Näin tunnistat huippulahjakkaan/älykkään yksilön. Älykköjen älykön.
1. Huono koulumenestys
2. Sosiaalisesti syrjäytynyt
3. Ehkä työtön
4. Sinkku
Näin tunnistat tyhmän kanamaisen yksilön. Typerysten typeryksen.
1. Hyvä koulumenestys
2. Sosiaalisesti vilkas
3. Hyvässä työssä
4. Perhe 5 lasta.
Itsekin ihmettelen aina mistä tämä mahtaa johtuu. Onko se jotain kateudesta johtuvaa vai mistä?
1. Huono koulumenestys
2. Sosiaalisesti syrjäytynyt
3. Ehkä työtön
4. Sinkku
Näin tunnistat tyhmän kanamaisen yksilön. Typerysten typeryksen.
1. Hyvä koulumenestys
2. Sosiaalisesti vilkas
3. Hyvässä työssä
4. Perhe 5 lasta.
Itsekin ihmettelen aina mistä tämä mahtaa johtuu. Onko se jotain kateudesta johtuvaa vai mistä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
asiansa hyvin ja kunnolla. Sitten on myös älypäitä, jotka ovat niin ajatuksissaan kiinni, että muu elämä menee vituralleen.
- Älykkyyden merkki on se, että haluaa perheen ja viisi lasta. Tyhmät ihmiset eivät halua lapsia.
- Jos joku ei hyväksy minun seuraani, hänen täytyy olla sosiaalisesti syrjäytynyt, sillä minä olen maailman napa.
- Vain minun hyvä koulumenestykseni lasketaan. Muiden hyvä koulumenestys mitätöidään.
- Minä olen hyvässä työssä silloinkin, kun olen tarjoilijana baarissa. Tämä johtuu siitä, että minä olen minä. Juuri minun älykkyydestäni se ei ole pois. Muut tarjoilijat eivät toki ole älyllä siunattuja.
- Sanoinko jo, että minä olen maailman napa. Jos maailma katsotaan kaksinapaiseksi, minun kulloinenkin puolisoni ja lasteni kulloinenkin isä on se toinen napa.
- Minä olen sosiaalisesti vilkas luuhatessani kahden mielenvikaisen kaverini kanssa.
sitten itsesi lopultakin luokiteltua älykkääksi ;)!
ei ole fyysinen ominaisuus. Vaan se voidaan päätellä siitä, miten hyvin onnistuu elämänvalinnoillaan miellyttämään MINUA.
Älykäs voi olla huoletta paskaduuneissa, nostaa sairaseläkettä, syödä mielialalääkkeitä ja päätyä yksinhuoltajaksi. Sillä vain tyhmän kohdalla nämä laskettaisiin tyhmyyden merkiksi.
Älykäs voi myös olla sosiaalisesti vilkas silloin kuin haluaa, ja nauttia omasta seurastaan silloin kuin haluaa. Mitään ei lasketa eikä katsota kieroon.
Olenkin iloinen siitä, että kuulun siihen narsistiporukkaan, jonka epäonnistumisia ei lueta tyhmyyden merkeiksi.
Tosiasia on, että narsistin mieli toimii juuri tuolla tavalla.
Se, mikä omalla kohdalla on toki aivan luonnollista ja normaalia ja oma valinta, selittyykin - yllätys yllätys! - toisen ihmisen kohdalla tyhmyytenä.
Hohhoijaa, keskustelun aloittaja!
Juuri siksi on äärimmäisen vaikea kuvitella sosiaalista kuhinaa narsistien ympärille. Ei siellä jaksa pysytellä kuin toiset samanlaiset, tosin onhan heitäkin joku prosentti väestöstä että siinä mielessä toivoa on.
..kullakin.
Nimim. Älykkö kirjoitti:
" Älykäs voi olla huoletta paskaduuneissa, nostaa sairaseläkettä, syödä mielialalääkkeitä ja päätyä yksinhuoltajaksi. Sillä vain tyhmän kohdalla nämä laskettaisiin tyhmyyden merkiksi."
Jos kerran älykkyys mielestäsi päätellään siitä, miten hyvin elämänvalinnoilla onnistutaan miellyttämään mainitsemaasi "minua" (=itseä ), niin miksi tarvIS ottaa esille yhteisöllinen näkökulma?;)
Viittaus vielä lausahdukseesi: "...Sillä vain tyhmän kohdalla nämä *laskettaisiin* tyhmyyden merkiksi." Sinun älykkyytä kuvaavassa 'ideaalitilassahan', vaikka sä kuinka hyvin miellyttelisit itseäsi,päätelmät sinun älykkyydestäsi tekevät ulkopuoliset.:DD
Jos toi kirjoituksesi ei ollut vitsi, niin se on aika huvittava. Jos taas pilailit, olet vieläkin suurempi hattarapää.:D
Älykkäällä on sitä paitsi aina myös kyky kanavoida/ prosessoida älynsä jotenkin subjektin (= itsensä) ulkopuolelle(kin) siten, että se koskettaa 'persoonaolemuksen' ulkopuolisiakin tahoja. Hyötyvä taho voi olla esim. yhteisö laajemmin, ts. mikä tahansa olevainen eksistenssissä. Seurannaisvaikutukset älykkään subjektin toiminnasta voivat toki kylläkin olla paitsi positiivisia, myöskin negatiivisia. Tämä riippuu yksilöstä.
Oma mielipiteeni älykkäästä ihmisestä on, että älykäs ihminen on sellainen, joka *osaa* käyttää erityisiä *kykyjään* myös muita positiivisessa mielessä hyödyttävällä tavalla. Yhdistän älykkyyden osin kyvykkyyteen, joka taas on adjektiivina ns. 'aktiivisluonteinen'ja toiminnalla ulospäin ilmenevä. Toiminta on aina aktiivista (eikä vain yksilöstä riippuvaista), joten miten subjekti muka voisi käyttää älykkyytensä mittarina vain ja ainoastaan itseään?