetoa yhteensä 200-400 tonnia materiaalista riippuen. 200 Nm kiristyksellä on saavutettu ~10 tonnin esijännitys pulttia kohden eli yhteensä ~100 tonnin esijännitys. Suunnittelijan mukaan ko. liitos kestää 120 tonnin leikkausvoimat, mikä tuntuu täysin uskottavalta.

      Noista luvuista jokainen voi miettiä millainen on kivilleajo ollut. Kyse on aivan eri luokan jutusta kuin Bavaria 42 Matchin osalta. Siinähän laminaatti oli pettänyt ja pultit säästyneet. Tässä laminaattiin oli tullut vain lievä murtuma.

      • Toope

        Enpä usko pulttien leikkautuneen poikki, mikäli ne ovat olleet normaalilaatuista materiaalia. Laminaatissa olevat pultinreiät olisivat tällöin aika ruman näköiset. Toiseksi, jotta leikkausvoima olisi tarpeeksi suuri katkaisemaan pultit, veneen tulisi pysähtyä aika pienellä matkalla. Esim. jos 6 tonnin (ilman köliä) painoinen vene pysähtyisi 8 solmun nopeudesta 0.1 metrin matkalla, tulisi liitokseen leikkausvoimaa keskimäärin 48 tonnia, mikäli hidastuminen olisi tasaista.
        Minusta kölin ja rungon välissä oleva massa on painunut kummallisen vähän kasaan, liekö muttereita kiristetty tehtaalla lainkaan. Vene-lehden testissähän saman venetyypin köli putosi pari senttiä jo omasta painostaan, mikä myös viittaisi löysällä oleviin muttereihin.


      • syynä tähän

        Vene-lehden testissä kölin ja rungon välissä oli rakoa, voisiko olettaa että onnettomuusveneessä merivesi on päässyt kastelemaan rosteriset kölipultit. Jos rosteripultit uivat suolavedessä rakokorroosio iskee nopeasti. Rakokorroosiossahan hyvältä näyttävä rosteripultti menettää rakenteellisen lujuutensa ja katkeaa äkkiarvaamatta. Tämän takiahan puuveneisiin joissa köliliitoksen kuivuutta ei voida taata ei suositella rosteri/haponkestäviä kölipultteja vaan pelkästään pronssia tai sinkittyä terästä.


      • Joakim
        Toope kirjoitti:

        Enpä usko pulttien leikkautuneen poikki, mikäli ne ovat olleet normaalilaatuista materiaalia. Laminaatissa olevat pultinreiät olisivat tällöin aika ruman näköiset. Toiseksi, jotta leikkausvoima olisi tarpeeksi suuri katkaisemaan pultit, veneen tulisi pysähtyä aika pienellä matkalla. Esim. jos 6 tonnin (ilman köliä) painoinen vene pysähtyisi 8 solmun nopeudesta 0.1 metrin matkalla, tulisi liitokseen leikkausvoimaa keskimäärin 48 tonnia, mikäli hidastuminen olisi tasaista.
        Minusta kölin ja rungon välissä oleva massa on painunut kummallisen vähän kasaan, liekö muttereita kiristetty tehtaalla lainkaan. Vene-lehden testissähän saman venetyypin köli putosi pari senttiä jo omasta painostaan, mikä myös viittaisi löysällä oleviin muttereihin.

        Jos pultit on leikkautunut poikki, vene on jatkanut matkaa pysähtymättä. Ilmiöhän on sama kun lyö kädellä keppiä poikki. Jos lyö tarpeeksi kovaa, käteen ei satu ja käsi jatkaa matkaa. Jos löy hiukan hiljempaa, keppi oikenee takaisin ja käsi pysähtyy. Lisäksi käteen sattuu vietävästi.

        Jos sisustuksessa, mastossa jne. ei ole vaurioita, voisi aika todennäköinen skenario olla sellainen, että köli on lähtenyt kerralla ja vene ei ole hidastunut nopeasti.

        Uudessa veneessä neitsytmatkalla koneella ajaen on aika vaikea uskoa, että kysy olisi väsymisestä.

        Vene-lehden testissä ollut yksilö oli erikoiskölillä. Pulttien oleminen hiukan löysällä ei voi mitenkään aiheuttaa parin sentin välystä, vaan kyse on pakko olla jostain muusta (laminaatin joustamisesta tms.).


      • rakokorroosio iskee
        syynä tähän kirjoitti:

        Vene-lehden testissä kölin ja rungon välissä oli rakoa, voisiko olettaa että onnettomuusveneessä merivesi on päässyt kastelemaan rosteriset kölipultit. Jos rosteripultit uivat suolavedessä rakokorroosio iskee nopeasti. Rakokorroosiossahan hyvältä näyttävä rosteripultti menettää rakenteellisen lujuutensa ja katkeaa äkkiarvaamatta. Tämän takiahan puuveneisiin joissa köliliitoksen kuivuutta ei voida taata ei suositella rosteri/haponkestäviä kölipultteja vaan pelkästään pronssia tai sinkittyä terästä.

        nopeasti ja pahasti. Aivan uusi riski ruostumattomille ja haponkestäville pulteille. Mulla on niitä veneessä joka puolella. Pitää nopeasti suojata ne jollain. Vantitkin ovat aivan avoimesti merivedelle alttiina enkä ole huomannut suojata niitä. Johtuukohan se siitä rakokorroosiosta kun joskus on vantit löysällä.


      • voisikohan se olla
        syynä tähän kirjoitti:

        Vene-lehden testissä kölin ja rungon välissä oli rakoa, voisiko olettaa että onnettomuusveneessä merivesi on päässyt kastelemaan rosteriset kölipultit. Jos rosteripultit uivat suolavedessä rakokorroosio iskee nopeasti. Rakokorroosiossahan hyvältä näyttävä rosteripultti menettää rakenteellisen lujuutensa ja katkeaa äkkiarvaamatta. Tämän takiahan puuveneisiin joissa köliliitoksen kuivuutta ei voida taata ei suositella rosteri/haponkestäviä kölipultteja vaan pelkästään pronssia tai sinkittyä terästä.

        lintuinfluenssan syytä. Pultit ovat saaneet tartunnan ja väsähtäneet.


      • lyhyt oppimäärä

        Eli tuo 120 tonnin leikkausvoimat tuntuvat hillittömän suurilta mutta eipä sitten todellisuudessa välttämättä ole riittävät.
        Jos vähän miettii vipuja ja törmäysenergiaa niin eipä ne ainakaan ylimitoitettuja ole.

        Nopeasti mietittynä kölin etummaiset ja takimmaiset pultit ottavat vastaan suuriman iskun loput vaimentavat eli jos ensimmäinen tai viimeinen pulttirivi pettää menee kaikki todennäköisesti poikki tai painuu sisään lasikuituun. Kölin pituudella ja korkeudella on oleellinen vaikutus kestävyyteen. Pelkkien pulttejen veto, murto tai leikkaus pisteiden tietäminen ei valitettavasti kerro mitään. Lisäksi tähän kun huomioidaan materiaalin väsymiset melko vaikeat olosuhteet ja pulttien tarvitsema kestoikä sekä riittävä varmuuskerroin. Mitäköhän näissä käytetään? normaalisti lähtee 1.5 ja päättyy 7. Voisi olla siinä 3 luokkaa? 7 on muuten henkilönostimet eli hissit jne. Tuo 120 tonin leikkausvoimat lienee tässä tapauksessa se oleellisin rasitus mikä pitää ottaa huomioon.
        Voima = massa kertaa nopeus ja kölin pituus suhde korkeus voisi olla 1/2 eli voimat tuplaantuvat. Ja sitten viellä veto leikkaus voiman yhteisvaikutus.

        Joskus vähän ihmetyttää tämä kölipulttien koon tarkastelu enemmänkin voisi katsoa sijoittelua, ensimmäisen ja viimeisen pultin välimatkaa ja kölin pituutta. Unohtamatta mitä materiaalia pultit ovat sitkeitä vai kovia.

        Mutta jos ajaa 8 solmua karille voi kippari katsoa peiliin ei veneitä ole järkevää rakentaa niin kestäviksi että ne kestävät tällaista. Pitkäköliset sitten erikseen.

        Tapauskohtaista mikä on pahempi pultit poikki tai lasikuitu rikki? ehkä kuitenkin pulttien poikkimeneminen pienempi paha? Tietysti jos on purjeitse liikenteessä saattaa vene kaatua.


      • teeppä kotiläksysi
        rakokorroosio iskee kirjoitti:

        nopeasti ja pahasti. Aivan uusi riski ruostumattomille ja haponkestäville pulteille. Mulla on niitä veneessä joka puolella. Pitää nopeasti suojata ne jollain. Vantitkin ovat aivan avoimesti merivedelle alttiina enkä ole huomannut suojata niitä. Johtuukohan se siitä rakokorroosiosta kun joskus on vantit löysällä.

        jos kölin ja rungon välisestä saumasta kölipultit pääsevät kastumaan rakokorroosion riski on olemassa. Se että et sitä tiedä ei poista riskiä. Onnettomuusveneen kölipulttien laskennallinen kestävyys oli riittävä, veden pääsy kölin ja rungon väliin ja siitä seurannut rakokorroosion aiheuttama murtolujuuden heikentyminen näyttää olevan ainoa järkevä selitys onnettomuuteen.

        lainaus http://www.ssca.org/sscabb/index.php?action=vthread&forum=13&topic=2916

        "Indeed, if the keel to hull joint has been compromised such that sea water can reach the keel bolts, conditions are absolutely ripe for crevice corrosion of Stainless Steel bolts to occur."


      • Joakim
        lyhyt oppimäärä kirjoitti:

        Eli tuo 120 tonnin leikkausvoimat tuntuvat hillittömän suurilta mutta eipä sitten todellisuudessa välttämättä ole riittävät.
        Jos vähän miettii vipuja ja törmäysenergiaa niin eipä ne ainakaan ylimitoitettuja ole.

        Nopeasti mietittynä kölin etummaiset ja takimmaiset pultit ottavat vastaan suuriman iskun loput vaimentavat eli jos ensimmäinen tai viimeinen pulttirivi pettää menee kaikki todennäköisesti poikki tai painuu sisään lasikuituun. Kölin pituudella ja korkeudella on oleellinen vaikutus kestävyyteen. Pelkkien pulttejen veto, murto tai leikkaus pisteiden tietäminen ei valitettavasti kerro mitään. Lisäksi tähän kun huomioidaan materiaalin väsymiset melko vaikeat olosuhteet ja pulttien tarvitsema kestoikä sekä riittävä varmuuskerroin. Mitäköhän näissä käytetään? normaalisti lähtee 1.5 ja päättyy 7. Voisi olla siinä 3 luokkaa? 7 on muuten henkilönostimet eli hissit jne. Tuo 120 tonin leikkausvoimat lienee tässä tapauksessa se oleellisin rasitus mikä pitää ottaa huomioon.
        Voima = massa kertaa nopeus ja kölin pituus suhde korkeus voisi olla 1/2 eli voimat tuplaantuvat. Ja sitten viellä veto leikkaus voiman yhteisvaikutus.

        Joskus vähän ihmetyttää tämä kölipulttien koon tarkastelu enemmänkin voisi katsoa sijoittelua, ensimmäisen ja viimeisen pultin välimatkaa ja kölin pituutta. Unohtamatta mitä materiaalia pultit ovat sitkeitä vai kovia.

        Mutta jos ajaa 8 solmua karille voi kippari katsoa peiliin ei veneitä ole järkevää rakentaa niin kestäviksi että ne kestävät tällaista. Pitkäköliset sitten erikseen.

        Tapauskohtaista mikä on pahempi pultit poikki tai lasikuitu rikki? ehkä kuitenkin pulttien poikkimeneminen pienempi paha? Tietysti jos on purjeitse liikenteessä saattaa vene kaatua.

        Kuten Toope laski, tarvitaan todella äkkinäinen pysähdys, jotta leikkausvoimat olisivat lähelläkään 120 tonnia. Tämä on mahdollista vain kiven osuessa kölin yläosiin eli lähelle veneen painopistettä. Muussa tapauksessa vene pääsee keinahtamaan eteenpäin ja "hitausvoimat" ovat merkittävästi pienemmät.

        Jos osuma on kölin alaosaan, tulee kölikiinnitykseen suuri vääntömomentti, joka näkyy yleensä siinä, että kölin takareuna painuu veneeseen aiheuttaen kölipalkkiin vaurioita tms. Bavarian kölin syvyys rungosta lienee vain hiukan yli metrin eli kutakuinkin yhtä pitkä kuin kölikiinitys. Tuo 120 tn voima aiheuttaa siis karkeasti 120 tn vedon kölin etureunaan, minkä pulttien pitäisi vielä kestää (useampi pultti lähellä kölin etureunaa).

        Näissä tapauksissa kölimateriaali on myös oleellinen. Lyijyyn tulee "helposti" 10 cm kuoppa, mutta rautaan ei jää juuri jälkeäkään. Tämä 10 cm voi olla hyvinkin ratkaiseva kölikiinnitykseen tulevien kuormien kannalta. Bavaria 39:n vakioköli on rautaa.


      • lyhyt oppimäärä
        Joakim kirjoitti:

        Kuten Toope laski, tarvitaan todella äkkinäinen pysähdys, jotta leikkausvoimat olisivat lähelläkään 120 tonnia. Tämä on mahdollista vain kiven osuessa kölin yläosiin eli lähelle veneen painopistettä. Muussa tapauksessa vene pääsee keinahtamaan eteenpäin ja "hitausvoimat" ovat merkittävästi pienemmät.

        Jos osuma on kölin alaosaan, tulee kölikiinnitykseen suuri vääntömomentti, joka näkyy yleensä siinä, että kölin takareuna painuu veneeseen aiheuttaen kölipalkkiin vaurioita tms. Bavarian kölin syvyys rungosta lienee vain hiukan yli metrin eli kutakuinkin yhtä pitkä kuin kölikiinitys. Tuo 120 tn voima aiheuttaa siis karkeasti 120 tn vedon kölin etureunaan, minkä pulttien pitäisi vielä kestää (useampi pultti lähellä kölin etureunaa).

        Näissä tapauksissa kölimateriaali on myös oleellinen. Lyijyyn tulee "helposti" 10 cm kuoppa, mutta rautaan ei jää juuri jälkeäkään. Tämä 10 cm voi olla hyvinkin ratkaiseva kölikiinnitykseen tulevien kuormien kannalta. Bavaria 39:n vakioköli on rautaa.

        Jos teillä olisi jotain kokemusta lujarista voisitte ehkä vakuuttaa minua mutta jos joku väittää että osaa edes suuntaa antavasti laskea veneen kölin ja rungon välisen murto ja leikkaus pisteen nostan hattua (laskelmat esiin). Tuo toopen laskelma ei minua vakuuta yhtään (sorry toope). Oikeaoppisen laskelman tekeminen onnistuu osaavalta kaverilta oikeilla työkaluilla ei täällä kannata uskoa mitään ainakaan lujuuslaskelmia. On käytännössä käsin täysin mahdotonta laskea edes suuntaa antavasti. CADillä saat laskettua jos satut saamaan ko veneen piirustukset.

        Itse en osaisi tuota laskea millään mutta asiasta tiedän kuitenkin riittävästi että ymmärrän laskun vaikeudet.

        Bavaria on ihan kelpo vene mutta joissain malleissa on alimitoitettut kölirakenteet, hyväksykää nyt hyvät ihmiset tämä. 8 solmua kiveen ei tarkoita sitä että on alimitoitettu köli se on ihan selkeä haveri ja lopputulos oli kölin putoaminen.


      • Tuo Pohjanmeren vesi
        teeppä kotiläksysi kirjoitti:

        jos kölin ja rungon välisestä saumasta kölipultit pääsevät kastumaan rakokorroosion riski on olemassa. Se että et sitä tiedä ei poista riskiä. Onnettomuusveneen kölipulttien laskennallinen kestävyys oli riittävä, veden pääsy kölin ja rungon väliin ja siitä seurannut rakokorroosion aiheuttama murtolujuuden heikentyminen näyttää olevan ainoa järkevä selitys onnettomuuteen.

        lainaus http://www.ssca.org/sscabb/index.php?action=vthread&forum=13&topic=2916

        "Indeed, if the keel to hull joint has been compromised such that sea water can reach the keel bolts, conditions are absolutely ripe for crevice corrosion of Stainless Steel bolts to occur."

        "Bavariaen var helt ny og var på jomfrutur fra Danmark til Norge."

        Aika nopeasti iski korroosio...


      • Matkapurjehtija
        lyhyt oppimäärä kirjoitti:

        Eli tuo 120 tonnin leikkausvoimat tuntuvat hillittömän suurilta mutta eipä sitten todellisuudessa välttämättä ole riittävät.
        Jos vähän miettii vipuja ja törmäysenergiaa niin eipä ne ainakaan ylimitoitettuja ole.

        Nopeasti mietittynä kölin etummaiset ja takimmaiset pultit ottavat vastaan suuriman iskun loput vaimentavat eli jos ensimmäinen tai viimeinen pulttirivi pettää menee kaikki todennäköisesti poikki tai painuu sisään lasikuituun. Kölin pituudella ja korkeudella on oleellinen vaikutus kestävyyteen. Pelkkien pulttejen veto, murto tai leikkaus pisteiden tietäminen ei valitettavasti kerro mitään. Lisäksi tähän kun huomioidaan materiaalin väsymiset melko vaikeat olosuhteet ja pulttien tarvitsema kestoikä sekä riittävä varmuuskerroin. Mitäköhän näissä käytetään? normaalisti lähtee 1.5 ja päättyy 7. Voisi olla siinä 3 luokkaa? 7 on muuten henkilönostimet eli hissit jne. Tuo 120 tonin leikkausvoimat lienee tässä tapauksessa se oleellisin rasitus mikä pitää ottaa huomioon.
        Voima = massa kertaa nopeus ja kölin pituus suhde korkeus voisi olla 1/2 eli voimat tuplaantuvat. Ja sitten viellä veto leikkaus voiman yhteisvaikutus.

        Joskus vähän ihmetyttää tämä kölipulttien koon tarkastelu enemmänkin voisi katsoa sijoittelua, ensimmäisen ja viimeisen pultin välimatkaa ja kölin pituutta. Unohtamatta mitä materiaalia pultit ovat sitkeitä vai kovia.

        Mutta jos ajaa 8 solmua karille voi kippari katsoa peiliin ei veneitä ole järkevää rakentaa niin kestäviksi että ne kestävät tällaista. Pitkäköliset sitten erikseen.

        Tapauskohtaista mikä on pahempi pultit poikki tai lasikuitu rikki? ehkä kuitenkin pulttien poikkimeneminen pienempi paha? Tietysti jos on purjeitse liikenteessä saattaa vene kaatua.

        lyhyt oppimäärä - voima ei suinkaan ole massa kertaa nopeus.
        Lueppa vähän tarkemmin fysiikan lyhyt oppimääräsi. Ymmärsitkö itsekään mitä kirjoitit?


      • Joakim
        lyhyt oppimäärä kirjoitti:

        Jos teillä olisi jotain kokemusta lujarista voisitte ehkä vakuuttaa minua mutta jos joku väittää että osaa edes suuntaa antavasti laskea veneen kölin ja rungon välisen murto ja leikkaus pisteen nostan hattua (laskelmat esiin). Tuo toopen laskelma ei minua vakuuta yhtään (sorry toope). Oikeaoppisen laskelman tekeminen onnistuu osaavalta kaverilta oikeilla työkaluilla ei täällä kannata uskoa mitään ainakaan lujuuslaskelmia. On käytännössä käsin täysin mahdotonta laskea edes suuntaa antavasti. CADillä saat laskettua jos satut saamaan ko veneen piirustukset.

        Itse en osaisi tuota laskea millään mutta asiasta tiedän kuitenkin riittävästi että ymmärrän laskun vaikeudet.

        Bavaria on ihan kelpo vene mutta joissain malleissa on alimitoitettut kölirakenteet, hyväksykää nyt hyvät ihmiset tämä. 8 solmua kiveen ei tarkoita sitä että on alimitoitettu köli se on ihan selkeä haveri ja lopputulos oli kölin putoaminen.

        Olen kyllä melko läheltä seurannut lujuuslaskentaa, jota tehdään myös FEM-ohjelmilla, ei CADilla. Toki joissain CAD-ohjelmissa on myös alkeellinen FEM-ratkaisija. Köli-runkoliitos on toki melko monimutkainen, jos pitää ottaa kaikki epäelastiset muodonmuutokset huomioon ja vielä mallintaa veneen ja maston liikkeet törmäyksen ajalta. Joillain FEM-ohjelmilla (ei tavallisilla) saanee mallinnettua kaikki nuo, mutta ei helposti (ko. homma olisi usean kuukauden, ellei vuoden, työ). Helposti saa laskettua kölin ja rungon reagoinnin staattisiin kuormiin ja dynaamisiinkin, mutta silloin on vaikeutena itse kuorman määrittäminen, joka ei FEMillä ratkea, vaan on ihan itse mietittävä.

        Kaikki tämä ei kuitenkaan ole tarpeen laskettaessa arviota, jonka mukaan voidaan mitoittaa kölipultit ja laminaatti. Tärkein vaihe on se kuorman laskenta, jonka Toope jo tekikin. Pitää vain päättää, mikä on se nopeus ja osumatapa, jonka kölikiinnityksen tulee kestää.

        Venesuunnittelussa käytetään todella vähän FEMiä, koska se on liian kallis työkalu, varsinkin pienissä sarjoissa tehtäville veneille. Perinteistä lujuuslaskentaa tai siihen perustuvia nyrkkikaavoja sen sijaan käytetään hyvin paljon.


      • lisää sitten
        Matkapurjehtija kirjoitti:

        lyhyt oppimäärä - voima ei suinkaan ole massa kertaa nopeus.
        Lueppa vähän tarkemmin fysiikan lyhyt oppimääräsi. Ymmärsitkö itsekään mitä kirjoitit?

        Liikemäärän säilyminen esitetään massa kertaa nopeus muodossa p=mv -> kgm/s (vektorisuurre)
        Ei siis voima kuten virheellisesti aiemmin ilmaisin.

        Eteenpäin...

        Törmäys on kappalden välinen hetkellinen vuorovaikutus. Törmäys voi olla kimmoinen tai kimmoton joissa molemmissa siis kappaleiden yhteinen liikemäärä säilyy. (oikeesti ei koskaan kumpikaan täydellisesti) hiukkasfysiikassa sitten toinen asia.

        Eteenpäin...

        Kimmoton törmäys on sellainen jossa kappaleiden yhteinen kineettinen energia vähenee, koska sitä "kuluu" mm kappaleiden muodonmuutoksiin yms häviöihin.

        Jos jotakuta nyt alkoi hirveästi kiinnostamaan googlettakaa kimmoton törmäys. Näistä minun sepustuksista ei viellä tule yhtään viisaammaksi.

        Kysymykseen Ymmärsitkö itsekkään mitä kirjoitit. Kyllä minä ymmärrän muilla on joskus vaikeuksia ymmärtää minun kirjoittamia tekstejä ;)


      • ennen paljon paksumpaa
        Joakim kirjoitti:

        Olen kyllä melko läheltä seurannut lujuuslaskentaa, jota tehdään myös FEM-ohjelmilla, ei CADilla. Toki joissain CAD-ohjelmissa on myös alkeellinen FEM-ratkaisija. Köli-runkoliitos on toki melko monimutkainen, jos pitää ottaa kaikki epäelastiset muodonmuutokset huomioon ja vielä mallintaa veneen ja maston liikkeet törmäyksen ajalta. Joillain FEM-ohjelmilla (ei tavallisilla) saanee mallinnettua kaikki nuo, mutta ei helposti (ko. homma olisi usean kuukauden, ellei vuoden, työ). Helposti saa laskettua kölin ja rungon reagoinnin staattisiin kuormiin ja dynaamisiinkin, mutta silloin on vaikeutena itse kuorman määrittäminen, joka ei FEMillä ratkea, vaan on ihan itse mietittävä.

        Kaikki tämä ei kuitenkaan ole tarpeen laskettaessa arviota, jonka mukaan voidaan mitoittaa kölipultit ja laminaatti. Tärkein vaihe on se kuorman laskenta, jonka Toope jo tekikin. Pitää vain päättää, mikä on se nopeus ja osumatapa, jonka kölikiinnityksen tulee kestää.

        Venesuunnittelussa käytetään todella vähän FEMiä, koska se on liian kallis työkalu, varsinkin pienissä sarjoissa tehtäville veneille. Perinteistä lujuuslaskentaa tai siihen perustuvia nyrkkikaavoja sen sijaan käytetään hyvin paljon.

        Ennen tietokoneita oli vähän rauta paksumpaa mistä mahtaa johtua? Nykyään lasketaan niin tarkkaan että vehkeet hajoo päivän takuuajan umpeuduttua.

        Vanha totuus on "missä järki loppuu siellä rauta alkaa"

        Voihan sitä käsipelillä laskea ei siinä mitään mutta pistätkö nimen alle? Eikä sitä kukaan enää vakavissaan tee.


    • puuttuva?

      Saas nähdä koska turvallisuusviranomaiset puuttuvat asiaan ja tekevät jotakin, kun tehdas ei tee. Vittuilee vaan päälle ja tehdas sen kun suoltaa paskalaatua vaan sen minkä kerkeää, ja viisveisaa edes ajatuksesta laatuun - turvallisuudesta puhumattakaan.

      Kun halvan ostaa, niin halvan saa. Ennen Bavariat oli kelpoveneitä, mutta nyt ne on ihan silkkaa paperia. Saas katsoa koska tulee maahantuontikielto. Pitääkö jonkun kuolla ennen kuin asiaa aletaan TODELLA miettimään?

      • Höpo

        Katoppa se on vaan niin, etä Volvo vie kotisatamaan. Eihän mikään konstruktio kestä jos ajat about 8 knots kiville. Taitaa olla noin Bavariat liian kulkevaisia. Tai toki kestää osta kunnon skadivene hommeet vain varisee kun vähän kolisee. Ohlsson on tosi hyvä olen muuten ajanut siellä kivelle 12 solmun noupedessa ja matka vaan jatkui kohti uusia seikkailuja.


      • 8 kn kivilleajo,
        Höpo kirjoitti:

        Katoppa se on vaan niin, etä Volvo vie kotisatamaan. Eihän mikään konstruktio kestä jos ajat about 8 knots kiville. Taitaa olla noin Bavariat liian kulkevaisia. Tai toki kestää osta kunnon skadivene hommeet vain varisee kun vähän kolisee. Ohlsson on tosi hyvä olen muuten ajanut siellä kivelle 12 solmun noupedessa ja matka vaan jatkui kohti uusia seikkailuja.

        muutenhan se ei ole vene vaan pulkka. nylkyään kun ei ole kokemusta tai ymmärrystä että ennen oli vahvat veneet, niin ei saota ymmrtää että voi sitä kovempaakin paukkua kestää.

        Mutta jokainenhan pohtiia sioitaan esiymmärryksestään käsin.


      • Järkee
        8 kn kivilleajo, kirjoitti:

        muutenhan se ei ole vene vaan pulkka. nylkyään kun ei ole kokemusta tai ymmärrystä että ennen oli vahvat veneet, niin ei saota ymmrtää että voi sitä kovempaakin paukkua kestää.

        Mutta jokainenhan pohtiia sioitaan esiymmärryksestään käsin.

        Muuten ei ole mitään ideaa ajaa vetettä kivelle, hankit itselle uimataito.


      • JRxxx
        8 kn kivilleajo, kirjoitti:

        muutenhan se ei ole vene vaan pulkka. nylkyään kun ei ole kokemusta tai ymmärrystä että ennen oli vahvat veneet, niin ei saota ymmrtää että voi sitä kovempaakin paukkua kestää.

        Mutta jokainenhan pohtiia sioitaan esiymmärryksestään käsin.

        ...tuntuu oudolta vaatimukselta, että veneen pitäisi kestää kiveenajo 8 solmun nopeudessa. Vähän sama juttu kuin, että auton pitäisi kestää vaurioitta kolari 120 km/h nopeudesta tai lentokoneen maahansyöksy 800 km/h. Suhteessa huippunopeuksiin/normaaleihin käyttönopeuksiin nuo luvut ovat samassa suuruusluokassa kuin purkkarin 8 solmua.
        Minua muuten edelleenkin ihmetyttää tässä alkuperäisessä jutussa se, että vene pysyi pystyssä ilman köliä...


      • vai tuntuu
        JRxxx kirjoitti:

        ...tuntuu oudolta vaatimukselta, että veneen pitäisi kestää kiveenajo 8 solmun nopeudessa. Vähän sama juttu kuin, että auton pitäisi kestää vaurioitta kolari 120 km/h nopeudesta tai lentokoneen maahansyöksy 800 km/h. Suhteessa huippunopeuksiin/normaaleihin käyttönopeuksiin nuo luvut ovat samassa suuruusluokassa kuin purkkarin 8 solmua.
        Minua muuten edelleenkin ihmetyttää tässä alkuperäisessä jutussa se, että vene pysyi pystyssä ilman köliä...

        Purjeveneellä ajetaan hiljempaa kuin autolla tai lentokoneella ja näkyvyys edessä oleviin esteisiin on rajoitetumpi.


      • Joakim
        JRxxx kirjoitti:

        ...tuntuu oudolta vaatimukselta, että veneen pitäisi kestää kiveenajo 8 solmun nopeudessa. Vähän sama juttu kuin, että auton pitäisi kestää vaurioitta kolari 120 km/h nopeudesta tai lentokoneen maahansyöksy 800 km/h. Suhteessa huippunopeuksiin/normaaleihin käyttönopeuksiin nuo luvut ovat samassa suuruusluokassa kuin purkkarin 8 solmua.
        Minua muuten edelleenkin ihmetyttää tässä alkuperäisessä jutussa se, että vene pysyi pystyssä ilman köliä...

        Laskin erään toisen 39-jalkaisen runkoa käyttäen, mitä kölin menetys vaikuttaa stabiliteettiin. Käyttäen Bavarian arvoja: uppoama 8300 kg, kölipaino 2500 kg, kölin painopiste 1,3 m koko veneen painopisteen alla (aika hyvä arvaus), painopiste siirtyy 56 cm ylöspäin kun köli tipahtaa. Tämä vaikutti vakavuuteen seuraavasti:

        RM: 137 -> 43 kgm/deg

        Oikaisevan momentin rajakallistuma:

        115 -> 82 deg

        Kyllä tuo siis aika hyvin koneella pysyy pystyssä, mutta purjeilla helposti kaatuisi kokonaan. 43 kgm/deg on tyypillinen arvo n. 28 jalkaiselle, joten 39 jalkaisen purjepinta-ala ja mastokorkeus kaatavat veneen kyllä jo aika pienessä tuulessa, jollei miehistö osaa varautua.

        3 m/s tuulessa näyttäisi jo kallistuvan ~30 astetta, vaikka purjeista on tehoa vähennetty.


      • JRxxx
        vai tuntuu kirjoitti:

        Purjeveneellä ajetaan hiljempaa kuin autolla tai lentokoneella ja näkyvyys edessä oleviin esteisiin on rajoitetumpi.

        Ei minkään kulkuneuvon oletetakaan selviytyvän kolhuitta normaalilla matkanopeudellaan tai sen yläpuolella tapahtuvasta törmäyksestä kiinteään esteeseen. 8 solmua purkkarilla on hyvin verrannollinen 120 km/h normaalilla perheautolla.
        No, vähän "tieteellisempi" tapa olisi tietysti laskeskella liike-energioita ja siten törmäysvoimia. On ehtinyt kulahtaa jo muutama vuosikymmen, kun noita viimeksi laskeskelin, mutta periaatteessa kappaleen liike-energia on muistaakseni massa * nopeuden neliö. Tuollainen isohko purkkari painaa ehkä 8-9 tonnia. Siis E=8000*4,1*4,1=134 480; henkilöauton paino n. 2 tonnia => 67,2 ja siitä neliöjuuri => 8,2 m/s on siis se nopeus, joka tavallisella perheautolla vastaisi samanlaista törmäysenergiaa. Arkipäivässä tutummilla yksiköillä siis n. 30 km/h. Yleensä pidetään aika normaalina, että jos ajat auton seinään kolmeakymppiä, niin siihen se jää ajokelvottomana. Tietysti vesillä pitää olla enemmän marginaalia, mutta en minä silti suostu pitämään veneen heikkouden tai huonouden todistuksena sitä, että se ei kestä 8 solmun kiveenajoa vaurioitta.


      • Joakim
        JRxxx kirjoitti:

        Ei minkään kulkuneuvon oletetakaan selviytyvän kolhuitta normaalilla matkanopeudellaan tai sen yläpuolella tapahtuvasta törmäyksestä kiinteään esteeseen. 8 solmua purkkarilla on hyvin verrannollinen 120 km/h normaalilla perheautolla.
        No, vähän "tieteellisempi" tapa olisi tietysti laskeskella liike-energioita ja siten törmäysvoimia. On ehtinyt kulahtaa jo muutama vuosikymmen, kun noita viimeksi laskeskelin, mutta periaatteessa kappaleen liike-energia on muistaakseni massa * nopeuden neliö. Tuollainen isohko purkkari painaa ehkä 8-9 tonnia. Siis E=8000*4,1*4,1=134 480; henkilöauton paino n. 2 tonnia => 67,2 ja siitä neliöjuuri => 8,2 m/s on siis se nopeus, joka tavallisella perheautolla vastaisi samanlaista törmäysenergiaa. Arkipäivässä tutummilla yksiköillä siis n. 30 km/h. Yleensä pidetään aika normaalina, että jos ajat auton seinään kolmeakymppiä, niin siihen se jää ajokelvottomana. Tietysti vesillä pitää olla enemmän marginaalia, mutta en minä silti suostu pitämään veneen heikkouden tai huonouden todistuksena sitä, että se ei kestä 8 solmun kiveenajoa vaurioitta.

        Selviäminen vaurioitta on toki aivan liikaa vaadittu. Autokolarissa on oleellista se, ettei matkustajat kuole tai loukkaannu vakavasti. Auton selviämisestä ei kukaan ole kiinnostunut, sillä auton hajoaminen ei yleensä aiheuta lisää hengenvaaraa. Nykyiset autothan suunnitellaan keulastaan "pehmeiksi", jotta vauriot tulisivat sinne, eikä matkustajiin.

        Purjeveneessä tilanne on ratkaisevasti eri. Jos vene uppoaa tai kaatuu nopeasti, on miehistöllä suuri hengenvaara. Itse törmäys ei vaaraa aiheuta (kuten autoilla), vaan vaara tulee törmäyksen aiheuttamasta vuodosta tai vakavuuden menetyksestä.

        Kölin irtoaminen aiheuttaaa hyvin todennäköisesti molemmat. Vene kaatuu heti (sekunneissa), jos tuulta on edes kohtalaisesti (yli 5 m/s). Kukaan ei siis ehdi tehdä hätäkutsua ja miehistö joutuu vedenvaraan. Jos vene pysyy pystyssä, kölinalueen varioi saattaa hyvinkin aiheuttaa vakavan vuodon, jonka seurauksena vene uppoaa (minuuteissa tai tunneissa).

        Jääminen keskelle merta kylmään veteen on aika eri tilanne kuin ajokelvottomaan autoon tien varteen.

        Veneet tulee siis suunnitella siten, että tuollainen vahinko on äärimmäisen epätodennäköinen. 8 kn ei ole kova vauhti 39 jalkaiselle, vaan se on aika normaali matkavauhti niin purjeilla kuin koneella. "Tavallinen" kivilleajo tuossa vauhdissa ei saa aiheuttaa sellaisia vaurioita, että venettä ei saa satamaan. Jos kivilleajo on erityisen epäonnekas (kuten ko. Bavarialla???), lienee siihen mahdotonta varautua nykyaikaisilla kölikonstruktioilla.


    • olav III
    • tilanne korjattu

      vahvasti veikkaan että kun mallisto uusiutuu niin kölikiinnitys tulee olemaan varmasti riittävä. Tietenkään nyt tuotannossa olevaan mallistoon eivät uskaltane tehdä parannuksia koska sehän tarkoittaisi että myöntäisivät puutteet.

      • Juuso

        Tämä on tarinan hauskin osa: Vi fattet mistanke om at noe måtte være galt med båten, og en prøvetur avslørte at den manøvrerte unormalt. Da vi heiste den opp, ble vi mildt sagt overrasket da vi oppdaget at hele kjølen var borte, forteller Are Wiig

        Eli tuntui siltä, ettei veneessä kaikki ollut kunnossa ja koeajon aikana se käyttäytyi epänormaalisti. Yllätys oli lievästi sanottuna suuri, kun venettä nostettaessa huomattiin, että siitä puuttui köli.

        Hieno homma, että sen huomasivat! Asiaa!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      263
      16822
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      5414
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      115
      2560
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      15
      2036
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1755
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      986
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      948
    8. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      30
      861
    9. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      43
      856
    Aihe