Seurustelen miehen kanssa,joka on matkatöissä ja asumme 160km päässä toisistamme.Rakastamme toisiamme ja viihdymme yhdessä.Soittelemme ja viestittelemme eron aikoina.
Emme ole kuitenkaan päässeet yhteisymmärrykseen,miten suhteessa eletään,kun emme ole yhdessä.Ole sellainen,että haluan keskustella asioista ja aika paljon puhunkin omistani.Hän myös,mutta ei esim.jos on ollut tanssimassa tai muuta sellaista.Jotenkin vaistoan
sellaiset asiat.Kun niitä sitten mietin,alan kysellä ja riitakin tulee.Kun tuntuu,että hän salaa minulta asioita.
Ei hän kyllä vaadi minua tilille em.asioista.
Miten te muut?Kuinka hoidatte nämä?
Asiat ovat tietenkin joka suhteessa erilaiset.Mutta hyviä neuvoja/vinkkejä kaipaan.
Emme ole kuitenkaan päässeet yhteisymmärrykseen,miten suhteessa eletään,kun emme ole yhdessä.Ole sellainen,että haluan keskustella asioista ja aika paljon puhunkin omistani.Hän myös,mutta ei esim.jos on ollut tanssimassa tai muuta sellaista.Jotenkin vaistoan
sellaiset asiat.Kun niitä sitten mietin,alan kysellä ja riitakin tulee.Kun tuntuu,että hän salaa minulta asioita.
Ei hän kyllä vaadi minua tilille em.asioista.
Miten te muut?Kuinka hoidatte nämä?
Asiat ovat tietenkin joka suhteessa erilaiset.Mutta hyviä neuvoja/vinkkejä kaipaan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Meillä nyt puhutaan tietenkin kaikki, ei minulla ole mitään salattavaa jos olin baarissa tanssimassa, tai muuta... Eikä hän niistä mitenkään utele, yleensä kerron kyllä itse että miten ilta meni. Ja sama juttu toisinpäin, kyllä hänkin joskus baareissa käy kavereidensa kanssa kun itse olen 200km päässä.
Meillä ei ole näistä asioista riitoja tullut. En osaa hirveästi vinkkejä antaa, onhan se outoa jos hän salailee asioita ja niistä riitaakin meinaa tulla. En enempää suhteestanne tiedä, mutta kyllä minulla alkaisi tuossa vaiheessa vähän enemmänkin epäilyttämään.
Reilun vuoden kaukosuhteessa olleena olen sitä mieltä, että jos luottamus ei pelaa, hulluksihan siinä tulee. Ainakin minä olisin tullut. Jos vaimoni ei olisi luottanut minuun, en varmasti olisi pitkään katsellut kuulusteluja tai muita epäluottamuksen osoituksia. Toisaalta, jos itse olisin koko ajan epäillyt, olisin varmaan kiipeillyt seinille loppujen lopuksi.
Sinun on mielestäni tehtävä päätös. Joko luotat tai sitten et luota. Jos luotat, ei sinun tarvitse tietää jokaisesta baarireissusta tai bilettämisestä. Jos et luota, niin kannattaako kaukosuhdetta enää jatkaa?
Olen samaa mieltä kuin Charles.Kokemuksesta puhun.. Kaukosuhteesta ei tule mitään jos ei toiseen luota.Se on vain päätös jonka teet.Jos aiot jatkaa niin opettele luottamaan.Jos et luota niin ei hyvältä näytä.Poikaystäväsi yrittää varmaankin suojella sinua liialta mustasukkaisuudelta ja siksi ei ota kyseisiä asioita pahemmin puheeksi.Jos hän on huomannut että olet mustasukkaisuuteen taipuvainen.
Kylläpä te annoitte minulle ajattelemisen aihetta.Totta on,että epäilyt nakertavat suhdetta.On jo käynytkin niin.
Kuitenkin on niin,etten alusta asti ole epäillyt.Jossain vaiheessa se tuli mukaan.
Hyvä kuitenkin suorista sanoista.
Nyt pitää koettaa saada asiat selviämään kaverin kanssa.
Ps.Olen ollut myös mustis.Valitettavasti!
Teillä saattaa olla erilaiset määrittelyt siitä, mitä pitää toiselle kertoa ja mitä ei. Jos miehelle baarissa käynti on ihan normaalia elämää, ei hän osaa ajatella, että sinulle pitää joka reissusta kertoa. Kyse voi siis olla ihan siitä, ettei hän aluksi tullut ajatelleeksi koko kertomista. Sen jälkeen hän ehkä huomasi, että sinä reagoit mustasukkaisesti baarireissuihin, ja jättää sen vuoksi niistä kertomatta.
Mustasukkaisuus usein johtaa siihen, että toinen osapuoli salailee ihan viattomiakin asioita, koska ei halua saada kohtauksia osakseen. Minulla on kaveripiiri, joka asuu ympäri Suomea. Kokoonnumme pari kertaa vuodessa illan viettoon jonkun luo. Piiri on hiukan hajanainen, mutta sen ytimen muodostaa neljä miestä, joista minä olen yksi. Usein illanvietoissa on muitakin, joskus myös tuttuja naisia. Yhden miehen vaimo on mustasukkainen, joten tämä mies ei voi hänelle naiskavereista kertoa. Sinänsä miehellä ei ole mitään salattavaa, koska mitään kiellettyä ei tapahdu. Hänelle kuitenkin on helpompi jättää kertomatta, koska kertomisesta seuraa vain kuulustelua ja epäilyä. Voi vain kuvitella, mitä tapahtuu jos vaimo joskus saa kuulla, että illanvietossa on naisia ollut paikalla...
Juuri noin on kai meidän suhteessa käynyt..
Mies on alkanut salailla minulta asioita.
Hän ei tosin käy niinkään baareissa,vaan tanssimassa.On hänellä myös joitain naiskavereita.
Olet oikeassa siinä,että meillä on näkemyseroja kertomisista.
Alun alkaen olen jutellut hänelle omista menoistani.Tosin en kovin usein mene yksin ulos.
Niin siinä käy näköjään,että ensin toinen salaa,sitten toinen epäilee ja kierre on valmis.
Olen tosin monta kertaa karikon välttänyt ja pystynyt pitämään suuni kiinni.
Kyllähän sen järjellä ymmärrän,ettei toista voi omistaa eikä hallita.
Osuit aika lailla oikeaan näissä jutuissa.Mietittävää on!
Anna hänen tanssittaa ihan rauhassa niitä muita naisia ja mennä saatille, jos vaikka heruisi. Kaukosuhteet on tämmösiä. Silloin saa olla lupa tapailla toisiakin, jos vaikka parempi löytyisi lähempää.
se että ei vaadi sua tilille mistään, kertoo kaiken.
Pettää sua siel reissuillas, ei oo pokkaa katos kysellä.
Otan osaa.
Nuorenpaa sukupolvea edustavana minullakin suhteissa mustasukkaisuudet tuttua. Kannataa laittaa kissa pöydälle, ja jutella asiasta miehesi kanssa, kyllä se on luottamus, varsinkin kaukosuhteissa varsin tärkeää!
Itselläni on kaukosuhde,ja jos olen ollut edellis iltana viihteellä, poikakaverini usein tiedustelee mitä tein baarissa ja tuntuu siltä ettei omat vastaukset ole hänelle riittävän uskottavia.Kun ei tapahtunut mitään erikoisempaa niin ei vaan ole jutun aihetta kertoa tavallisesta baari-illasta.Tiedän poikaystävälläni olevan takana suhde jossa ex-tyttöystävä oli pettänyt häntä, joten ehkä senkin takia hän epäilee.
Kyllä sen huomaa toimiiko luottamus vai ei. Minulla ei entisessä suhteessa näin ollut ja stressasin aivan liikaa. Nyt olen kaukosuhteessa slovenialaisen miehen kanssa ja oloni on onnellisempi kuin koskaan. Pelkkä tunne sydämessä kertoo, ettei toinen satuta. Ennen niin mustasukkaisesta tytöstä on tullut rauhallinen ja vain iloinen. Kyllä sen huomaa, jos toinen oikeasti välittää. Molemmilla pitää olla tarpeeksi tahtoa saada suhde toimimaan, tärkeintä on kuunnella sydämen ääntä. Avoimuus on myös hyvin tärkeää, toisen on turha salailla mitään.