haavauma peräaukossa

annaneiti

ollut siis jo vaikka kuinka pitkään. koko talven vaivaanu.Ulostus aina yhtä tuskaa, kunj haava repee uudestaan joka kerta. Joskus tulee niin paljon verta, että luulen jo menkkojenkin alkaneen, mutta sieltä perältä se veri valuu.. Välillä särkee kokoajan ikävästi takapuolta.

Vatsa on vuoroin ripulilla ja vuoroin ummetuksella. useimmiten kuitenkinh ripulilla. Voisiko tämä olla masennuslääkkeiden sivuvaikutus? Masennuslääkkeistä mulla muutenkin muita sivuvaikutuksia, kuten yöpainajaiset.

hädensa rektaalivoidetta oon pistäny, mutta ei se tunnu auttavan. Lääkäriin en halua mennä koska oma lääkäri on niin ällöttävä, että en anna hänen koskea itseeni pitkällä tikullakaan. Vaan sillä ehdolla, että voin vaihtaa lääkäriä..
Kerran kävin lääkärissä tuon vaivan takia jolloin lekuri vain tökkäisi sormen peppuuni, joka sattui saatanasti ja totesi, että sielä on haava. Olipa siitäkin sitten apua.

Antakaa neuvoa, mikä voisi auttaa edes vähän, vaikka pakko kait sinne lääkäriin on kohta mennä..

13

13015

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • pyrstö. auki

      Kävin 8 v sitten lääkärillä, perä tähystettiin, ei mitään muutoksia, rasvaa ainoastaan kehottavat laittamaan,
      koko 8 v ajan tullut verta, toisinaan vähemmän, joskus pytty punaisena,
      tän vaivan kans on vaan elettävä. Ripulia ei ole usein, mutta jotenkin tuntuu että se on pahempi haavaumalle kuin ummetus, masennuslääkkeet usein aiheuttavat myös vatsavaivoja, jos lääkettä ei voi lopettaa, olisiko vaihdosta apua.
      Tärkein asia on kuitenkin se, mitä suuhunsa laittaa.

      • Minä

        Haavaumasta ei todellakaan kannata kärsiä vuosikausia. Kannattaa maksaa itse ja mennä erikoislääkärille. Määrävät nitrovoidetta tai sellaista kun diltiazem. Helpottaa oireita aika pian. Jos haavauma ei noilla parane, niin tehdään leikkaus jossa sulkijalihasta löysytetään. Tämän jälkeen haavauma pääsee paranemaan.


      • Täytyy vaatia

      • lampsku
        Minä kirjoitti:

        Haavaumasta ei todellakaan kannata kärsiä vuosikausia. Kannattaa maksaa itse ja mennä erikoislääkärille. Määrävät nitrovoidetta tai sellaista kun diltiazem. Helpottaa oireita aika pian. Jos haavauma ei noilla parane, niin tehdään leikkaus jossa sulkijalihasta löysytetään. Tämän jälkeen haavauma pääsee paranemaan.

        Haluan rohkaista kaikkia jotka kärsivät anaalifissuurasta eli tuosta peräaukon haavaumasta. Itse kärsin kuukausia pahenevasta kivusta, joka lopulta oli jatkuvaa terävää polttavaa kipua myös öisin ja esti nukkumisen kunnolla.Minulta oli vuosia aiemmin hirtetty muutama pukama ja toimenpiteen jälkeiset viikot olivat kauheita, vaikka sen piti olla toimenpiteenä helppo ja vailla jälkikipuja. Siksi pelkäsin mennä lääkärille uusien pitkittyneiden kipujen vuoksi. Kun kivut sitten veivät työkyvyn olin pakotettu menemään omalääkärille, joka kysyi haluanko halkaisuleikkaus jonoon..Pelkäsin kauheasti mutta suostuin tietenkin. Onnekseni(ja kauhukseni)jono etenikin ripeää tahtia ja sain kutsun jo muutaman viikon kuluttua.
        Leikkaus tehtiin spinaalipuudutuksessa(joka pistos tuntui kuin hyttynen olisi tuikannut)ja sen jälkeen tapahtui ihme. Kivut hävisivät muutamassa päivässä. Toki tuntemuksia on ollut näiden neljän viikon aikana jotka leikkauksesta ovat kuluneet, mutta huonompia päiviä on ollut vain silloin tällöin ja särkylääkkeet ovat pitäneet elon auvoisena myös silloin. Leikkausta ei suoritettu kipeällä puolella eli itse peräsuolessa, vaan se tehtiin hyvin pienen haavan kautta sen vierestä ja haavan hoito on ollut helppoa, lähinnä suihkuttelua.
        Kehotan jokaista joka kärsii haavaumakivuista hakeutumaan välittömästi hoitoon ja vaatimaan omalääkäriltä lähetettä leikkaukseen. Sitä ei kannata lykätä pelon vuoksi koska se on turhaa ja itsensä rääkkäystä!
        Toivotan kaikille tsemppiä ja terveitä kivuttomia päiviä:-)


    • tutulta

      Haavasta olen kärsinyt itsekin. Terveyskeskuksessa sain jotain pukamiin tarkoitettuja puikkoja, joista ei tietenkään ollut apua. Jatkoin kärsimistä, kunnes päätin mennä yksityiselle erikoislääkärille. Sain hyvää ja asiantuntevaa palvelua. Kirurgit osaavat määrätä nitrovoidetta, joka on todella tehokasta. Ei kannata kärsiä, kun apua on oikeasti saatavilla.

      • anni

        samat vaivat on täälläkin kärsitty!! kaikki mahd. voiteet koitettu, myös ne nitrovoiteet, kerran ollut yksityisellä just tässä venytys operaatiossa. kipu hellitti onneksi edes vähän, mutta vielä nyt puolen vuoden kuluttua operaatiosta haavat auki. pitäisi kuulemma vielä toistamiseen suorittaa ko. toimenpide, mutta mistä sais taas sellaiset rahat kasaan, meinaan yli 800e.....


      • Minä
        anni kirjoitti:

        samat vaivat on täälläkin kärsitty!! kaikki mahd. voiteet koitettu, myös ne nitrovoiteet, kerran ollut yksityisellä just tässä venytys operaatiossa. kipu hellitti onneksi edes vähän, mutta vielä nyt puolen vuoden kuluttua operaatiosta haavat auki. pitäisi kuulemma vielä toistamiseen suorittaa ko. toimenpide, mutta mistä sais taas sellaiset rahat kasaan, meinaan yli 800e.....

        Tehtiinkö sinulle leikkauksessa sulkijalihaksen osittainen "halkaisu" ( tai jotakin sinnepäin ) vai millä tavalla on venytetty ? Olin itse leikkauksessa ja lääkäri jo etukäteen sanoi että naisilla "venytystä" ei voi anatomian takia tehdä kunnolla, vaan ainoa vaihtoehto on lihaksen osittainen katkaisu. Mulla kesti haavan paraneminen ja verenvuodon lakkaaminen melkein 3 kuukautta leikkauksen jälkeen.


      • Avun saanut
        anni kirjoitti:

        samat vaivat on täälläkin kärsitty!! kaikki mahd. voiteet koitettu, myös ne nitrovoiteet, kerran ollut yksityisellä just tässä venytys operaatiossa. kipu hellitti onneksi edes vähän, mutta vielä nyt puolen vuoden kuluttua operaatiosta haavat auki. pitäisi kuulemma vielä toistamiseen suorittaa ko. toimenpide, mutta mistä sais taas sellaiset rahat kasaan, meinaan yli 800e.....

        Tehtiinkö sinulle todellakin sulkijalihaksen venytys?? Itse kärsin todella vaikeasta ja kipeäastä haavaumasta ainakin puolitoista vuotta. Lopulta suostuin lääkärini suosittelemaan sulkijalihaksen osittaiseen halkaisuun ja sain avun. Paraneminen kesti vain pari viikkoa ja sen jälkeen kipuja (eikä haavoja) ole ollut. Elämänlaatu parani 100 % ko. operaation jälkeen eikä mitään haittavaikutuksia ole ollut. Näitä viestejä kun olen lukenut, niin valitettavasti olen huomannut että kaikki eivät ole parantuneet yhtä nopeasti operaation jälkeen. Mutta...älä kärsi vaivastasi, vaan mene ihmeessä asiantuntevalle gastrogirurgille selvittämään miten vaivaasi kannattaa hoitaa!


    • rasvanahka

      Mulla oli sama vaiva, on kyllä vattumainen. Ratkaisun löysin iha omin voimin: aamuin illoin huuhtelee minuutin tai pari käsisuihkulla ja pesee hellästi saippualla. Sitten sormenpäähän Bepanthenia ja raakasti vaa sormi perseeseen, jotta rasva leviää haavaan asti. Tätä noin viikon ajan ja avot, vaiva katosi. Ah, tätä vaivattoman paskomisen ihanuutta ;)

    • -A-

      Nostan vanhaa ketjua koska varmasti joku vielä asiaa googlailee ja etsii vertaistukea. Minä synnytin 1v ja 1kk sitten terveen pienen pojan erittäin vaikeassa synnytyksessä joka on jättänyt elinikäiset traumat. Poika syntyi kasvot ylöspäin, kätilön virheen seurauksena (pisti ponnistamaan jo ollessani vasta 7cm auki, jonka seurauksena ponnistin pojan jumiin lantioon eikä lapsi päässyt enää kääntymään "oikeaan" syntymä-asentoon). Poika raivasti tiensä ulos aiheuttaen pahat repeämät, 2 leikattua episiotomiaa ja myöhemmin selvinneen haljenneen peräsuolen. Kärsin kivuista 4kk ajan ennenkuin uskaltauduin hakeutumaan lääkäriin. Kipu oli sietämätöntä, vuosin verta ja olin lähellä anemiaa, mutta ajattelin että kaikki nämä kuuluvat "normaaliin" synnytyksestä palautumiseen. Kun ystävät alkoivat jo suunnitella uusia raskauksia ja haaveilivat uudesta synnytyksestä tajusin ettei tämä ole enää normaalia. Hakeuduin siis lääkäriin ja varasin ajan pukamien poistoon, koska epäilin kivun ja verenvuodon vuoksi pukamia. Kun lääkäri tutki hän totesi samantien ettei täälä ole pukamia, vaan peräsuoli on halki. Siitä sitten lähetteellä sairaalaan tutkimuksiin, jossa ei haavaumia tai halkeamaa näkynyt. Minulle määrättiin nitrovoidetta, ei apua. Seuraavaksi sinkkisalvaa, ei apua. Samanaikaisesti käytin jatkuvasti 2% puuduttavaa geeliä joka sekään ei vienyt edes pienintä kipua pois. Jouduin tähystykseen jossa ei edelleenkään löytynyt mitään ja asia unohdettiin (lääkäreiden osalta). Kivut ja verenvuodot jatkuivat mutta hyväksyin kohtaloni ja yritin elää kivun kanssa niin hyvin kuin pystyin. Hetken kivut olivatkin jo hieman lievemmät, mutta kohta taas oltiin aallon harjalla... Lopulta uskaltauduin kertomaan vanhemmilleni "sairaudestani" vuosi synnytyksen jälkeen, jolloin isäni soitti tutulle ylilääkärille joka lupasi heti ottaa minut tutkimuksiin. Selvisi, että peräsuolen haavauma on kroonisoitunut, ja tulehtuu itsekseen aika-ajoin. Tämän takia tähystyksessä ei löytynyt poikkeavaa, koska tulehdus ei ollut silloin päällä. Nyt lopulta, yli vuosi taistelua ja kipua ja kärsimystä olen saamassa avun kipuihin ja pääsen 2viikon päästä leikkaukseen jossa sulkijalihas halkaistaan jolloin haavat toivon mukaan pääsevät umpeutumaan ja ehkä saan taas elää normaalia elämää. Voi kuinka sitä oppiikaan tälläisten tapauksien myötä arvostamaan niitä pieniä asioita elämässä, en osaa edes kuvitella enää miltä tuntuu käydä vessassa isolla hädällä itkemättä!!
      Hakekaa apua vaivoihinne ja vaatikaa kunnon hoitoa!!!

      • lampsku

        Hei -A-, hyvä kun nostit ketjua...Aivan kauhealta tuntuu tuo sinun kertomasi :-( Toivon sydämestäni, että sait avun halkaisuleikkauksesta. Itse olen ollut oireeton toimenpiteen jälkeen. Olen syönyt Emgesan magnesiumia joka ilta kaksi puristetta. Siinä oleva magnesium on sitä tyyppiä, jota käytetään esim. magnesiummaidossa, joka on tarkoitettu ummetuksen ehkäisyyn. Sen avulla olen pystynyt syömään esim.banaania, joka oli aiemmin kiellettyjen ruokien listalla. Tsemppiä kaikille joilla on samanlaista vaivaa ja lohduttavaa on myös tietää, että jos oireet joskus palaisivat, voidaan tuo toimenpide tehdä toisenkin lerran.


    • evamija13

      Että mitä

    • Kokemustakylläon

      Joo sain itse tämän jo 10 -vuotiaana ja nyt olen 20 -vuotias nainen ja ei koskaan ole parantunut. Ensimmäisen kerran menin lääkäriin vuosi sitten ja no myöhästä oli. Hieman myöhästä😁. Sen kanssa pitää vain oppia elämään ja niin oppiikin. Kaikilla tuleee elämässä vastaan sairauksia. Meillä jollain se vain sattuu olemaan tälläinen vaiva. Täytyy vaan muistaa, ettei se ole vaarallista. :) Tsemppiä kaikille!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka oli töllöntyön tekijä?

      Ketä on nyt pidätetty? Oliko syy mustasukkaisuus tyttöystävästä tai oliko muita lieventäviä seikkoja? Katuuko tekijä nyt
      Pieksämäki
      50
      5267
    2. Kotikasvatus siitä se lähtee eli missä meni vikaan että lapsesta tuli puukottaja

      Ottakaa muut oppia, normaali kotielämä. Ei liikaa edes hengellisyyttä.
      Pieksämäki
      81
      3064
    3. Vihamielisyys naisia kohtaan on jo yllättävän suuri ongelma

      Esiintyy laajemmassa mittakaavassa, mitä vain tällä palstalla. Mistä tuo ilmiö nyt oikein johtuu, ja saa alkuvoimansa?
      Sinkut
      309
      1634
    4. Odotan sitä hetkeä

      kun nähdään taas. Tiedän, että sinäkin odotat. Kun se päivä koittaa, katseesi hakee minua. Ehkä arkailemme toisiamme väh
      Ikävä
      75
      1234
    5. Olen melko vakuuttunut

      etten tule olemaan koskaan täysin onnellinen ilman sinua. En uskonut, että näin kävisi kenenkään kanssa. Kunnes sain kok
      Ikävä
      80
      1167
    6. Jenkkilahkojen kastekaava

      Jenkkilahkojen yhteinen kastekaava on kirjoitettuna Mormonin Kirjaan, Moroni, luku-8 Pienten lapsien vanhempia uhataan
      Kaste
      139
      1124
    7. Leijonat Maailmanmestareita!

      Ihanaa Leijonat, ihanaa!!!
      Maailman menoa
      132
      1102
    8. Pasi Turunen: Ensimmäisenä Helluntaina ei kastettu sylivauvoja!

      Tänään 31.5.2026 Pasi Turunen noin vastasi soittajan kysymykseen! Raamattu EI KERRO ketä kastettiin
      Kaste
      161
      1095
    9. Mitä ajatuksia miehet, jos..?

      Nainen on 40v eikä ole omia lapsia?
      Ikävä
      171
      1074
    10. Se mies rakastaa minua

      Ja minä rakastan häntä. 😌
      Ikävä
      49
      944
    Aihe