En tiedä miten suhtautuisin mieheni ja exänsä ystävyyteen. Ystävyyttä se "pelkästään" on, mutta silti. Mieheni selittää jatkuvasti, kuinka ex teki sitä ja tätä ja niin ja noin...hän ei itseasiassa paljon muista puhukaan. Ja heidän suhteensa sentään oli yhtä helvettiä kun olivat yhdessä. Ensimmäisellä kerralla jäätyäni kahden mieheni exän kanssa, kertoi hän kuinka kauhea mieheni häntä kohtaan oli jne. Sanoin hänelle kuulleeni kyllä jonkin verran toiseltakin osapuolelta ja silloin hän myönsi että vikaa oli ollut hänessäkin. Eli jouduin mieheni exän kanssa käymään läpi heidän entisen suhteensa vaikeuksia heti alkuun! Ja samaan aikaan ex on niin hyvää ystävää miehelleni ja mieheni niin arvostaa exäänsä... Ja voi auta armias jos satun sanomaan pahan sanankin miehelleni hänen exänsä käytöksestä minua kohtaan...minä olen se joka en ymmärrä mitään.
Onneksi en joudu kyseisen ihmisen kanssa olemaan usein tekemisissä, mutta mieheni kanssa hän on yhteyksissä lähes päivittäin ja tapaa muutaman kerran kuukaudessa, samoin mieheni puhuu hänelle asioista, jotka mielestäni minun pitäisi tietää...minulle hän ei niistä puhu. En ole varsinaisesti mustasukkainen sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta kaivelee... tuntuu kuin olisin "toinen nainen"...tai jotakin sinne päin.
En haluaisi edes yrittää rikkoa heidän välejään ystävinä, mutta välillä tekee oikeasti mieli kysyä, että miksi edes erositte kun exäsi on niin kertakaikkiaan loistava.
Onko kukaan samanlaisessa tilanteessa? Tai kokenut vastaavaa, ja miten osasitte käsitellä asiaa, vinkkejä...ihan mitä tahansa, olo on todella surullinen välillä :(
Onneksi en joudu kyseisen ihmisen kanssa olemaan usein tekemisissä, mutta mieheni kanssa hän on yhteyksissä lähes päivittäin ja tapaa muutaman kerran kuukaudessa, samoin mieheni puhuu hänelle asioista, jotka mielestäni minun pitäisi tietää...minulle hän ei niistä puhu. En ole varsinaisesti mustasukkainen sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta kaivelee... tuntuu kuin olisin "toinen nainen"...tai jotakin sinne päin.
En haluaisi edes yrittää rikkoa heidän välejään ystävinä, mutta välillä tekee oikeasti mieli kysyä, että miksi edes erositte kun exäsi on niin kertakaikkiaan loistava.
Onko kukaan samanlaisessa tilanteessa? Tai kokenut vastaavaa, ja miten osasitte käsitellä asiaa, vinkkejä...ihan mitä tahansa, olo on todella surullinen välillä :(
Vastaukset 17
Vanhimmat
Oikeasti, erota heidän välinsä. Ei kannata itse jäädä "langoille roikkumaan" ja odottamaan itse sivussa, että kehittyykö heidän ystävyydestään muuta, vai onko sellaista ollenkaan. Mies on SINUN, ei hänen, olivatpa he kuinka hyvää pataa keskenään tai ei. Sano suoraan miehellesi, että et pidä hänen tavastaan ottaa exäänsä teidän välisiin puheisiin. Sano vaikka suoraan, että "ex vai minä". Siinä näet miehen todellisen arvon.
Itse en sietäisi miehelläni exiä ollenkaan. En edes ystävinä. Onneksi minulla tuollaista tilannetta ei ole...
Onnea jatkoon!
Tuolla tavalla juuri pilataan useimmat suhteet. Aito rakkaus ei ole itsekäs.
Kukaan ei omista toista.
Mielestäni ystävyys exän kanssa ei ole todellakaan tarpeellista, varsinkaan jos jompikumpi osapuoli on jo uudessa suhteessa. Todellista ja ns.normaalia ystävyyttä siitä ei tule koskaan jo ihan siitä syystä, että yhteinen intiimi historia on liian pitkä. Kyllä ystävien täytyy löytyä muualta kuin vanhoista parisuhteista.
Exän kanssa toimiessa on läsnä kuitenkin se fakta, että aiemmin ollaan seurusteltu, toisen ihmisen kosketus ja läheisyys on ollut arkea. Voi olla siis helppo alitajuisesti kuvitella vieläkin joitakin tiettyjä hetkiä kyseisen henkilön kanssa, johon kuitenkin liittyy paljon muistoja. Okei, syy voi olla monilla, että exä tuntee sinut hyvin ja on siksi ystävä. Haloo. Moni muukin tuntee sinut...
Mielestäni exän kanssa kaveeraaminen kielii heikosta luonteesta. Kykenemättömyys myöntää itselleen jonkin tietyn ajanjakson loppuminen ja aloittaa irrottautuminen siitä. Uusi suhde on kuitenkin se asia johon todellakin tulisi panostaa, uuden kumppanin kanssa on vielä "kaikki mahdollista". Ellei sitten exän kanssa ole jotain jäänyt pahasti kesken.
Ex on luonnollinen ystävä. Jos on jonkun ihmisen kanssa lähes lapsesta asti ja eroaa on pikemminkin kummallista, ettei halua tavata tätä enää ikinä!
Itse olen tapaillut exääni vuosikausia. Minulla on perhettäkin, hänellä ei. Itsehän sen tietää parhaiten onko tarpeellista tapailla exää vai ei!
Minulla on käytössä ajatus "Kerran ystävä, aina ystävä". Exäkin on ystävä, entinen paras ystäväni, rakastettuni! Minulla ei ole aikajanoihin piirrettyjä pompuloita, mistä jokin ystävyys alkaa ja mihin loppuu.
Lisäänpä vielä, että olen 38v. Elämäni aikana minulla on naisystäviä mennyt ja tullut monia. Niistä yksikään "suhde" ei ole ollut niin hyvä kuin mieheeni, yhteen miespuoliseen ystävääni ja exääni.
Heikkoa luonnetta minulla tuskin on, koska mieheni luottaa minuun täysin, missä ikinä liikunkin! Siinä se juuri on: Jos jonkun suhde exään on hyvä, on nykyisen kumppanin luonteen oltava todella vahva ja itsetunto paikallaan.
Sinulta haluaisin kysyä jotakin...ja toivon että hetken mietit ja vastaat rehellisesti. Kuinka läheisen tai riippuvaisen suhteen jaksaisit miehesi ja hänen exänsä välillä, jos miehesi paljon puhuisi exästään ja kertoisi esimerkkejä eri toimintatavoista asioissa, käyttäen aina esimerkkinä sitä, miten ex on tehnyt/toiminut?
Ystävyyttä en minäkään heidän väliltään halua enkä aio rikkoa, olen itsekin väleissä exiini, ero on lähinnä se, että en "tuo" exiäni nykyiseen suhteeseen, enkä ehdota miestäni toimimaan kaikissa muissa paitsi parisuhde-asioissa, kuten exäni ovat toimineet.
Mielestäni yleensäkin se, että tulee exien kanssa toimeen, kertoo hyvää ihmisen luonteesta, mutta missä kohtaa menee raja? Kun sitä sun tätä on edelleen toistensa nimissä, tavaroita jatkuvasti lainassa jne. edelleen, vaikka erosta on jo vuosia. Ikävä sanoa, mutta välillä tuntuu, että miehelläni on toisissa asioissa kiinteämpi suhde exäänsä kuin minuun. En ole sanonut miehelleni asioista, koska mielestäni ihmisen pitäisi itse ymmärtää missä kohtaa rajat kulkevat, ilman että puolison pitäisi kertoa mikä on liikaa ja mikä ei.
Halusin jo eilen lisätä pari asiaa...
Teet ihan oikein, ettet "tuo" exiäsi nykyiseen suhteeseen.
Välillä kommentoin exästäni jonkin neutraalin asian miehelleni, josta kuvittelen hänen olevan kiinnostunut. Ja onhan hän kiinnostunut! Olisi varmasti eriskummallista ja epäilyttävää tapailla toista eikä kertoisi tapaamisesta mitään!
Parisuhteessa pitäisi varoa oikein viimeisen päälle, että kehottaa toista tekemään niin kuin ex on tehnyt tai muuten verrata nykyistä kumppania exään. Täytyisi tajuta, että entisessä suhteessa kumppani oli eri henkilö kuin nykyisessä! On loukkaavaa vertailla.
Usein miehen ensimmäisessä parisuhteessa käy niin, että mies vertaa vaimoaan äitiinsä. "Äitini sitä ja äitini tätä, mikset ole ja tee kuten äitini?". Onkohan miehesi ex:llä ollut äidin virka heidän suhteessaan?
Mielestäni voit ihan hyvin sanoa miehellesi, että sinä olet sinä etkä halua, että sinua verrataan exään ja odotat mieheltäni omia toimintamalleja eikä hänen exänsä.
Vaihtoehtona voit alkaa "tuoda" omia exiäsi "hyötymistarkoituksessa" suhteeseenne :).
Kun miehesi seuraavaksi kertoo, kuinka ex olisi toiminut jossain tilanteessa niin kerrot miten sinun exäsi toimisi ko. tapauksessa (mahdollisimman päinvastoin!). Siinä pähkäillessänne kumman ex toimi oikein, voisit ehdottaa, että nyt päätetäänkin tämä asia ihan kahdestaan ;D.
Noista lainaamisista ja tavaroista. Vaikea sanoa missä kulkee raja. Täytyy ajatella millainen hyöty tai merkitys niiden lainaamisella on toiselle, vaikka se itseä ihmetyttäisikin.
Saan exältäni paljon musiikkia, CD:eitä (liittyy hänen ammattiinsa). Joskus lainaan häneltä. Ei koskaan toisinpäin! Aluksi mieheni vähän karsasti asiaa. Hän kuitenkin ymmärsi varsin pian, että minun hyvä on hänellekin hyvä.
Kuulosti vähän tutulta, mulla nyt ei kuitenkaan mies ihan noin hirveesti entisestään puhu mut kuitenki. Suhteen alussa se ei oikeestaan muusta puhunukkaan ku siitä entisestään enkä mä siihen kiinnittäny huomiota kovin paljoo mut vasta nyt myöhemmin mä oon tajunnu kuinka paljon se on siitä kertonu. Kun yhtäkkiä mä vaan tajusin miten paljon mä niitten suhteestä tiesin ja samoin siitä sen entisestä (oon tavannu sen kerran ja silti mä tiedän aika hyvin millanen ihminen se on).
Mut asialle en tehny mitään sillon ku en sitä silleen ees tiedostanu ja oikeestaan hyvä niin. Tässä nyt mitä ollaan joitakin vuosia oltu yhdessä ni ne jutut on hävinny kokonaan. Ja se miks se kerto niitä juttuja sillon mulle, johtu siitä että se niitten ero oli vielä aika tuore ja se oli todella katkera entiselleen eikä ollu täysin päässy yli siitä. Mut nyt mä uskon et se on mielessään kaikki käyny läpi kun ei niitä juttuja onneks enää tarvii kuunnella.
Eli välttämättä ei tarvii tehdä mitään..Riippuu ihan siitä kuinka kauan ootte yhessä olleet. Mut sen mitä minä oon kerran tehny ni oon sanonu suoraan et mua ei kiinnosta kuulla (oli vähän eri asia sillon kyseessä mutta kuitenkin)ja jos ei muuta puhuttavaa mun kanssa ole ni sitte ollaan mieluummin puhumatta. Se oli niin yksinkertasta et jopa mieskin sen ymmärsi =)
Aika raju veto on suoraan sanoa että ei saa olla yhteydessä entiseensä. Minä en sitä pystyny tekemään ku niillä on yhteinen lapsi ja sekin on hyvä niin. Mutta tämän miehen ja sen ystävän (nainen) välit oon erottanu koska se nainen yritti koko ajan iskee jne. Ei sitä jaksa loputtomiin katsoa ja pelätä et jos mies sitte lankee sen ansoihin. Se tapaus oli joko tai..minä vai se.
Mieti omassa tapauksessas miten jaksat tilannetta sietää..Ei elämästä tuu mitään jos koko ajan pitää miettiä tommosta..
Jos nyt voi sanoa että kiva...mutta kuitenkin että jollakin on samantapaisia kokemuksia. Parisen vuotta olemme olleet nyt yhdessä. Ei ole mitään sellaista, että ex yrittäisi iskeä, tms. Sanoinkin miehelleni, että oikeastaan ei voisi vähempää kiinnostaa hänen exänsä edesottamukset milloinkin. Se johti ainoastaan siihen, että mieheni kyllä puhui exästään, mutta nimeltä mainitsematta. Eli ei mitään vastaavaa hyötyä.
Välejä en halua rikkoa, koska miehelläni ei paljon kavereita ole, ja ex on yksi niistä harvoista. Harmittavimpiin asioihin kuuluu se, että jos esim. on jokin ongelmatilanne, niin vastaus on usein, että "ex teki niin ja näin". Tulee liian monesta asiasta sellainen olo, että olen täysin vääränlainen ihminen. Huvittavimpiin asioihin taas kuuluu se, että k.o ex tuli antamaan minulle parisuhdeneuvoja miten minun tulisi mieheni kanssa toimia...siis ihan oma-aloitteisesti, ilman että olisi ollut mitään tilannetta päällä tms. Ex voisi olla muuten ihan ok tyyppi, vaikka on ex, mutta hänen persoonallisuutensa yksinkertaisesti on sellainen, jota en lähelleni halua. Puhuu yhtenä päivänä yhtä, ja seuraavana päivänä on koko tarina tapahtunut toisin, haukkuu jokaisella tapaamiskerralla miestäni tai jotakuta muuta, kyselee jatkuvasti eikö jokin näytä hänen päällään hyvältä, tekee välillä yrityksiä saada minut mustasukkaiseksi (ilmeisesi pönkittääkseen itsetuntoaan) milloin vilauttelemalla rintaliivejään tai olemalla takapuoli pystyssä ties missä, niin että olemme mieheni kanssa molemmat paikalla...suuttuu (siis ex) kuitenkin minulle, jos olemme yhdessä esim. syömässä, ja hän on kiinnostunut jostakin miehestä, joka jostakin syystä tekee tutustumisyrityksen minua kohtaan, ja esittää täysin järkyttynyttä, koska minähän olen varattu! Unohtaen täysin sen, etten ole edes katsonut siihen suuntaan mistä tutustumisyritys tulee...eli hän on mustasukkainen mieheni puolesta.
Olen tullut jokseenkin siihen tulokseen, että k.o ex lienee ihmistyyppinä sellainen, että seurustellessa on osapuilleen hirviö, mutta ystävänä sitten ymmärtäväinen tai ties mitä.
Harmittaa vain se, että saan todella liian usein kuulla mieheltäni miten ex teki sitä ja tätä, mitä milloinkin, ja vihjauksena että näin se toimii. Joskus mietin sitä, että mitähän mieheni pitäisi siitä, jos alkaisin suhteessamme käyttäytyä samoin, kuin tämä loistava ex oli käyttäytynyt. En voi mitään, mutta jurppii ja pahasti. Suoraankaan en oikein osaa miehelleni asiasta sanoa, eihän hän suoraan sano, että "tee niinkuin ex teki" vaan kertoo ja vihjaa. En tiedä...ehkä aika auttaa asiaan, mutta auttaako se ainoastaan, vai olisiko minun syytä tehdä/sanoa jotakin?
Minusta voisit hyvin puhua miekkosellesi ja sanoa nämä samat asiat hänelle kuin mitä olet täällä kirjoittanut. Tuntuu vähän, ettei tämä rouva eksä ole päässyt miehestäsi irti, jos tosiaankin pitää joka päivä olla yhteyksissä. Ei kai sitä normaali ihminen nyt ihan joka päivä parhaimmille ystävillensäkään soittele, saatika sitten eksille. Ylipäätänsä näyttää siltä, että tämä eks on saanut jonkinlaisen auktoriteetin otteen miehestäsi - viittaisi siihen nämä 'eks teki asian niin ja näin'. Ei kannata jäädä vain odottelemaan ajan kulumista, vaan ryhtyä toimiin ja puhua asiasta.
Luettuani tämän juttusi, olen vakuuttunut siitä, että miehesi ex on hänelle kuin äiti!
Ongelmatilanteissa miehesi turvaa exäänsä, koska on itse epävarma. Miehesi ex ilmeisesti päätti heidän suhteessaan kaikki asiat miehesi puolesta. Nyt kun sinä et päätä asioita miehesi puolesta, hän on pulassa!
Nuo miehesi exän antamat oma-aloitteiset parisuhdeneuvot kuullostavat juuri siltä, että kysymyksessä onkin "anoppi"! Hehän aina tietävät (parhaiten!) miten heidän poikaansa tulee kohdella missäkin tilanteessa!!!!! Kaikki muut naiset ovat huonompia, vaikka olisivat kuinka hyviä!
Mielestäni sinun kannattaisi ainakin väliaikaisesti tuoda niitä omia exiäsi nykyiseen suhteeseesi. Miehelläsi on nyt niin paha ex-päähänpinttymä, ettei siihen taida olla muuta "vastalääkettä".
Kerrot miehellesi myös, ettet halua kuulla exästä yhtään liikaa ja huudat aina "piip" silloin, kun miehesi jutut menevät luvattomalle alueelle... No, enpä tiedä auttaako, mutta ei kai siitä haittaakaan olisi?
rakkauden vastakohta ei ole viha vaan välinpitämättömyys...
mieti sitä..
Erittäin älykkäästi tokaistu, ja miten se liittyy asiaan?
Ensimmäinen kirjoittaja kirjoitti:
"Mieheni selittää jatkuvasti, kuinka ex teki sitä ja tätä ja niin ja noin...hän ei itseasiassa paljon muista puhukaan. Ja heidän suhteensa sentään oli yhtä helvettiä kun olivat yhdessä. "
Huomaatko yhteyden? Rakkaus ja viha ovat lähempänä toisiaan kuin usein arvataankaan..
Vaikka erikseen kirjoitit lauseen, en silti ymmärrä, miten liität siihen rakkauden ja vihan? Siis kuka rakastaa ja ketä ja kuka vihaa ja ketä...?
Ehkä ajatustapasi on hieman eriävä omastani, joten selventäisitkö?
Siis kirjoittajan mies ja exä, voivat ehkä kirjoituksen perusteella olla hiukkasen enemmän kuin vaan ystäviä. Se että heidän liittonsa yhdessä ollessaan oli yhtä helvettiä, voi toisaalta kertoa siitä kuinka intohimoista tunteiden leiskuntaa se oli. Rakkaus ja viha siis kulkevat käsi kädessä.
Jos asiasta oltaisiin aivan sujut, niin asia ei voisi kumpaakaan enää kiinnostaa. Mutta kun kiinnostaa exän asiat puolin ja toisin edelleen! Ainakaan kovin välinpitämättömältä tuo touhu ei kuulosta.
Jos tuntee olonsa kuin toiseksi naiseksi tuossa, niin voi olla että aihettakin olisi..Minä en ainakaan viihtyisi tuollaisessa tilanteessa. Yksi suhde kerrallaan.
Hauskaa alkutalvea!
..sanottu Hannalta. Olen täysin samaa mieltä ja pitkällä kokemuksella. Pahoittelen Sorrown tilannetta, sillä minusta se on selvästi huolestuttava.
Lisäksi mitenkään äiti-hahmo ei tule mieleen tästä ex:stä, kuten eräs kirjoittaja ilmaisi, vaan ei-fiksu, enemmän tai vähemmän itsekäs ja pinnallinen nainen.
Iloista mieltä kaikille!!!
Kuinka pitkä aika on siitä kun he erosivat ja te aloitte seurustelemaan? Jospa mies ei ollut päässyt vielä yli edellisestään ja he jäivät vielä sevittelemään välejään. Vaikka heidän parisuhteensa oliskin ollut helvettiä ovat he kuitenkin olleet yhdessä (kuinka kauan?) jos on pitkästä parisuhteesta kyse ei sitä nuin vain erota ja aleta uuteen suhteeseen. Jotkut toki tekevät niinkin mutta useimmat kuitenkin selvittelevät välejään vielä pitkäänkin eron jälkeen. Mies on mielestäni epäreilu sinua kohtaan koska alkoi sinun kanssasi suhteeseen vaikka ei ollut vielä selvinnyt edellisestä suhteestaan.
Olen ollut samankaltaisessa tilanteessa, mies kuitenkin lopetti yhteydenpitonsa exään parin kuukauden seurustelumme jälkeen.
Mielestäni ei ole oikein jos "kaveeraamista" exän kanssa jatkuu kovin pitkään. Hän on sinun kanssasi parisuhteessa ei ex-sänsä. Jos hänellä on jokin toinenkin nainen elämässään noin tiiviistii on hänellä tavallaan parisuhde myös häneen vaikka heillä ei mitään seksuaalista siinä olisikaan mukana.
Älä alistu tuohon tilanteeseen. Mutta antamasi vaihtoehto miehelle on liian radikaali, luultavasti hän jättää sinut. Olet varmaan kertonut hänelle rehellisesti miltä sinusta tuntuu? Voi olla että hän ei olekkaan valmis kunnon seurustelusuhteeseen kanssasi jos hän ei pyynnöstäsi huolimatta lopeta exänsä tapailua.
Et voi tehdä yhtikäs mitään muuta kuin kertoa miehelle tunnoistasi, älä kuitenkaan anna tuommoista vaihtoehtoa, keskity itseesi jatka elämässä eteenpäin, ehkä joudut tekemään sen ilman häntä!