Miksi pettäjä jää

pettäjä käyttää vain hyväkseen ja kokeilee miten pitkään nainen sietää hänen hyväksikäyttöään.

kyllä pinkaisevan uuden luo mahdollisimman pian kunhan vai löytyy,jos ulos heittäisin. Luulen ,että on tarve säpinään ja jännitykseen, on sitä elämätöntä elämää ,joka sitten toisen selkänahasta nyljetään. Tarkoita ,että ei taida itsekkään tietää mitä tahtoo kunhan vain ois kivaa!!!! Se on vaikeata kun ikää on jo reilusti mittarissa ja haluis elää ja olla kuin kaksikymppinen lapsensa.

se on just näin. miehet pelkää jäävänsä yksin ja varsinkin kun ikää alkaa olla päälle neljän kymmenen ei uskota että kukaan enää huolii "vanhaa" miestä. munattomia kaikki

Olen samaa mieltä, että naiset selviävät elämästä hyvin yksikseenkin, mutta varsinkin parisuhteeseen tottunut mies ei osaa välttämättä elää yksikseen. Olen kyllä eri mieltä siitä, etteikö myös mies voi jäädä pettämisen jälkeen suhteeseen rakkauden takia. Ihan samoin kuin mies voi jättää vaimonsa uuden rakkauden takia hän myös voi tajuta rakastavansa vaimoaan siinä vaiheessa, kun vaimon menettämisen pelko on tosiasia. Jos vakituinen parisuhde on totaalisesti karilla, käytännön syyt ei pidättele suhteessa. Tavallisilla ihmisillä ei omaisuus tai lasten elämän järjestely ole niin monimutkaista, etteikö siitä normaalijärjellä selviä.

sanoin, että otan asia hoitaakseni ja vastuut niskoilleni suhtessa lapsiin. Tämä sen takia ,etten ole kokenut tässä vaiheessa 1,5 vuotta pettämisen kpoettamiseta liittoa läheskään tyydyttävälsi. Ei mies halunnut ja sanoi rakastavansa sanoi myös että siitä pettämisestä koitui vain pahaa. Kun kysyin ,että jos aloittaisin oman romanssin näin avoimesti ,sanoi ettei sitä hyväksyisi. Minä sanoin ,että en myöskään hyväksy hänen suhdettaan ,joka on totaalisesti loppu (kakkonen uusissa huumissa).

Puhuttiim ,että paljon on jäänyt puhumatta. Ja kun keroin, että löysin pitkän fiksun artikkelin miten voi yksipuolisestikin parantaa suhdetta hän oli kiinnostunu ! Kysyi voisiko hän myös ???
Ihmeiden aika ei ole ohi.

Minä petin miestäni 17 yhteisen vuoden jälkeen. Rakastuin vapaaseen mieheen, ja kuitenkin loppujen lopuksi lopetin suhteeni häneen ja jatkoin avioliittoani. Syyt miksi valitsin sen tutun "helvetin": Lapset, mieheni uhkasi tappaa itsensä ja lapset, sääli häntä kohtaan, taloudellinen turvallisuus (toisella miehellä oli hyvät tulot, mutta suurin osa palkasta meni velkojen maksuun) ja pitkä yhdessä vietetty aika. Jotenkin tuntui, että on niin väärin jättää pitkäaikainen kumppani lyhyen suhteen takia, kun uuden suhteen onnistumisesta ei ole mitään takeita ja vanhan sentään tietää (meillä oli ollut ihan tavallisen onnellinen perhe-elämä).

Tunteet omaa miestä kohtaan olivat kuitenkin viilenneet huomattavasti toiseen mieheen rakastumisen takia ja loppuivat kokonaan muutaman seuraavan vuoden aikana, koska hän ei lupauksistaan huolimatta pystynyt pettämistäni unohtamaan eikä antamaan anteeksi, mistä sitten seurasi jatkuvaa riitelyä. Loppujen lopuksi hän purki ahdistustaan eräälle ystävälleni, jonka kanssa sitten aloitti suhteen ja kun se paljastui, niin päätimme erota. Hän olisi vielä senkin jälkeen ollut valmis jatkamaan, mutta minä olin jo niin väsynyt siihen kaikkeen, että näin eron ainoana vaihtoehtona, enkä ole katunut.

Uskon, että varatuilla miehillä on nuo samat syyt, sen oman vaimon kanssa kaikki on niin tuttua ja turvallista, ja jatkuukin niin, ellei vaimo saa petosta selville. Suurin syy miehillä kuitenkin lienee se, että lapset useimmiten jäävät äidille (jos on pieniä lapsia). Ja vaikkei olisi lapsiakaan, niin miehethän ovat muutenkin tosi laiskoja muuttamaan elämäänsä, kun taas naiset nykyään eroavat ehkä liiankin helposti. Miettikääpäs muuten, montako sellaista eronnutta miestä tunnette, joka olisi eronnut jostakin muusta syystä kuin jäätyään kiinni pettämisestä tai vaimon uskottomuuden takia? Minä tunnen vain yhden miehen, joka erosi sairaalloisen mustasukkaisesta vaimostaan vasta siinä vaiheessa, kun piti jo alkaa pelkäämään henkensä puolesta. Silti hänkin kesti sitä helvettiä yli 10 vuotta eikä pettänyt kertaakaan, vaikka siitä koko ajan epäiltiin.

Mutta: Tunnen useita sellaisia miehiä, jotka kituvat huonossa suhteessa, antavat aina aikarajoja tyyliin "katselen tätä vielä vuoden, kaksi jne. ja sitten eroan, ellei tilanne ole muuttunut". Mihin se siitä muuttuisi, kun tunteet ovat kuin siskolla ja veljellä, puolison kanssa ei ole enää hauskaa, kaikki tehdään vain velvollisuudesta, lapset ovat aikuisia jne. Kun kysyn, miksi yleensä olette vielä yhdessä, niin vastaus on usein jotakin sellaista kuin: "On niin kova homma alkaa hajottamaan tätä systeemiä eikä yksinkään ole hyvä olla, ei se vaimo välttämättä vaihtamalla parane ym."

Ja nämä miekkoset sitten jahtaavat meitä "viattomia" sinkkunaisia salarakkaikseen:)No joo, seurustelen itsekin varatun miehen kanssa ja jännityksellä odotan, koska hän mahtaa erota..joko minusta tai vaimostaan.. En ole painostanut häntä eroon, päinvastoin.. jarruttelen, että ei vain tulisi tehtyä hätäistä ratkaisua ja sekös hänet saa pelkäämään entistä enemmän, että minä jätän hänet. En oikeasti ole häntä jättämässä, tykkään hänestä ihan aidosti ja tämä suhde sopii juuri nyt minulle oikein hyvin, mutta aika näyttää mitä tapahtuu. Onnea vaan ja hyvää kesää teille kaikille, jotka elätte samanlaisessa tilanteessa. Ai niin, silmät kannattaa pitää auki, eihän sitä koskaan tiedä, jos se vapaa mieskin sattuisi löytymään, niin ei tulisi mitään kolmiodraamoja;)