Luin tätä palstaa viime jouluna ja alkuvuodesta ja kirjoittelinkin ja kysyin neuvoa käytännön asioista...ja sainkin apua. Tammikuussa vein eropaperit, helmikuussa muutin pois, maaliskuussa päätimme, että lapsemme asuu vuoroviikoin luonamme, huhtikuussa myimme ison omakotitalomme ja toukokuussa myös ex mies muutti uuteen kotiin. Ja huhtikuussa tapasin mukavan miehen ja myös ex mieheni tapasi nähtävästi mukavan naisen...no, vielähän tässä ollaan virallisesti naimisissakin -elokuuhun saakka jatkuu harkinta-aika. Mutta vaikka paljon on tapahtunut ja kaikki ei ole mennyt ihan sulassa sovussa, niin siitä päivästä kun helmikuussa muutin omilleni, olen ollut kuin LOMALLA! Elämä on ihanaa! 10 vuotta onnettomassa avioliitossa mukamas lapsen takia oli typerää -sulaa hulluutta. Onneksi olemme molemmat vielä 3kymppisiä ja elämää on edessä...ainakin toivottavasti! Eihän näistä uusista suhteista tiedä, miten kestävät ajan hammasta, mutta enää en suostu olemaan vuodesta toiseen onneton. En ole katunut eroa päivääkään! Toki välillä kaipaan entistä hienoa taloamme ja varsin luxus- elämäämme, mutta ei talot ja rahat tuo onnea. Onnellinen elämä on aika yksinkertaisita asioista kiinni. Itse vatvoin eroa 5 vuotta ennen kuin uskalsin tehdä ratkaisun. Siispä neuvoni on: Uskaltakaa erota -se, että katuisi avioeroa on todella harvinaista!
Eroaminen parasta
15
2688
Vastaukset
- onnea...
"kierrätykseen", sillä sitä tarvitaan varmasti..
teillä molemmilla näyttäs olevan kierrätys hyvällä alulla...nopeita ootte vielä niin paljon ehtii... - samaa mieltä
joka sana sillä omakotitalo ja luxus ei ole onnen tae.Itse muutin kanssa pois sellasesta ja erosin.Olihan se kova muutos mutta nyt osaan iloita ihan pienistä asioista ja en vaihtas takas enää entiseen!
- neuvoja
Uskaltakaa erota, avioeron katuminen harvinaista... Mihin väitteesi perustuu muuhun kuin omaan mielihaluun? Minä väitän ja tiedän kyllä, että avioero kaduttaa yllättävän monia, kun siitä erosta menee pitempi aika eikä vain muutama hassu kuukausi.. Eihän tuolla muutaman kuukauden erokokemuksen perusteella voi arvioida loogisesti eron kannattavuutta, elä samat 10 v erossa mitä avioelämää koit, ja sitten on jotain todellista kokemusta asiasta.
Kehoitat eroamaan= ihmisen hylkääminen on nähtävästi mielestäsi rakkaudellista, vastuullista, epäitsekästä ja rakentavaa toimintaa? Millä oikeudella päätit hajottaa yhteisen elämänne josta aikanaan teitte yhdessä sopimuksen siis avioliiton? Todellako Onnesi este oli puolisosi? Hänestäkö oli kiinni epätyydyttävä elämäsi, ja hänet raivaamalla saavutat nyt onnen varmasti ja tehokkaasti.Onnesi maksimoinniin tiellä voi vaan sääliä ihmisparkoja, joitä käytät sen aikaa kuin heistä saat mielihyväntunnetta...- haaveilua..
aika pitkälti samaa mieltä-ja mistähän johtuu että ne jotka eroavat eroavat yleensä monta kertaa elämäsä aikana(ei tietenkään kaikki)-tuntuu vaan väliin semmoiselta ettei ihmiset ole oikein mihinkään tyytyväisiä aina vaan haetaan sitä parempaa ja uskoisin että suuri osa kuiteskin pettyy uusiin suhteisiin-ei ero todellakaan ole pikkujuttu
- Ent eronnut
Hassua että ihmiset ajattelevat aina eron olevan ratkaisu onnettoman elämän muuttamiseksi onnelliseksi.
Eli tällä tavoin syyllistetään se kumppani
aina siksi joka tekee sen elämän onnettomaksi.
Ok, usein näin onkin jos toinen hakkaa ja
ryyppää kaikki rahat.
Voi, kumpa ihmiset voisivat yhdessäollessaan
huomata itsessään ne kasvunpaikkakohdat.
Ahaa..Nyt minun pitää tehdä elämälleni jotakin.
En ole onnellinen. Jospa hankin harrastuksen ja vähän omaa aikaa. Jospa alan huomioimaan kumppaniani eri tavoin...hmmm mihin hänessä
aikanaan rakastuinkaan? Siellähän se sama ihminen luuraa kuitenkin.
Olen tässä odotellut koska hän huomaisi minut mutta mitäpä jos teenkin aloitteen itse.
Herätys romantiikalle.
Miksi siihen tarvitaan uusi ihminen?
Siksi että voidaan itsekkin näyttää hetken toiselle jotain parempaa puolta itsestään. Se vanha kun jo tiesi ne huonotkin puolet minusta ja minä hänestä.
Lasten kanssa eläminen ei ole niin järin romanttista mutta eron jälkeen on ainakin
varma lastenhoitaja vuoro viikoille ja saa
rauhassa kuherella uuden sussun kanssa??? Aika ironista.
Onko tarkoitus että lapset tehdään toisen kanssa
ja sit toisen kanssa elellään se loppuelämä?
Näin tehdään nykyään ja lapsilla on monia
uusia äitejä ja isipuolia sekä isovanhempia.
Onko hyvä tai huono..En tiedä mutta
tuntuu kuitenkin että tänä päivänä mennään
todellakin sitä helpointa reittiä heti kun
arki astuu kuvioihin ja ei tunnu enään kivalta. - samoilla linjoilla
Varmaan löytyy niitä jotka ajattelevat kuten ap, mutta myös niitä, joille kävi toisin. Myös minä tiedän, että ero kaduttaa monia. Esimerkkinä nyt mainittakoon vaikkapa ex-aviomieheni.
Toiseksi olen sitä mieltä, että ihastumis-/rakastumisvaiheessa on täysin jäävi vertailemaan mennyttä ja olevaa elämää. Korkeitaan voi vertailla, jos muistaa ja pystyy rehellisesti tunnustamaan, mitä se elämä oli sen exän kanssa silloin ihastumis-/rakastumisvaiheessa - ikään kuin lähtökohdiltaan samanlaisia tilanteita. Harva meistä on mennyt naimisiin aikoinaan sellaisen tyypin kans, joka ei saanut sukkia jaloissa pyörimään. Varmaan niitäkin löytyy ja toki ap voi sellainen olla (ei ole tarkoitus provoilla!).
Minä en kehoita eroamaaan, enkä myöskään liitossa pysymään. Mutta sen soisin, että jokainen harkitsee asiaa vakavasti ja ennen kaikkea miettii, mitä MINÄ voin tehdä, että tämä liitto pysyisi kasassa. Totta nimittäin on, ettei se entinen puoliso ole se onnen este. Mitä juuri minä olen tehnyt, jotta liitto olisi onnellinen? Parisuhde vaatii "työtä". Mikäli kuitenkin eroon päädytään, soisin myös, että jokainen miettii, mitä minä voisin tehdä toisin, jotta seuraava mahdollinen liittoni toimisi. Hyvin todennäköistä on, että tekee tietämättään kaikki samat virheet, jos ei omaa itseään tutkaile ja ota opiksi.
Valitettavasti ei ole takuuta siitä, että onni löytyy puolisoa vaihtamalla.
Ja mainittakoon vielä, että puhun nyt eroista, joissa ei ole alkoholiongelmaa, pahoinpitelyä ym. vastaavaa, jotka eivät liittoon kuulu. - vaikka harmittaskin
samoilla linjoilla kirjoitti:
Varmaan löytyy niitä jotka ajattelevat kuten ap, mutta myös niitä, joille kävi toisin. Myös minä tiedän, että ero kaduttaa monia. Esimerkkinä nyt mainittakoon vaikkapa ex-aviomieheni.
Toiseksi olen sitä mieltä, että ihastumis-/rakastumisvaiheessa on täysin jäävi vertailemaan mennyttä ja olevaa elämää. Korkeitaan voi vertailla, jos muistaa ja pystyy rehellisesti tunnustamaan, mitä se elämä oli sen exän kanssa silloin ihastumis-/rakastumisvaiheessa - ikään kuin lähtökohdiltaan samanlaisia tilanteita. Harva meistä on mennyt naimisiin aikoinaan sellaisen tyypin kans, joka ei saanut sukkia jaloissa pyörimään. Varmaan niitäkin löytyy ja toki ap voi sellainen olla (ei ole tarkoitus provoilla!).
Minä en kehoita eroamaaan, enkä myöskään liitossa pysymään. Mutta sen soisin, että jokainen harkitsee asiaa vakavasti ja ennen kaikkea miettii, mitä MINÄ voin tehdä, että tämä liitto pysyisi kasassa. Totta nimittäin on, ettei se entinen puoliso ole se onnen este. Mitä juuri minä olen tehnyt, jotta liitto olisi onnellinen? Parisuhde vaatii "työtä". Mikäli kuitenkin eroon päädytään, soisin myös, että jokainen miettii, mitä minä voisin tehdä toisin, jotta seuraava mahdollinen liittoni toimisi. Hyvin todennäköistä on, että tekee tietämättään kaikki samat virheet, jos ei omaa itseään tutkaile ja ota opiksi.
Valitettavasti ei ole takuuta siitä, että onni löytyy puolisoa vaihtamalla.
Ja mainittakoon vielä, että puhun nyt eroista, joissa ei ole alkoholiongelmaa, pahoinpitelyä ym. vastaavaa, jotka eivät liittoon kuulu.on kaikista parasta erota kun on väkivaltaa,alkoholismia ja uskottomuutta jotka eivät lopu millään muulla konstilla.
- Eronnut nelikymppinen
haaveilua.. kirjoitti:
aika pitkälti samaa mieltä-ja mistähän johtuu että ne jotka eroavat eroavat yleensä monta kertaa elämäsä aikana(ei tietenkään kaikki)-tuntuu vaan väliin semmoiselta ettei ihmiset ole oikein mihinkään tyytyväisiä aina vaan haetaan sitä parempaa ja uskoisin että suuri osa kuiteskin pettyy uusiin suhteisiin-ei ero todellakaan ole pikkujuttu
Onhan toisten avioliittojen kestämisestä ihan tutkimustietoakin eli vain noin 30% toisista avioliitoista ei päädy eroon. Ero ei varmaan koskaan ole helppo ratkaisu, mutta ehkä toinen ero on jo ajatuksena helpompi kuin ensimmäinen ero.
Varmaan yleispätevä neuvo kaikille eronneille on eron läpikäyminen ihan yksikseen ja ajan kanssa. Itse erosin nuorena pitkästä avoliitosta (ei lapsia) ja säntäsin suoraan seuraavan miehen kanssa yhteen ja naimisiin. Nyt tämäkin aviolitto on loppu ja pidän kyllä yhtenä syynä kiirettä sitoutua ja hankkia lapsia. Minun olisi ensin pitänyt miettiä ihan itsekseni, mitä itse sössin avoliitossani ja vasta sitten sitoutua uudelleen. Kannoin varmasti vanhat synnit uuteen suhteeseen. Vaikka tuosta avoerosta on nyt parikymmentä vuotta, käyn tässä omassa eroprosessissa vielä tuota iän kaiken vanhaa asiaakin läpi. - osuit
Ent eronnut kirjoitti:
Hassua että ihmiset ajattelevat aina eron olevan ratkaisu onnettoman elämän muuttamiseksi onnelliseksi.
Eli tällä tavoin syyllistetään se kumppani
aina siksi joka tekee sen elämän onnettomaksi.
Ok, usein näin onkin jos toinen hakkaa ja
ryyppää kaikki rahat.
Voi, kumpa ihmiset voisivat yhdessäollessaan
huomata itsessään ne kasvunpaikkakohdat.
Ahaa..Nyt minun pitää tehdä elämälleni jotakin.
En ole onnellinen. Jospa hankin harrastuksen ja vähän omaa aikaa. Jospa alan huomioimaan kumppaniani eri tavoin...hmmm mihin hänessä
aikanaan rakastuinkaan? Siellähän se sama ihminen luuraa kuitenkin.
Olen tässä odotellut koska hän huomaisi minut mutta mitäpä jos teenkin aloitteen itse.
Herätys romantiikalle.
Miksi siihen tarvitaan uusi ihminen?
Siksi että voidaan itsekkin näyttää hetken toiselle jotain parempaa puolta itsestään. Se vanha kun jo tiesi ne huonotkin puolet minusta ja minä hänestä.
Lasten kanssa eläminen ei ole niin järin romanttista mutta eron jälkeen on ainakin
varma lastenhoitaja vuoro viikoille ja saa
rauhassa kuherella uuden sussun kanssa??? Aika ironista.
Onko tarkoitus että lapset tehdään toisen kanssa
ja sit toisen kanssa elellään se loppuelämä?
Näin tehdään nykyään ja lapsilla on monia
uusia äitejä ja isipuolia sekä isovanhempia.
Onko hyvä tai huono..En tiedä mutta
tuntuu kuitenkin että tänä päivänä mennään
todellakin sitä helpointa reittiä heti kun
arki astuu kuvioihin ja ei tunnu enään kivalta.kirjoituksellasi naulan kantaan. Hienoa nähdä, että joku osaa etsiä vikaa muustakin kuin puolisosta. Olet todella miettinyt asioita ja kirjoitat kypsästi. Toivottavasti moni eroa harkitseva lukee tekstisi.
Hyvää kesää sinulle!
- sulle
olisitko ollut valmis eroomaan, jos ei uusi olisi ollut kuvioissa..?
- ratkaisuun
Minä myös erosin vuosien jahkailun ja miettimisen jälkeen.
Prosessi on vielä kesken mutta tyytyväinen olen 75%:sti. Välillä sitä kaipaa kumppania mutta exästä ei kumppaniksi ollut joten en kaipaa häntä. Lasten takiä välillä huolettaa mutta parhaani yritän.
Uutta ei ole enkä ketä tahansa huoli. Tietysti kiva on jos joskus löytää ihmisen jonka kanssa kokee kumppanuutta tässä arjessa.
- menemättä
naimisiin!! Mikä helvetin hinku nuorilla ämmillä on naimisiin kun 60%sesti huomaavat sen ITSE tekemäkseen virheeksi, muutamassa vuodessa!
- Tozkem
Avioliitto on sellainen demokratia, että siinä molemmilla osapuolilla on veto-oikeus; jos jompikumpi haluaa lopettaa niin hänellä on siihen oikeus eikä toisella ole asiaan mitään sanomista.
Tietenkään ihan näin yksinkertaista asia ei ole mutta noin niin kuin pelkistetysti voi sanoa. - Lomalla edelleen...
Kiitos kommenteista. Totta, että näin lyhyen ajan päästä erosta ei ole vielä kovin syvällistä näkemystä avioeron kaikkiin vaikutuksiin, etenkään lapsen osalta. Eroa tehdessämme meillä ei kummallakaan ollut ketään uutta tai toista -ainakaan itselläni. Ehdin jopa deittailla useamman kanssa ennen kuin nykyinen kaveri astui kehiin -tosin tämä suhde on tietty ihan alkua ja varmasti kannan kaikkia mahdollisia virheitä ja traumoja tähän suhteeseen, vaikka kuinka yrittäisin ottaa opikseni menneistä. Mutta siis erosin kyllä osittain nimenomaan mieheni joka viikonloppuisen alkoholin käytön ja siihen liittyvän väkivallan takia. Ystäväni eivät ymmärrä miksi yleensä kestin kaikki nuo vuodet -no, koska meitä myös yhdisti moni asia ja etenkin malliperheen kulissit ja siihen liittyvä elämäntapa. Ja usko muutokseen tai parempaan. Niin ja kyllä kieltämättä masentaa se, että tilastojen mukaan toiset avioliitot kariutuvat vieläkin todennäköisemmin...ihan kuin olisi jo etukäteen tuomittu epäonnistumaan jatkossakin. Itse toivoisin kovasti löytäväni vielä sellaisen elämänkumppanin, joka haluaisi tehdä kanssani vielä toisen lapsen -jo 9 vuotta sitten päätin, että ex miehelleni en toista lasta tekisi. Mutta tärkeämpää on tietenkin hyvä parisuhde kuin lapsen tekeminen -kyllä tuosta yhdestäkin onnea riittää!
- Onneton
Kelpaisiko eron syyksi se että olen niin yksin. Mieheni on niin paljon töissään ja on ollut aina. Hänellä ei ole ollut aikaa minulle ja lapsille koskaan. Lomansa hän on ottanut aikaan, jolloin on voinut auttaa vanhempiaan tilan hoidossa, perheensä kanssa hän ei ole viihtynyt.
Tähän ei muutosta ole tullut edes 20 vuodessa.
Olemme nyt maatilalla ja itse olen mennyt muihin töihin, koska yksinäisyys maaseudulla on käsin kosketeltavissa. Autoin häntä niin paljon kuin jaksoin tilan töissä, että hän voisi olla enemmän kanssani. Mutta hän ottaa aina uusia projekteja, en pysy enää perässä enkä jaksa tehdä kahta työtä.
En jaksa enää olla yksin, mielestäni se on itselleni hyvä eron syy
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti25216645Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."
Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist235361- 1152544
Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."
Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar152002Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä
Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa3361741Pikkaraiskan puhelut
Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?111972- 59936
Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen
Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto28842Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?40840