Minä olen hieman kyllästynyt nettideittailuun. Muutama neitonen on tullut tavattua mutta mitään ihmeellistä ei ole kehittynyt. Ihan mukavia ovat oleet ja ollaan edelleen oltu viestiyhteyksissä ihan kuulumisten kyselyjen merkeissä.
Sen olen huomannut, että ei pitäisi sanoa jotain että esim ei ole väliä ulkonäöllä jos esim ylipainoiset ihmiset eivät omaa silmää sitten pätkääkään miellyttäisi. Kyllähän se ulkonäkö kuitenkin jotain merkitsee ja ylipaino kertoo ihmisestä sen, että hän ei oikein pidä itsestänsä huolta. Aivan sama mikäli ihminen itse viihtyy itsensä kanssa mutta sitä en jaksa, että ajatellaan että ihmisellä, joka ei ylipainoisia ihmisiä viehättävinä pidä, on jonkinlainen asennevamma ja hänen pitäisi opetella ajattelemaan toisella tavalla. No, kenties olen sitten kypsymätön.
Tuosta puheen ollen, ei voi olla nauramatta kontrastille, että jos nainen dumppaa miehen sen takia, että ulkonäkö ei miellytä niin hänellä on siihen täysi oikeus, kuten onkin, mutta mikäli mies samasta syystä tekee naiselle samoin niin hän on pinnallinen ulkonäkökeskeinen kusipää yms. Ei mene ihan tasan nämä asiat.
Viimeisin tapaamani nainen ei kuulu niihin joiden kanssa enää kuulumisiakaan vaihtaisin. Hän kertoi ensin, että hänen kaiki miessuhteensa ovat kariutuneet. Enää en ihmettele miksi. Miesparat!
Nainen ei mikään erikoisen näköinen ollut mutta ei mikään kuvatuskaan joten annoin asialle mahdollisuuden. Käytiin apri kertaa kahvilla ja kävelyllä. Sen jälkeen hän jotenkin alkoi kuvittelemaan että me seurustelemme mukamas ja alkoi vaatia tarkkoja selityksiä miksi en vastannut puhelimeen tai ollut kotona kun hän kävi ja missä oikein olin. Moiseeen minä totesin vaan etten hänelle ole tilivelvollinen. Muutenkaan en usko mihinkään huuhaahan että täytyy olla 100% rehellinen ja kertoa kaikki itseensä liittyvät asiat. Höpöhöpö! Jotkut asiat ovat minun asioitani ja jos en nistä suostu kertomaan niin minun ei moista tarvitse.
Parin viikon jälkeen sanoin naiselle, että en oikein usko, että meistä mitään tulee mutta voin kyllä pitää häneen yhteyttä mikäli hän haluaa. Sehän sopi. Asiat eivät kuitenkaan muuttuneet. Hän kertoi kuinka oli kertonut työkavereillensa että hän lähtee minun kanssani kesällä lomalle etelään. Muutenkin alkoi taas samat jutut, että hän on tositarkoituksella liikkeellä. Siihen minä taas että olen jo sanonut oman kantani asiaan. Lopulta nainen kävi niin rasittavaksi, että vaikka yleensä yritänkin olla mahdollisimman kohtelias ja diplomaattinen kaikissa tilanteissa, niin ei ollut lopulta kovinkaan vaikeata sanoa, että hyvää jatkoa vaan sinullekin.
Maailma on täynnänsä ihania ja mukavia naisia. Jos jonkun kanssa ei heti alusta asti synkkaa niin se pitää sanoa saman tien. Sen olen oppinut.
Sen olen huomannut, että ei pitäisi sanoa jotain että esim ei ole väliä ulkonäöllä jos esim ylipainoiset ihmiset eivät omaa silmää sitten pätkääkään miellyttäisi. Kyllähän se ulkonäkö kuitenkin jotain merkitsee ja ylipaino kertoo ihmisestä sen, että hän ei oikein pidä itsestänsä huolta. Aivan sama mikäli ihminen itse viihtyy itsensä kanssa mutta sitä en jaksa, että ajatellaan että ihmisellä, joka ei ylipainoisia ihmisiä viehättävinä pidä, on jonkinlainen asennevamma ja hänen pitäisi opetella ajattelemaan toisella tavalla. No, kenties olen sitten kypsymätön.
Tuosta puheen ollen, ei voi olla nauramatta kontrastille, että jos nainen dumppaa miehen sen takia, että ulkonäkö ei miellytä niin hänellä on siihen täysi oikeus, kuten onkin, mutta mikäli mies samasta syystä tekee naiselle samoin niin hän on pinnallinen ulkonäkökeskeinen kusipää yms. Ei mene ihan tasan nämä asiat.
Viimeisin tapaamani nainen ei kuulu niihin joiden kanssa enää kuulumisiakaan vaihtaisin. Hän kertoi ensin, että hänen kaiki miessuhteensa ovat kariutuneet. Enää en ihmettele miksi. Miesparat!
Nainen ei mikään erikoisen näköinen ollut mutta ei mikään kuvatuskaan joten annoin asialle mahdollisuuden. Käytiin apri kertaa kahvilla ja kävelyllä. Sen jälkeen hän jotenkin alkoi kuvittelemaan että me seurustelemme mukamas ja alkoi vaatia tarkkoja selityksiä miksi en vastannut puhelimeen tai ollut kotona kun hän kävi ja missä oikein olin. Moiseeen minä totesin vaan etten hänelle ole tilivelvollinen. Muutenkaan en usko mihinkään huuhaahan että täytyy olla 100% rehellinen ja kertoa kaikki itseensä liittyvät asiat. Höpöhöpö! Jotkut asiat ovat minun asioitani ja jos en nistä suostu kertomaan niin minun ei moista tarvitse.
Parin viikon jälkeen sanoin naiselle, että en oikein usko, että meistä mitään tulee mutta voin kyllä pitää häneen yhteyttä mikäli hän haluaa. Sehän sopi. Asiat eivät kuitenkaan muuttuneet. Hän kertoi kuinka oli kertonut työkavereillensa että hän lähtee minun kanssani kesällä lomalle etelään. Muutenkin alkoi taas samat jutut, että hän on tositarkoituksella liikkeellä. Siihen minä taas että olen jo sanonut oman kantani asiaan. Lopulta nainen kävi niin rasittavaksi, että vaikka yleensä yritänkin olla mahdollisimman kohtelias ja diplomaattinen kaikissa tilanteissa, niin ei ollut lopulta kovinkaan vaikeata sanoa, että hyvää jatkoa vaan sinullekin.
Maailma on täynnänsä ihania ja mukavia naisia. Jos jonkun kanssa ei heti alusta asti synkkaa niin se pitää sanoa saman tien. Sen olen oppinut.
Vastaukset 3
Vanhimmat
tuo rehellisyys on parasta. Se saattaa hieman satuttaa ensin, mutta kyllä niistä tunteista aina selvitään ja eteenpäin päästään.
että pitää sanoa aina mitä tarkoittaa ja tuntee.
.....teit ihan oikein,olisin itse menetellyt täysin samalla tavalla!
Netissä (ja tosimaailmassa myöskin) törmää kaikenlaisiin ihmisiin joista ei päällepäin aluksi välttämättä huomaa millaisia ne todellisuudessa on,jotkut asiat täytyy vaan kokea kantapään kautta.
Netissä vaan on helpompi teeskennellä mukavempaa ja normaalimpaa.