Miksi välttää skaboja?

...ei sitä enää tuleen länttää. Minulle jäi aika ikävät muistot siitä kun lankesin todella pahaan taistoon jonkun määrätietoisen Jeesus-fanittajan kanssa, saatuani tarpeekseni siitä että hän oli aina niskassani roikkumassa sanoin niin tai näin. Kärsivällisyyteni ei ole muutenkaan järin suuren suuri, saati että olla jatkuvasti pisteltävänä ja tökittävänä ja ronkittavana... (Kuitenkin kyseessä oli kaikille yhteinen foorumi, joten oli siellä minullakin oikeus oleskella, ei vain k-uskovaisilla.)

Minusta siinä ei ollut kyse mistään muusta kuin kahden isonapaisen narsistin tappelusta että kumpi on kukkulan kuninkaallinen.

Sen jälkeen olen yrittänyt parantaa tapani, vaikka paha olenkin suustani ja kiivas kiukustumaan jos tarpeeksi ivalliseksi päätyypi juttelo...

Saatan toki ylireagoidakin; ei joka iikka aina ole semmoinen kuin "se yksi"... Ja todellakin on ihmisiä jotka pystyvät sydämen läpättämättä pottuilemaan kilpaa keskenään vaikka maailman tappiin asti. Minä en siihen kykene. Minua alkaa suoraan sanottuna vituttaa, ennemmin tai myöhemmin.

Nettihullu mikä nettihullu, kärkäs kälättämään omiaan, mutta ei kestä kaksintaisteluita... Minä siis... ;)

Ilmeisti sinulla jäi jotakin hampaankoloon.


"Lähinnä "näin" mihin tuo koko sinällään rakentava ketju menee muutaman kommentin perusteella (ei ole egoistinen vain toteava kommentti)."

Egoismi ei tietenkään sano jotakin henkilöä itseään ylistävää väittäen sen olevan itsekehua, vaan se pyrkii saamaan muut uskomaan kyseessä olevan puhtaan toteamuksen.

- "kommentoin helunan viesteihin kalastaen motiiveja ja tunnetta sen sijaan että vastaisin hänen kysymyksiin"

- "En vain jaksa enää vääntää ainoan oikean tien tulkitsijoiden kanssa (uskonnosta tai uskonnottomuudesta riippumatta)joilta toisaalta puuttuu hengellinen itsekritiikki."

Suuressa epäegoistisessa viisaudessasi kalastelet mitä sattuu ja Toteat asianomaiselta puuttuvan hengellisen itsekritiikin. Väite on perustelematon.

Sinulla on ongelma. Jos kysyisin sinulta, miten itsekritiikkisi näkyy tuossa yllä, et siis vastaisi. Silti sinun pitäisi jälleen Toteamista paremmin todistaa epäegoistisesti minun puuttuva itsekritiikki, osoittaen omassa uskossasi itsekritiikkiä. Kaiken lisäksi joutuisit tekemään sen sikäli taiten, että voisit uskottavasti väittää ettet argumentoinnissasi sortunut perusvirheeseen, toisen henkilöön käymiseen.

"minussa lienee sitä kyynisyyttä"

Kyynisyys johtuu kreikkalaisesta sanasta kýōn, joka merkitsee koiraa. Toinen merkittävästi stoalaisuuteen vaikuttanut kyynikko oli Diogenes. Hän suosi yksinkertaista elämää ilman ylellisyyksiä ja pyrki palauttamaan elämän pelkkiin välttämättömyyksiin. Hän asui tynnyrissä, söi raakaa lihaa ja masturboi julkisesti osoittaakseen riippumattomuuttaan muusta yhteiskunnasta.

-Q- kirjoitti:

...ei sitä enää tuleen länttää. Minulle jäi aika ikävät muistot siitä kun lankesin todella pahaan taistoon jonkun määrätietoisen Jeesus-fanittajan kanssa, saatuani tarpeekseni siitä että hän oli aina niskassani roikkumassa sanoin niin tai näin. Kärsivällisyyteni ei ole muutenkaan järin suuren suuri, saati että olla jatkuvasti pisteltävänä ja tökittävänä ja ronkittavana... (Kuitenkin kyseessä oli kaikille yhteinen foorumi, joten oli siellä minullakin oikeus oleskella, ei vain k-uskovaisilla.)

Minusta siinä ei ollut kyse mistään muusta kuin kahden isonapaisen narsistin tappelusta että kumpi on kukkulan kuninkaallinen.

Sen jälkeen olen yrittänyt parantaa tapani, vaikka paha olenkin suustani ja kiivas kiukustumaan jos tarpeeksi ivalliseksi päätyypi juttelo...

Saatan toki ylireagoidakin; ei joka iikka aina ole semmoinen kuin "se yksi"... Ja todellakin on ihmisiä jotka pystyvät sydämen läpättämättä pottuilemaan kilpaa keskenään vaikka maailman tappiin asti. Minä en siihen kykene. Minua alkaa suoraan sanottuna vituttaa, ennemmin tai myöhemmin.

Nettihullu mikä nettihullu, kärkäs kälättämään omiaan, mutta ei kestä kaksintaisteluita... Minä siis... ;)

Lue lisää

Mielestäni erittäin hyvin olet itsesi hanskannut monienkin skabojen kautta siinä mielessä laitat itsesi ja ajatusmaailmasi kunnioitettavalla tavalla peliin. Itse en ole tuossa mielessä aivan yhtä "rohkea" (vielä,taas) koskapa muistan muutama sata vuotta omia menneitä elämiäni taaksepäin ja oman tuliluontoisuuteni tietäen nykyinkarnaatio muistuttaa menneistä käymättömistä "kouluista". Sanotaanko niin että kun muistaa oman kyynisyytensä aiemmassa elämässä sanoessaan "ja taas mennään" hetkeä ennen giljotiinin katkaistessa kaulaa niin sen muistaminen hmm.. rauhoittaa :-) Siksi elän helppoa elämää sinällään.

H.H. (Medi-Hellu) kirjoitti:

Ilmeisti sinulla jäi jotakin hampaankoloon.


"Lähinnä "näin" mihin tuo koko sinällään rakentava ketju menee muutaman kommentin perusteella (ei ole egoistinen vain toteava kommentti)."

Egoismi ei tietenkään sano jotakin henkilöä itseään ylistävää väittäen sen olevan itsekehua, vaan se pyrkii saamaan muut uskomaan kyseessä olevan puhtaan toteamuksen.

- "kommentoin helunan viesteihin kalastaen motiiveja ja tunnetta sen sijaan että vastaisin hänen kysymyksiin"

- "En vain jaksa enää vääntää ainoan oikean tien tulkitsijoiden kanssa (uskonnosta tai uskonnottomuudesta riippumatta)joilta toisaalta puuttuu hengellinen itsekritiikki."

Suuressa epäegoistisessa viisaudessasi kalastelet mitä sattuu ja Toteat asianomaiselta puuttuvan hengellisen itsekritiikin. Väite on perustelematon.

Sinulla on ongelma. Jos kysyisin sinulta, miten itsekritiikkisi näkyy tuossa yllä, et siis vastaisi. Silti sinun pitäisi jälleen Toteamista paremmin todistaa epäegoistisesti minun puuttuva itsekritiikki, osoittaen omassa uskossasi itsekritiikkiä. Kaiken lisäksi joutuisit tekemään sen sikäli taiten, että voisit uskottavasti väittää ettet argumentoinnissasi sortunut perusvirheeseen, toisen henkilöön käymiseen.

"minussa lienee sitä kyynisyyttä"

Kyynisyys johtuu kreikkalaisesta sanasta kýōn, joka merkitsee koiraa. Toinen merkittävästi stoalaisuuteen vaikuttanut kyynikko oli Diogenes. Hän suosi yksinkertaista elämää ilman ylellisyyksiä ja pyrki palauttamaan elämän pelkkiin välttämättömyyksiin. Hän asui tynnyrissä, söi raakaa lihaa ja masturboi julkisesti osoittaakseen riippumattomuuttaan muusta yhteiskunnasta.

Lue lisää

Ei minulla missään vaiheessa ole ollut mitään sinua vastaan. Oikeastaan olet oikein piristävä vaihtelu tällä(kin) palstalla. Sinun asenne jo ketjun topiikista lähtien antoi minulle oletuksen eikä mikään sanomasi sitä oletusta loppupeleissä poistanut. Voisi toki ajatella että olen fakkiintunut oletuksiini. Näin varmasti onkin, mutta siksi heitin muutaman kommentin vain varmistaakseni (henkinen itsekritiikki). Toki on varmasti rakentavaa sinulle kokeilla erilaisia lähestymistapoja eri tavalla uskovia kohtaan jopa akateemis-tieteellisestä lähtökohdista, mutta et sinä paljoa hedelmää tutkimuksillesi saa jos lähtökohtaisesti tuot oman uskosi ja kirjasi auraavana työkaluna joka sysää muiden uskon. Kokeile aivan ihmisyyttä ensi kerralla. (Lienet sen jo huomannut) Ja tosiaan, nyky karmauskovaisilla ei ole samanlaisia yhteiskunnallisia tai uskonnollisia "rakenteita" kuin institutionaalisilla uskonnoilla. Siinä on yksi erittäin merkitsevä "etu"...VAPAUS! Vapaus voi tarkoittaa myös rajoittamatonta ja EHDOTONTA Rakkautta. Kiitos.

WideBelief kirjoitti:

Ei minulla missään vaiheessa ole ollut mitään sinua vastaan. Oikeastaan olet oikein piristävä vaihtelu tällä(kin) palstalla. Sinun asenne jo ketjun topiikista lähtien antoi minulle oletuksen eikä mikään sanomasi sitä oletusta loppupeleissä poistanut. Voisi toki ajatella että olen fakkiintunut oletuksiini. Näin varmasti onkin, mutta siksi heitin muutaman kommentin vain varmistaakseni (henkinen itsekritiikki). Toki on varmasti rakentavaa sinulle kokeilla erilaisia lähestymistapoja eri tavalla uskovia kohtaan jopa akateemis-tieteellisestä lähtökohdista, mutta et sinä paljoa hedelmää tutkimuksillesi saa jos lähtökohtaisesti tuot oman uskosi ja kirjasi auraavana työkaluna joka sysää muiden uskon. Kokeile aivan ihmisyyttä ensi kerralla. (Lienet sen jo huomannut) Ja tosiaan, nyky karmauskovaisilla ei ole samanlaisia yhteiskunnallisia tai uskonnollisia "rakenteita" kuin institutionaalisilla uskonnoilla. Siinä on yksi erittäin merkitsevä "etu"...VAPAUS! Vapaus voi tarkoittaa myös rajoittamatonta ja EHDOTONTA Rakkautta. Kiitos.

Lue lisää

"et sinä paljoa hedelmää tutkimuksillesi saa jos lähtökohtaisesti tuot oman uskosi ja kirjasi auraavana työkaluna joka sysää muiden uskon."

Kritiikin kritiikkiä:
Kaiketi huomasit, että ketjussa "haluatko lehmäksi" pidin johtoajatuksena puuttua karmauskon sisäisiin, sen rakenteellisiin ristiriitoihin. Mielestäni se on oikeutettua jo siksi, että karmistit itse pitävät (näillä sivuilla) uskoaan loogisena. Jos näin, sen on kestettävä looginen tarkastelu.


Oman uskoni tuomisen syitä voi perustella oman uskoni lähetyskäskyn perusteella, mikä on kristitylle enemmän kuin riittävä syy, sekä sillä että kritiikin esittäjällä on määrätty velvoite. Velvoite on tarjota jotakin tilalle, mikäli kritisoi toisen ajattelumallia tai tapaa toimia.


"Ja tosiaan, nyky karmauskovaisilla ei ole samanlaisia yhteiskunnallisia tai uskonnollisia "rakenteita" kuin institutionaalisilla uskonnoilla."

Se ei siis uskontona pohjaa mihinkään?

"Siinä on yksi erittäin merkitsevä "etu"...VAPAUS! Vapaus voi tarkoittaa myös rajoittamatonta ja EHDOTONTA Rakkautta."

Minä olen aina luullut, että rakkaus ilman rajoja ei ole rakkautta. Nyt kyllä haluan sinulta perustelut tuohon väitteeseesi.

WideBelief kirjoitti:

Mielestäni erittäin hyvin olet itsesi hanskannut monienkin skabojen kautta siinä mielessä laitat itsesi ja ajatusmaailmasi kunnioitettavalla tavalla peliin. Itse en ole tuossa mielessä aivan yhtä "rohkea" (vielä,taas) koskapa muistan muutama sata vuotta omia menneitä elämiäni taaksepäin ja oman tuliluontoisuuteni tietäen nykyinkarnaatio muistuttaa menneistä käymättömistä "kouluista". Sanotaanko niin että kun muistaa oman kyynisyytensä aiemmassa elämässä sanoessaan "ja taas mennään" hetkeä ennen giljotiinin katkaistessa kaulaa niin sen muistaminen hmm.. rauhoittaa :-) Siksi elän helppoa elämää sinällään.

Lue lisää

Juu, minusta tuntuu että kun olen vielä niin keskeneräinen ihminen, niin turha yrittää esittää "mitään", ja parempi tuoda vaan rehellisesti esiin kaikki itsestään, vaikka sitä matskua onkin toki sitten helppo käyttää "minua vastaan". Mutta jos yhtään kehityn koko ajan, niin lopulta tulee sellainen vaihe elämässä että mitään ei voi enää käyttää minua vastaan, koska minusta ei enää tunnu siltä että joku voisi olla "minua" "vastaan". Kai tälle jostain buddhalaisuudesta löytyisi varmaan jotain fiiniä filosofiaa taustatueksi, että mitä oikein tarkoitan. Vaan kun en silleen kaikkea buddhalaisuudesta tiedä...

Vanhempana sieluna sitä voi sitten hyväntahtoisesti hymähdellä muiden näkemyksille, olkoot ne mitä hyvänsä. Vaikka naurusta rytkyen astella giljotiiniinkin. Itse en ole vielä siellä, olen vasta nipottava niiskuneiti ja kiivailija varmaan jonkun himpskatin Pietarin malliin, hyh hyh...

Asiat oisi ehkä toisin jos en muistaisi edellisimmästä elämästäni kuinka rakkaimpani poltetaan elävältä kerettiläisenä. Tämän vuoksi tunnen tietenkin luontaista vastenmielisyyttä k-uskontoa kohtaan, olkoot mitä tahansa lajiketta. Ja koska olen tollo, tietenkin löydän vain lisää todisteita ko. uskonnon kurjista puolista, vaikka voisi hyviäkin puolia löytyä. (Ja onhan niitä löytynyt, mutta nykyisin en jaksa oikein niihin keskittyä, ja onhan maailmassa hiisi vie muutakin kuin iänikuinen k-usko.)

-Q- kirjoitti:

Juu, minusta tuntuu että kun olen vielä niin keskeneräinen ihminen, niin turha yrittää esittää "mitään", ja parempi tuoda vaan rehellisesti esiin kaikki itsestään, vaikka sitä matskua onkin toki sitten helppo käyttää "minua vastaan". Mutta jos yhtään kehityn koko ajan, niin lopulta tulee sellainen vaihe elämässä että mitään ei voi enää käyttää minua vastaan, koska minusta ei enää tunnu siltä että joku voisi olla "minua" "vastaan". Kai tälle jostain buddhalaisuudesta löytyisi varmaan jotain fiiniä filosofiaa taustatueksi, että mitä oikein tarkoitan. Vaan kun en silleen kaikkea buddhalaisuudesta tiedä...

Vanhempana sieluna sitä voi sitten hyväntahtoisesti hymähdellä muiden näkemyksille, olkoot ne mitä hyvänsä. Vaikka naurusta rytkyen astella giljotiiniinkin. Itse en ole vielä siellä, olen vasta nipottava niiskuneiti ja kiivailija varmaan jonkun himpskatin Pietarin malliin, hyh hyh...

Asiat oisi ehkä toisin jos en muistaisi edellisimmästä elämästäni kuinka rakkaimpani poltetaan elävältä kerettiläisenä. Tämän vuoksi tunnen tietenkin luontaista vastenmielisyyttä k-uskontoa kohtaan, olkoot mitä tahansa lajiketta. Ja koska olen tollo, tietenkin löydän vain lisää todisteita ko. uskonnon kurjista puolista, vaikka voisi hyviäkin puolia löytyä. (Ja onhan niitä löytynyt, mutta nykyisin en jaksa oikein niihin keskittyä, ja onhan maailmassa hiisi vie muutakin kuin iänikuinen k-usko.)

Lue lisää

Viestisi oli kristillisempi kuin useimpien kristittyinä itseään pitävien.



Ei siis kannata esittää vanhaa, tai uutta sielua, vaan hyväksyä se että on ihminen, kaikessa keskeneräisyydessään.

< ja parempi tuoda vaan rehellisesti esiin kaikki itsestään, vaikka sitä matskua onkin toki sitten helppo käyttää "minua vastaan".>

Suoraselkäisyys tuossa on sama kuin tunnustaa syntinsä, joita jokaiselle on kertynyt.



Minulla ei ole sinua vastaan, mutta maailmalla oli Kristusta vastaan. Kertoisitko, miten voisit täydellistyttyäsikään välttyä Kristuksen kohtalolta, tai sen miksi Jeesus ristiinnaulittiin?

"Asiat oisi ehkä toisin jos en muistaisi edellisimmästä elämästäni kuinka rakkaimpani poltetaan elävältä kerettiläisenä."

Miksi uskot tuohon mielikuvaan?



Eikö olisi vielä luontevampaa tuntea tuon perusteella inhoa karmauskoa kohtaan?


Vielä näistä:


ja

   
Niin, eipä "haluatko lehmäksi?"-ketjussa juuri muitakaan huudahteluja ollut, joten tuo lienee sinun näppäimistöstäsi lähtenyttä murinaa.

Ensin oletin sen olevan pelkkä huuli tai trollaus, mutta kieltämättä tunnepurkaukset ja kestopotutus antavat vihiä jostakin vakavammasta. Jätä nyt nuo menneet ja elä yksi elämä kerrallaan. Noitaroviot herättävät ajatuksen syyttömien tuomitsemisesta, joten roviotuomioihin on varmasti sisältynyt myös Kristuksen kohtalon kokeneita. Jos juutalaiset ovat tuominneet väärin, on myös kristityt. Onko sinun asiasi nyt tuomita? Mikäli ei ole, olet siltäkin osin varsin kristitty.

Ymmärrät kai, että mielikuvasi kristillisyydestä on jotakin aivan muuta kuin se, että Jumala rakastaa meitä ja että meidän tulisi rakastaa Jumalaa ja lähimmäistä. En olisi huolissani sinusta muuten, mutta kerrot ettet ole aivan tasapainossa. Kukapa meistä täysin eheä olisikaan, mutta vanhat viestisi kertovat samaa kieltä. Sinua hajottaa jokin aivan muu, kuin henkilökohtainen suhde rakastavaan Jumalaan, jonka nimeä et nykyiselläsi voi edes sanoa. Kerro mikä, ja se heitetään pois kuin vanha loimi.

H.H. kirjoitti:

Viestisi oli kristillisempi kuin useimpien kristittyinä itseään pitävien.



Ei siis kannata esittää vanhaa, tai uutta sielua, vaan hyväksyä se että on ihminen, kaikessa keskeneräisyydessään.

< ja parempi tuoda vaan rehellisesti esiin kaikki itsestään, vaikka sitä matskua onkin toki sitten helppo käyttää "minua vastaan".>

Suoraselkäisyys tuossa on sama kuin tunnustaa syntinsä, joita jokaiselle on kertynyt.



Minulla ei ole sinua vastaan, mutta maailmalla oli Kristusta vastaan. Kertoisitko, miten voisit täydellistyttyäsikään välttyä Kristuksen kohtalolta, tai sen miksi Jeesus ristiinnaulittiin?

"Asiat oisi ehkä toisin jos en muistaisi edellisimmästä elämästäni kuinka rakkaimpani poltetaan elävältä kerettiläisenä."

Miksi uskot tuohon mielikuvaan?



Eikö olisi vielä luontevampaa tuntea tuon perusteella inhoa karmauskoa kohtaan?


Vielä näistä:


ja

   
Niin, eipä "haluatko lehmäksi?"-ketjussa juuri muitakaan huudahteluja ollut, joten tuo lienee sinun näppäimistöstäsi lähtenyttä murinaa.

Ensin oletin sen olevan pelkkä huuli tai trollaus, mutta kieltämättä tunnepurkaukset ja kestopotutus antavat vihiä jostakin vakavammasta. Jätä nyt nuo menneet ja elä yksi elämä kerrallaan. Noitaroviot herättävät ajatuksen syyttömien tuomitsemisesta, joten roviotuomioihin on varmasti sisältynyt myös Kristuksen kohtalon kokeneita. Jos juutalaiset ovat tuominneet väärin, on myös kristityt. Onko sinun asiasi nyt tuomita? Mikäli ei ole, olet siltäkin osin varsin kristitty.

Ymmärrät kai, että mielikuvasi kristillisyydestä on jotakin aivan muuta kuin se, että Jumala rakastaa meitä ja että meidän tulisi rakastaa Jumalaa ja lähimmäistä. En olisi huolissani sinusta muuten, mutta kerrot ettet ole aivan tasapainossa. Kukapa meistä täysin eheä olisikaan, mutta vanhat viestisi kertovat samaa kieltä. Sinua hajottaa jokin aivan muu, kuin henkilökohtainen suhde rakastavaan Jumalaan, jonka nimeä et nykyiselläsi voi edes sanoa. Kerro mikä, ja se heitetään pois kuin vanha loimi.

Lue lisää

Se on niin monta kertaa tullut nähtyä että "keskustelut" k-uskovaisten kanssa johtavat aina vain MOLEMMINPUOLISEEN mieliharmiin, että hieman koen jo valmiiksi lannistuneisuutta, mutta kokeillaan nyt taas vaihteeksi. Ihan vaan sillä kurin että voimmeko keskustella ilman että menee teikäläisen puolelta Jeesuksen tyrkyttämiseksi. En olisi niinkään varma että koko Jeesus on oikeasti elänyt (joskin asiaa on kiintoisaa tutkia), joten se olisi vähän kuin että menepä siitä pääsiäispupun huomaan murheinesi, jos minulle sanoo että kuule Jeesus rakasta sinua ja mielipuoli jumala meni ja murhautti hänet koska himoitsi niin verta nähdä. Tältä se teidän uskonne minun korvissani kuulostaa, sori vaan.

>Minulla ei ole sinua vastaan, mutta maailmalla oli Kristusta vastaan. Kertoisitko, miten voisit täydellistyttyäsikään välttyä Kristuksen kohtalolta, tai sen miksi Jeesus ristiinnaulittiin?

Kristuksen ristiinnaulitseminen on symboli joka kuvastaa sitä että ihmisen sielu on tähän aineeseen vangittu. Mutta kun tapahtuu ylösnousemus eli sen tiedostaminen että henki on ikuinen ja aine ei sitä voi hallita (loputtomiin), onkin ristille naulittuna materian meitä kahlitseva voima ja henki on vapaa (vaikkapa irrota kehosta).

En usko että jokaisen ihmisen pitää konkreettisesti kokea jokin hirvittävä kuolema tai kokemus viimeisen inkarnaationsa päätteeksi, eli ristillä retkottaminen ei siis tule jokaisen meidän osaksi. Mutta jokaisella meillä on tietysti ollut ne omat kokemuksemme joissa olemme eri inkarnaatioiden varrella olleet niin pahantekijöitä kuin pahastakärsijöitäkin.

Jos ajatellaan Jeesusta, niin en valitettavasti ole selvänäkijä enkä pysty näkemään mitä mahdollisesti tapahtui tai oli tapahtumatta joskus vuoden 33(?) jaa paikkeilla. Tämän vuoksi asialla ei ole sillä tavalla minulle merkitystä kuin omilla näyilläni jotka koskevat omia inkarnaatioitani. Ne ovat minulle todellisuutta, eivätkä pelkkä mielikuva kuten Jeesus on, kun en ole häntä henk.koht. nähnyt.

Tunnen inhoa sellaista uskonnollista fanaattisuutta kohtaan joka pyrkii tekemään ihmisille pahaa. Tottakai jos joku päätyy roviolle, hänellä on sillätavoin karmaa suoritettavana. Minä en vain ole vielä kehittynyt tarpeeksi pitkälle niin että minulla ei olisi enää henkilökohtaisia surun ja vihan tunteita, jos muistan tai koen jotain ihmisten pahuudesta.

En ole sen enempää tasapainossa kuin sinä tai moni muukaan. Ei siinä sen kummempaa, minä vain myönnän sen, moni muu ei.

Jos tästä nyt alkaa joku hirvittävä vääntäminen ja kääntäminen niin sitten valitettavasti taas lopetan viestin lukemisen. En ole tässä sitä varten että minut käännytettäisiin, eikä minusta ole käännyttämään ketään muuta (ja miksi pitäisi, kun totuus on totuus oivalsi sen nyt tai 100 elämän päästä...)

Eihän toisen ihmisen USKOSTA voi sanoa muuta kuin että

a) mielenkiintoista tai

b) pöljää tai

c) noin minäkin uskon

Kaikki muu on pelkkää suunpieksentää.

H.H. kirjoitti:

Viestisi oli kristillisempi kuin useimpien kristittyinä itseään pitävien.



Ei siis kannata esittää vanhaa, tai uutta sielua, vaan hyväksyä se että on ihminen, kaikessa keskeneräisyydessään.

< ja parempi tuoda vaan rehellisesti esiin kaikki itsestään, vaikka sitä matskua onkin toki sitten helppo käyttää "minua vastaan".>

Suoraselkäisyys tuossa on sama kuin tunnustaa syntinsä, joita jokaiselle on kertynyt.



Minulla ei ole sinua vastaan, mutta maailmalla oli Kristusta vastaan. Kertoisitko, miten voisit täydellistyttyäsikään välttyä Kristuksen kohtalolta, tai sen miksi Jeesus ristiinnaulittiin?

"Asiat oisi ehkä toisin jos en muistaisi edellisimmästä elämästäni kuinka rakkaimpani poltetaan elävältä kerettiläisenä."

Miksi uskot tuohon mielikuvaan?



Eikö olisi vielä luontevampaa tuntea tuon perusteella inhoa karmauskoa kohtaan?


Vielä näistä:


ja

   
Niin, eipä "haluatko lehmäksi?"-ketjussa juuri muitakaan huudahteluja ollut, joten tuo lienee sinun näppäimistöstäsi lähtenyttä murinaa.

Ensin oletin sen olevan pelkkä huuli tai trollaus, mutta kieltämättä tunnepurkaukset ja kestopotutus antavat vihiä jostakin vakavammasta. Jätä nyt nuo menneet ja elä yksi elämä kerrallaan. Noitaroviot herättävät ajatuksen syyttömien tuomitsemisesta, joten roviotuomioihin on varmasti sisältynyt myös Kristuksen kohtalon kokeneita. Jos juutalaiset ovat tuominneet väärin, on myös kristityt. Onko sinun asiasi nyt tuomita? Mikäli ei ole, olet siltäkin osin varsin kristitty.

Ymmärrät kai, että mielikuvasi kristillisyydestä on jotakin aivan muuta kuin se, että Jumala rakastaa meitä ja että meidän tulisi rakastaa Jumalaa ja lähimmäistä. En olisi huolissani sinusta muuten, mutta kerrot ettet ole aivan tasapainossa. Kukapa meistä täysin eheä olisikaan, mutta vanhat viestisi kertovat samaa kieltä. Sinua hajottaa jokin aivan muu, kuin henkilökohtainen suhde rakastavaan Jumalaan, jonka nimeä et nykyiselläsi voi edes sanoa. Kerro mikä, ja se heitetään pois kuin vanha loimi.

Lue lisää

Oli toiselle nimettömälle lähetetty kommentti eikä varsinaisesti koske siis mitenkään sinua. Täällä liikkuu eräitä tyyppejä joilla on metkut mielessä.

-Q- kirjoitti:

Se on niin monta kertaa tullut nähtyä että "keskustelut" k-uskovaisten kanssa johtavat aina vain MOLEMMINPUOLISEEN mieliharmiin, että hieman koen jo valmiiksi lannistuneisuutta, mutta kokeillaan nyt taas vaihteeksi. Ihan vaan sillä kurin että voimmeko keskustella ilman että menee teikäläisen puolelta Jeesuksen tyrkyttämiseksi. En olisi niinkään varma että koko Jeesus on oikeasti elänyt (joskin asiaa on kiintoisaa tutkia), joten se olisi vähän kuin että menepä siitä pääsiäispupun huomaan murheinesi, jos minulle sanoo että kuule Jeesus rakasta sinua ja mielipuoli jumala meni ja murhautti hänet koska himoitsi niin verta nähdä. Tältä se teidän uskonne minun korvissani kuulostaa, sori vaan.

>Minulla ei ole sinua vastaan, mutta maailmalla oli Kristusta vastaan. Kertoisitko, miten voisit täydellistyttyäsikään välttyä Kristuksen kohtalolta, tai sen miksi Jeesus ristiinnaulittiin?

Kristuksen ristiinnaulitseminen on symboli joka kuvastaa sitä että ihmisen sielu on tähän aineeseen vangittu. Mutta kun tapahtuu ylösnousemus eli sen tiedostaminen että henki on ikuinen ja aine ei sitä voi hallita (loputtomiin), onkin ristille naulittuna materian meitä kahlitseva voima ja henki on vapaa (vaikkapa irrota kehosta).

En usko että jokaisen ihmisen pitää konkreettisesti kokea jokin hirvittävä kuolema tai kokemus viimeisen inkarnaationsa päätteeksi, eli ristillä retkottaminen ei siis tule jokaisen meidän osaksi. Mutta jokaisella meillä on tietysti ollut ne omat kokemuksemme joissa olemme eri inkarnaatioiden varrella olleet niin pahantekijöitä kuin pahastakärsijöitäkin.

Jos ajatellaan Jeesusta, niin en valitettavasti ole selvänäkijä enkä pysty näkemään mitä mahdollisesti tapahtui tai oli tapahtumatta joskus vuoden 33(?) jaa paikkeilla. Tämän vuoksi asialla ei ole sillä tavalla minulle merkitystä kuin omilla näyilläni jotka koskevat omia inkarnaatioitani. Ne ovat minulle todellisuutta, eivätkä pelkkä mielikuva kuten Jeesus on, kun en ole häntä henk.koht. nähnyt.

Tunnen inhoa sellaista uskonnollista fanaattisuutta kohtaan joka pyrkii tekemään ihmisille pahaa. Tottakai jos joku päätyy roviolle, hänellä on sillätavoin karmaa suoritettavana. Minä en vain ole vielä kehittynyt tarpeeksi pitkälle niin että minulla ei olisi enää henkilökohtaisia surun ja vihan tunteita, jos muistan tai koen jotain ihmisten pahuudesta.

En ole sen enempää tasapainossa kuin sinä tai moni muukaan. Ei siinä sen kummempaa, minä vain myönnän sen, moni muu ei.

Jos tästä nyt alkaa joku hirvittävä vääntäminen ja kääntäminen niin sitten valitettavasti taas lopetan viestin lukemisen. En ole tässä sitä varten että minut käännytettäisiin, eikä minusta ole käännyttämään ketään muuta (ja miksi pitäisi, kun totuus on totuus oivalsi sen nyt tai 100 elämän päästä...)

Eihän toisen ihmisen USKOSTA voi sanoa muuta kuin että

a) mielenkiintoista tai

b) pöljää tai

c) noin minäkin uskon

Kaikki muu on pelkkää suunpieksentää.

Lue lisää

"kokeillaan nyt taas vaihteeksi. Ihan vaan sillä kurin että voimmeko keskustella ilman että menee teikäläisen puolelta Jeesuksen tyrkyttämiseksi"

Ei tyrkytetä, mutta pidetään asiaa saatavilla. Uskon keskustelun olevan hedelmällisempää, jos katsomuksellisissa asioissa jokainen perspektiivi voidaan tarvittaessa liittää mukaan. Kaikkia ei ehkä ole syytäkään, mutta meidän välisessä keskustelussa voisimme tarkastella uskojamme sekä harhauskojamme. Jos olen omassa uskossani harhautunut, haluat ehkä auttaa minua, kuten minä sinua. Mikäli meitä on kaksi sokeaa, voimme jakaa kokemuksen. Se ei auta näkemään ympäröivää todellisuutta, mutta se auttaa näkemään toisissamme ihmisen.



"En olisi niinkään varma että koko Jeesus on oikeasti elänyt (joskin asiaa on kiintoisaa tutkia)"

Korjaa, jos olen väärässä, mutta Jeesus on historiallinen henkilö ja hänen elämästään on historiallisia dokumentteja muitakin kuin Raamatussa.

"Myös Raamatun ulkopuolisista lähteistä löytyy mainintoja Jeesuksesta. Antiikin ajan roomalaisista historioitsijoista Tacitus, Suetonius ja Plinius viittaavat Jeesukseen. Lisäksi Jeesus mainitaan juutalais-roomalaisen historioitsijan Josefus Flaviuksen kirjoituksissa sekä rabbiinisissa teksteissä. Myös Uuden testamentin ulkopuolelle jätetyistä kristillisistä lähteistä, ns. apokryfisesta kirjallisuudesta, löytyy tietoa Jeesuksesta."
http://www.evl.fi/sanasto/selitysJ.htm

Mielenkiintoisempi onkin kysymys, oliko Hän se joka väitti olevansa?

"Jos ajatellaan Jeesusta, niin en valitettavasti ole selvänäkijä enkä pysty näkemään mitä mahdollisesti tapahtui tai oli tapahtumatta joskus vuoden 33(?) jaa paikkeilla. Tämän vuoksi asialla ei ole sillä tavalla minulle merkitystä kuin omilla näyilläni jotka koskevat omia inkarnaatioitani. Ne ovat minulle todellisuutta"

En halua selittää pois kokemustasi, joten voin hyväksyä kokemuksen todenperäisyyden, varauksin, mutta kuitenkin. Ajatuksemme ja kokemuksemme ovat omiamme, mutta todellisuus on meille yhteinen sillä maailma on kummallekin sama ja elämme samassa maailmassa. Oli oikea selitys näyillesi sitten psykologinen tai yliaistillinen, miksi uskot tulkintasi olevan oikea? Millä tavoin olet kyseenalaistanut tulkintasi tässä suhteessa? Mikäli et ole kyseenalaistanut, olet vaarantanut itsesi, psykologisesti ja/tai hengellisesti.

"Kristuksen ristiinnaulitseminen on symboli joka kuvastaa sitä että ihmisen sielu on tähän aineeseen vangittu"
Kannattaisiko selvyyden vuoksia asiaa kysyä Kristukselta itseltään ja tutkiskella aikalaiskertomuksia sanomisistaan?

"En ole tässä sitä varten että minut käännytettäisiin"

Oman tarkoituksesi tiedät varmasti paremmin kuin muut, sitä en kommentoi. Oma tarkoitukseni on kahtalainen: Kertoa evankeliumista siten kuin siitä tiedän ja oikoa niitä vääriä käsityksiä ja ennakkoluuloja mitä huomaan ihmisillä siitä olevan. En tietenkään tyrkytä vain omaa tulkintaani ja mielipidettä, vaan haluan sinunkin voivan itse tarkistaa sanomisteni paikkansapitävyyden. Jos olen epärehellinen, tai kirjoittamani on muuten lööperiä, tietenkin pidät kantasi. Vastaavasti, jos kerron evankeliumista rehellisesti ja järkevästi, siinä saattaa olla sinulle syy tarkastella vanhoja käsityksiäsi.

Ymmärsinhän oikein sinun pitävän hyveenä, jos pystyy luopumaan turhista ennakkoluuloista? Itse ajattelen näyn olevan sitä, että ennakkoluulo tai pelko on saanut muodon, mutta tämähän on vain minun ennakkoluuloni;)

H.H. kirjoitti:

"kokeillaan nyt taas vaihteeksi. Ihan vaan sillä kurin että voimmeko keskustella ilman että menee teikäläisen puolelta Jeesuksen tyrkyttämiseksi"

Ei tyrkytetä, mutta pidetään asiaa saatavilla. Uskon keskustelun olevan hedelmällisempää, jos katsomuksellisissa asioissa jokainen perspektiivi voidaan tarvittaessa liittää mukaan. Kaikkia ei ehkä ole syytäkään, mutta meidän välisessä keskustelussa voisimme tarkastella uskojamme sekä harhauskojamme. Jos olen omassa uskossani harhautunut, haluat ehkä auttaa minua, kuten minä sinua. Mikäli meitä on kaksi sokeaa, voimme jakaa kokemuksen. Se ei auta näkemään ympäröivää todellisuutta, mutta se auttaa näkemään toisissamme ihmisen.



"En olisi niinkään varma että koko Jeesus on oikeasti elänyt (joskin asiaa on kiintoisaa tutkia)"

Korjaa, jos olen väärässä, mutta Jeesus on historiallinen henkilö ja hänen elämästään on historiallisia dokumentteja muitakin kuin Raamatussa.

"Myös Raamatun ulkopuolisista lähteistä löytyy mainintoja Jeesuksesta. Antiikin ajan roomalaisista historioitsijoista Tacitus, Suetonius ja Plinius viittaavat Jeesukseen. Lisäksi Jeesus mainitaan juutalais-roomalaisen historioitsijan Josefus Flaviuksen kirjoituksissa sekä rabbiinisissa teksteissä. Myös Uuden testamentin ulkopuolelle jätetyistä kristillisistä lähteistä, ns. apokryfisesta kirjallisuudesta, löytyy tietoa Jeesuksesta."
http://www.evl.fi/sanasto/selitysJ.htm

Mielenkiintoisempi onkin kysymys, oliko Hän se joka väitti olevansa?

"Jos ajatellaan Jeesusta, niin en valitettavasti ole selvänäkijä enkä pysty näkemään mitä mahdollisesti tapahtui tai oli tapahtumatta joskus vuoden 33(?) jaa paikkeilla. Tämän vuoksi asialla ei ole sillä tavalla minulle merkitystä kuin omilla näyilläni jotka koskevat omia inkarnaatioitani. Ne ovat minulle todellisuutta"

En halua selittää pois kokemustasi, joten voin hyväksyä kokemuksen todenperäisyyden, varauksin, mutta kuitenkin. Ajatuksemme ja kokemuksemme ovat omiamme, mutta todellisuus on meille yhteinen sillä maailma on kummallekin sama ja elämme samassa maailmassa. Oli oikea selitys näyillesi sitten psykologinen tai yliaistillinen, miksi uskot tulkintasi olevan oikea? Millä tavoin olet kyseenalaistanut tulkintasi tässä suhteessa? Mikäli et ole kyseenalaistanut, olet vaarantanut itsesi, psykologisesti ja/tai hengellisesti.

"Kristuksen ristiinnaulitseminen on symboli joka kuvastaa sitä että ihmisen sielu on tähän aineeseen vangittu"
Kannattaisiko selvyyden vuoksia asiaa kysyä Kristukselta itseltään ja tutkiskella aikalaiskertomuksia sanomisistaan?

"En ole tässä sitä varten että minut käännytettäisiin"

Oman tarkoituksesi tiedät varmasti paremmin kuin muut, sitä en kommentoi. Oma tarkoitukseni on kahtalainen: Kertoa evankeliumista siten kuin siitä tiedän ja oikoa niitä vääriä käsityksiä ja ennakkoluuloja mitä huomaan ihmisillä siitä olevan. En tietenkään tyrkytä vain omaa tulkintaani ja mielipidettä, vaan haluan sinunkin voivan itse tarkistaa sanomisteni paikkansapitävyyden. Jos olen epärehellinen, tai kirjoittamani on muuten lööperiä, tietenkin pidät kantasi. Vastaavasti, jos kerron evankeliumista rehellisesti ja järkevästi, siinä saattaa olla sinulle syy tarkastella vanhoja käsityksiäsi.

Ymmärsinhän oikein sinun pitävän hyveenä, jos pystyy luopumaan turhista ennakkoluuloista? Itse ajattelen näyn olevan sitä, että ennakkoluulo tai pelko on saanut muodon, mutta tämähän on vain minun ennakkoluuloni;)

Lue lisää

Ehkä olen arvioinut sinut väärin, kun vaikutit siellä toisaalla jotenkin semmoiselta joka pyrkii vain haastamaan riitaa. Tämmöisellä asialinjalla on miellyttävämpää asioista keskustella, mutta sehän ei toki takaa sitä että molempia tyydyttävään lopputuloksen voidaan päästä. Ideologissa keskusteluissa olen sen jo moneen kertaan havainnut että kukaan ei lopulta tule hullua hurskaammaksi.

Ensinnäkin, minusta tuntuu ettei minulla ollut juurikaan kovin kummoista näkemystä k-uskon epämiellyttävyyksistä siinä vaiheessa kun näin ensimmäisen ed. elämän näkyni. Olin kyllä jo lapsena ajatellut olleeni ed. elämässäni eräs tietty, joka sitten 19-vuotiaana näkemässäni visiossa vahvistui ja täydentyi. Tulta olin pelännyt pikkulapsesta asti. Reinkarnaatioon ja karmaan pohjaavan katsomuksen olin kehittänyt jo teininä, joten täten näky ei häirinnyt minua sinänsä, enkä alkanut epäillä mielenterveyttäni.

Voisin hyvin kuvitella että semmoinen joka ei ole tietoinen reinkarnaation mahdollisuudesta, olisi hyvin poissa tolaltaan kun yhtäkkiä kokisi jotain semmoista kuin minä koin. Ja sitten on tietysti ihmisiä jotka painavat satunnaiset muistot heti pois tietoisuudestaan tavalla tai toisella.

Minulla ei siis ole ollut tarvetta epäillä koska minulla on ollut valmis katsomus johon "yliaistilliset" kokemukset voivat niveltyä.

Luulenpa että jos näkisin itsensä Jeesuksenkin, niin ei se katsomustani mitenkään muuksi muuttaisi. Ja se että jos lähdetään siitä että Jeesus ELI, niin sehänhän ei tietenkään kerro vielä mitään mistään.

Koska olen panteisti (katson että Jumala on kaikessa), en näe mitään tarvetta antaa jumaluutta jollekulle tietylle ihmiselle. En näe että Jumala, eli Henki, voisi pusertua yhteen ainoaan ihmiseen kautta aikain ja kautta koko universumin. Jos Jumala olisi elänyt yhden ainoan elämän nimenomaan Maassa, niin miten on laita kaikkien muiden planeetoiden joissa on elämää?

Minun katsannossahan Jumala on meidät kaikki. Erityispoikuuksia ei siis tarvita. Mutta toki voimme toinen toistamme opettaa, ja ehkä Jeesus oli opettaja.

(Mutta obs, olemme Jumalaa, emme jumalia, emme ainakaan tässä ja nyt.)

>Mikäli et ole kyseenalaistanut, olet vaarantanut itsesi, psykologisesti ja/tai hengellisesti.

Samaahan voisi sanoa jostakusta ihmisestä joka tulee liian fanaattiseksi Jeesus-uskossaan. Onhan meillä näitä Taavetin oksia sun muita.

Alan oikeastaan olla pikkuhiljaa sitä mieltä että jokainen löytää juuri sen katsomuksen joka pitikin löytää, ja ehkäpä jokaisen on syytä tulla autuuaksi sen kanssa sitten. Turha kai ihmisten on siis vertailla katsantojaan keskenään, saati niistä väitellä. :P

H.H. kirjoitti:

"et sinä paljoa hedelmää tutkimuksillesi saa jos lähtökohtaisesti tuot oman uskosi ja kirjasi auraavana työkaluna joka sysää muiden uskon."

Kritiikin kritiikkiä:
Kaiketi huomasit, että ketjussa "haluatko lehmäksi" pidin johtoajatuksena puuttua karmauskon sisäisiin, sen rakenteellisiin ristiriitoihin. Mielestäni se on oikeutettua jo siksi, että karmistit itse pitävät (näillä sivuilla) uskoaan loogisena. Jos näin, sen on kestettävä looginen tarkastelu.


Oman uskoni tuomisen syitä voi perustella oman uskoni lähetyskäskyn perusteella, mikä on kristitylle enemmän kuin riittävä syy, sekä sillä että kritiikin esittäjällä on määrätty velvoite. Velvoite on tarjota jotakin tilalle, mikäli kritisoi toisen ajattelumallia tai tapaa toimia.


"Ja tosiaan, nyky karmauskovaisilla ei ole samanlaisia yhteiskunnallisia tai uskonnollisia "rakenteita" kuin institutionaalisilla uskonnoilla."

Se ei siis uskontona pohjaa mihinkään?

"Siinä on yksi erittäin merkitsevä "etu"...VAPAUS! Vapaus voi tarkoittaa myös rajoittamatonta ja EHDOTONTA Rakkautta."

Minä olen aina luullut, että rakkaus ilman rajoja ei ole rakkautta. Nyt kyllä haluan sinulta perustelut tuohon väitteeseesi.

Lue lisää

"Kaiketi huomasit, että ketjussa "haluatko lehmäksi" pidin johtoajatuksena puuttua karmauskon sisäisiin, sen rakenteellisiin ristiriitoihin. Mielestäni se on oikeutettua jo siksi, että karmistit itse pitävät (näillä sivuilla) uskoaan loogisena. Jos näin, sen on kestettävä looginen tarkastelu. "

Kyllä hyvin alkuun huomasin tutkimuksellisen asenteesi. Tutkimuksellisessa asenteessa ei sinällään mitään "vikaa", mutta se millä tavalla se toteutetaan uskoon tai uskonnollisuuteen liittyvissä asioissa on. Huomasin asenteellisuutesi myös tuolla Buddhalaisuus palstalla jossa tätä uskontoa kutsuit Budshitmiksi. Sillä lailla, oikein rakentavaa. Eipä siinä mitään, sinulla varmasti on itsellesi selkeät perustelut tuollaisellekin asenteelle.

Se että päätit puuttua karmauskon sisäisiin tai rakenteellisiin ristiriitoihin on sinällään ymmärrettävää, mutta kokonaisuutena et ole selkeästi edes perehtynyt aiheeseen paljoakaan, eipä se toisaalta ole "vaatimuskaan". Kuten olen itse aiemmin sanonut etten kuulu mihinkään institutionaaliseen uskontokuntaan joten puhun vain omasta puolestani. En voi puhua Buddhalaisten, Hindujen, Taolaisten tai joidenkin Juutalaisten käsityksestä karmauskosta koska omani vain osittain koskettaa heidän käsitystä karmasta. Omani ei ole sen oikeampi kuin heidän taikka sinun käsitys koko karman olemassaolemattomuudesta. Jokainen tulkkaa omasta todellisuudestaan lähtien.

"Oman uskoni tuomisen syitä voi perustella oman uskoni lähetyskäskyn perusteella, mikä on kristitylle enemmän kuin riittävä syy, sekä sillä että kritiikin esittäjällä on määrätty velvoite. Velvoite on tarjota jotakin tilalle, mikäli kritisoi toisen ajattelumallia tai tapaa toimia."

Aivan ymmärrettävää että koet tuota tarvetta, mutta omastapuolestani voin sanoa että minulle tuo ei ole edes perustelun alku. Omaan itsekin normi ev.lut taustaa jota tosin aloin kyseenalaistaa jo vaahtosammuttimen kokoisena "häiriten" uskontotuntia liian "vapailla" kysymyksillä :-D Kristillisyyden perusteet eivät ole koskaan vastanneet minun kysymyksiin ja niinpä päästin Kristillisyydestä irti jo varhain. (Vastoin yhteisöllistä hyväksyntää... yllättävää :-D )
Omalta osaltani voin sanoa että kiitos käännytysyrityksistä, mutta ei kiitos.

Minulle ei merkitse paljoakaan sinällään mistään uskonnosta peräisin olevat kirjat ja kirjoitukset. Tässä mielessä litania raamatun (tai minkään muunkaan "pyhän" kirjan) kirjoitukset eivät saa minussa kaikupohjaa. Tosin raamatustakin löytyy symboliikan kautta upeita otteita. Symboliikan tulkinnan subjektiivisuus ja se että ihmiskäsi omien mielenfilttereiden läpi on niitä mustia valkoiselle raapustellut saa aikaan sellaisen tunnetason sekamelskan että lopputulos on todella tulkinnan varaista :-)

Sitten rakennettomuudesta. Puhun vain omasta puolestani. Itselläni ei ole USKONTOA, minulla on usko ja tuolla aiemmassa ketjussa jo tähän vastasinkin. Laitan linkin joka kuvaa melko hyvin omaa tapaani käsitellä asioita. En silti allekirjoita aivan kaikkea edes tuossa linkissä sanoitusta asioista. Hitunen liikaa sokeria :-)

http://www.rosedalebooks.com/kryon/faq/newage.htm

Rakkauden rajattomuudesta ja ehdottomuudesta:

Omasta näkökulmastani katsoen jo pelkkä ajatus että Jumala olisi luonut jotakin epätäydellistä on hieman hmmm hupaisa.

"Epätäydellisyyteen" viittaisi esim. käsitys helvetistä, saatanasta, perkeleestä. Minulle on kovasti helppoa ymmärtää se että ihminen luo ajatus-/aaterakenteita jotka antaisivat tien "mennä siitä missä aita on matalin". Kun jonkin ajan yhteiskunnan kollektiivisen normiston mukaan teet "väärin" antaa helpotusta syyttää "saatanallisia voimia" omista "vääristä" teoista. Ja toisaalta jos kokee "pahaa" mieltä toisen ajatuksista, sanoista tai teoista voi tyynnytellä itseään että "tuo menee kyllä helvettiin" onneksi itse olen "turvassa".

Kokonaisuutena nuo ajatusmallit ovat psykologisesti ymmärrettäviä, mutta hengellisessä mielessä ei kovinkaan paljon minulle antavia. Otan itse vastuun ajatuksistani, sanoistani ja teoistani ilman pelkoa. Aina.

Kuinka pieneksi ihmiset kuvittelevat Jumalan/Luojan ja itsensä? Uskon että kaikki, siis KAIKKI on luojaa, elämme Luojassa/sielussa omine sielullisine "tuoksuinemme". Mikään näennäisen eloton ei ole erossa, ei edes kivi tai timantti. Kyse on vain tietoisuuden eroista. Esimerkkinä vaikkapa nyky-yhteiskunnan määritelmänä eläin "tyhmänä", kuinka paljon voikaan oppia itsestään katsoessa eläinten tai luonnon eloa niin "hyvässä" kuin "pahassa".

Itse uskon ihmisessä itsessään olevaan voimaan joka luojan osana on käsittämättömän suuri ja näen ja koen että jokainen meistä vasta opettelee kosmisia aakkosia. Osana näitä aakkosia on Rakkaus. Isona, ellei merkitsevimpänä. Oppia rakastamaan itsensä kautta toisia lähimmäisiä kuten itseään ja tämän syklin kautta kaikkea.

-Q- kirjoitti:

Juu, minusta tuntuu että kun olen vielä niin keskeneräinen ihminen, niin turha yrittää esittää "mitään", ja parempi tuoda vaan rehellisesti esiin kaikki itsestään, vaikka sitä matskua onkin toki sitten helppo käyttää "minua vastaan". Mutta jos yhtään kehityn koko ajan, niin lopulta tulee sellainen vaihe elämässä että mitään ei voi enää käyttää minua vastaan, koska minusta ei enää tunnu siltä että joku voisi olla "minua" "vastaan". Kai tälle jostain buddhalaisuudesta löytyisi varmaan jotain fiiniä filosofiaa taustatueksi, että mitä oikein tarkoitan. Vaan kun en silleen kaikkea buddhalaisuudesta tiedä...

Vanhempana sieluna sitä voi sitten hyväntahtoisesti hymähdellä muiden näkemyksille, olkoot ne mitä hyvänsä. Vaikka naurusta rytkyen astella giljotiiniinkin. Itse en ole vielä siellä, olen vasta nipottava niiskuneiti ja kiivailija varmaan jonkun himpskatin Pietarin malliin, hyh hyh...

Asiat oisi ehkä toisin jos en muistaisi edellisimmästä elämästäni kuinka rakkaimpani poltetaan elävältä kerettiläisenä. Tämän vuoksi tunnen tietenkin luontaista vastenmielisyyttä k-uskontoa kohtaan, olkoot mitä tahansa lajiketta. Ja koska olen tollo, tietenkin löydän vain lisää todisteita ko. uskonnon kurjista puolista, vaikka voisi hyviäkin puolia löytyä. (Ja onhan niitä löytynyt, mutta nykyisin en jaksa oikein niihin keskittyä, ja onhan maailmassa hiisi vie muutakin kuin iänikuinen k-usko.)

Lue lisää

"Juu, minusta tuntuu että kun olen vielä niin keskeneräinen ihminen, niin turha yrittää esittää "mitään", ja parempi tuoda vaan rehellisesti esiin kaikki itsestään, vaikka sitä matskua onkin toki sitten helppo käyttää "minua vastaan". Mutta jos yhtään kehityn koko ajan, niin lopulta tulee sellainen vaihe elämässä että mitään ei voi enää käyttää minua vastaan, koska minusta ei enää tunnu siltä että joku voisi olla "minua" "vastaan". Kai tälle jostain buddhalaisuudesta löytyisi varmaan jotain fiiniä filosofiaa taustatueksi, että mitä oikein tarkoitan. Vaan kun en silleen kaikkea buddhalaisuudesta tiedä..."

Eipä tässä tarvitse kuin ympärilleen maailmaa katsoa ja aivan mielenpeiliinkin niin keskeneräisyys on selviö :-)

"Vanhempana sieluna sitä voi sitten hyväntahtoisesti hymähdellä muiden näkemyksille, olkoot ne mitä hyvänsä. Vaikka naurusta rytkyen astella giljotiiniinkin. Itse en ole vielä siellä, olen vasta nipottava niiskuneiti ja kiivailija varmaan jonkun himpskatin Pietarin malliin, hyh hyh... "

Lienen itsekin jossakin siellä kypsän/vanhan sielun rajamaastossa, mutta ei minulle ainakaan tule mieleenikään hymähdellä (ainakaan ylimielisesti :-D) kenenkään näkemyksille, mutta ei ne toisaalta paljoa maailmaa järkytäkään :-) Se että itselläni on selkeä tunnepohjainen muistikuva joistakin menneen elämän tapahtumista ei minusta vielä vanhaa sielua tee. Tämä lienee taas dualistinen määrittelykysymys?

"Asiat oisi ehkä toisin jos en muistaisi edellisimmästä elämästäni kuinka rakkaimpani poltetaan elävältä kerettiläisenä. Tämän vuoksi tunnen tietenkin luontaista vastenmielisyyttä k-uskontoa kohtaan, olkoot mitä tahansa lajiketta. Ja koska olen tollo, tietenkin löydän vain lisää todisteita ko. uskonnon kurjista puolista, vaikka voisi hyviäkin puolia löytyä. (Ja onhan niitä löytynyt, mutta nykyisin en jaksa oikein niihin keskittyä, ja onhan maailmassa hiisi vie muutakin kuin iänikuinen k-usko.)"

Öh... Miksi kokoajan vahvistat omaa todellisuuttasi toteamalla olevasi tollo? Enpä sinun kirjoituksissa paljoakaan muuta minun näkökulmasta katsottuna tolloa ole huomannut kuin tuo sinun itsesi tollottelu ;-) Vahvistat vain omaa kokemustasi omassa todellisuudessasi. Mutta aiheeseen. Onko tuo muisto menneestä elämästä syy siihen kuinka koet k-uskon vai seuraus siitä kuinka tulkitset menneen elämän kokemuksen? Toisaalta itsekin hieman ihmettelen kuinka rauhallisesti sinällään suhtaudun k-uskoon oman menneen elämän muistoni tietäen. Kai osittain siksi että tunnen koko maapallolaisen systeemin olevan vielä lastentarhassa ja itseni osana hiekkalaatikkoa niin suotta murehdin että hiekkaa roiskuu :-)

WideBelief kirjoitti:

"Juu, minusta tuntuu että kun olen vielä niin keskeneräinen ihminen, niin turha yrittää esittää "mitään", ja parempi tuoda vaan rehellisesti esiin kaikki itsestään, vaikka sitä matskua onkin toki sitten helppo käyttää "minua vastaan". Mutta jos yhtään kehityn koko ajan, niin lopulta tulee sellainen vaihe elämässä että mitään ei voi enää käyttää minua vastaan, koska minusta ei enää tunnu siltä että joku voisi olla "minua" "vastaan". Kai tälle jostain buddhalaisuudesta löytyisi varmaan jotain fiiniä filosofiaa taustatueksi, että mitä oikein tarkoitan. Vaan kun en silleen kaikkea buddhalaisuudesta tiedä..."

Eipä tässä tarvitse kuin ympärilleen maailmaa katsoa ja aivan mielenpeiliinkin niin keskeneräisyys on selviö :-)

"Vanhempana sieluna sitä voi sitten hyväntahtoisesti hymähdellä muiden näkemyksille, olkoot ne mitä hyvänsä. Vaikka naurusta rytkyen astella giljotiiniinkin. Itse en ole vielä siellä, olen vasta nipottava niiskuneiti ja kiivailija varmaan jonkun himpskatin Pietarin malliin, hyh hyh... "

Lienen itsekin jossakin siellä kypsän/vanhan sielun rajamaastossa, mutta ei minulle ainakaan tule mieleenikään hymähdellä (ainakaan ylimielisesti :-D) kenenkään näkemyksille, mutta ei ne toisaalta paljoa maailmaa järkytäkään :-) Se että itselläni on selkeä tunnepohjainen muistikuva joistakin menneen elämän tapahtumista ei minusta vielä vanhaa sielua tee. Tämä lienee taas dualistinen määrittelykysymys?

"Asiat oisi ehkä toisin jos en muistaisi edellisimmästä elämästäni kuinka rakkaimpani poltetaan elävältä kerettiläisenä. Tämän vuoksi tunnen tietenkin luontaista vastenmielisyyttä k-uskontoa kohtaan, olkoot mitä tahansa lajiketta. Ja koska olen tollo, tietenkin löydän vain lisää todisteita ko. uskonnon kurjista puolista, vaikka voisi hyviäkin puolia löytyä. (Ja onhan niitä löytynyt, mutta nykyisin en jaksa oikein niihin keskittyä, ja onhan maailmassa hiisi vie muutakin kuin iänikuinen k-usko.)"

Öh... Miksi kokoajan vahvistat omaa todellisuuttasi toteamalla olevasi tollo? Enpä sinun kirjoituksissa paljoakaan muuta minun näkökulmasta katsottuna tolloa ole huomannut kuin tuo sinun itsesi tollottelu ;-) Vahvistat vain omaa kokemustasi omassa todellisuudessasi. Mutta aiheeseen. Onko tuo muisto menneestä elämästä syy siihen kuinka koet k-uskon vai seuraus siitä kuinka tulkitset menneen elämän kokemuksen? Toisaalta itsekin hieman ihmettelen kuinka rauhallisesti sinällään suhtaudun k-uskoon oman menneen elämän muistoni tietäen. Kai osittain siksi että tunnen koko maapallolaisen systeemin olevan vielä lastentarhassa ja itseni osana hiekkalaatikkoa niin suotta murehdin että hiekkaa roiskuu :-)

Lue lisää

Huomasinpas kumminkin kommenttisi!

Niin, minulle tämä itseni "tollottelu" juontuu lähinnä siitä että olen pannut merkille miten sitä saa vuosikausia pohdiskella jotain asiaa ennenkuin tulee jonkinlainen heureka-ilmiö. Tai sitten sitä lankeaa tuon tuostakin jonkinlaisiin hömpötyksiin jotka jäävät jälkikäteen pännimään (kuten vaikkapa katsomuksellisiin kiistoihin).

Tuo minulle hyvin keskeinen ed. elämän muisto jossa rakkaimpana poltetaan roviolla on tietysti vain jäävuoren huippu; lähinnä mahdollinen nihkeyteni k-uskoa kohtaan juontuu kai sellaisesta syvästä kielteisestä oivalluksesta joka minulla on tuossa ko. elämässä ollut, semmoisesta että ne jotka puhuvat Jeesuksesta ja taivaasta ovat itse kuin itsestään perkeleestä (jos semmoinen olisi olemassa).

On myös hyvin mahdollista että kun itse kumminkin jatkoin silloista uraani kirkon sisällä (eli olin munkki), niin kokemukseen sekoittuu myös itseinhoa siitä että olen niin pelkuri etten loikkaa itsekin sinne rovioon. Ja mahdollista on myös että minua(kin) oli kidutettu (mielikuva siitä että olen suljettuna pimeään tilaan mätänevien ruumiiden kanssa - jokin aika sitten kuulin että tämmöistä on joskus tehtykin, eli suljettu ihminen johonkin maanalaiseen viljasiiloon, kenties jopa ruumiiden kanssa). Sekin on mahdollista että ilmeisen varakas isäni "osti" minut vapaaksi siltä kerettiläisen kohtalolta jonka rakkampani sai.

No, blaa blaa... Mitä kaikkea tuohon liittyikään, ei se minua rassannut vielä siinäkään vaiheessa kun 19-vuotiaana muistoni konkreettisemmin koin. Mutta annas olla kun ryhdyin lukemaan kirjallisuutta jossa käytiin pitkään ja hartaasti läpi mitä kaikkea kristinusko oli tehnyt naisille, lapsille ja kenelle nyt kulloinkin tässä vuosisatojen varrella, niin silloin minussa alkoi leiskua "pyhä viha" koko mokomaan kohtaan.

Eikä se kai sekään ole ollut hyväksi että olin duunissa jossain vaiheessa uskovaisen naisen lähenneltävänä. (Juu kuulitte oikein, hän oli jatkuvasti lääppimässä...)

Vasta kun aloin lukea gnostilaisia kirjoituksia tässä viime vuonna, minusta tuntui että ehkäpä tämä k-uskokin mahtuu maailmaan. Tällä hetkellä ihkasen oikeasti kumminkin en jaksa olla erityisen kiinnostunut k-uskon huonojen puolien tonkimisesta, tai hyvien puolien etsimisestä. Onhan tässä elämässä tosiaan muutakin...

***

Niin no... en tarkoittanut että hymähdellä ylimielisesti, vaan sillätavalla huvittuneesti; käytin siis väärää sanaa. Vanha sielu voisi suhtautua kaikenlaisiin jonninjoutavuuksiin ja kiihkomieliseen keuhkoamiseen vähän kuin lasten leikkeihin. Ei puutu, jos ei veri ala lentää...

Itse en ole kauhean vanha vielä, kun minulla ei ole sitä huumorintajua tarpeeksi pysytelläkseni kaikenlaisen kiistelyn ylä- tai ulkopuolella. Otan asioita edelleen vähän liian tosissaan, mutta ehkäpä se tästä pikkuhiljaa... Aika kypsä olo tässä välillä on.

...että sitä kuvittelee itse tarjoavansa hyvinkin arvokasta infoa, ja sitten se ei olekaan arvokasta sille toiselle. Ja sitten ei ole taas kivaa kellään.

Infon antaja loukkaantuu kun hänet torjutaan. Vastaanottajat suuttuvat kun heitä pidetään niin yksinkertaisina että pitää tulla oikein kädestäpitäen neuvomaan.

Olen kokeillut sekä infoamista että infottavana olemista. Ei nappaa kohta enää kumpikaan. :P

-Q- kirjoitti:

...että sitä kuvittelee itse tarjoavansa hyvinkin arvokasta infoa, ja sitten se ei olekaan arvokasta sille toiselle. Ja sitten ei ole taas kivaa kellään.

Infon antaja loukkaantuu kun hänet torjutaan. Vastaanottajat suuttuvat kun heitä pidetään niin yksinkertaisina että pitää tulla oikein kädestäpitäen neuvomaan.

Olen kokeillut sekä infoamista että infottavana olemista. Ei nappaa kohta enää kumpikaan. :P

Lue lisää

Veikkaanpa, että kristitty, karmauskova ja ateisti voivat olla samaa mieltä tämänhetkisen elämän olevan se tärkein, sillä se on ainut millä voidaan mihinkään vaikuttaa.

"sitä kuvittelee itse tarjoavansa hyvinkin arvokasta infoa, ja sitten se ei olekaan arvokasta sille toiselle"

Kuka kulloinkin sattuu se disinformaatikko olemaan, arvostaa helmiäisiään että katinkultiaan syyttä ja suotta.

Ehkä näkemykset muuttuvat paremmin, jos on aihetta, kun näkemyksiä ei enää ajattelekaan Omina ajatuksina, vaan ajatuksina. Niihin ei silloin enää suhtaudu turhan mustasukkaisesti. Maailmankuvallisen vertailun aloittamisessa helpottaa kummasti, kun tajuaa nykyisenkin maailmankuvan syntyneen määrätyissä puitteissa. Johonkin sitä peilaa elämäänsä ja kokemuksiaan.

Kristitty kuitenkin uskoo uskonsa olevan lahja. Malleja on erilaisia, samoin lahjapaketteja ja omasta kokemuksestani olen usein ajatellut palauttaa lahjan lähettäjälle. Se ei ole onnistunut, sillä osoite oli tuntematon...



Menihän höperehtimiseksi. Ajatus karkaili ja backspacen painelu ei napannut. Toiste sitten. Hyvää yötä.

H.H. kirjoitti:

Veikkaanpa, että kristitty, karmauskova ja ateisti voivat olla samaa mieltä tämänhetkisen elämän olevan se tärkein, sillä se on ainut millä voidaan mihinkään vaikuttaa.

"sitä kuvittelee itse tarjoavansa hyvinkin arvokasta infoa, ja sitten se ei olekaan arvokasta sille toiselle"

Kuka kulloinkin sattuu se disinformaatikko olemaan, arvostaa helmiäisiään että katinkultiaan syyttä ja suotta.

Ehkä näkemykset muuttuvat paremmin, jos on aihetta, kun näkemyksiä ei enää ajattelekaan Omina ajatuksina, vaan ajatuksina. Niihin ei silloin enää suhtaudu turhan mustasukkaisesti. Maailmankuvallisen vertailun aloittamisessa helpottaa kummasti, kun tajuaa nykyisenkin maailmankuvan syntyneen määrätyissä puitteissa. Johonkin sitä peilaa elämäänsä ja kokemuksiaan.

Kristitty kuitenkin uskoo uskonsa olevan lahja. Malleja on erilaisia, samoin lahjapaketteja ja omasta kokemuksestani olen usein ajatellut palauttaa lahjan lähettäjälle. Se ei ole onnistunut, sillä osoite oli tuntematon...



Menihän höperehtimiseksi. Ajatus karkaili ja backspacen painelu ei napannut. Toiste sitten. Hyvää yötä.

Lue lisää

>Veikkaanpa, että kristitty, karmauskova ja ateisti voivat olla samaa mieltä tämänhetkisen elämän olevan se tärkein, sillä se on ainut millä voidaan mihinkään vaikuttaa.

Nimenomaan. Hianoa!

>Maailmankuvallisen vertailun aloittamisessa helpottaa kummasti, kun tajuaa nykyisenkin maailmankuvan syntyneen määrätyissä puitteissa. Johonkin sitä peilaa elämäänsä ja kokemuksiaan.

Juuri tätä minä olen tässä yrittänyt selittää yhdelle ihmiselle, mutta ei vaan mene perille, kun hän on niin vakuuttunut siitä että se piste missä hän on nyt on se finaali ja hänellä on Totuus. Olen kamalan rasittava ihminen itse, joten huono olen kenellekään mitään selvittämään... (Kyseessä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole perinteisessä mielessä k-uskovainen, eli tulee sitä ihmeteltyä muidenkin katsomusten edustajien kanssa puolin ja toisin.)

Eli ei mitään höperehtimistä. Parasta mitä olen tänä päivänä kuullut. :)

Nyt hyvä, miten lie tulevaisuudessa. Mutta lähdetään nyt vaikka siitä että ollaan vaan ihmisiä itsekukin, ja välillä tulee ne tunteetkin peliin sitten. :P Varsinkin jos ON joku oma rakas usko.

H.H. kirjoitti:

Veikkaanpa, että kristitty, karmauskova ja ateisti voivat olla samaa mieltä tämänhetkisen elämän olevan se tärkein, sillä se on ainut millä voidaan mihinkään vaikuttaa.

"sitä kuvittelee itse tarjoavansa hyvinkin arvokasta infoa, ja sitten se ei olekaan arvokasta sille toiselle"

Kuka kulloinkin sattuu se disinformaatikko olemaan, arvostaa helmiäisiään että katinkultiaan syyttä ja suotta.

Ehkä näkemykset muuttuvat paremmin, jos on aihetta, kun näkemyksiä ei enää ajattelekaan Omina ajatuksina, vaan ajatuksina. Niihin ei silloin enää suhtaudu turhan mustasukkaisesti. Maailmankuvallisen vertailun aloittamisessa helpottaa kummasti, kun tajuaa nykyisenkin maailmankuvan syntyneen määrätyissä puitteissa. Johonkin sitä peilaa elämäänsä ja kokemuksiaan.

Kristitty kuitenkin uskoo uskonsa olevan lahja. Malleja on erilaisia, samoin lahjapaketteja ja omasta kokemuksestani olen usein ajatellut palauttaa lahjan lähettäjälle. Se ei ole onnistunut, sillä osoite oli tuntematon...



Menihän höperehtimiseksi. Ajatus karkaili ja backspacen painelu ei napannut. Toiste sitten. Hyvää yötä.

Lue lisää

Et sitten kauaa viihtynyt "siellä" jossain? ;-)

Kiinnostaisi Hellu vähän tietää sinun "uskonhistoriastasi"? Oletko ollut kauankin uskossa ja millainen olit ennen "uskoontulemistasi"? Lainausmerkeissä siksi, että vääräoppisena luterilaisena käsitän, että uskoon ei voi edes tulla. Minkähän kirkkokunnan tai lahkon edustaja mahdat olla? Kävikö sulle kuin Paavalille ikään? Ensin käytit älyäsi uskovien mollaamiseen ja koit "näyn" ja vaihdoitkin "leiriä"?

Quadeshalla ja minulla on tapana puhua aika henkilökohtaisella tasolla, kun monet taas höpöttelevät yleisesti niitä sun näitä uskaltamatta laittaa persoonaansa mitenkään likoon. Ehkä heiltä puuttuu niin aistiliset kuin "yliaistillisetkin" kokemukset tai jotain? Kokemushan puhuu aina syvällä rintaäänellä! ;-)

Jos kokenut ja kokematon kohtaavat, kumman veikkaisit vievän kumpaa?

Vaikka olen yleensä ystävällinen ja kärsivällinen ihminen, joka ei keksi muille kepposia, niin tuli tässä mieleeni Q:n innoittamana pikku "pähkinä" teille vain yhteen elämään uskoville. Se menee näin:

Oletetaan, että ihminen menee ja murhaa jonkun ihmisen tuosta noin vaan, ilman mitään järkevää syytä. Uhri olisi tullut vaikkapa vuoden päästä uskoon, mutta koska hänet murhattiin ennen sitä, joutuikin hän helvettiin ikuisesti kidutettavaksi. Miten kävi murhaajalle? No, hän sattui juuri ennen luonnollista kuolemaansa "tulemaan" uskoon ja katui tekojaan ja otti Jeesuksen vastaan. Hänpä pelastui ja meni taivaaseen!

Hurraa ja hallelujah hard rock!!!

Voihan pa...

Yksi piirre, joka minua huvittaa on "kristittyjen" täysin tekopyhä nöyristely. Raamatussahan sanotaan, että olkaat täydelliset, kuten on Taivaallinen isännekin! Miten tämä nyt sopii tähän, "olen pelkkä syntisäkki ja kurja" ajatteluun?

Kuka on kaikkein syntisin skaboihin?

Kaikki ovat kurjia syntisi! Ettei kukaan vaan kerskaisi! jne. jne.

Siis hetkinen muuten. Näyttäisi oikeastaan siltä, että kaikki ovat syntisiä, mutta toiset ovat vaan syntisempiä. Miten se menikään Orwellin eläinten vallankumouksessa? Kaikki ovat tasa-arvoisia mutta...

Vaikka kaikkien pitäisi olla syntisiä, niin silti kovasti ollaan aina niiden vieläkin "syntisempien" kimpussa, kuten nyt esim. homojen.

Tuossa hetki sitten katselin Wille Riekkisen haastattelua ja taas palautui mieleeni, kuinka oikeastaan arvostan luterilaista kirkkoamme. Ville totesi fiksusti, että mielumminhan pappi siunaa kuin kiroaa. Tämä on rakkaudellinen ajatus kirkonmiehen suusta jos mikä!

Sanoit jossain, että karmausko on ahdistavaa. Helvettiusko taas on täysin toivotonta ja siihen verrattuna karmausko on valovuosien päässä edellä, ja erittäin armollinen!

Karmausko on kuitenkin myös erittäin oikeudenmukaista. Jos teet toiselle pahaa, niin se kostautuu tulevaisuudessa, ehkä tosin vasta jossain tulevassa elämässä, mutta varmasti jonain päivänä, sinulle itsellesi.

Hyvin simppeliä: Universaalilaki, jotkut jopa sanovat!

Voihan tietysti olla niinkin, että maapallo onkin vasta joku "universaaliala-aste" josta voi vain pelastua uskomalla ehdoitta hattiwatteihin!

Itse uskon kuitenkin, että kaikessa on jokin järki taustalla, eikä pelkkä sokea usko johonkin epämääräiseen ja sekavaan "systeemiin".

Tämän hetkinen elämä on tietysti se kaikkein tärkein!

On kuitenkin hyvä ottaa vähän selvää siitä, miten tähän on tultu? En tarkoita mitään meedioistuntoa tyyliin "kuka minä olin, milloin ja missä?" vaan ihan yleistä itsetutkiskelua. Millainen olen ja mitähän minä olen saattanut joskus aiemmissa elämissäni oppia? Jos olen jollain lailla erilainen kuin muut niin mistähän se taas voi johtua jne. ? Ei kaikkea tule tietenkään "roudata" sinne edellisiin elämiin ja pistää pelkän karman piikkiin, jo tässä elämässä on lapsuuden traumoja sun muuta "tutkittavaa" monella ihan tarpeeksi. Psykologiaan kannattaa myös tutustua.

Onhan se totinen tosi, että ihmiset hurahtavat näihin karmauskoihin sun muihin ihan samalla tavalla kuin kristinuskoonkin ja ihan mihin islamiinkin tahansa. Ja monesti se on juuri se suhteellisuudentaju "hurahtamisessa" , joka ensin menee "pesuveden" mukana.

Ehkä saat jonkun täällä "heräämään". Voi olla. Jostain syystä kaltaistesi "tarinat" on jo niin moneen kertaan kuultu kymmenien vuosien aikana, että aika toivotonta voi ainakin omalla kohdallani olla. Jokin aika kun kirjoittelin erään "vanhan ja viisaan" kristityn kanssa ja samaan aikaan kanssani, kävi niin, että yhtenä päivänä, joko piru tai sitten ehkäpä se Jeesus meni päähäni ja laittoi "levyn" soimaan, joka toisti pakkomielteisesti "Miksi minua vaivaat?" mantraa.

Minähän olen jo sen verran "paatunut", hulluutenikin kanssa jo pitkälle yli toista vuosikymmentä "paininut", että en ihan helpolla hätkähdä.

Pirujahan mussa on ennenkin ollu. Siitä olen varma, koska siitä minulla on niitä "yliaistillisia" kokemuksia ihan riittävästi! ;-)

Ääniä on tullut kuultua ennenkin, jopa ihan suoraa huutoa vaikka ketään ei ole missään näkyvissä. Lisäksi "huutajia" oli samanaikaisesti vielä useampiakin!

Elämä on sitten mystistä! ;-)

-Q- kirjoitti:

>Veikkaanpa, että kristitty, karmauskova ja ateisti voivat olla samaa mieltä tämänhetkisen elämän olevan se tärkein, sillä se on ainut millä voidaan mihinkään vaikuttaa.

Nimenomaan. Hianoa!

>Maailmankuvallisen vertailun aloittamisessa helpottaa kummasti, kun tajuaa nykyisenkin maailmankuvan syntyneen määrätyissä puitteissa. Johonkin sitä peilaa elämäänsä ja kokemuksiaan.

Juuri tätä minä olen tässä yrittänyt selittää yhdelle ihmiselle, mutta ei vaan mene perille, kun hän on niin vakuuttunut siitä että se piste missä hän on nyt on se finaali ja hänellä on Totuus. Olen kamalan rasittava ihminen itse, joten huono olen kenellekään mitään selvittämään... (Kyseessä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole perinteisessä mielessä k-uskovainen, eli tulee sitä ihmeteltyä muidenkin katsomusten edustajien kanssa puolin ja toisin.)

Eli ei mitään höperehtimistä. Parasta mitä olen tänä päivänä kuullut. :)

Nyt hyvä, miten lie tulevaisuudessa. Mutta lähdetään nyt vaikka siitä että ollaan vaan ihmisiä itsekukin, ja välillä tulee ne tunteetkin peliin sitten. :P Varsinkin jos ON joku oma rakas usko.

Lue lisää

Väkisinkin tässä nyt tulee mieleen eräänlainen uskojen "asemasota", jossa molemmat osapuolet huutelevat poteroistaan toisilleen, kuin tuntemattomassa ikään: "Tuus hakee täältä "elämän" leipää!" ja "Tuus ite hakee täältä voita siihen sun "elämän" leipääs!" :P

Oma uskoni kun on niin "muodoton" ja "liikkuvainen", että en kauheesti koe, että pitäisi sitä mitenkään kellekkään puolustella. Hyvä, että Hellu tiedostaa, että puitteet todellakin vaihtelevat kunkin ihmisen kohdalla ja ihminen sitten niiden mukaan "valitseekin" juuri hänelle itselleen sillä hetkellä parhaiten sopivan uskon. Ainahan asiat eivät mene kuitenkaan ihan näinkään, osahan on suorastaan väkipakolla uskoonsa ajettu.

Mutta ajatellaan nyt, että eläisimme sivistyneessä maailmassa, jossa kaikilla olisi vapaa tahto!

Jeesus oli siinäkin aika erikoinen heppu, että ei kai käsittääkseni koskaan kieltänyt olevansa juutalainen. Eikös ristilläkin ivallisesti lukenut, että: "Juutalaisten kuningas!"? Ei kai hän koskaan sanoutunut irti juutalaisuudestaan?

No, me tällaiset "uskon ihan kaikkeen, enkä silti oikein mihinkään!" ihmiset ollaan melkeen yhtä vapaita kuin taivaan linnut konsanaan!

Tämä onkin juuri se uskon tulevaisuus ja uusi "uskontunnustus"!

Eli otetaas oikein yhteislausuntana!

"USKON IHAN KAIKKEEN, JA SILTI EN OIKEIN MIHINKÄÄN!"

No, hyvinhän se meni. :P

-Q- kirjoitti:

>Veikkaanpa, että kristitty, karmauskova ja ateisti voivat olla samaa mieltä tämänhetkisen elämän olevan se tärkein, sillä se on ainut millä voidaan mihinkään vaikuttaa.

Nimenomaan. Hianoa!

>Maailmankuvallisen vertailun aloittamisessa helpottaa kummasti, kun tajuaa nykyisenkin maailmankuvan syntyneen määrätyissä puitteissa. Johonkin sitä peilaa elämäänsä ja kokemuksiaan.

Juuri tätä minä olen tässä yrittänyt selittää yhdelle ihmiselle, mutta ei vaan mene perille, kun hän on niin vakuuttunut siitä että se piste missä hän on nyt on se finaali ja hänellä on Totuus. Olen kamalan rasittava ihminen itse, joten huono olen kenellekään mitään selvittämään... (Kyseessä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole perinteisessä mielessä k-uskovainen, eli tulee sitä ihmeteltyä muidenkin katsomusten edustajien kanssa puolin ja toisin.)

Eli ei mitään höperehtimistä. Parasta mitä olen tänä päivänä kuullut. :)

Nyt hyvä, miten lie tulevaisuudessa. Mutta lähdetään nyt vaikka siitä että ollaan vaan ihmisiä itsekukin, ja välillä tulee ne tunteetkin peliin sitten. :P Varsinkin jos ON joku oma rakas usko.

Lue lisää

"olen tässä yrittänyt selittää yhdelle ihmiselle, mutta ei vaan mene perille, kun hän on niin vakuuttunut siitä että se piste missä hän on nyt on se finaali ja hänellä on Totuus"

Ei hän voi tietää, mitä hänellä on huomenna.


"Olen kamalan rasittava ihminen itse"

Lienet kuullut: "Jumalani, anna minulle voimaa muuttaa elämässäni se, minkä voin, anna rohkeutta hyväksyä se, mitä en voi muuttaa ja anna viisautta erottaa nämä toisistaan"

Pidän tuosta rukouksesta senkin takia, että siinä on viisautta ja syvällisyyttä ihmisen katsomuksesta riippumatta.


"Mutta lähdetään nyt vaikka siitä että ollaan vaan ihmisiä itsekukin, ja välillä tulee ne tunteetkin peliin sitten. :P Varsinkin jos ON joku oma rakas usko."

Rakkauden olemuksesta oppii mitä se ei ole, kun huomaa tunnerakkauden jälkeen olevansa petetty, jätetty ja hylätty, tai olevansa itse pettäjä, jättäjä ja hylkääjä. Kummassakin tapauksessa toinen osapuoli voi oikeasti rakastaa. Ajatuksen vieminen uskonelämään johtaa siihen, että ihminen voi rakastaa uskoaan ja uskontoaan, mutta uskon kohde ei rakasta takaisin, ainakaan pyyteettömästi. Yksi poikkeus tähän on, ja sen sisäistäminen edellyttää ihmiseltä ainoastaan vastaanottamista.

Minun on vaikea ymmärtää karmauskoa sikälikin, että vaikka siihen uskovat puhuvat rakkaudesta ja voivat yksilöinä olla hyvinkin rakastavia sekä rakastaa uskoaan, rakkautta en näe itse uskossa.

Lain idea ja tarkoitus ei ole olla armollinen, vaan ohjaava. Jos ihminen joutuu syöksykierteeseen, niinkuin jo yhdessä elämässä jotkut joutuu, he eivät itse kykene sitä oikaisemaan. Onko heidän karmansa joutua elämään aina vain surkeampia ihmiskohtaloita? Laki on laki, myös karman laki.

Kertoisitko samalla, mitä ajattelet armosta? Entä Armosta?

H.H. kirjoitti:

"olen tässä yrittänyt selittää yhdelle ihmiselle, mutta ei vaan mene perille, kun hän on niin vakuuttunut siitä että se piste missä hän on nyt on se finaali ja hänellä on Totuus"

Ei hän voi tietää, mitä hänellä on huomenna.


"Olen kamalan rasittava ihminen itse"

Lienet kuullut: "Jumalani, anna minulle voimaa muuttaa elämässäni se, minkä voin, anna rohkeutta hyväksyä se, mitä en voi muuttaa ja anna viisautta erottaa nämä toisistaan"

Pidän tuosta rukouksesta senkin takia, että siinä on viisautta ja syvällisyyttä ihmisen katsomuksesta riippumatta.


"Mutta lähdetään nyt vaikka siitä että ollaan vaan ihmisiä itsekukin, ja välillä tulee ne tunteetkin peliin sitten. :P Varsinkin jos ON joku oma rakas usko."

Rakkauden olemuksesta oppii mitä se ei ole, kun huomaa tunnerakkauden jälkeen olevansa petetty, jätetty ja hylätty, tai olevansa itse pettäjä, jättäjä ja hylkääjä. Kummassakin tapauksessa toinen osapuoli voi oikeasti rakastaa. Ajatuksen vieminen uskonelämään johtaa siihen, että ihminen voi rakastaa uskoaan ja uskontoaan, mutta uskon kohde ei rakasta takaisin, ainakaan pyyteettömästi. Yksi poikkeus tähän on, ja sen sisäistäminen edellyttää ihmiseltä ainoastaan vastaanottamista.

Minun on vaikea ymmärtää karmauskoa sikälikin, että vaikka siihen uskovat puhuvat rakkaudesta ja voivat yksilöinä olla hyvinkin rakastavia sekä rakastaa uskoaan, rakkautta en näe itse uskossa.

Lain idea ja tarkoitus ei ole olla armollinen, vaan ohjaava. Jos ihminen joutuu syöksykierteeseen, niinkuin jo yhdessä elämässä jotkut joutuu, he eivät itse kykene sitä oikaisemaan. Onko heidän karmansa joutua elämään aina vain surkeampia ihmiskohtaloita? Laki on laki, myös karman laki.

Kertoisitko samalla, mitä ajattelet armosta? Entä Armosta?

Lue lisää

Kuolemakokemuksissa on selvinnyt, että karman laki on sanasta sanaan totta.

Mitä kylvämme, sitä niitämme.

Se, joka kylvää vihaa, toraa, epäsopua ja itsekkyyttä, niittää kärsimystä. Se, joka kylvää rakkautta, lämpöä, kärsivällisyyttä ja lempeyttä, niittää iloa.

Mutta anteeksiantamuksen laki menee karman lain edelle. Antamalla anteeksi toisillemme pyyhimme karmamme pois siltäosin sekä itseltämme että toisilta. Ja siksi anteeksiantaminen on niin tärkeää. Jumala antaa meille kyllä anteeksi, mutta osaammeko antaa anteeksi toisillemme - ja ennenkaikkea itsellemme?

Antakaamme anteeksi toisillemme. Ettei meidän tarvitsisi tulla tänne takaisin vain siksi, että meillä on poltettavana pois edelliskerroilta kertynyttä karmaa.

Ganda kirjoitti:

Et sitten kauaa viihtynyt "siellä" jossain? ;-)

Kiinnostaisi Hellu vähän tietää sinun "uskonhistoriastasi"? Oletko ollut kauankin uskossa ja millainen olit ennen "uskoontulemistasi"? Lainausmerkeissä siksi, että vääräoppisena luterilaisena käsitän, että uskoon ei voi edes tulla. Minkähän kirkkokunnan tai lahkon edustaja mahdat olla? Kävikö sulle kuin Paavalille ikään? Ensin käytit älyäsi uskovien mollaamiseen ja koit "näyn" ja vaihdoitkin "leiriä"?

Quadeshalla ja minulla on tapana puhua aika henkilökohtaisella tasolla, kun monet taas höpöttelevät yleisesti niitä sun näitä uskaltamatta laittaa persoonaansa mitenkään likoon. Ehkä heiltä puuttuu niin aistiliset kuin "yliaistillisetkin" kokemukset tai jotain? Kokemushan puhuu aina syvällä rintaäänellä! ;-)

Jos kokenut ja kokematon kohtaavat, kumman veikkaisit vievän kumpaa?

Vaikka olen yleensä ystävällinen ja kärsivällinen ihminen, joka ei keksi muille kepposia, niin tuli tässä mieleeni Q:n innoittamana pikku "pähkinä" teille vain yhteen elämään uskoville. Se menee näin:

Oletetaan, että ihminen menee ja murhaa jonkun ihmisen tuosta noin vaan, ilman mitään järkevää syytä. Uhri olisi tullut vaikkapa vuoden päästä uskoon, mutta koska hänet murhattiin ennen sitä, joutuikin hän helvettiin ikuisesti kidutettavaksi. Miten kävi murhaajalle? No, hän sattui juuri ennen luonnollista kuolemaansa "tulemaan" uskoon ja katui tekojaan ja otti Jeesuksen vastaan. Hänpä pelastui ja meni taivaaseen!

Hurraa ja hallelujah hard rock!!!

Voihan pa...

Yksi piirre, joka minua huvittaa on "kristittyjen" täysin tekopyhä nöyristely. Raamatussahan sanotaan, että olkaat täydelliset, kuten on Taivaallinen isännekin! Miten tämä nyt sopii tähän, "olen pelkkä syntisäkki ja kurja" ajatteluun?

Kuka on kaikkein syntisin skaboihin?

Kaikki ovat kurjia syntisi! Ettei kukaan vaan kerskaisi! jne. jne.

Siis hetkinen muuten. Näyttäisi oikeastaan siltä, että kaikki ovat syntisiä, mutta toiset ovat vaan syntisempiä. Miten se menikään Orwellin eläinten vallankumouksessa? Kaikki ovat tasa-arvoisia mutta...

Vaikka kaikkien pitäisi olla syntisiä, niin silti kovasti ollaan aina niiden vieläkin "syntisempien" kimpussa, kuten nyt esim. homojen.

Tuossa hetki sitten katselin Wille Riekkisen haastattelua ja taas palautui mieleeni, kuinka oikeastaan arvostan luterilaista kirkkoamme. Ville totesi fiksusti, että mielumminhan pappi siunaa kuin kiroaa. Tämä on rakkaudellinen ajatus kirkonmiehen suusta jos mikä!

Sanoit jossain, että karmausko on ahdistavaa. Helvettiusko taas on täysin toivotonta ja siihen verrattuna karmausko on valovuosien päässä edellä, ja erittäin armollinen!

Karmausko on kuitenkin myös erittäin oikeudenmukaista. Jos teet toiselle pahaa, niin se kostautuu tulevaisuudessa, ehkä tosin vasta jossain tulevassa elämässä, mutta varmasti jonain päivänä, sinulle itsellesi.

Hyvin simppeliä: Universaalilaki, jotkut jopa sanovat!

Voihan tietysti olla niinkin, että maapallo onkin vasta joku "universaaliala-aste" josta voi vain pelastua uskomalla ehdoitta hattiwatteihin!

Itse uskon kuitenkin, että kaikessa on jokin järki taustalla, eikä pelkkä sokea usko johonkin epämääräiseen ja sekavaan "systeemiin".

Tämän hetkinen elämä on tietysti se kaikkein tärkein!

On kuitenkin hyvä ottaa vähän selvää siitä, miten tähän on tultu? En tarkoita mitään meedioistuntoa tyyliin "kuka minä olin, milloin ja missä?" vaan ihan yleistä itsetutkiskelua. Millainen olen ja mitähän minä olen saattanut joskus aiemmissa elämissäni oppia? Jos olen jollain lailla erilainen kuin muut niin mistähän se taas voi johtua jne. ? Ei kaikkea tule tietenkään "roudata" sinne edellisiin elämiin ja pistää pelkän karman piikkiin, jo tässä elämässä on lapsuuden traumoja sun muuta "tutkittavaa" monella ihan tarpeeksi. Psykologiaan kannattaa myös tutustua.

Onhan se totinen tosi, että ihmiset hurahtavat näihin karmauskoihin sun muihin ihan samalla tavalla kuin kristinuskoonkin ja ihan mihin islamiinkin tahansa. Ja monesti se on juuri se suhteellisuudentaju "hurahtamisessa" , joka ensin menee "pesuveden" mukana.

Ehkä saat jonkun täällä "heräämään". Voi olla. Jostain syystä kaltaistesi "tarinat" on jo niin moneen kertaan kuultu kymmenien vuosien aikana, että aika toivotonta voi ainakin omalla kohdallani olla. Jokin aika kun kirjoittelin erään "vanhan ja viisaan" kristityn kanssa ja samaan aikaan kanssani, kävi niin, että yhtenä päivänä, joko piru tai sitten ehkäpä se Jeesus meni päähäni ja laittoi "levyn" soimaan, joka toisti pakkomielteisesti "Miksi minua vaivaat?" mantraa.

Minähän olen jo sen verran "paatunut", hulluutenikin kanssa jo pitkälle yli toista vuosikymmentä "paininut", että en ihan helpolla hätkähdä.

Pirujahan mussa on ennenkin ollu. Siitä olen varma, koska siitä minulla on niitä "yliaistillisia" kokemuksia ihan riittävästi! ;-)

Ääniä on tullut kuultua ennenkin, jopa ihan suoraa huutoa vaikka ketään ei ole missään näkyvissä. Lisäksi "huutajia" oli samanaikaisesti vielä useampiakin!

Elämä on sitten mystistä! ;-)

Lue lisää

"Et sitten kauaa viihtynyt "siellä" jossain? ;-)"

Siunausta vain sinullekin.

Muistanet Q:n pahoittaneen mielensä taannoin eli viime viikolla ja lupasin palata kyselemään vointeja jonakin toisena viikkona. Koska hän siteerasi viestejäni, saatoin ounastella hänen jo alkaneen alkaneen niitä lukea;) Tulemme toimeen keskinäisellä kunnioituksella. Erimielisyydet on olemassa ja niitä voi jatkossa käsitellä hyvässä hengessä.


"Oletko ollut kauankin uskossa ja millainen olit ennen "uskoontulemistasi"?"

Olen aina ollut "hankala". Kyselen ja kyseenalaistan, myös omat ajatukseni. Jumala on ollut menossa mukana, joskus boikotissa, ja joskus siellä taustalla. Jeesuksen olemuksesta, tai edes tarpeellisuudesta minulla ei ollut mitään käsitystä. Ihmetytti korkeintaan ateistien tavoin, miksi julma ristinkuolema oli tarpeellinen. Jumala vaikutti despootilta eli hyvin erilaiselta kuin mitä Kristuksen olemukseen liitetään. Jumalakäsitykseni ei ole kovin vakaa, enkä siten voi luonnehtia itseäni erityisen uskovaksi. Enemmänkin olen teistinen agnostikko ja kränään toisinaan Jumalan kanssa, toisinaan kärvistelen ateististen ajatusteni kanssa.


"Minkähän kirkkokunnan tai lahkon edustaja mahdat olla?"

Jätän tuon kysymyksen toistaiseksi auki. Sen voin sanoa nyt, että kristityt ystäväni eri yhteisöistä ovat seurakuntayhteyteni ja ns. kirkkouskova en oikein ole.

"Quadeshalla ja minulla on tapana puhua aika henkilökohtaisella tasolla, kun monet taas höpöttelevät yleisesti niitä sun näitä uskaltamatta laittaa persoonaansa mitenkään likoon"

Henkilökohtaisella tasolla henkilökohtaisesti, julkisella julkisesti. Muu on näyttelemistä, exhibitionismia, ujoutta tai hölöyttä. Omalta osaltani minun on verraten helppo ns. oma itseni tällä foorumillakin, sillä samalla tavoin puntaroin asioita reaalielämässäkin. Yksityisasioitani minulla ei toistaiseksi ole ollut syytä kertoa. Jos joskus tarve vaatii jonkin kokemukseni kautta tulkita asioita siten, että sen kokemuksen kertominen on oleellista, niin ehkäpä sitten. Ryhmäterapiamuotona tätä en halua ottaa, mutta toivon omista kokemuksistani olevan muille hyötyä. Jää nähtäväksi.

"Ehkä heiltä puuttuu niin aistiliset kuin "yliaistillisetkin" kokemukset tai jotain? Kokemushan puhuu aina syvällä rintaäänellä! ;-)
Jos kokenut ja kokematon kohtaavat, kumman veikkaisit vievän kumpaa?"

Riippuu kokemuksen luonteesta. Lisäksi kokemattomalla voi olla kokemusta auttaa näitä 'kokeneita'.


"pikku "pähkinä" teille vain yhteen elämään uskoville. Se menee näin:
Oletetaan, että ihminen menee ja murhaa jonkun ihmisen tuosta noin vaan, ilman mitään järkevää syytä. Uhri olisi tullut vaikkapa vuoden päästä uskoon, mutta koska hänet murhattiin ennen sitä, joutuikin hän helvettiin ikuisesti kidutettavaksi. Miten kävi murhaajalle? No, hän sattui juuri ennen luonnollista kuolemaansa "tulemaan" uskoon ja katui tekojaan ja otti Jeesuksen vastaan. Hänpä pelastui ja meni taivaaseen!"

Kaiketi Jumala tietää samat tapahtumat ja asiainkulut kuin pähkinän asettajakin?

Tuo pähkinä on kuitenkin viisaampi kuin ensituntuma siihen antoi ymmärtää: Emme tiedä aikaamme, joten emme voi uskollamme taktikoida. Armo luonteensa mukaisesti antaa mahdollisuuden kieltäytyä ottamasta sitä vastaan, mutta eikö siitä kieltäytyjä tee itseään kohtaan mitä hirvittävimmän rikoksen, murhaakin pahemman? Muistathan:
Luuk. 23
9 Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta. Hän sanoi: "Etkö sinä ole Messias? Pelasta nyt itsesi ja meidät!"
40 Mutta toinen moitti häntä: "Etkö edes sinä pelkää Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta?
41 Mehän olemme ansainneet tuomiomme, meitä rangaistaan tekojemme mukaan, mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään pahaa."
42 Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi."
43 Jeesus vastasi: "Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa."

"Raamatussahan sanotaan, että olkaat täydelliset, kuten on Taivaallinen isännekin! Miten tämä nyt sopii tähän, "olen pelkkä syntisäkki ja kurja" ajatteluun?"

Täydellisyys tappaa tavoitteellisuuden. Ihminen on täysin kurja syntinen JA yksin armon kautta täysin vanhurskautettu. Omavoimaisuudella ihminen ei saavuta mitään. Nooa, Mooses, ja Job rikkoivat kaikki Jumalaa vastaan, vaikka olivat kaikkein kuuliaisimpia. Johannes kastajasta Jeesus sanoi tämän olleen suurin ihmisestä syntynyt, mutta kuinka jokainen ylhäältä syntynyt on suurempi kuin tämä. Ihminen ei ota armoa vastaan ellei ole synnintunnossa, eivätkä kaikki ota siitä huolimatta.

"Siis hetkinen muuten. Näyttäisi oikeastaan siltä, että kaikki ovat syntisiä, mutta toiset ovat vaan syntisempiä. Miten se menikään Orwellin eläinten vallankumouksessa? Kaikki ovat tasa-arvoisia mutta..."

Muistathan?
Luukas 7
47 Niinpä sanonkin sinulle: hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän."

"Vaikka kaikkien pitäisi olla syntisiä, niin silti kovasti ollaan aina niiden vieläkin "syntisempien" kimpussa, kuten nyt esim. homojen."

En muista Jeesuksen vainonneen ketään;)

"Ville totesi fiksusti, että mielumminhan pappi siunaa kuin kiroaa. Tämä on rakkaudellinen ajatus kirkonmiehen suusta jos mikä!"

Uskovan ei ole syytä vain mielistellä itseään ja muita. Totuus Jumalasta on tärkein eli evankeliumi.

"Sanoit jossain, että karmausko on ahdistavaa. Helvettiusko taas on täysin toivotonta ja siihen verrattuna karmausko on valovuosien päässä edellä, ja erittäin armollinen!"

1. Mooseksen kirja 1
"4 Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä,"

"Jumala on yksi"-ajattelusta kristinuskon Jumala erottaa itsestään hyvän ja pahan, sillä jos Jumala on kaikkivoipa, Hän voisi tehdä myös pahaa. Hän kuitenkin ilmoittaa olevansa hyvä. Jos ajattelet kuolemanjälkeistä, että se mikä on hyvää puhdistettuna ja seulottuna, palaa Jumalan yhteyteen, niin mitä jää? Jos Jumalan luona on ilo, rakkaus, lempeys, usko ja toivo, eikö helvetti ole nimenomaan se sieluntila, jossa mitään näistä ei ole, vaan kaikki muu?

Ei Jumala silti voi olla surematta näiden kohtaloa:

Jeremia 13
Pakkosiirtolaisuus ja hävitys uhkaa Juudaa
15 -- Kuunnelkaa tarkasti, herkistäkää korvanne, nujertakaa ylpeytenne -- Herra puhuu!
16 Antakaa Herralle, Jumalallenne, kunnia, ennen kuin tulee pimeä ja te kompastutte hämärillä vuorilla. Silloin te odotatte valoa, mutta hän muuttaa sen pimeydeksi, synkäksi yöksi. [Jes. 8:22, 59:9]
17 Jos ette ota vastaan tätä varoitusta, minä itken teidän ylpeyttänne. Salassa minä itken ja valitan, kyyneleeni valuvat virtanaan, kun Herran kansa viedään vankeuteen.



Kaikki muut uskonnot ovat systeemiuskontoja, kristinuskossa uskotaan Vapahtajaan. Jos järkeä haluat, toteat kuinka systeemin on oltava luonnonlaki ja siitä on saatava tutkimustuloksia, tai hyväksyt ajatuksen älykkäästä suunnittelijasta, Luojasta.


- "Tämän hetkinen elämä on tietysti se kaikkein tärkein!
- "Millainen olen ja mitähän minä olen saattanut joskus aiemmissa elämissäni oppia?"

Jos et vauvana muistanut, niin vanhana keksit. Käsittelemättömät ja esiin pyrkivät traumat ovat asia erikseen.

"Joko piru tai sitten ehkäpä se Jeesus meni päähäni ja laittoi "levyn" soimaan, joka toisti pakkomielteisesti "Miksi minua vaivaat?" mantraa"

Kristuksen pakkomielteistäkään en ole kuullut. Kun saat tällaisen mantra-ajatuksen, kysy: "Kuka olet".

"Ääniä on tullut kuultua ennenkin, jopa ihan suoraa huutoa vaikka ketään ei ole missään näkyvissä. Lisäksi "huutajia" oli samanaikaisesti vielä useampiakin!"

En tiedä, oletko vakavissasi, mutta varmuuden vuoksi suhtaudun sinuun niin että olet.


Rukoilen puolestasi.

... kirjoitti:

Kuolemakokemuksissa on selvinnyt, että karman laki on sanasta sanaan totta.

Mitä kylvämme, sitä niitämme.

Se, joka kylvää vihaa, toraa, epäsopua ja itsekkyyttä, niittää kärsimystä. Se, joka kylvää rakkautta, lämpöä, kärsivällisyyttä ja lempeyttä, niittää iloa.

Mutta anteeksiantamuksen laki menee karman lain edelle. Antamalla anteeksi toisillemme pyyhimme karmamme pois siltäosin sekä itseltämme että toisilta. Ja siksi anteeksiantaminen on niin tärkeää. Jumala antaa meille kyllä anteeksi, mutta osaammeko antaa anteeksi toisillemme - ja ennenkaikkea itsellemme?

Antakaamme anteeksi toisillemme. Ettei meidän tarvitsisi tulla tänne takaisin vain siksi, että meillä on poltettavana pois edelliskerroilta kertynyttä karmaa.

Lue lisää

" Kuolemakokemuksissa on selvinnyt, että karman laki on sanasta sanaan totta."

- Miten?

Ganda kirjoitti:

Väkisinkin tässä nyt tulee mieleen eräänlainen uskojen "asemasota", jossa molemmat osapuolet huutelevat poteroistaan toisilleen, kuin tuntemattomassa ikään: "Tuus hakee täältä "elämän" leipää!" ja "Tuus ite hakee täältä voita siihen sun "elämän" leipääs!" :P

Oma uskoni kun on niin "muodoton" ja "liikkuvainen", että en kauheesti koe, että pitäisi sitä mitenkään kellekkään puolustella. Hyvä, että Hellu tiedostaa, että puitteet todellakin vaihtelevat kunkin ihmisen kohdalla ja ihminen sitten niiden mukaan "valitseekin" juuri hänelle itselleen sillä hetkellä parhaiten sopivan uskon. Ainahan asiat eivät mene kuitenkaan ihan näinkään, osahan on suorastaan väkipakolla uskoonsa ajettu.

Mutta ajatellaan nyt, että eläisimme sivistyneessä maailmassa, jossa kaikilla olisi vapaa tahto!

Jeesus oli siinäkin aika erikoinen heppu, että ei kai käsittääkseni koskaan kieltänyt olevansa juutalainen. Eikös ristilläkin ivallisesti lukenut, että: "Juutalaisten kuningas!"? Ei kai hän koskaan sanoutunut irti juutalaisuudestaan?

No, me tällaiset "uskon ihan kaikkeen, enkä silti oikein mihinkään!" ihmiset ollaan melkeen yhtä vapaita kuin taivaan linnut konsanaan!

Tämä onkin juuri se uskon tulevaisuus ja uusi "uskontunnustus"!

Eli otetaas oikein yhteislausuntana!

"USKON IHAN KAIKKEEN, JA SILTI EN OIKEIN MIHINKÄÄN!"

No, hyvinhän se meni. :P

Lue lisää

Niin, Hellu on nyt osoittanut myönteistä ja inhimillistä piirrettä, katsotaan nyt sitten. Minusta on toisinaan tuntunut siltä että korostamalla tätä että ihmisiähän me tässä kaikki olemme saa helpoimmin aikaan aika leppoisat fiilikset kaikille, ja tottahan se on: ihmisiä joka iikka. En minäkään aina jaksa vaan vääntää ja vääntää. Alkoi tuossa siellä jossain toisaalla tulla yhden tietämämme tapauksen kanssa jo tosi paha mieli, kun tuntui että minkäänlaista yhteistä kosketuspintaa ei vaan löydy. Kaikki alkoi tuntua ihan turhalta... Aina tämä sama laulu että miiiinääää tieeedäään kaiken, miiiinää ooolen uskossaaaaa (eikä sen väliä missä uskossa, kun pääasiana on se että MINÄ MINÄ MINÄ!)

Ehkäpä pitäisikin vain kertoa omista henkisistä kokemuksistaan ja todeta että ai sulla on tommonen kokemus, olipas jännä. Vertailla kuin lapset pikkuautoja tai nukkeja. Eikä niin että otetaan se älykkään aikuisen älli siihen ja aletaan kilpaa huutaa, kun kumminkin se menee sille lapselliselle tasolle että et sää kun mää ja kun sä oot tommonen.

Alkoi oikein potuttaa että enkö minä pääse tästä omasta lapsellisesta kiistelemisen tarpeestani ikunakikuna! Jokaisen sortimentin uskovainen, k-uskon, islamin, newagelaisuuden, buddhalaisuuden, yournameitin... Kaikki he pahimmillaan kuulostavat ihan samalta kun iskee se totuuden torvena olemisen tarve. Enkä minä tiedä mikä ihmeen saatanan tai syyttäjän osa minulle aina lankeaa, kun tulee tarve osoittaa että äläs nyt vielä luule noin kovia itsestäsi. Se vain heijastuu niinpäin että se olenkin sitten minä joka luulee itsestään. Emmätiä luulenko vaiko enkö. Hiisi, mitä sen on väliä.

Miehenpuolellekin sanoin että enkö voi vaan tajuta että antaa omahyväkköjen olla omahyväisiä, mitä se minua liikuttaa kuka on mitäkin (niin kauan kuin ei sentään tule kraivelistani kuristamaan).

Minun on vähän vaikea uskoa että se Jeesus olisi ollut itseensä koko ajan niin lääpällään kuin mitä annetaan ymmärtää. Nämä "minä olen sitä ja tätä" ja "ei kukaan tulee lässyn lää muuta kuin minun kauttani". Oiskohan tässä Jesseen ihastuneet opetuslapset panneet vähän omiaan? Minulla on myös sellainen mielikuva että Johanneksen evankeliumissa on eniten sitä "Jeesuksen itsejumalointia", ja olen kuullut teoriasta että sen evankeliumin olisikin kirjoittanut Magdaleena. Eli kaikki viittaukset "rakastettuun opetuslapseen" olisivatkin viittaus häneen, ja Johannes-nimitystä olisi käytetty naamiona, ettei kirkkoisät hirmustu ja silleen.

Miestään rakastava ja palvova nainenhan tunnetusti on yksi niistä maailman asioista joka tekee miehestään vaikka jumalan, ja ylistää hänet maasta taivaaseen. Noh, ehkei tämä nyt ihan yleistä ole, mutta voin jostain kumman syystä kuvitella hyvin helposti tällaisen skenaarion.

Ja tietystihän sitä jossakin tietyssä tietoisuudentilassa ehkä voisi samaistua niin Henkeen, että voi jo sanoa "minä olen... jne." Mutta eihän se sitä tarkoita että samaistuja on muuttunut jumalaksi itse.

Minussa on kai aika paljon kumminkin sitten muslimia, kun se kenenkään ihmisen jumalointi ei oikein nappaa. Mieluummin näen Jumalan kaikessa, en niin että "hän" on vetäytynyt kaikesta pois ja sitten pullauttaa yhden ainoan pojan.

Sori Hellu ja uskovaiset, mutta kun en ole k-uskovainen niin en vaan ole, ja minulla on omia ajatuksianäistä asioista.

H.H. kirjoitti:

"olen tässä yrittänyt selittää yhdelle ihmiselle, mutta ei vaan mene perille, kun hän on niin vakuuttunut siitä että se piste missä hän on nyt on se finaali ja hänellä on Totuus"

Ei hän voi tietää, mitä hänellä on huomenna.


"Olen kamalan rasittava ihminen itse"

Lienet kuullut: "Jumalani, anna minulle voimaa muuttaa elämässäni se, minkä voin, anna rohkeutta hyväksyä se, mitä en voi muuttaa ja anna viisautta erottaa nämä toisistaan"

Pidän tuosta rukouksesta senkin takia, että siinä on viisautta ja syvällisyyttä ihmisen katsomuksesta riippumatta.


"Mutta lähdetään nyt vaikka siitä että ollaan vaan ihmisiä itsekukin, ja välillä tulee ne tunteetkin peliin sitten. :P Varsinkin jos ON joku oma rakas usko."

Rakkauden olemuksesta oppii mitä se ei ole, kun huomaa tunnerakkauden jälkeen olevansa petetty, jätetty ja hylätty, tai olevansa itse pettäjä, jättäjä ja hylkääjä. Kummassakin tapauksessa toinen osapuoli voi oikeasti rakastaa. Ajatuksen vieminen uskonelämään johtaa siihen, että ihminen voi rakastaa uskoaan ja uskontoaan, mutta uskon kohde ei rakasta takaisin, ainakaan pyyteettömästi. Yksi poikkeus tähän on, ja sen sisäistäminen edellyttää ihmiseltä ainoastaan vastaanottamista.

Minun on vaikea ymmärtää karmauskoa sikälikin, että vaikka siihen uskovat puhuvat rakkaudesta ja voivat yksilöinä olla hyvinkin rakastavia sekä rakastaa uskoaan, rakkautta en näe itse uskossa.

Lain idea ja tarkoitus ei ole olla armollinen, vaan ohjaava. Jos ihminen joutuu syöksykierteeseen, niinkuin jo yhdessä elämässä jotkut joutuu, he eivät itse kykene sitä oikaisemaan. Onko heidän karmansa joutua elämään aina vain surkeampia ihmiskohtaloita? Laki on laki, myös karman laki.

Kertoisitko samalla, mitä ajattelet armosta? Entä Armosta?

Lue lisää

...jo jokunen aika sitten, että k-uskovaisuuteen omalla uskollani on se ero, että en hae lohtua siitä että olisi olemassa ihmismäinen rakastava Jumala ja vielä ihmismäisempi ja vielä rakastavampi poika hänellä. Omassa panteismi-reinkarnaatio-taolaisuus-mikä-lie- uskossani minulle "lohtu" syntyy siitä että maailmankaikkeus ja olemassaolo näyttäytyy LOOGISENA. Elämässäni kaikkein raskaimpana olen aina kokenut sen jos elämä tuntuu irvokkaalta, kaoottiselta ja järjettömältä. Jos kärsin, se lohduttaa että ajattelen siihen olevan syyn.

Karma on minulle hyvä syy, mutta voin kyllä käsittää että se voi tuntua aika raskaalta jonkun toisen mielestä. Eihän sitä mielellään mieltäisi että on jossain elämässä ollut hemmetin paha ihminen. Tehnyt jotain mitä nyt inhoaa koko olemuksellaan. YLEENSÄHÄN sitä mielestäni on nimenomaan tehnytkin juuri niitä asioita mitä nyt inhoaa eniten, koska mitenkäs niitä olisi oppinut inhoamaan, muuta kuin rypemällä niissä itse ja oltuaan myös uhrin osassa!

Lohtu on myös siinä että tämä kärsimys täällä maisella tasolla ei - mielestäni - kosketa henkeä meissä niin että jäisi jotain pysyvää tuskaa. Sielu jonka asetan ruumiin ja hengen väliin, joka siis on tämä tajuinen mielemme (joskaan joka ei aina muista itseään, eli menneitä elämiään) toki on kaikenlaisten pelkojen, surujen ja vihojen tyyssija, mutta uskon että sielu tulee pikkuhiljaa puhdistumaan. Tavallaan siinä on kokoajan tietysti se "ristillä roikkumisen" teema, kun sielu uskoo olevansa se kulloinenkin persoonallistuma mikä täällä kehoissa hilluu, ja ottaa sen hyvin raskaasti.

Armon näen niin että meillä on tämä mahdollisuus oppia teoistamme, eli että meitä ei tuomita heti ikuiseen helkuttiin sen vuoksi jos tuli kerran väärin tehtyä. Saamme aina vain uusia mahdollisuuksia oppia mikä on hyödyllistä ja mikä hyödytöntä käytöstä, tunnetta ja ajattelua. Minkäs teet sitten tietysti jos elämästä toiseen vaan on dorka ja hakkaa päätä seinään, mutta kyllä ns. Siperia opettaa tyhmimmänkin tajuamaan... Uskon minä, eli olen aika toiveikas siis oikeastaan oman uskoni kanssa. Vaikken tietenkään mikä riemurinta koko ajan, tai välttämättä järin miellyttäväkään ihminen.

H.H. kirjoitti:

"Et sitten kauaa viihtynyt "siellä" jossain? ;-)"

Siunausta vain sinullekin.

Muistanet Q:n pahoittaneen mielensä taannoin eli viime viikolla ja lupasin palata kyselemään vointeja jonakin toisena viikkona. Koska hän siteerasi viestejäni, saatoin ounastella hänen jo alkaneen alkaneen niitä lukea;) Tulemme toimeen keskinäisellä kunnioituksella. Erimielisyydet on olemassa ja niitä voi jatkossa käsitellä hyvässä hengessä.


"Oletko ollut kauankin uskossa ja millainen olit ennen "uskoontulemistasi"?"

Olen aina ollut "hankala". Kyselen ja kyseenalaistan, myös omat ajatukseni. Jumala on ollut menossa mukana, joskus boikotissa, ja joskus siellä taustalla. Jeesuksen olemuksesta, tai edes tarpeellisuudesta minulla ei ollut mitään käsitystä. Ihmetytti korkeintaan ateistien tavoin, miksi julma ristinkuolema oli tarpeellinen. Jumala vaikutti despootilta eli hyvin erilaiselta kuin mitä Kristuksen olemukseen liitetään. Jumalakäsitykseni ei ole kovin vakaa, enkä siten voi luonnehtia itseäni erityisen uskovaksi. Enemmänkin olen teistinen agnostikko ja kränään toisinaan Jumalan kanssa, toisinaan kärvistelen ateististen ajatusteni kanssa.


"Minkähän kirkkokunnan tai lahkon edustaja mahdat olla?"

Jätän tuon kysymyksen toistaiseksi auki. Sen voin sanoa nyt, että kristityt ystäväni eri yhteisöistä ovat seurakuntayhteyteni ja ns. kirkkouskova en oikein ole.

"Quadeshalla ja minulla on tapana puhua aika henkilökohtaisella tasolla, kun monet taas höpöttelevät yleisesti niitä sun näitä uskaltamatta laittaa persoonaansa mitenkään likoon"

Henkilökohtaisella tasolla henkilökohtaisesti, julkisella julkisesti. Muu on näyttelemistä, exhibitionismia, ujoutta tai hölöyttä. Omalta osaltani minun on verraten helppo ns. oma itseni tällä foorumillakin, sillä samalla tavoin puntaroin asioita reaalielämässäkin. Yksityisasioitani minulla ei toistaiseksi ole ollut syytä kertoa. Jos joskus tarve vaatii jonkin kokemukseni kautta tulkita asioita siten, että sen kokemuksen kertominen on oleellista, niin ehkäpä sitten. Ryhmäterapiamuotona tätä en halua ottaa, mutta toivon omista kokemuksistani olevan muille hyötyä. Jää nähtäväksi.

"Ehkä heiltä puuttuu niin aistiliset kuin "yliaistillisetkin" kokemukset tai jotain? Kokemushan puhuu aina syvällä rintaäänellä! ;-)
Jos kokenut ja kokematon kohtaavat, kumman veikkaisit vievän kumpaa?"

Riippuu kokemuksen luonteesta. Lisäksi kokemattomalla voi olla kokemusta auttaa näitä 'kokeneita'.


"pikku "pähkinä" teille vain yhteen elämään uskoville. Se menee näin:
Oletetaan, että ihminen menee ja murhaa jonkun ihmisen tuosta noin vaan, ilman mitään järkevää syytä. Uhri olisi tullut vaikkapa vuoden päästä uskoon, mutta koska hänet murhattiin ennen sitä, joutuikin hän helvettiin ikuisesti kidutettavaksi. Miten kävi murhaajalle? No, hän sattui juuri ennen luonnollista kuolemaansa "tulemaan" uskoon ja katui tekojaan ja otti Jeesuksen vastaan. Hänpä pelastui ja meni taivaaseen!"

Kaiketi Jumala tietää samat tapahtumat ja asiainkulut kuin pähkinän asettajakin?

Tuo pähkinä on kuitenkin viisaampi kuin ensituntuma siihen antoi ymmärtää: Emme tiedä aikaamme, joten emme voi uskollamme taktikoida. Armo luonteensa mukaisesti antaa mahdollisuuden kieltäytyä ottamasta sitä vastaan, mutta eikö siitä kieltäytyjä tee itseään kohtaan mitä hirvittävimmän rikoksen, murhaakin pahemman? Muistathan:
Luuk. 23
9 Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta. Hän sanoi: "Etkö sinä ole Messias? Pelasta nyt itsesi ja meidät!"
40 Mutta toinen moitti häntä: "Etkö edes sinä pelkää Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta?
41 Mehän olemme ansainneet tuomiomme, meitä rangaistaan tekojemme mukaan, mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään pahaa."
42 Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi."
43 Jeesus vastasi: "Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa."

"Raamatussahan sanotaan, että olkaat täydelliset, kuten on Taivaallinen isännekin! Miten tämä nyt sopii tähän, "olen pelkkä syntisäkki ja kurja" ajatteluun?"

Täydellisyys tappaa tavoitteellisuuden. Ihminen on täysin kurja syntinen JA yksin armon kautta täysin vanhurskautettu. Omavoimaisuudella ihminen ei saavuta mitään. Nooa, Mooses, ja Job rikkoivat kaikki Jumalaa vastaan, vaikka olivat kaikkein kuuliaisimpia. Johannes kastajasta Jeesus sanoi tämän olleen suurin ihmisestä syntynyt, mutta kuinka jokainen ylhäältä syntynyt on suurempi kuin tämä. Ihminen ei ota armoa vastaan ellei ole synnintunnossa, eivätkä kaikki ota siitä huolimatta.

"Siis hetkinen muuten. Näyttäisi oikeastaan siltä, että kaikki ovat syntisiä, mutta toiset ovat vaan syntisempiä. Miten se menikään Orwellin eläinten vallankumouksessa? Kaikki ovat tasa-arvoisia mutta..."

Muistathan?
Luukas 7
47 Niinpä sanonkin sinulle: hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän."

"Vaikka kaikkien pitäisi olla syntisiä, niin silti kovasti ollaan aina niiden vieläkin "syntisempien" kimpussa, kuten nyt esim. homojen."

En muista Jeesuksen vainonneen ketään;)

"Ville totesi fiksusti, että mielumminhan pappi siunaa kuin kiroaa. Tämä on rakkaudellinen ajatus kirkonmiehen suusta jos mikä!"

Uskovan ei ole syytä vain mielistellä itseään ja muita. Totuus Jumalasta on tärkein eli evankeliumi.

"Sanoit jossain, että karmausko on ahdistavaa. Helvettiusko taas on täysin toivotonta ja siihen verrattuna karmausko on valovuosien päässä edellä, ja erittäin armollinen!"

1. Mooseksen kirja 1
"4 Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä,"

"Jumala on yksi"-ajattelusta kristinuskon Jumala erottaa itsestään hyvän ja pahan, sillä jos Jumala on kaikkivoipa, Hän voisi tehdä myös pahaa. Hän kuitenkin ilmoittaa olevansa hyvä. Jos ajattelet kuolemanjälkeistä, että se mikä on hyvää puhdistettuna ja seulottuna, palaa Jumalan yhteyteen, niin mitä jää? Jos Jumalan luona on ilo, rakkaus, lempeys, usko ja toivo, eikö helvetti ole nimenomaan se sieluntila, jossa mitään näistä ei ole, vaan kaikki muu?

Ei Jumala silti voi olla surematta näiden kohtaloa:

Jeremia 13
Pakkosiirtolaisuus ja hävitys uhkaa Juudaa
15 -- Kuunnelkaa tarkasti, herkistäkää korvanne, nujertakaa ylpeytenne -- Herra puhuu!
16 Antakaa Herralle, Jumalallenne, kunnia, ennen kuin tulee pimeä ja te kompastutte hämärillä vuorilla. Silloin te odotatte valoa, mutta hän muuttaa sen pimeydeksi, synkäksi yöksi. [Jes. 8:22, 59:9]
17 Jos ette ota vastaan tätä varoitusta, minä itken teidän ylpeyttänne. Salassa minä itken ja valitan, kyyneleeni valuvat virtanaan, kun Herran kansa viedään vankeuteen.



Kaikki muut uskonnot ovat systeemiuskontoja, kristinuskossa uskotaan Vapahtajaan. Jos järkeä haluat, toteat kuinka systeemin on oltava luonnonlaki ja siitä on saatava tutkimustuloksia, tai hyväksyt ajatuksen älykkäästä suunnittelijasta, Luojasta.


- "Tämän hetkinen elämä on tietysti se kaikkein tärkein!
- "Millainen olen ja mitähän minä olen saattanut joskus aiemmissa elämissäni oppia?"

Jos et vauvana muistanut, niin vanhana keksit. Käsittelemättömät ja esiin pyrkivät traumat ovat asia erikseen.

"Joko piru tai sitten ehkäpä se Jeesus meni päähäni ja laittoi "levyn" soimaan, joka toisti pakkomielteisesti "Miksi minua vaivaat?" mantraa"

Kristuksen pakkomielteistäkään en ole kuullut. Kun saat tällaisen mantra-ajatuksen, kysy: "Kuka olet".

"Ääniä on tullut kuultua ennenkin, jopa ihan suoraa huutoa vaikka ketään ei ole missään näkyvissä. Lisäksi "huutajia" oli samanaikaisesti vielä useampiakin!"

En tiedä, oletko vakavissasi, mutta varmuuden vuoksi suhtaudun sinuun niin että olet.


Rukoilen puolestasi.

Lue lisää

En nyt jaksanut koko viestiä lukea ja muutenkin pyrin siihen että en kyyläisi muiden ketjuja, mutta tuosta mielensä pahoittamisesta:

Sehän ei siis välttämättä liity siihen mitä SINÄ olet (enhän vielä kauheasti sitä välttämättä edes tiedäkään), vaan tuli mielikuvia aikaisemmista känkkäränkytyksistä uskovaisten ja itseni välillä. Se ei ole välttämättä ollut ikinä kauhean hauskaa, joten tuli kauhukuvia että mitähän tästä nyt tuleekaan...

On välillä vähän vaikea muistaa tämä kultainen sääntö että olemme kuitenkin erillisiä ja yksilöllisiä ihmisiä, ei ole kahta samanlaista marjaa vaikka välillä samoja sanoja käyttäisivätkin, tai samankaltaisuutta pintapuolisesti löytyisi.

Aika monta viestiä jätin kyllä lukematta siellä toisessa ketjussa, olisinkohan kumminkin "arvannut" jotain juttuja oikein ihan lukemattakin. No, viis nyt niistä - katsotaan tuleeko tästä jotain vaiko eikö ja yritän olla olematta liian tosikko, vaikkakaan siis pilkallissävyiseen hyymöriin en ole erityisemmin halukas. Sitä inhoan jos itse käytän tai jos muut käyttävät.

H.H. kirjoitti:

"Et sitten kauaa viihtynyt "siellä" jossain? ;-)"

Siunausta vain sinullekin.

Muistanet Q:n pahoittaneen mielensä taannoin eli viime viikolla ja lupasin palata kyselemään vointeja jonakin toisena viikkona. Koska hän siteerasi viestejäni, saatoin ounastella hänen jo alkaneen alkaneen niitä lukea;) Tulemme toimeen keskinäisellä kunnioituksella. Erimielisyydet on olemassa ja niitä voi jatkossa käsitellä hyvässä hengessä.


"Oletko ollut kauankin uskossa ja millainen olit ennen "uskoontulemistasi"?"

Olen aina ollut "hankala". Kyselen ja kyseenalaistan, myös omat ajatukseni. Jumala on ollut menossa mukana, joskus boikotissa, ja joskus siellä taustalla. Jeesuksen olemuksesta, tai edes tarpeellisuudesta minulla ei ollut mitään käsitystä. Ihmetytti korkeintaan ateistien tavoin, miksi julma ristinkuolema oli tarpeellinen. Jumala vaikutti despootilta eli hyvin erilaiselta kuin mitä Kristuksen olemukseen liitetään. Jumalakäsitykseni ei ole kovin vakaa, enkä siten voi luonnehtia itseäni erityisen uskovaksi. Enemmänkin olen teistinen agnostikko ja kränään toisinaan Jumalan kanssa, toisinaan kärvistelen ateististen ajatusteni kanssa.


"Minkähän kirkkokunnan tai lahkon edustaja mahdat olla?"

Jätän tuon kysymyksen toistaiseksi auki. Sen voin sanoa nyt, että kristityt ystäväni eri yhteisöistä ovat seurakuntayhteyteni ja ns. kirkkouskova en oikein ole.

"Quadeshalla ja minulla on tapana puhua aika henkilökohtaisella tasolla, kun monet taas höpöttelevät yleisesti niitä sun näitä uskaltamatta laittaa persoonaansa mitenkään likoon"

Henkilökohtaisella tasolla henkilökohtaisesti, julkisella julkisesti. Muu on näyttelemistä, exhibitionismia, ujoutta tai hölöyttä. Omalta osaltani minun on verraten helppo ns. oma itseni tällä foorumillakin, sillä samalla tavoin puntaroin asioita reaalielämässäkin. Yksityisasioitani minulla ei toistaiseksi ole ollut syytä kertoa. Jos joskus tarve vaatii jonkin kokemukseni kautta tulkita asioita siten, että sen kokemuksen kertominen on oleellista, niin ehkäpä sitten. Ryhmäterapiamuotona tätä en halua ottaa, mutta toivon omista kokemuksistani olevan muille hyötyä. Jää nähtäväksi.

"Ehkä heiltä puuttuu niin aistiliset kuin "yliaistillisetkin" kokemukset tai jotain? Kokemushan puhuu aina syvällä rintaäänellä! ;-)
Jos kokenut ja kokematon kohtaavat, kumman veikkaisit vievän kumpaa?"

Riippuu kokemuksen luonteesta. Lisäksi kokemattomalla voi olla kokemusta auttaa näitä 'kokeneita'.


"pikku "pähkinä" teille vain yhteen elämään uskoville. Se menee näin:
Oletetaan, että ihminen menee ja murhaa jonkun ihmisen tuosta noin vaan, ilman mitään järkevää syytä. Uhri olisi tullut vaikkapa vuoden päästä uskoon, mutta koska hänet murhattiin ennen sitä, joutuikin hän helvettiin ikuisesti kidutettavaksi. Miten kävi murhaajalle? No, hän sattui juuri ennen luonnollista kuolemaansa "tulemaan" uskoon ja katui tekojaan ja otti Jeesuksen vastaan. Hänpä pelastui ja meni taivaaseen!"

Kaiketi Jumala tietää samat tapahtumat ja asiainkulut kuin pähkinän asettajakin?

Tuo pähkinä on kuitenkin viisaampi kuin ensituntuma siihen antoi ymmärtää: Emme tiedä aikaamme, joten emme voi uskollamme taktikoida. Armo luonteensa mukaisesti antaa mahdollisuuden kieltäytyä ottamasta sitä vastaan, mutta eikö siitä kieltäytyjä tee itseään kohtaan mitä hirvittävimmän rikoksen, murhaakin pahemman? Muistathan:
Luuk. 23
9 Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta. Hän sanoi: "Etkö sinä ole Messias? Pelasta nyt itsesi ja meidät!"
40 Mutta toinen moitti häntä: "Etkö edes sinä pelkää Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta?
41 Mehän olemme ansainneet tuomiomme, meitä rangaistaan tekojemme mukaan, mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään pahaa."
42 Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi."
43 Jeesus vastasi: "Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa."

"Raamatussahan sanotaan, että olkaat täydelliset, kuten on Taivaallinen isännekin! Miten tämä nyt sopii tähän, "olen pelkkä syntisäkki ja kurja" ajatteluun?"

Täydellisyys tappaa tavoitteellisuuden. Ihminen on täysin kurja syntinen JA yksin armon kautta täysin vanhurskautettu. Omavoimaisuudella ihminen ei saavuta mitään. Nooa, Mooses, ja Job rikkoivat kaikki Jumalaa vastaan, vaikka olivat kaikkein kuuliaisimpia. Johannes kastajasta Jeesus sanoi tämän olleen suurin ihmisestä syntynyt, mutta kuinka jokainen ylhäältä syntynyt on suurempi kuin tämä. Ihminen ei ota armoa vastaan ellei ole synnintunnossa, eivätkä kaikki ota siitä huolimatta.

"Siis hetkinen muuten. Näyttäisi oikeastaan siltä, että kaikki ovat syntisiä, mutta toiset ovat vaan syntisempiä. Miten se menikään Orwellin eläinten vallankumouksessa? Kaikki ovat tasa-arvoisia mutta..."

Muistathan?
Luukas 7
47 Niinpä sanonkin sinulle: hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän."

"Vaikka kaikkien pitäisi olla syntisiä, niin silti kovasti ollaan aina niiden vieläkin "syntisempien" kimpussa, kuten nyt esim. homojen."

En muista Jeesuksen vainonneen ketään;)

"Ville totesi fiksusti, että mielumminhan pappi siunaa kuin kiroaa. Tämä on rakkaudellinen ajatus kirkonmiehen suusta jos mikä!"

Uskovan ei ole syytä vain mielistellä itseään ja muita. Totuus Jumalasta on tärkein eli evankeliumi.

"Sanoit jossain, että karmausko on ahdistavaa. Helvettiusko taas on täysin toivotonta ja siihen verrattuna karmausko on valovuosien päässä edellä, ja erittäin armollinen!"

1. Mooseksen kirja 1
"4 Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä,"

"Jumala on yksi"-ajattelusta kristinuskon Jumala erottaa itsestään hyvän ja pahan, sillä jos Jumala on kaikkivoipa, Hän voisi tehdä myös pahaa. Hän kuitenkin ilmoittaa olevansa hyvä. Jos ajattelet kuolemanjälkeistä, että se mikä on hyvää puhdistettuna ja seulottuna, palaa Jumalan yhteyteen, niin mitä jää? Jos Jumalan luona on ilo, rakkaus, lempeys, usko ja toivo, eikö helvetti ole nimenomaan se sieluntila, jossa mitään näistä ei ole, vaan kaikki muu?

Ei Jumala silti voi olla surematta näiden kohtaloa:

Jeremia 13
Pakkosiirtolaisuus ja hävitys uhkaa Juudaa
15 -- Kuunnelkaa tarkasti, herkistäkää korvanne, nujertakaa ylpeytenne -- Herra puhuu!
16 Antakaa Herralle, Jumalallenne, kunnia, ennen kuin tulee pimeä ja te kompastutte hämärillä vuorilla. Silloin te odotatte valoa, mutta hän muuttaa sen pimeydeksi, synkäksi yöksi. [Jes. 8:22, 59:9]
17 Jos ette ota vastaan tätä varoitusta, minä itken teidän ylpeyttänne. Salassa minä itken ja valitan, kyyneleeni valuvat virtanaan, kun Herran kansa viedään vankeuteen.



Kaikki muut uskonnot ovat systeemiuskontoja, kristinuskossa uskotaan Vapahtajaan. Jos järkeä haluat, toteat kuinka systeemin on oltava luonnonlaki ja siitä on saatava tutkimustuloksia, tai hyväksyt ajatuksen älykkäästä suunnittelijasta, Luojasta.


- "Tämän hetkinen elämä on tietysti se kaikkein tärkein!
- "Millainen olen ja mitähän minä olen saattanut joskus aiemmissa elämissäni oppia?"

Jos et vauvana muistanut, niin vanhana keksit. Käsittelemättömät ja esiin pyrkivät traumat ovat asia erikseen.

"Joko piru tai sitten ehkäpä se Jeesus meni päähäni ja laittoi "levyn" soimaan, joka toisti pakkomielteisesti "Miksi minua vaivaat?" mantraa"

Kristuksen pakkomielteistäkään en ole kuullut. Kun saat tällaisen mantra-ajatuksen, kysy: "Kuka olet".

"Ääniä on tullut kuultua ennenkin, jopa ihan suoraa huutoa vaikka ketään ei ole missään näkyvissä. Lisäksi "huutajia" oli samanaikaisesti vielä useampiakin!"

En tiedä, oletko vakavissasi, mutta varmuuden vuoksi suhtaudun sinuun niin että olet.


Rukoilen puolestasi.

Lue lisää

... nimimerkki Sol niger muutaman vuoden takaa...

-Q- kirjoitti:

Niin, Hellu on nyt osoittanut myönteistä ja inhimillistä piirrettä, katsotaan nyt sitten. Minusta on toisinaan tuntunut siltä että korostamalla tätä että ihmisiähän me tässä kaikki olemme saa helpoimmin aikaan aika leppoisat fiilikset kaikille, ja tottahan se on: ihmisiä joka iikka. En minäkään aina jaksa vaan vääntää ja vääntää. Alkoi tuossa siellä jossain toisaalla tulla yhden tietämämme tapauksen kanssa jo tosi paha mieli, kun tuntui että minkäänlaista yhteistä kosketuspintaa ei vaan löydy. Kaikki alkoi tuntua ihan turhalta... Aina tämä sama laulu että miiiinääää tieeedäään kaiken, miiiinää ooolen uskossaaaaa (eikä sen väliä missä uskossa, kun pääasiana on se että MINÄ MINÄ MINÄ!)

Ehkäpä pitäisikin vain kertoa omista henkisistä kokemuksistaan ja todeta että ai sulla on tommonen kokemus, olipas jännä. Vertailla kuin lapset pikkuautoja tai nukkeja. Eikä niin että otetaan se älykkään aikuisen älli siihen ja aletaan kilpaa huutaa, kun kumminkin se menee sille lapselliselle tasolle että et sää kun mää ja kun sä oot tommonen.

Alkoi oikein potuttaa että enkö minä pääse tästä omasta lapsellisesta kiistelemisen tarpeestani ikunakikuna! Jokaisen sortimentin uskovainen, k-uskon, islamin, newagelaisuuden, buddhalaisuuden, yournameitin... Kaikki he pahimmillaan kuulostavat ihan samalta kun iskee se totuuden torvena olemisen tarve. Enkä minä tiedä mikä ihmeen saatanan tai syyttäjän osa minulle aina lankeaa, kun tulee tarve osoittaa että äläs nyt vielä luule noin kovia itsestäsi. Se vain heijastuu niinpäin että se olenkin sitten minä joka luulee itsestään. Emmätiä luulenko vaiko enkö. Hiisi, mitä sen on väliä.

Miehenpuolellekin sanoin että enkö voi vaan tajuta että antaa omahyväkköjen olla omahyväisiä, mitä se minua liikuttaa kuka on mitäkin (niin kauan kuin ei sentään tule kraivelistani kuristamaan).

Minun on vähän vaikea uskoa että se Jeesus olisi ollut itseensä koko ajan niin lääpällään kuin mitä annetaan ymmärtää. Nämä "minä olen sitä ja tätä" ja "ei kukaan tulee lässyn lää muuta kuin minun kauttani". Oiskohan tässä Jesseen ihastuneet opetuslapset panneet vähän omiaan? Minulla on myös sellainen mielikuva että Johanneksen evankeliumissa on eniten sitä "Jeesuksen itsejumalointia", ja olen kuullut teoriasta että sen evankeliumin olisikin kirjoittanut Magdaleena. Eli kaikki viittaukset "rakastettuun opetuslapseen" olisivatkin viittaus häneen, ja Johannes-nimitystä olisi käytetty naamiona, ettei kirkkoisät hirmustu ja silleen.

Miestään rakastava ja palvova nainenhan tunnetusti on yksi niistä maailman asioista joka tekee miehestään vaikka jumalan, ja ylistää hänet maasta taivaaseen. Noh, ehkei tämä nyt ihan yleistä ole, mutta voin jostain kumman syystä kuvitella hyvin helposti tällaisen skenaarion.

Ja tietystihän sitä jossakin tietyssä tietoisuudentilassa ehkä voisi samaistua niin Henkeen, että voi jo sanoa "minä olen... jne." Mutta eihän se sitä tarkoita että samaistuja on muuttunut jumalaksi itse.

Minussa on kai aika paljon kumminkin sitten muslimia, kun se kenenkään ihmisen jumalointi ei oikein nappaa. Mieluummin näen Jumalan kaikessa, en niin että "hän" on vetäytynyt kaikesta pois ja sitten pullauttaa yhden ainoan pojan.

Sori Hellu ja uskovaiset, mutta kun en ole k-uskovainen niin en vaan ole, ja minulla on omia ajatuksianäistä asioista.

Lue lisää

"Aina tämä sama laulu että miiiinääää tieeedäään kaiken, miiiinää ooolen uskossaaaaa"

Siis kumpaa?


"Ehkäpä pitäisikin vain kertoa omista henkisistä kokemuksistaan ja todeta että ai sulla on tommonen kokemus, olipas jännä. Vertailla kuin lapset pikkuautoja tai nukkeja."

Lelujen vertaaminen toisiinsa on käypää aktiviteettia, mutta Jumalan vertaaminen leluihin ei oikein nappaa.

"Jokaisen sortimentin uskovainen, k-uskon, islamin, newagelaisuuden, buddhalaisuuden, yournameitin... Kaikki he pahimmillaan kuulostavat ihan samalta kun iskee se totuuden torvena olemisen tarve."

No varmasti. Uskostaan voi kertoa ja jopa julistaa, mutta tietämisestään puhuva harrastaa yksisuuntaista viestintää.

"Enkä minä tiedä mikä ihmeen saatanan tai syyttäjän osa minulle aina lankeaa, kun tulee tarve osoittaa että äläs nyt vielä luule noin kovia itsestäsi. Se vain heijastuu niinpäin että se olenkin sitten minä joka luulee itsestään. Emmätiä luulenko vaiko enkö."

Saat sadan prosentin sympat tuosta.

"Emmätiä luulenko vaiko enkö. Hiisi, mitä sen on väliä."

Ja näistä 50:n, sillä asialla on väliä. Sinulla on väliä, samoin meillä muillakin. Olet varmasti huomannut kuinka johtopäätös välinpitämättömyyteen mukailee ajatuksia (itse-)tuhoisuuden kanssa.

"Minun on vähän vaikea uskoa että se Jeesus olisi ollut itseensä koko ajan niin lääpällään kuin mitä annetaan ymmärtää."

Ihan kuin Medi-Hellua yritettäisiin manata esiin;)
Jos Jeesus olisi ollut itserakas, Hän tuskin olisi suorittanut kuuliaisesti hänelle annettua tehtävää. Lisäksi, Hän sanoi sen mitä Hänen tuli sanoa eli ei puhunut omiaan.


Johannes 13
"13 Te puhuttelette minua opettajaksi ja herraksi, ja oikein teette: sehän minä olen."

Turha vaatimattomuus tuossa olisi varmaankin aiheuttanut yhtä tarpeettomia väärinkäsityksiä:)

"olen kuullut teoriasta että sen evankeliumin olisikin kirjoittanut Magdaleena"

Se on kai enemmänkin letkautus, ja ainakaan minä en ole kuullut ajatuksen tueksi olevan mitään vakavasti otettavaa dokumenttia.

"voin jostain kumman syystä kuvitella hyvin helposti tällaisen skenaarion"

Tämä on toistaiseksi sarjansa aatelia;)

"jossakin tietyssä tietoisuudentilassa ehkä voisi samaistua niin Henkeen, että voi jo sanoa "minä olen... jne." Mutta eihän se sitä tarkoita että samaistuja on muuttunut jumalaksi itse."

Totta.

"Mieluummin näen Jumalan kaikessa, en niin että "hän" on vetäytynyt kaikesta pois ja sitten pullauttaa yhden ainoan pojan."

Ihminen karkotettiin paratiisista, joten Jumala ei ole kaikessa ja pullauttaminenkin jäi Marialle.


"kun en ole k-uskovainen niin en vaan ole, ja minulla on omia ajatuksianäistä asioista."



Kaikilla saa ja pitää olla omia ajatuksia. Todellisuuskäsityksiäkin voi olla erilaisia. Todellisuuksia on vain yksi.

H.H. kirjoitti:

"Et sitten kauaa viihtynyt "siellä" jossain? ;-)"

Siunausta vain sinullekin.

Muistanet Q:n pahoittaneen mielensä taannoin eli viime viikolla ja lupasin palata kyselemään vointeja jonakin toisena viikkona. Koska hän siteerasi viestejäni, saatoin ounastella hänen jo alkaneen alkaneen niitä lukea;) Tulemme toimeen keskinäisellä kunnioituksella. Erimielisyydet on olemassa ja niitä voi jatkossa käsitellä hyvässä hengessä.


"Oletko ollut kauankin uskossa ja millainen olit ennen "uskoontulemistasi"?"

Olen aina ollut "hankala". Kyselen ja kyseenalaistan, myös omat ajatukseni. Jumala on ollut menossa mukana, joskus boikotissa, ja joskus siellä taustalla. Jeesuksen olemuksesta, tai edes tarpeellisuudesta minulla ei ollut mitään käsitystä. Ihmetytti korkeintaan ateistien tavoin, miksi julma ristinkuolema oli tarpeellinen. Jumala vaikutti despootilta eli hyvin erilaiselta kuin mitä Kristuksen olemukseen liitetään. Jumalakäsitykseni ei ole kovin vakaa, enkä siten voi luonnehtia itseäni erityisen uskovaksi. Enemmänkin olen teistinen agnostikko ja kränään toisinaan Jumalan kanssa, toisinaan kärvistelen ateististen ajatusteni kanssa.


"Minkähän kirkkokunnan tai lahkon edustaja mahdat olla?"

Jätän tuon kysymyksen toistaiseksi auki. Sen voin sanoa nyt, että kristityt ystäväni eri yhteisöistä ovat seurakuntayhteyteni ja ns. kirkkouskova en oikein ole.

"Quadeshalla ja minulla on tapana puhua aika henkilökohtaisella tasolla, kun monet taas höpöttelevät yleisesti niitä sun näitä uskaltamatta laittaa persoonaansa mitenkään likoon"

Henkilökohtaisella tasolla henkilökohtaisesti, julkisella julkisesti. Muu on näyttelemistä, exhibitionismia, ujoutta tai hölöyttä. Omalta osaltani minun on verraten helppo ns. oma itseni tällä foorumillakin, sillä samalla tavoin puntaroin asioita reaalielämässäkin. Yksityisasioitani minulla ei toistaiseksi ole ollut syytä kertoa. Jos joskus tarve vaatii jonkin kokemukseni kautta tulkita asioita siten, että sen kokemuksen kertominen on oleellista, niin ehkäpä sitten. Ryhmäterapiamuotona tätä en halua ottaa, mutta toivon omista kokemuksistani olevan muille hyötyä. Jää nähtäväksi.

"Ehkä heiltä puuttuu niin aistiliset kuin "yliaistillisetkin" kokemukset tai jotain? Kokemushan puhuu aina syvällä rintaäänellä! ;-)
Jos kokenut ja kokematon kohtaavat, kumman veikkaisit vievän kumpaa?"

Riippuu kokemuksen luonteesta. Lisäksi kokemattomalla voi olla kokemusta auttaa näitä 'kokeneita'.


"pikku "pähkinä" teille vain yhteen elämään uskoville. Se menee näin:
Oletetaan, että ihminen menee ja murhaa jonkun ihmisen tuosta noin vaan, ilman mitään järkevää syytä. Uhri olisi tullut vaikkapa vuoden päästä uskoon, mutta koska hänet murhattiin ennen sitä, joutuikin hän helvettiin ikuisesti kidutettavaksi. Miten kävi murhaajalle? No, hän sattui juuri ennen luonnollista kuolemaansa "tulemaan" uskoon ja katui tekojaan ja otti Jeesuksen vastaan. Hänpä pelastui ja meni taivaaseen!"

Kaiketi Jumala tietää samat tapahtumat ja asiainkulut kuin pähkinän asettajakin?

Tuo pähkinä on kuitenkin viisaampi kuin ensituntuma siihen antoi ymmärtää: Emme tiedä aikaamme, joten emme voi uskollamme taktikoida. Armo luonteensa mukaisesti antaa mahdollisuuden kieltäytyä ottamasta sitä vastaan, mutta eikö siitä kieltäytyjä tee itseään kohtaan mitä hirvittävimmän rikoksen, murhaakin pahemman? Muistathan:
Luuk. 23
9 Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta. Hän sanoi: "Etkö sinä ole Messias? Pelasta nyt itsesi ja meidät!"
40 Mutta toinen moitti häntä: "Etkö edes sinä pelkää Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta?
41 Mehän olemme ansainneet tuomiomme, meitä rangaistaan tekojemme mukaan, mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään pahaa."
42 Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi."
43 Jeesus vastasi: "Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa."

"Raamatussahan sanotaan, että olkaat täydelliset, kuten on Taivaallinen isännekin! Miten tämä nyt sopii tähän, "olen pelkkä syntisäkki ja kurja" ajatteluun?"

Täydellisyys tappaa tavoitteellisuuden. Ihminen on täysin kurja syntinen JA yksin armon kautta täysin vanhurskautettu. Omavoimaisuudella ihminen ei saavuta mitään. Nooa, Mooses, ja Job rikkoivat kaikki Jumalaa vastaan, vaikka olivat kaikkein kuuliaisimpia. Johannes kastajasta Jeesus sanoi tämän olleen suurin ihmisestä syntynyt, mutta kuinka jokainen ylhäältä syntynyt on suurempi kuin tämä. Ihminen ei ota armoa vastaan ellei ole synnintunnossa, eivätkä kaikki ota siitä huolimatta.

"Siis hetkinen muuten. Näyttäisi oikeastaan siltä, että kaikki ovat syntisiä, mutta toiset ovat vaan syntisempiä. Miten se menikään Orwellin eläinten vallankumouksessa? Kaikki ovat tasa-arvoisia mutta..."

Muistathan?
Luukas 7
47 Niinpä sanonkin sinulle: hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän."

"Vaikka kaikkien pitäisi olla syntisiä, niin silti kovasti ollaan aina niiden vieläkin "syntisempien" kimpussa, kuten nyt esim. homojen."

En muista Jeesuksen vainonneen ketään;)

"Ville totesi fiksusti, että mielumminhan pappi siunaa kuin kiroaa. Tämä on rakkaudellinen ajatus kirkonmiehen suusta jos mikä!"

Uskovan ei ole syytä vain mielistellä itseään ja muita. Totuus Jumalasta on tärkein eli evankeliumi.

"Sanoit jossain, että karmausko on ahdistavaa. Helvettiusko taas on täysin toivotonta ja siihen verrattuna karmausko on valovuosien päässä edellä, ja erittäin armollinen!"

1. Mooseksen kirja 1
"4 Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä,"

"Jumala on yksi"-ajattelusta kristinuskon Jumala erottaa itsestään hyvän ja pahan, sillä jos Jumala on kaikkivoipa, Hän voisi tehdä myös pahaa. Hän kuitenkin ilmoittaa olevansa hyvä. Jos ajattelet kuolemanjälkeistä, että se mikä on hyvää puhdistettuna ja seulottuna, palaa Jumalan yhteyteen, niin mitä jää? Jos Jumalan luona on ilo, rakkaus, lempeys, usko ja toivo, eikö helvetti ole nimenomaan se sieluntila, jossa mitään näistä ei ole, vaan kaikki muu?

Ei Jumala silti voi olla surematta näiden kohtaloa:

Jeremia 13
Pakkosiirtolaisuus ja hävitys uhkaa Juudaa
15 -- Kuunnelkaa tarkasti, herkistäkää korvanne, nujertakaa ylpeytenne -- Herra puhuu!
16 Antakaa Herralle, Jumalallenne, kunnia, ennen kuin tulee pimeä ja te kompastutte hämärillä vuorilla. Silloin te odotatte valoa, mutta hän muuttaa sen pimeydeksi, synkäksi yöksi. [Jes. 8:22, 59:9]
17 Jos ette ota vastaan tätä varoitusta, minä itken teidän ylpeyttänne. Salassa minä itken ja valitan, kyyneleeni valuvat virtanaan, kun Herran kansa viedään vankeuteen.



Kaikki muut uskonnot ovat systeemiuskontoja, kristinuskossa uskotaan Vapahtajaan. Jos järkeä haluat, toteat kuinka systeemin on oltava luonnonlaki ja siitä on saatava tutkimustuloksia, tai hyväksyt ajatuksen älykkäästä suunnittelijasta, Luojasta.


- "Tämän hetkinen elämä on tietysti se kaikkein tärkein!
- "Millainen olen ja mitähän minä olen saattanut joskus aiemmissa elämissäni oppia?"

Jos et vauvana muistanut, niin vanhana keksit. Käsittelemättömät ja esiin pyrkivät traumat ovat asia erikseen.

"Joko piru tai sitten ehkäpä se Jeesus meni päähäni ja laittoi "levyn" soimaan, joka toisti pakkomielteisesti "Miksi minua vaivaat?" mantraa"

Kristuksen pakkomielteistäkään en ole kuullut. Kun saat tällaisen mantra-ajatuksen, kysy: "Kuka olet".

"Ääniä on tullut kuultua ennenkin, jopa ihan suoraa huutoa vaikka ketään ei ole missään näkyvissä. Lisäksi "huutajia" oli samanaikaisesti vielä useampiakin!"

En tiedä, oletko vakavissasi, mutta varmuuden vuoksi suhtaudun sinuun niin että olet.


Rukoilen puolestasi.

Lue lisää

>>Tulemme toimeen keskinäisellä kunnioituksella. Erimielisyydet on olemassa ja niitä voi jatkossa käsitellä hyvässä hengessä.>Riippuu kokemuksen luonteesta. Lisäksi kokemattomalla voi olla kokemusta auttaa näitä 'kokeneita'. >Kaiketi Jumala tietää samat tapahtumat ja asiainkulut kuin pähkinän asettajakin? >47 Niinpä sanonkin sinulle: hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän." >En muista Jeesuksen vainonneen ketään;) >Uskovan ei ole syytä vain mielistellä itseään ja muita. Totuus Jumalasta on tärkein eli evankeliumi.>"Jumala on yksi"-ajattelusta kristinuskon Jumala erottaa itsestään hyvän ja pahan, sillä jos Jumala on kaikkivoipa, Hän voisi tehdä myös pahaa. Hän kuitenkin ilmoittaa olevansa hyvä. Jos ajattelet kuolemanjälkeistä, että se mikä on hyvää puhdistettuna ja seulottuna, palaa Jumalan yhteyteen, niin mitä jää? Jos Jumalan luona on ilo, rakkaus, lempeys, usko ja toivo, eikö helvetti ole nimenomaan se sieluntila, jossa mitään näistä ei ole, vaan kaikki muu? >Jos et vauvana muistanut, niin vanhana keksit. Käsittelemättömät ja esiin pyrkivät traumat ovat asia erikseen.>Kristuksen pakkomielteistäkään en ole kuullut. Kun saat tällaisen mantra-ajatuksen, kysy: "Kuka olet". >En tiedä, oletko vakavissasi, mutta varmuuden vuoksi suhtaudun sinuun niin että olet.>>

Hulluista ei voikaan koskaan tietää! On mulle niinkin sanottu, että hitto kun susta ei voi koskaan nähdä, eikä tietää, ootko tosissas vai et! :)

... kirjoitti:

Kuolemakokemuksissa on selvinnyt, että karman laki on sanasta sanaan totta.

Mitä kylvämme, sitä niitämme.

Se, joka kylvää vihaa, toraa, epäsopua ja itsekkyyttä, niittää kärsimystä. Se, joka kylvää rakkautta, lämpöä, kärsivällisyyttä ja lempeyttä, niittää iloa.

Mutta anteeksiantamuksen laki menee karman lain edelle. Antamalla anteeksi toisillemme pyyhimme karmamme pois siltäosin sekä itseltämme että toisilta. Ja siksi anteeksiantaminen on niin tärkeää. Jumala antaa meille kyllä anteeksi, mutta osaammeko antaa anteeksi toisillemme - ja ennenkaikkea itsellemme?

Antakaamme anteeksi toisillemme. Ettei meidän tarvitsisi tulla tänne takaisin vain siksi, että meillä on poltettavana pois edelliskerroilta kertynyttä karmaa.

Lue lisää

>>Mutta anteeksiantamuksen laki menee karman lain edelle. Antamalla anteeksi toisillemme pyyhimme karmamme pois siltäosin sekä itseltämme että toisilta. Ja siksi anteeksiantaminen on niin tärkeää. Jumala antaa meille kyllä anteeksi, mutta osaammeko antaa anteeksi toisillemme - ja ennenkaikkea itsellemme?

Ganda kirjoitti:

>>Tulemme toimeen keskinäisellä kunnioituksella. Erimielisyydet on olemassa ja niitä voi jatkossa käsitellä hyvässä hengessä.>Riippuu kokemuksen luonteesta. Lisäksi kokemattomalla voi olla kokemusta auttaa näitä 'kokeneita'. >Kaiketi Jumala tietää samat tapahtumat ja asiainkulut kuin pähkinän asettajakin? >47 Niinpä sanonkin sinulle: hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän." >En muista Jeesuksen vainonneen ketään;) >Uskovan ei ole syytä vain mielistellä itseään ja muita. Totuus Jumalasta on tärkein eli evankeliumi.>"Jumala on yksi"-ajattelusta kristinuskon Jumala erottaa itsestään hyvän ja pahan, sillä jos Jumala on kaikkivoipa, Hän voisi tehdä myös pahaa. Hän kuitenkin ilmoittaa olevansa hyvä. Jos ajattelet kuolemanjälkeistä, että se mikä on hyvää puhdistettuna ja seulottuna, palaa Jumalan yhteyteen, niin mitä jää? Jos Jumalan luona on ilo, rakkaus, lempeys, usko ja toivo, eikö helvetti ole nimenomaan se sieluntila, jossa mitään näistä ei ole, vaan kaikki muu? >Jos et vauvana muistanut, niin vanhana keksit. Käsittelemättömät ja esiin pyrkivät traumat ovat asia erikseen.>Kristuksen pakkomielteistäkään en ole kuullut. Kun saat tällaisen mantra-ajatuksen, kysy: "Kuka olet". >En tiedä, oletko vakavissasi, mutta varmuuden vuoksi suhtaudun sinuun niin että olet.>>

Hulluista ei voikaan koskaan tietää! On mulle niinkin sanottu, että hitto kun susta ei voi koskaan nähdä, eikä tietää, ootko tosissas vai et! :)

Lue lisää

"Jos kukaan ei olisi koskaan epäillyt mitään, niin missäköhän olisimme nyt?"

Pietarin kanssa kävelyllä?

"Kuka tahansa "apina" voi tänne copypasteta"

Saman ajatuksen voi kopioida ja liittää sen eri yhteyksiin, saaden sen silti sopimaan. Elävästä uskosta olen huomannut, kuinka sama rukous voi puhutella hyvin eri tavoin.

>Riippuu kokemuksen luonteesta. Lisäksi kokemattomalla voi olla kokemusta auttaa näitä 'kokeneita'.

En saivarrellut. Tarkista kyseinen kohta ja voit huomata tämän todeksi. Ajatus oli sanoa, että vaikka toisella olisi enemmän kokemusta joissakin asioissa, ei ole välttämättä itsestäänselvää kumman kokemus on toista arvokkaampaa, jos on.

"Se, miten toinen ryöväreistä ristillä käyttäytyi oli puhdasta typeryyttä. Tässä olisi nyt kuitenkin eläydyttävä hänenkin osaansa ja varmasti hänellä oli elämmäässään ollut kaikenlaista kurjaa mikä oli syynä hänen typeryyteensä."

Kaikilla kolmella asiat oli tuossa vaiheessa kutakuinkin samalla kurjalla tolalla. Jotkut viisastelevat, että Jeesus tiesi kohtapuoleen pääsevänsä taivaaseen. Se pitääkin paikkansa, sillä Jeesus sanoi tietävänsä mistä tulee ja mihin menee. Mutta Hänestä sanottiin myös, että Hän oli kaikessa koeteltu ja että mikään inhimillinen ei ollut hänelle vierasta. Se tarkoittaa, että vaikka Hän olikin synnitön ja onnistui tehtävässään, Hänen täytyi myös tuntea epäonnistumista ja sitä kuinka Jumala on Hänet hylännyt. Tästä jälkimmäisestä kertoo Daavidin psalmi 22.

"Pitäisikö Jumalan silti tuomita tällaisetkin ihmiset, vaikka Jeesus selvästi puolusti jopa omia piinajiaan Jumalan edessä? Jeesus selvästi rakasti ihmisiä ja oli todellinen filantrooppi. Eikö hän kuitenkin tänäkin päivänä sano yhä uudelleen ja uudelleen Jumalan "oikealla puolella" istuessaan, että anna heillekkin anteeksi, hekään eivät tiedä mitä tekevät?"

Jumala on sama eilen, tänään, ikuisesti. Armo on vastaanotettavaksi, mutta en voi suositella sillä laskelmoimista. Elämme nyt armon aikaa, emmekä tiedä milloin se loppuu.

"Minä reinkarnaationistina uskon "ikuiseen armoon" ihan jokaisen kohdalla. Se onkin yksi suurimmista syistä palata yhä uudelleen ja uudelleen maan päälle kunnes meitä kohtaa armoista suurin, kaikki on TÄYTETTY!"

Jeesus sanoi "Se on täytetty". Ei sinun eikä minunkaan henkiriepuni täytä yhtikäs mitään. Meillä ei ole annettavaa Jumalalle mitään mitä emme olisi Häneltä saaneet. Capslock ei muuta asiaa.

"Eikö täydellisyys ihanteenamme nimenomaan laita alulle tavoitteellisuuden? Onhan se tavoitteista kaikkein suurin! En ymmärrä logiikkaasi. Jeesus olikin nähdäkseni itse juuri se täydellisyys mihin jokaisen tulisi pyrkiä! Hän oli meille suurin ESIMERKKI!"

Ilman muuta näin. Jos et ymmärrä pelkällä logiikalla, voit käyttää logiikkaasi huumorin kautta. Saatat ymmärtää minua hieman paremmin.

"Jonkin aikaahan se maallinenkin vauvavaihekkin kestää mutta se ei ole käsittääkseni lopullinen kehitys."

Joo.

"Käsittämätön ajatus etteikö ihminen voisi ihan itsekkin kasvaa, ihan vaan elämää eteenpäin elämällä ja itseään kehittämällä."

Määrätietoisella itsekurilla ihminen voi kehittää itseään paljonkin, ollen edelleen ihminen. Kukaan ei mene taivaaseen omalla tahdonvoimallaan.

"Itse tunnen joka ikinen hetki olevani "armossa", miten sellaista pitäisi ottaa vastaan joka on aina minussa ollutkin?"

Muistatko henkivaltojen erottelemisen? Vielä sama uudelleen, vuoden 1938 versiosta:

1. Johanneksen kirje 4
1 Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.
2 Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta;
3 ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa.

Ehkäpä sinulle tekisi hyväksyä hiljentyä tuon äärelle ja tehdä tarvittavat johtopäätökset ennen seuraavia huutajia.

"(Ville)Tais muuten sanoa vielä, että ei sillä ole väliä onko pappina homo tai lesbo, kunhan hoitaa työnsä, eli evankelioimisen"

Raamattu ei taida olla aivan Villen linjoilla:

Kirje Titukselle 1
"6 Seurakunnan vanhimman tulee olla nuhteeton ja yhden vaimon mies, ja hänen lastensa tulee olla uskovia, ei hillittömän eikä kurittoman maineessa. [1:6-9: 1. Tim. 3:2-7]
7 Seurakunnan kaitsijan täytyy näet olla nuhteeton, koska hän hoitaa Jumalan hänelle uskomaa tehtävää. Hän ei saa olla ylimielinen eikä äkkipikainen, ei juomiseen taipuvainen, väkivaltainen eikä oman edun tavoittelija,
8 vaan hänen on oltava vieraanvarainen, hyväntahtoinen, harkitseva, oikeamielinen, hurskas ja itsensä hillitsevä.
9 Hänen on pidettävä kiinni oppimme mukaisesta, luotettavasta sanasta, niin että hän kykenee myös rohkaisemaan toisia terveellä opetuksella ja kumoamaan vastustajien väitteet."

"Perisyntihän on asia erikseen, kuten varmaan tähän sanot? On minullakin muuuten perisyntiin viittaava käsitys."

Minulla ei ole selkeää käsitystä perisynnistä, joten vaikenen.

"On mulle niinkin sanottu, että hitto kun susta ei voi koskaan nähdä, eikä tietää, ootko tosissas vai et! :)"

Veikkaanpa, ettet aina ole itsekään varma.



"Nyt vaivaa vissiin muistikatkos. Missä se Jumala itse ilmoittaa olevansa hyvä? Jeesus muistaakseni sanoi niin."

Vastasit kysymykseesi aivan oikein;)

Mahdatko olla? kirjoitti:

... nimimerkki Sol niger muutaman vuoden takaa...

Ei Sol muutamassa vuodessakaan olisi päässyt haistattelustaan eroon, en usko. Asiaa pohdin ja tähän tulokseen tulin.

H.H. kirjoitti:

"Aina tämä sama laulu että miiiinääää tieeedäään kaiken, miiiinää ooolen uskossaaaaa"

Siis kumpaa?


"Ehkäpä pitäisikin vain kertoa omista henkisistä kokemuksistaan ja todeta että ai sulla on tommonen kokemus, olipas jännä. Vertailla kuin lapset pikkuautoja tai nukkeja."

Lelujen vertaaminen toisiinsa on käypää aktiviteettia, mutta Jumalan vertaaminen leluihin ei oikein nappaa.

"Jokaisen sortimentin uskovainen, k-uskon, islamin, newagelaisuuden, buddhalaisuuden, yournameitin... Kaikki he pahimmillaan kuulostavat ihan samalta kun iskee se totuuden torvena olemisen tarve."

No varmasti. Uskostaan voi kertoa ja jopa julistaa, mutta tietämisestään puhuva harrastaa yksisuuntaista viestintää.

"Enkä minä tiedä mikä ihmeen saatanan tai syyttäjän osa minulle aina lankeaa, kun tulee tarve osoittaa että äläs nyt vielä luule noin kovia itsestäsi. Se vain heijastuu niinpäin että se olenkin sitten minä joka luulee itsestään. Emmätiä luulenko vaiko enkö."

Saat sadan prosentin sympat tuosta.

"Emmätiä luulenko vaiko enkö. Hiisi, mitä sen on väliä."

Ja näistä 50:n, sillä asialla on väliä. Sinulla on väliä, samoin meillä muillakin. Olet varmasti huomannut kuinka johtopäätös välinpitämättömyyteen mukailee ajatuksia (itse-)tuhoisuuden kanssa.

"Minun on vähän vaikea uskoa että se Jeesus olisi ollut itseensä koko ajan niin lääpällään kuin mitä annetaan ymmärtää."

Ihan kuin Medi-Hellua yritettäisiin manata esiin;)
Jos Jeesus olisi ollut itserakas, Hän tuskin olisi suorittanut kuuliaisesti hänelle annettua tehtävää. Lisäksi, Hän sanoi sen mitä Hänen tuli sanoa eli ei puhunut omiaan.


Johannes 13
"13 Te puhuttelette minua opettajaksi ja herraksi, ja oikein teette: sehän minä olen."

Turha vaatimattomuus tuossa olisi varmaankin aiheuttanut yhtä tarpeettomia väärinkäsityksiä:)

"olen kuullut teoriasta että sen evankeliumin olisikin kirjoittanut Magdaleena"

Se on kai enemmänkin letkautus, ja ainakaan minä en ole kuullut ajatuksen tueksi olevan mitään vakavasti otettavaa dokumenttia.

"voin jostain kumman syystä kuvitella hyvin helposti tällaisen skenaarion"

Tämä on toistaiseksi sarjansa aatelia;)

"jossakin tietyssä tietoisuudentilassa ehkä voisi samaistua niin Henkeen, että voi jo sanoa "minä olen... jne." Mutta eihän se sitä tarkoita että samaistuja on muuttunut jumalaksi itse."

Totta.

"Mieluummin näen Jumalan kaikessa, en niin että "hän" on vetäytynyt kaikesta pois ja sitten pullauttaa yhden ainoan pojan."

Ihminen karkotettiin paratiisista, joten Jumala ei ole kaikessa ja pullauttaminenkin jäi Marialle.


"kun en ole k-uskovainen niin en vaan ole, ja minulla on omia ajatuksianäistä asioista."



Kaikilla saa ja pitää olla omia ajatuksia. Todellisuuskäsityksiäkin voi olla erilaisia. Todellisuuksia on vain yksi.

Lue lisää

Luulit nyt varmaan että tässä puhuin Gandalle sinusta, kun lähinnä puhuin eräästä tietystä ihmisestä ja aiempien kokemusten yhteissummasta.

Mitä tulee noihin henkisiin kokemuksiin, niin en usko että kukaan niitä kokenut voi tosissaan leuhkia kohdanneensa "itsensä Jumalan", paitsi tietysti jos ajattelee että oma sisin on tätä Jumalaa, ja ajattelenhan minä tietysti kyllä niinkin. Ajattelin vain että meille tulee ERILAISIA kokemuksia koska olemme erilaisia ihmisiä. Joku näkee jonkun valo-olennon ja yhdelle se on enkeli, toiselle humanoidi ja kolmannelle sitten jotain muuta. Tämmöisiä kokemuksia minä tarkoitin. Että ne eivät ole kaikille yhtä ja samaa. Itse kokemus voi vaihdella, ja tasan taatusti vaihtelee se että miten ne käsitetään.

Jotkut ovat vieläpä ehdotelleet että ihminen näkisi vain sitä mihin hän uskoo, tai mikä alitajuisesti puhuttelee häntä (halusi hän tai ei). Ts. siis jos ateisti näkisi Jeesuksen, niin hänellä olisi ollut sellaiseen sisäinen tilaus!

Buddhalaiset sanovat että kuoleman jälkeen kohtaamme erilaisia jumaluuksia ja demoneita, ja että ne itseasiassa ovat oman tietoisuutemme osatekijöitä. Minusta se on hyvin mielenkiintoinen ajatus.

Joo ja: olen siitä Jeesuksesta mietiskellyt ja kirjoitellut iät ajat tänne nettiin, oli Hellu läsnä tahi ei, eli ei kaikki Jeesus-juttu ole aina piikki sinnepäin.

"Totuutta on vain yksi" sanottiin minulle juuri taannoin. Sellaisen ihmisen suusta jota et kelpuuttaisi oikeauskoiseksi, koska hän on gnostilainen. Näitä "yksiä totuuksia" on vuosien varrella riittänyt uskostaan varmojen ihmisten taholta monenmonia, ja kaikki erilaisia keskenään. Jonkinlaista yhdenmukaisuutta toki löytyy esmes Jeesus on jumala -fanileiristä, mutta ans olla kun aletaan puhua siitä että mitä homoille tarttis "tehdä" yms.

Kautta vuosikymmenieni en ole muuta ihmisistä oppinut kuin että tunteidensa varmuudessa he kaikki ovat samanlaisia, mutta tunteidensa kohteessa he ovat erilaisia. Toivottavasti opin joskus vielä jotain muutakin, ettei ole kohta asenne kuin Saarnaajalla... xD

H.H. kirjoitti:

" Kuolemakokemuksissa on selvinnyt, että karman laki on sanasta sanaan totta."

- Miten?

joudumme kohtaamaan tekojemme seuraukset täysmittaisina, jollemme sovita niitä anteeksiantamuksen kautta. Ks. http://www.near-death.com/experiences/research35.html

... kirjoitti:

joudumme kohtaamaan tekojemme seuraukset täysmittaisina, jollemme sovita niitä anteeksiantamuksen kautta. Ks. http://www.near-death.com/experiences/research35.html

Lue lisää

Well, omasta puolestani sanoisin että ei sitä nyt kumminkaan joku nettisaitti määrää että miten asiat ovat. (Vaikka mielenkiintoisia näkemyksiä toisinaan löytyykin!)

Anteeksisaaminen on juuri sitä että saa mahdollisuuden sovittaa tekojensa aiheuttaman epätasapainon maksamalla "velkansa" Pitäisi olla suuri riemu ja ilo kärsiä, kun tietää että on itse sen epätasapainon aiheuttanut.

No, eihän se tietysti ole koskaan ilo, mutta johan se nyt olisi kumma jos kukatahansa saisi tehdä mitä tahansa ja sitten kaikki olisi vain simpsalapimpsala anteeksi annettu tuosta noin vaan, kunhan tajuaa pyytää... Mielestäni se sotkisi universumissa vaikuttavan kosmisen tasapainon. Uskon asiahan tämä tietysti toki on.

Mutta näistähän on ennenkin ollut puhetta.

Ganda kirjoitti:

>>Mutta anteeksiantamuksen laki menee karman lain edelle. Antamalla anteeksi toisillemme pyyhimme karmamme pois siltäosin sekä itseltämme että toisilta. Ja siksi anteeksiantaminen on niin tärkeää. Jumala antaa meille kyllä anteeksi, mutta osaammeko antaa anteeksi toisillemme - ja ennenkaikkea itsellemme?

Lue lisää

"Voihan se pankinjohtaja antaa ne velat vaikka anteeksikin, mutta montako kertaa olet niin kuullut käyneen?"

Olen kuullut, että papit ja fariseukset edes jotenkin sietivät kritiikkiä, vaan annas olla: Kun meni kupit nurin ja rahat lattialle, kolmen päivän kuluttua jätkä roikkui ristillä.

... kirjoitti:

joudumme kohtaamaan tekojemme seuraukset täysmittaisina, jollemme sovita niitä anteeksiantamuksen kautta. Ks. http://www.near-death.com/experiences/research35.html

Lue lisää

"joudumme kohtaamaan tekojemme seuraukset täysmittaisina, jollemme sovita niitä anteeksiantamuksen kautta"

Näinhän sitä Raamatussakin sanotaan.

Jos toisaalta karmaoppi pitää kutinsa, niin se paha, mistä ei ole oppinut vielä pois kannattaa kohdistaa fiksuihin ja kiltteihin yksilöihin, jolloin tulevassa elämässään olisi pahaa kokeva kiltti ja fiksu.

Ei kai se ihan näin voi mennä?

Ganda kirjoitti:

>>Mutta anteeksiantamuksen laki menee karman lain edelle. Antamalla anteeksi toisillemme pyyhimme karmamme pois siltäosin sekä itseltämme että toisilta. Ja siksi anteeksiantaminen on niin tärkeää. Jumala antaa meille kyllä anteeksi, mutta osaammeko antaa anteeksi toisillemme - ja ennenkaikkea itsellemme?

Lue lisää

>>Mitähän pahaa olet tehnyt, kun kovasti haluat kaikkien antavan kaikille kaiken anteeksi?>Onhan tuo toki hellyyttävää mutta ei se nyt ihan noinkaan mene. Ainakaan minusta. :)>Jos nyt otetaan ääriesimerkki, että murhaa toisen ihmisen, niin miten siinä sitten myöhemmin enää anteeksipyydellään, kun toinen on jo kuollut?>Tällainen ajatus, että kun kehtaan vaan vähän anteeksipyydellä, niin sillähän kaikki on samantien sovitettu ja kaikki ovat taas "happy", ei oikein tunnu kovinkaan realistiselta. On paljon pienempiä asioita joita kannattaakin pyytää anteeksi ja mielummin heti paikalla, mutta ne harvemmin synnyttävät mitään karmaa, ovatpahan vain pikku ikävyyksiä.

H.H. kirjoitti:

"Jos kukaan ei olisi koskaan epäillyt mitään, niin missäköhän olisimme nyt?"

Pietarin kanssa kävelyllä?

"Kuka tahansa "apina" voi tänne copypasteta"

Saman ajatuksen voi kopioida ja liittää sen eri yhteyksiin, saaden sen silti sopimaan. Elävästä uskosta olen huomannut, kuinka sama rukous voi puhutella hyvin eri tavoin.

>Riippuu kokemuksen luonteesta. Lisäksi kokemattomalla voi olla kokemusta auttaa näitä 'kokeneita'.

En saivarrellut. Tarkista kyseinen kohta ja voit huomata tämän todeksi. Ajatus oli sanoa, että vaikka toisella olisi enemmän kokemusta joissakin asioissa, ei ole välttämättä itsestäänselvää kumman kokemus on toista arvokkaampaa, jos on.

"Se, miten toinen ryöväreistä ristillä käyttäytyi oli puhdasta typeryyttä. Tässä olisi nyt kuitenkin eläydyttävä hänenkin osaansa ja varmasti hänellä oli elämmäässään ollut kaikenlaista kurjaa mikä oli syynä hänen typeryyteensä."

Kaikilla kolmella asiat oli tuossa vaiheessa kutakuinkin samalla kurjalla tolalla. Jotkut viisastelevat, että Jeesus tiesi kohtapuoleen pääsevänsä taivaaseen. Se pitääkin paikkansa, sillä Jeesus sanoi tietävänsä mistä tulee ja mihin menee. Mutta Hänestä sanottiin myös, että Hän oli kaikessa koeteltu ja että mikään inhimillinen ei ollut hänelle vierasta. Se tarkoittaa, että vaikka Hän olikin synnitön ja onnistui tehtävässään, Hänen täytyi myös tuntea epäonnistumista ja sitä kuinka Jumala on Hänet hylännyt. Tästä jälkimmäisestä kertoo Daavidin psalmi 22.

"Pitäisikö Jumalan silti tuomita tällaisetkin ihmiset, vaikka Jeesus selvästi puolusti jopa omia piinajiaan Jumalan edessä? Jeesus selvästi rakasti ihmisiä ja oli todellinen filantrooppi. Eikö hän kuitenkin tänäkin päivänä sano yhä uudelleen ja uudelleen Jumalan "oikealla puolella" istuessaan, että anna heillekkin anteeksi, hekään eivät tiedä mitä tekevät?"

Jumala on sama eilen, tänään, ikuisesti. Armo on vastaanotettavaksi, mutta en voi suositella sillä laskelmoimista. Elämme nyt armon aikaa, emmekä tiedä milloin se loppuu.

"Minä reinkarnaationistina uskon "ikuiseen armoon" ihan jokaisen kohdalla. Se onkin yksi suurimmista syistä palata yhä uudelleen ja uudelleen maan päälle kunnes meitä kohtaa armoista suurin, kaikki on TÄYTETTY!"

Jeesus sanoi "Se on täytetty". Ei sinun eikä minunkaan henkiriepuni täytä yhtikäs mitään. Meillä ei ole annettavaa Jumalalle mitään mitä emme olisi Häneltä saaneet. Capslock ei muuta asiaa.

"Eikö täydellisyys ihanteenamme nimenomaan laita alulle tavoitteellisuuden? Onhan se tavoitteista kaikkein suurin! En ymmärrä logiikkaasi. Jeesus olikin nähdäkseni itse juuri se täydellisyys mihin jokaisen tulisi pyrkiä! Hän oli meille suurin ESIMERKKI!"

Ilman muuta näin. Jos et ymmärrä pelkällä logiikalla, voit käyttää logiikkaasi huumorin kautta. Saatat ymmärtää minua hieman paremmin.

"Jonkin aikaahan se maallinenkin vauvavaihekkin kestää mutta se ei ole käsittääkseni lopullinen kehitys."

Joo.

"Käsittämätön ajatus etteikö ihminen voisi ihan itsekkin kasvaa, ihan vaan elämää eteenpäin elämällä ja itseään kehittämällä."

Määrätietoisella itsekurilla ihminen voi kehittää itseään paljonkin, ollen edelleen ihminen. Kukaan ei mene taivaaseen omalla tahdonvoimallaan.

"Itse tunnen joka ikinen hetki olevani "armossa", miten sellaista pitäisi ottaa vastaan joka on aina minussa ollutkin?"

Muistatko henkivaltojen erottelemisen? Vielä sama uudelleen, vuoden 1938 versiosta:

1. Johanneksen kirje 4
1 Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.
2 Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta;
3 ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa.

Ehkäpä sinulle tekisi hyväksyä hiljentyä tuon äärelle ja tehdä tarvittavat johtopäätökset ennen seuraavia huutajia.

"(Ville)Tais muuten sanoa vielä, että ei sillä ole väliä onko pappina homo tai lesbo, kunhan hoitaa työnsä, eli evankelioimisen"

Raamattu ei taida olla aivan Villen linjoilla:

Kirje Titukselle 1
"6 Seurakunnan vanhimman tulee olla nuhteeton ja yhden vaimon mies, ja hänen lastensa tulee olla uskovia, ei hillittömän eikä kurittoman maineessa. [1:6-9: 1. Tim. 3:2-7]
7 Seurakunnan kaitsijan täytyy näet olla nuhteeton, koska hän hoitaa Jumalan hänelle uskomaa tehtävää. Hän ei saa olla ylimielinen eikä äkkipikainen, ei juomiseen taipuvainen, väkivaltainen eikä oman edun tavoittelija,
8 vaan hänen on oltava vieraanvarainen, hyväntahtoinen, harkitseva, oikeamielinen, hurskas ja itsensä hillitsevä.
9 Hänen on pidettävä kiinni oppimme mukaisesta, luotettavasta sanasta, niin että hän kykenee myös rohkaisemaan toisia terveellä opetuksella ja kumoamaan vastustajien väitteet."

"Perisyntihän on asia erikseen, kuten varmaan tähän sanot? On minullakin muuuten perisyntiin viittaava käsitys."

Minulla ei ole selkeää käsitystä perisynnistä, joten vaikenen.

"On mulle niinkin sanottu, että hitto kun susta ei voi koskaan nähdä, eikä tietää, ootko tosissas vai et! :)"

Veikkaanpa, ettet aina ole itsekään varma.



"Nyt vaivaa vissiin muistikatkos. Missä se Jumala itse ilmoittaa olevansa hyvä? Jeesus muistaakseni sanoi niin."

Vastasit kysymykseesi aivan oikein;)

Lue lisää

En tarkoittanut, että kaikki copypasteaminen olisi "apinasta" peräisin. Sitä vaan harratetaan täällä keskustelupalstoilla vähän liikaakin. Sitä ajoin takaa. Oma tapasi ei ole ollenkaan niitä pahimpia, vaikka välillä ihmettelen, että miten tämäkin raamatun kohta tähänkin asiaan oikein kuuluu?

Ja kokemuksista vielä? On tottakai tilanteita joissa kokematon "toopekin" voi antaa kokeneelle jonkin uuden oivalluksen tai vastaavan, mutta yleisesti kokeneempi/oppineempi on aina se, joka muita kokemattomampia esim. opettaa. Tottakai kaikki opettavat toisiaan jossain määrin. Ei ole niin pientä ja mitätöntä, etteikö hänelläkin olisi meille jotain opetettavaa. Asia ei ole tietenkään mikään aivn yksinkertainen, mutta yleisesti voidaan sanoa, että kokenein on usein myös se pätevin. Ainahan on joukossa lahjaakkaampia, jotka ovay aikaisemmin muita pätevämpiä mutta kokeneisuuteen liittyy myös seikkoja, joita ei voi oppia muuta kuin kokemalla ne itsekkin, vaikka olisi mikä luonnonlahjakkuus! Lähdeppä vaikka jonnekkin sairaalaan tai vastaavaan "auttamisympäristöön" vertailemaan vanhempia ja nuorempia työntekijöitä toisiinsa ja huomaat tämän pitävän paikkansa. Esim. empatiakyky on yksi tärkeä ominaisuus, joka yleensä vain lisääntyy iän ja kokemuksen myötä ja auttamistyössä jos missä sellaista tarvitaan. Sinulle läheisempi vastaava "toiminta" voisi olla vaikkapa sitten lähetystyö. Se ei olekkaan mitään pelkkää "lässynlässyä", vaan paljon myös humanitääristä työtä. Sattuupa vaimoni veli ollut pappina lähetystyössä Afrikassa aika monta vuotta. Mutta ei nyt tästä kokemusasiasta tämän enempää. Oletan, että olet alle kolmekymppinen, palataan tähän teemaan vaikka 20 vuoden jälkeen, jos en ole silloin vielä aivan seniili dementikko, jota ei edes "kokemus" enää auta! :)

>>Kaikilla kolmella asiat oli tuossa vaiheessa kutakuinkin samalla kurjalla tolalla. Jotkut viisastelevat, että Jeesus tiesi kohtapuoleen pääsevänsä taivaaseen. Se pitääkin paikkansa, sillä Jeesus sanoi tietävänsä mistä tulee ja mihin menee. Mutta Hänestä sanottiin myös, että Hän oli kaikessa koeteltu ja että mikään inhimillinen ei ollut hänelle vierasta. Se tarkoittaa, että vaikka Hän olikin synnitön ja onnistui tehtävässään, Hänen täytyi myös tuntea epäonnistumista ja sitä kuinka Jumala on Hänet hylännyt. Tästä jälkimmäisestä kertoo Daavidin psalmi 22. >Jeesus sanoi "Se on täytetty". Ei sinun eikä minunkaan henkiriepuni täytä yhtikäs mitään. Meillä ei ole annettavaa Jumalalle mitään mitä emme olisi Häneltä saaneet. Capslock ei muuta asiaa. >Raamattu ei taida olla aivan Villen linjoilla:

Kirje Titukselle 1
"6 Seurakunnan vanhimman tulee olla nuhteeton ja yhden vaimon mies, ja hänen lastensa tulee olla uskovia, ei hillittömän eikä kurittoman maineessa. [1:6-9: 1. Tim. 3:2-7]
7 Seurakunnan kaitsijan täytyy näet olla nuhteeton, koska hän hoitaa Jumalan hänelle uskomaa tehtävää. Hän ei saa olla ylimielinen eikä äkkipikainen, ei juomiseen taipuvainen, väkivaltainen eikä oman edun tavoittelija,
8 vaan hänen on oltava vieraanvarainen, hyväntahtoinen, harkitseva, oikeamielinen, hurskas ja itsensä hillitsevä.
9 Hänen on pidettävä kiinni oppimme mukaisesta, luotettavasta sanasta, niin että hän kykenee myös rohkaisemaan toisia terveellä opetuksella ja kumoamaan vastustajien väitteet." >Veikkaanpa, ettet aina ole itsekään varma.

... kirjoitti:

>>Mitähän pahaa olet tehnyt, kun kovasti haluat kaikkien antavan kaikille kaiken anteeksi?>Onhan tuo toki hellyyttävää mutta ei se nyt ihan noinkaan mene. Ainakaan minusta. :)>Jos nyt otetaan ääriesimerkki, että murhaa toisen ihmisen, niin miten siinä sitten myöhemmin enää anteeksipyydellään, kun toinen on jo kuollut?>Tällainen ajatus, että kun kehtaan vaan vähän anteeksipyydellä, niin sillähän kaikki on samantien sovitettu ja kaikki ovat taas "happy", ei oikein tunnu kovinkaan realistiselta. On paljon pienempiä asioita joita kannattaakin pyytää anteeksi ja mielummin heti paikalla, mutta ne harvemmin synnyttävät mitään karmaa, ovatpahan vain pikku ikävyyksiä.

Lue lisää

Ihan hyvä että luin nimenomaan tuon viestisi, vaikka en todellakaan millään ehdi/jaksa lukea ihan kaikkea mitä kaikki kaikille sanovat...

Sain nimittäin idiksen siitä että ehkäpä on olemassa kahden tason karmaa, ja nämä molemmat karmat muodostuvat siinä samalla kun tehdään alkuperäinen taitamaton teko. Ensimmäisellä tasolla on se itse teko, joka sotkee maailman tasapainon, ja joka jää ikäänkuin kuopaksi olemisen "energiamereen", joka pitää aikanaan tasoittaa. Toisella tasolla on se MIELEN virhe joka siinä tapahtuu että se teko tehdään.

Jos ihminen vaikkapa tappaa jonkun, hän joutuu myöhemmin itse kuolemaan ennen aikojaan, kesken koko elämänsä. Mutta siinä tappaessaan hän on tehnyt myös sillä tavalla väärin, että hän on kuvitellut että hänellä on joku (omituinen) oikeutus tekoonsa. Aika harva ihminen tekee yhtään mitään pahaa OLLAKSEEN TIETEN TAHTOEN PAHA, vaan pahaa tehdään aina sen takia että siitä pitäisi jotenkin hyötyä, ts. irvokkaalla tavalla tarkoitus onkin hyvä...!

Ihmisen pitää siis ymmärtää katua tekoaan ja osoittaa tajuavansa että hän teki väärin; että hänellä ei ole oikeutta mestaroida elämää ja päättää muiden elävien olentojen elämästä ja kuolemasta. Tätä tiedostamista ei välttämättä tapahdu juuri silloin kun itse kärsii uhrina vastaavasta teosta jonka teki.

Näin ollen olen siis päätynyt siihen että olettamuksesi anteeksisaamisen väkevyydestä on toki kyllä totta, mutta että sen merkitys on yhdellä tietyllä tasolla, nimittäin MIELEN tasolla. Se että mielessään ymmärtää virheensä ei automaattisesti johda siihen että vaakakupit asettuvat tasan ja alkuperäinen väärä teko tulee mitätöidyksi.

Mutta jos tätä mielessä oivaltamista ei tapahdu, niin ehkäpä SE johtaa siihen että ihminen jää toistamaan samaa virhettä yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes hän on aivan ventti ja epätoivon partaalla.

Omalla kohdallani luulen että minun pitäisi oivaltaa se että en voi tuomita ihmisiä miksikään, vaikka he mitä tekisivät. Olennainen verenhuuruinen karma on kyllä tullut varmaan melkolailla kärsittyä, mutta tällä mielen karmisella tasolla minulla on vielä pitkä läksy suoritettavana. Koska aina ja kaikkialla koen että muut ihmiset ovat armottomia, tuomitsevia ja rakkaudettomia, on selvää että on jotain mitä en ole oivaltanut.

... kirjoitti:

>>Mitähän pahaa olet tehnyt, kun kovasti haluat kaikkien antavan kaikille kaiken anteeksi?>Onhan tuo toki hellyyttävää mutta ei se nyt ihan noinkaan mene. Ainakaan minusta. :)>Jos nyt otetaan ääriesimerkki, että murhaa toisen ihmisen, niin miten siinä sitten myöhemmin enää anteeksipyydellään, kun toinen on jo kuollut?>Tällainen ajatus, että kun kehtaan vaan vähän anteeksipyydellä, niin sillähän kaikki on samantien sovitettu ja kaikki ovat taas "happy", ei oikein tunnu kovinkaan realistiselta. On paljon pienempiä asioita joita kannattaakin pyytää anteeksi ja mielummin heti paikalla, mutta ne harvemmin synnyttävät mitään karmaa, ovatpahan vain pikku ikävyyksiä.

Lue lisää

>>Rikkonut rakkauden kaksoiskäskyä ja kultaista sääntöä vastaan.>Joka ainoa ajatuksemme, tekomme, mietteemme ja aivoituksemme viedään Elämän Kirjaan (= akaasisiin tiedostoihin). Myös Jumalan suuntaan osoitettu anteeksipyyntö. Voimme pyytää anteeksi jopa silloin, kun pyynnön kohde on kuollut. >Oletko valmis ottamaan riskin? Minä en ole.>Kysy itseltäsi: tekeekö kaksi vääryyttä yhden oikeuden? >Pääsääntöisesti karma kertyy teoista, joita emme tarvitse emmekä halua ja jotka ovat vahingollisia - sekä itsellemme että muille. Siksi vertaus asuntolainaan ontuu. Pikemminkin sitä voisi verrata vahingonkorvauksiin.

H.H. kirjoitti:

"joudumme kohtaamaan tekojemme seuraukset täysmittaisina, jollemme sovita niitä anteeksiantamuksen kautta"

Näinhän sitä Raamatussakin sanotaan.

Jos toisaalta karmaoppi pitää kutinsa, niin se paha, mistä ei ole oppinut vielä pois kannattaa kohdistaa fiksuihin ja kiltteihin yksilöihin, jolloin tulevassa elämässään olisi pahaa kokeva kiltti ja fiksu.

Ei kai se ihan näin voi mennä?

Lue lisää

mielestäsi rakkauden kaksoiskäskyn sekä kultaisen säännön mukaista toimintaa?

Minusta ei ole.

On muistettava, että tekojen seurausten kohtaaminen täysimittaisena ei tarkoita samaa kuin overkill. Jumalalla on tolkkua, ja helvetillä pelottelu on lähinnä rikollista toimintaa. Synnin palkka voi olla kuolema, muttei kuitenkaan iankaikkinen kidutus - ellemme itse aktiivisesti pyri siihen.

Ganda kirjoitti:

>>Rikkonut rakkauden kaksoiskäskyä ja kultaista sääntöä vastaan.>Joka ainoa ajatuksemme, tekomme, mietteemme ja aivoituksemme viedään Elämän Kirjaan (= akaasisiin tiedostoihin). Myös Jumalan suuntaan osoitettu anteeksipyyntö. Voimme pyytää anteeksi jopa silloin, kun pyynnön kohde on kuollut. >Oletko valmis ottamaan riskin? Minä en ole.>Kysy itseltäsi: tekeekö kaksi vääryyttä yhden oikeuden? >Pääsääntöisesti karma kertyy teoista, joita emme tarvitse emmekä halua ja jotka ovat vahingollisia - sekä itsellemme että muille. Siksi vertaus asuntolainaan ontuu. Pikemminkin sitä voisi verrata vahingonkorvauksiin.

Lue lisää

>>Taidat olla vähän liian ankara itseäsi kohtaan. Itsensä syyttely on myös aika lähellä turhaa itsesääliä. Pää pystyyn mies! >En usko, että rukoilemalla kuitenkaan karmaansa varsinaisesti voisi "mitätöidä", vaan lähinnä helpottaisi ja lohduttaisi sen kanssa elämistä. >Enpä oikein jaksa uskoa, että Jumala laskisi hiuksiemme määränkin joka hetki. Akaasia-arkistot ovat vain olettamus.> Mitä hiton järkeä olisi Jumalan koko ajan meitä jokaista täällä "vakoilla", jopa kaikkein pienintäkin liikettämme? Jumala ei urki ja vakoile meitä mitenkään. Eihän Jumala nyt mikään "kyylä" ole! :) >Saat uskoa, että jokainen pierummekin on sinne akaasia-arkistoihin kirjattuna, jos niin haluat. >Sodassahan on vielä sellainen erityispiirre, että väitetään, ettei sodassa karmaa aiheutu toisen tappamisesta ellei tappaminen ole aiheettoman raaka. Tuossa tapauksessahan oli kyseessä selvästi tämän perusteella, karman syntyminen näille ihmisille, jotka tähän hirvittävään tekoon syyllistyivät.> Anteeksipyytänyt ja katunut taas varmasti omalla osallaan helpotti hieman karmaansa osoittamalla katumusta jo aikaisessa vaiheessa.>Anteeksipyyntö ja katumus ei sitten kuitenkaan pelastanut tätä japanilaista. Hirteen meni hänkin. Tarinasi olisikin ollut mielenkiintoinen jos tämä ihminen olisikin "säästetty", siinä olisikin todistettu anteeksiannon todellinen "voima"! >Kuolen jälkeen voi olla vastassa "tuomiokin" mutta siinäkin tapauksessa "tuomarina" usein toimiikin "tuomittu" itse, jonka on itse tajuttava tekonsa, jotta matka voi taas jatkua. >Joskushan kärpäsestä voi tullakkin härkänen. Onkin aina oltava varuillaan, kun sanoo että pienet asiat ja sitten SUURET asiat. Joku väittää ettei asioilla edes ole mitään suuruusluokitusta.>Vai, että "viimeisen tuomion" "loppuraportti"? Tarkoitat varmaan kuolemanjälkeistä tapahtumaa? Se on vain sinun oma henk. koht. "viimeinen tuomiosi". Ei paljon muuta. Miten se siellä sivustollasikin meni, että ihmisen, joka paljon eläessään täällä "mokaili" on vain tajuttava, että kappas vaan, minähän tosiaankin mokailin! Ja siitä se sitten lähtee taas kaikki etenemään. :) >Aikuistuminen on mielestäni vasta ensiaskel aikuiuuteen ja ateistit silloin vasta hädin tuskin teini-iästä "selvinneitä".> Itselläni on se käsitys sinusta, että olet aika nuori, alle 25-vuotias tai jossain niillä hujakoilla, kun 18-vuotiaskin on mielestäsi jo niin aikuinen ja kypsä. >Paha on siis myös olemassa siksikin, että sitä kokemalla ja itsekkin tekemällä voisimme kehittyä vieläkin korkeammalle. >En käyttäisi sanaa "karma" hyvien tekojen yhteydessä ollenkaan. Kyse on jostain aivan muusta kuin karmasta.

... kirjoitti:

mielestäsi rakkauden kaksoiskäskyn sekä kultaisen säännön mukaista toimintaa?

Minusta ei ole.

On muistettava, että tekojen seurausten kohtaaminen täysimittaisena ei tarkoita samaa kuin overkill. Jumalalla on tolkkua, ja helvetillä pelottelu on lähinnä rikollista toimintaa. Synnin palkka voi olla kuolema, muttei kuitenkaan iankaikkinen kidutus - ellemme itse aktiivisesti pyri siihen.

Lue lisää

"Onko tuo mielestäsi rakkauden kaksoiskäskyn sekä kultaisen säännön mukaista toimintaa? Minusta ei ole."

Ajoin takaa sitä, että jättääkö karman laki mahdollisuuden systeemikikkailuun. Jos olisin kysynyt suoraan, vastaukseksi olisi tullut joko perustelematon tai perusteltu "ei". Kuitenkaan vastaus ei olisi sisältänyt ajatusta, joka olisi tukkinut tuon esittämäni porsaanreiän.

Uskonto ei ole kantavalla perustalla, jos se on kovin reikäinen, vaikka uskonto voi elää ja saada kannatustakin. Tutki mormonismia, jos haluat esimerkin ehkäpä vuotavimmasta ja tilkityimmästä uskonnosta mitä on.


Toivon kuitenkin, että sitä ennen vastaisit tuohon esittämääni ongelmaan, mahdolliseen karmauskon porsaanreikään.


################

"Jumalalla on tolkkua, ja helvetillä pelottelu on lähinnä rikollista toimintaa."

Onko omien lapsien varoittaminen naapurin tädistä rikollista toimintaa, jos tietää tämän sairaalloisesta viehtymyksestä?

Onko rikollista, jos tuo uskostaan esille muutakin kuin ruusunpunaista ja mintunvihreää? Pitääkö kristityn uskontunnustuksen olla sellainen, että se sopisi pakanauskontoihin sellaisenaan?

Ehkäpä on, kuuluu vastaus kahteen ensimmäiseen, ja ehdoton "ei" jälkimmäisen jälkimmäiseen.

Tässä näkyy heikkouteni kristittynä. Jos haluaa auttaa sairasta lähimmäistä, sitä samalla altistaa itsensä ja lähipiirinsä tämän sairauden vaikutuksille. Itsesuojelulla voi varjella lähipiiriään, mutta se ei saisi tarkoittaa lähimmäiselle selän kääntämistä.

Olet silti ilmeisen oikeassa myös tuossa jälkimmäisessä tapauksessa, jonka itse puin kysymykseksi, vaikkakin vain osittain. Vaikka kristitty uskoo helvetin olevan lopullista eroa Jumalasta, se ei ole mikään ilosanoma, jota kristityn tulee julistaa. Karma-uskovalle ilosanoma on se, että hänen ei tarvitse pelätä joutuvansa tänne uudestaan, vaan hänen syntinsä lunasti itse Jumala.

... kirjoitti:

>>Taidat olla vähän liian ankara itseäsi kohtaan. Itsensä syyttely on myös aika lähellä turhaa itsesääliä. Pää pystyyn mies! >En usko, että rukoilemalla kuitenkaan karmaansa varsinaisesti voisi "mitätöidä", vaan lähinnä helpottaisi ja lohduttaisi sen kanssa elämistä. >Enpä oikein jaksa uskoa, että Jumala laskisi hiuksiemme määränkin joka hetki. Akaasia-arkistot ovat vain olettamus.> Mitä hiton järkeä olisi Jumalan koko ajan meitä jokaista täällä "vakoilla", jopa kaikkein pienintäkin liikettämme? Jumala ei urki ja vakoile meitä mitenkään. Eihän Jumala nyt mikään "kyylä" ole! :) >Saat uskoa, että jokainen pierummekin on sinne akaasia-arkistoihin kirjattuna, jos niin haluat. >Sodassahan on vielä sellainen erityispiirre, että väitetään, ettei sodassa karmaa aiheutu toisen tappamisesta ellei tappaminen ole aiheettoman raaka. Tuossa tapauksessahan oli kyseessä selvästi tämän perusteella, karman syntyminen näille ihmisille, jotka tähän hirvittävään tekoon syyllistyivät.> Anteeksipyytänyt ja katunut taas varmasti omalla osallaan helpotti hieman karmaansa osoittamalla katumusta jo aikaisessa vaiheessa.>Anteeksipyyntö ja katumus ei sitten kuitenkaan pelastanut tätä japanilaista. Hirteen meni hänkin. Tarinasi olisikin ollut mielenkiintoinen jos tämä ihminen olisikin "säästetty", siinä olisikin todistettu anteeksiannon todellinen "voima"! >Kuolen jälkeen voi olla vastassa "tuomiokin" mutta siinäkin tapauksessa "tuomarina" usein toimiikin "tuomittu" itse, jonka on itse tajuttava tekonsa, jotta matka voi taas jatkua. >Joskushan kärpäsestä voi tullakkin härkänen. Onkin aina oltava varuillaan, kun sanoo että pienet asiat ja sitten SUURET asiat. Joku väittää ettei asioilla edes ole mitään suuruusluokitusta.>Vai, että "viimeisen tuomion" "loppuraportti"? Tarkoitat varmaan kuolemanjälkeistä tapahtumaa? Se on vain sinun oma henk. koht. "viimeinen tuomiosi". Ei paljon muuta. Miten se siellä sivustollasikin meni, että ihmisen, joka paljon eläessään täällä "mokaili" on vain tajuttava, että kappas vaan, minähän tosiaankin mokailin! Ja siitä se sitten lähtee taas kaikki etenemään. :) >Aikuistuminen on mielestäni vasta ensiaskel aikuiuuteen ja ateistit silloin vasta hädin tuskin teini-iästä "selvinneitä".> Itselläni on se käsitys sinusta, että olet aika nuori, alle 25-vuotias tai jossain niillä hujakoilla, kun 18-vuotiaskin on mielestäsi jo niin aikuinen ja kypsä. >Paha on siis myös olemassa siksikin, että sitä kokemalla ja itsekkin tekemällä voisimme kehittyä vieläkin korkeammalle. >En käyttäisi sanaa "karma" hyvien tekojen yhteydessä ollenkaan. Kyse on jostain aivan muusta kuin karmasta.

Lue lisää

Olet siis nainen! Mukavaa. :)

Sotajutuistasi olen päätellyt, että olisit mies. Taidatkin olla "soturisielu", kuten minäkin, mutta tällä kertaa naisen kehossa. :)

Soturisieluilla on muuten vähän vaikeaa olla naisen kehossa. Tämä tälläinen pikku juttu näin aluksi.

Tuosta karmasta tosiaankin ja siitä miksi minä vertasin sitä nimenomaan pankkilainaan, enkä vahingonkorvauksiin, johtui siitä, että edellisestä on myös hyötyä syylliselle, tekijälle itselleenkin, mutta jälkimmäisestä mitään hyötyä ei yleensä tälle syyylliselle ole, ja se vahingonkorvauksesta saatu hyötykään, varmaankin rahallinen sellainen, ei enää niin hirveästi rikottua osapuoltakaan hyödytä.

Karma on todellakin erittäin hyödyllinen asia, eikä mikään pelkkä rangaistus. Karman lakia on mielestäni myös aivan väärin nimittää miksikään "syyn ja seurauksen" laiksi, koska se on paljon, paljon enemmän kuin pelkästään sitä. Tottakai voimme aluksi lähteä liikkeelle siitä, että karma on syytä ja seurausta, mutta sitten kun haluamme tutkia asiaa enemmän tulemme huomaamaan, että moinen käsitys on puutteellinen ja jopa harhaanjohtava.

Vanhoissa kielissä onkin paljon viisautta, kuten on kreikankilessäkin. Suomi taas on siitä hankala kieli, että sieltä ei tällaista "viisausmerkitystä" tahdo oikein löytyä. Mikä hiton synti, kuin paremminkin "hutikuti"! Elämän aikana tulee hitosti "hutikuteja" ihan jokaiselle, mitä niitä suremaan? Sitten vaan uus paukku pesään ja uudestaan yrittämään. On turhaa perfektionismia kuvitella että, joka hiton kutin pitäs olla napakymppi tai muuten on elämässään täysi luuseri. Armoa nyt, hyvä nainen myös itseäsi kohtaan!

Ei ne "oppitunnit" nyt yleensä niin kamalia ole! Välillä vaan vähän ikäviä, kuten vaikkapa hammaslääkärissä käyminen. Tietysti ihminen voi olla herkkä, kuten monet älykkäät, ja jo vanhemmat sielut usein ovatkin, niin maailman "pahuus" voi alkaa ahdistamaan kovastikkin. Minäkin nuorena jouduin moneen kertaan mielisairaalaan, kun en kestänyt maailman "pahuutta". Voin kuitenkin sanoa, että ei sekään mikään maailmanloppu minulle ollut, vaikka todella lähellä kävin. Kaikesta voi selviytyä, jos vaan ei heti luovuta ja ymmärtää, että jokin syyhän tälle kärsimyksellenikin on. Siitä pitää vaan ottaa opikseen ja tottakai on syytä pitää mielessään rakkauden kaksoiskäskyt, rukoukset, anteeksiannot ja ihan kaikki mikä liittyy meidän henkiseen ja hengelliseen elämäämme. Mielisairaus on yksi äärimmäisistä "taisteluista" ja jokainen voi sen omalle kohdalleen kuvitella, jos uskaltaa, mutta sekään ei ole mikään lopullinen tuomia, jos ei niin sitten ala kuvitella. Onneksi kaikkien täällä ei tarvitse sitäkään kokea, mutta jossain elämässä ihan varmasti!

Ehkä olen jokin poikkeustapaus, kun pystyn jopa hulluudenkin "voittamaan". No, en tiedä olenko sen voittanut, mutta se ei ole enää vuosiin pahemmin vaivannut. En jaksa uskoa, että olisin mikään yyber kehenkään verrauttuna, joka voi mennä vaikka helvettiin ja takaisin, sen kummemmin moisesta hätkähtämättä.

Olet sitten lukenut akaasia-arkistoja? Voihan sellainen "tietopankki" ollakkin olemassa, vaikka en nyt niin hirveästi käsitä mitä hyötyä moisesta olisi? En näe juuri mieltä kaivella "arkistoja" ja etsiä mitä, missä ja milloin? Olemme nyt juuri se, millainen olemme, koska meillä on sellainen "historia" jo takanamme. Jos olemme viisaita, niin varmaan olemme kokeneet aikaisemmissa elämissämme sitä sun tätä, mutta ei se viisauttamme mitenkään vähennä, vaikka emme mitään niistä muistaisikaan.

Naurattaa vaan, että jossain "universaalitietopankissa" lukee:

Heräsi 8.32, meni kakalle, ajatteli samalla hamsterin sielunelämää, pesi hampaita minuutin ja 8 sekuntia....

Mutta miksei, miksei? :)

En rupea todellakaan spekuloimaan sillä kenen karma sovitettiin mitenkin. Upseeri saattoi kuitata karmansa tuosta noin vaan, suitsait sukkelaan! Ei kovin kiinnostavaa.

Aivan! Kaikki täällä kuolevat. Toiset ennemmin, toiset myöhemmin. Nuorena, ennenaikainen kuoleminen on aina harmillista, mutta varmasti karman kannalta sitten parempi juttu. Ei tästä nyt tämän enempiä.

En ole ihan noin ankaralla linjalla, kuin sinä. Ajattelen asiaoita ennen kaikkea rakkauden näkökulmasta ja siksi en oikein osaa ajatella mitään tuomioita ja rangaistuksia. Elämässä on ihan tarpeeksi "rangaistusta", ilman mitään "rajan" takaista "kostoa". Varmasti "rajankin" takana on jokin "tili" aina tehtävä, mutta se ei ole mikään erityisen kummoinen, mikään "viimeinen tuomio". Rajan tuollapuolen ollaankin rakastavan asiallisia, ilman mitään tunnehötköilyjä tyyliin, "sinä olit tanan, kelen hitleri elämässäsi, nyt tulee ikuisesti turpaan!"

Itse uskon, että me todellakin elämme lukuisia elämiä ja silloin joudumme tekemään lukuisia "tilityksiäkin", ja ne kaikki yhdessä muodostavat sitten se lopullisen "yhteenvedon", mutta en olisi siitäkään mitenkään huolissani.

Karmassa ja reinkarnaatiossa "koiran palaaminen oksennukselleen" on aika harvinaista ja kaikki lopulta aikanaan pääsevät täältä "pois". Kutsuttakoon sitä nyt sitten siksi taivaaksi.

Ei tietenkään johonkin uskominen ole mikään merkki yhtään mistään! Monesti olen täälläkin todennut, että monille on paljon parempi, etteivät usko reinkarnaatioon, eivätkä karmaan. Jeesuskin tais sanoa, että on ihmisiä, joidenka olisi parempi jos eivät olisi hänestä koskaan kuulleetkaan. Taitamattoman käsissä mikä tahansa voi olla vaarallista.

Vai, että 18-vuotias "kypsempi"? Niin, miksei?
Tottakai aina joukosta löytyy myös hölmömpiäkin, vaikka olisivatkin jo keski-ikäsiä. Meneekö tämä sinunkin kanssa saivartelemiseksi? Mietis nyt vähän! Mikset voi muuten kertoa ikääsi?

Kakka maistuu mille maistuu! Makuasia! :)

Minä en todellakaan usko mihinkään "positiivisiin" karmoihin. Hyviä tekoja ei voi laittaa "säästöön" ja sitten seuraavassa niitä sieltä lunastaa. Ainoastaan sen, mitä opimme hyviä tekoja tekemällä voidaan kyllä sinne "säästöön" pistää. Antaa hyvien tekojen myös kiertää! Jos minä teen hyvän teon ja toinen haluaa sen joskus minulle myöhemmin korvata, niin minä sanon, että auta sinä sitten vuorostasi jotain muuta apuasi tarvitsevaa, se riittää minulle ihan vallan mainiosti. Ehkä olen jo vanha sielu, kun näin ajattelen. En minä tartte apua, apu sille joka sitä tarvitsee.!

Tai kyllähän minäkin sitä apua joskus saatan tarvita! Ei nyt ihan liikoja itsestään kuvitella. :)

H.H. kirjoitti:

"Onko tuo mielestäsi rakkauden kaksoiskäskyn sekä kultaisen säännön mukaista toimintaa? Minusta ei ole."

Ajoin takaa sitä, että jättääkö karman laki mahdollisuuden systeemikikkailuun. Jos olisin kysynyt suoraan, vastaukseksi olisi tullut joko perustelematon tai perusteltu "ei". Kuitenkaan vastaus ei olisi sisältänyt ajatusta, joka olisi tukkinut tuon esittämäni porsaanreiän.

Uskonto ei ole kantavalla perustalla, jos se on kovin reikäinen, vaikka uskonto voi elää ja saada kannatustakin. Tutki mormonismia, jos haluat esimerkin ehkäpä vuotavimmasta ja tilkityimmästä uskonnosta mitä on.


Toivon kuitenkin, että sitä ennen vastaisit tuohon esittämääni ongelmaan, mahdolliseen karmauskon porsaanreikään.


################

"Jumalalla on tolkkua, ja helvetillä pelottelu on lähinnä rikollista toimintaa."

Onko omien lapsien varoittaminen naapurin tädistä rikollista toimintaa, jos tietää tämän sairaalloisesta viehtymyksestä?

Onko rikollista, jos tuo uskostaan esille muutakin kuin ruusunpunaista ja mintunvihreää? Pitääkö kristityn uskontunnustuksen olla sellainen, että se sopisi pakanauskontoihin sellaisenaan?

Ehkäpä on, kuuluu vastaus kahteen ensimmäiseen, ja ehdoton "ei" jälkimmäisen jälkimmäiseen.

Tässä näkyy heikkouteni kristittynä. Jos haluaa auttaa sairasta lähimmäistä, sitä samalla altistaa itsensä ja lähipiirinsä tämän sairauden vaikutuksille. Itsesuojelulla voi varjella lähipiiriään, mutta se ei saisi tarkoittaa lähimmäiselle selän kääntämistä.

Olet silti ilmeisen oikeassa myös tuossa jälkimmäisessä tapauksessa, jonka itse puin kysymykseksi, vaikkakin vain osittain. Vaikka kristitty uskoo helvetin olevan lopullista eroa Jumalasta, se ei ole mikään ilosanoma, jota kristityn tulee julistaa. Karma-uskovalle ilosanoma on se, että hänen ei tarvitse pelätä joutuvansa tänne uudestaan, vaan hänen syntinsä lunasti itse Jumala.

Lue lisää

Sellaista uskontoa ei taida ollakaan, missä ei ole reikiä ja epäloogisuuksia. Kristinusko meni lopullisesti harhateille Augustinuksen myötä 400-luvulla ja on sen jälkeen puskenut umpimetsään. Pelagius oli omakohtaisen kokemukseni mukaan sittenkin oikeassa. Uskonpuhdistuksessa vain korjattiin vanhoja virheitä entistä pahemmilla virheillä.

Kristinusko on täynnä reikiä, ja siltinkin se on sieltä ehjimmästä päästä. Mutta jo pelkästään Augustinuksen doktriini, perisynti- ja predestinaatio-opista puhumattakaan, on minulle riittävä syy kääntää selkäni perinteiselle kristinuskosta.

Esität kolme kysymystä:

"Onko omien lapsien varoittaminen naapurin tädistä rikollista toimintaa, jos tietää tämän sairaalloisesta viehtymyksestä?"

Ei ole, mutta sensijaan uhkailu ja kiristäminen on. Kristittyjen helvetinpelko on jotain kerrassaan uskomatonta - ja he kompensoivat omaa helvetinpelkoaan sitten kiristämällä ja uhkailemalla toisia helvetillä. Muistanet, että olen kerran jo kuollut, ja että TIEDÄN että Jumala on Rakkaus. Samoin TIEDÄN, että kukaan ei joudu Helvettiin, jollei tietoisesti pyri sinne ja kertakaikkiaan pyri eroon Jumalasta. Kristinuskon perusdoktriini on kertakaikkiaan sairas - se, että Jumala oletusarvoisesti vihaa luotujaan ja haluaa tuhota heidät.

"Onko rikollista, jos tuo uskostaan esille muutakin kuin ruusunpunaista ja mintunvihreää?"

Kyllä, jos siihen liittyy uhkailu, kiristäminen ja pelottelu.

" Pitääkö kristityn uskontunnustuksen olla sellainen, että se sopisi pakanauskontoihin sellaisenaan?"

Pitää. Jos haluat pyydystää kärpäsiä, käytä hunajaa, älä etikkaa. Yksi syy, miksi katolinen kirkko on ollut niin menestyksekäs ja miksi sen vottokulku on ollut vertaansa vailla on sen kyky synkretisoida pakanauskontoja ja "imuttaa" pakanat omaan oppiinsa. Protestanttisten kirkkojen menestys kehitysmaissa on ollut suoraansanoen heikkoa. Islam taas pohjaa väkivaltaan ja totaaliseen kontrolliin.

On muistettava, että TERVEET EIVÄT TARVITSE LÄÄKÄRIÄ VAAN SAIRAAT. Tavikset, olivatpa he niin kristittyjä, ateisteja, agnostikkoja, juutalaisia, buddhalaisia, hinduja tai vaikka zarathustralaisia, palaavat takaisin Taivaan kotiin automaattisesti, jos he ovat a) eläneet rakkauden kaksoiskäskyn mukaisesti ja b) noudattaneet kultaista sääntöä. He siis ovat terveitä.

Kadotukseen joutuu puolestaan elämällä rakkauden kaksoiskäskyn vastaisesti ja piittaamatta kultaisesta säännöstä. Eli elämällä rikollista, hedonistista, piittaamatonta ja itsekästä elämää. Se on sairasta. Ja juuri nämä sairaat tarvitsevat lääkäriä. Jeesuksen sovitustyö oli ennenkaikkea _heitä_ varten. Etteivät he joutuisi eroon Jumalasta (ja sinne absurdiin harmaaseen tyhjöön tai sitten kokemaan klassisen helvetin tai ihan mitä tahansa mitä alitajunnan syövereihin on hautaantunut, jokainen luo itselleen oman helvettinsä) vaan jotta hekin palaisivat takaisin Taivaan Isän luokse.

Minulle tärkeintä on se, että jos minulla on todella paha ja ahdistava olo ja kaikki kaatuu päälle, voin panna kädet ristiin ja rukoilla ja antaa Jeesuksen kantaa taakkaani. Samoin rukoilen iltarukoukseni päivittäin ja kiitän, että sain tulla tänne murheen alhoon kasvamaan, oppimaan ja kehittymään. Elämä on koulu.

Karmassa ei ole mitään outoa eikä mystistä. Karma tarkoittaa melko lailla samaa asiaa kuin "syntivelka". Eli niiden kaikkien tekojen seurausten ja vaikutusten summa, mitä olemme täällä maan päällä saaneet aikaiseksi. Eli niitämme sitä mitä kylvämme, niin hyvässä kuin pahassakin.

Totesin aiemmin, että anteeksiantamus menee pahimmankin karman yli. Antamalla anteeksi saamme anteeksi itsekin. Eli rukoilemalla anteeksiantamusta saamme Jumalalta anteeksi, ja antamalla toisillemme anteeksi kannamme toinen toistemme kuormia ja helpotamme toistemme elämää. Tästä on kyse.

Ganda kirjoitti:

En tarkoittanut, että kaikki copypasteaminen olisi "apinasta" peräisin. Sitä vaan harratetaan täällä keskustelupalstoilla vähän liikaakin. Sitä ajoin takaa. Oma tapasi ei ole ollenkaan niitä pahimpia, vaikka välillä ihmettelen, että miten tämäkin raamatun kohta tähänkin asiaan oikein kuuluu?

Ja kokemuksista vielä? On tottakai tilanteita joissa kokematon "toopekin" voi antaa kokeneelle jonkin uuden oivalluksen tai vastaavan, mutta yleisesti kokeneempi/oppineempi on aina se, joka muita kokemattomampia esim. opettaa. Tottakai kaikki opettavat toisiaan jossain määrin. Ei ole niin pientä ja mitätöntä, etteikö hänelläkin olisi meille jotain opetettavaa. Asia ei ole tietenkään mikään aivn yksinkertainen, mutta yleisesti voidaan sanoa, että kokenein on usein myös se pätevin. Ainahan on joukossa lahjaakkaampia, jotka ovay aikaisemmin muita pätevämpiä mutta kokeneisuuteen liittyy myös seikkoja, joita ei voi oppia muuta kuin kokemalla ne itsekkin, vaikka olisi mikä luonnonlahjakkuus! Lähdeppä vaikka jonnekkin sairaalaan tai vastaavaan "auttamisympäristöön" vertailemaan vanhempia ja nuorempia työntekijöitä toisiinsa ja huomaat tämän pitävän paikkansa. Esim. empatiakyky on yksi tärkeä ominaisuus, joka yleensä vain lisääntyy iän ja kokemuksen myötä ja auttamistyössä jos missä sellaista tarvitaan. Sinulle läheisempi vastaava "toiminta" voisi olla vaikkapa sitten lähetystyö. Se ei olekkaan mitään pelkkää "lässynlässyä", vaan paljon myös humanitääristä työtä. Sattuupa vaimoni veli ollut pappina lähetystyössä Afrikassa aika monta vuotta. Mutta ei nyt tästä kokemusasiasta tämän enempää. Oletan, että olet alle kolmekymppinen, palataan tähän teemaan vaikka 20 vuoden jälkeen, jos en ole silloin vielä aivan seniili dementikko, jota ei edes "kokemus" enää auta! :)

>>Kaikilla kolmella asiat oli tuossa vaiheessa kutakuinkin samalla kurjalla tolalla. Jotkut viisastelevat, että Jeesus tiesi kohtapuoleen pääsevänsä taivaaseen. Se pitääkin paikkansa, sillä Jeesus sanoi tietävänsä mistä tulee ja mihin menee. Mutta Hänestä sanottiin myös, että Hän oli kaikessa koeteltu ja että mikään inhimillinen ei ollut hänelle vierasta. Se tarkoittaa, että vaikka Hän olikin synnitön ja onnistui tehtävässään, Hänen täytyi myös tuntea epäonnistumista ja sitä kuinka Jumala on Hänet hylännyt. Tästä jälkimmäisestä kertoo Daavidin psalmi 22. >Jeesus sanoi "Se on täytetty". Ei sinun eikä minunkaan henkiriepuni täytä yhtikäs mitään. Meillä ei ole annettavaa Jumalalle mitään mitä emme olisi Häneltä saaneet. Capslock ei muuta asiaa. >Raamattu ei taida olla aivan Villen linjoilla:

Kirje Titukselle 1
"6 Seurakunnan vanhimman tulee olla nuhteeton ja yhden vaimon mies, ja hänen lastensa tulee olla uskovia, ei hillittömän eikä kurittoman maineessa. [1:6-9: 1. Tim. 3:2-7]
7 Seurakunnan kaitsijan täytyy näet olla nuhteeton, koska hän hoitaa Jumalan hänelle uskomaa tehtävää. Hän ei saa olla ylimielinen eikä äkkipikainen, ei juomiseen taipuvainen, väkivaltainen eikä oman edun tavoittelija,
8 vaan hänen on oltava vieraanvarainen, hyväntahtoinen, harkitseva, oikeamielinen, hurskas ja itsensä hillitsevä.
9 Hänen on pidettävä kiinni oppimme mukaisesta, luotettavasta sanasta, niin että hän kykenee myös rohkaisemaan toisia terveellä opetuksella ja kumoamaan vastustajien väitteet." >Veikkaanpa, ettet aina ole itsekään varma.

Lue lisää

"välillä ihmettelen, että miten tämäkin raamatun kohta tähänkin asiaan oikein kuuluu?"

Voit varmaan mainita esimerkin. Ajattelen, että Raamatun sanoma ei ole avautunut sinulle, jos muuten pystyt seuraamaan ajatuksiani, mutta siteerauksia et.

"yleisesti voidaan sanoa, että kokenein on usein myös se pätevin"

Job 32
7 Ajattelin: "Puhukoot nuo vanhat, puhukoot viisauden sanoja ne, joilla on takanaan paljon vuosia." [Job 12:12]
8 Mutta henki ihmisen tekee viisaaksi, Kaikkivaltiaan henkäys. [Job 4:12]
9 Ei ikä yksin tuo viisautta, eivät vanhatkaan aina tiedä, mikä on oikein.

"On ihan eri asia olla "päähänpotkittu" 30 vuotta kuin olla päähänpotkittuna 7 päivää. Psykologi varmasti voisi kertoa sinulle paljonkin minua paremmin, miten vuosikymmenten ankarat, traumaattiset kokemukset voivat muokata kenestä tahansa "hirviön". Mitäs jos tätä ryöväriä oli esim. käytetty hyväksi lapsena, hakattu ja kohdeltu muutenkin järkyttävillä tavoilla?"

Jumala on kärsivä jumala. Hän on myötäeläjänä mukana kaikkien ihmisten kärsimyksissä. Nuo muutamat päivät kuvastavat Jumalan surua, kun luotunsa tekevät pahaa toisilleen.

"Sanon, että tämä kommenttini ei ollut mikään tuomio, vaan huomio! ;)"

Puolihuomio, etten sanoisi. Silti ilahduin kokonaan:)



"lueppas Urantia kirjan Jeesuksesta kertova osio. Voit yllättyä, jos nyt kykenet sen lukemaan."
Miksi kyseessä olisi kyky? Pitääkö väärää rahaa käyttää valuuttana ja vakuuttaa muiden olevan väärässä?

Että urantiaa tähän vielä sotketaan...
Sen perusteella tämä seuraava ei kai ollutkaan heitto: "Jos ne onkin ilkeitä ufomiehiä?"


"TV4:n Dr Phil -ohjelmassa 'Hänen Pyhyyttään' Raelia haastateltiin kloonausta koskevan uutisen johdosta. Clonaid -yhtiö oli ilmoittanut kloonanneensa erään nimeltä mainitun lapsen. Haastattelussa 'humanoidi' -tyyliseen kampaukseen sonnustautunut Rael kertoi uskovansa, että avaruusolennot ovat luoneet ihmisen edistyneellä geenitekniikallaan. Häneltä kysyttiin missä kloonattu lapsi on, kun kukaan ei ole sitä nähnyt. Rael ei tiennyt, mutta sanoi uskovansa uutiseen.
- "Ette tiedä, vaikka olitte perustamassa yhtiötä?"
- "Olin alussa, mutta en ole enää yhteydessä siihen", väitti Rael.
- "Kuka teidät on julistanut pyhäksi?" , häneltä kysyttiin.
- "Ettehän te kysyisi paaviltakaan, kuka hänet on julistanut pyhäksi."
- "Voisin hyvinkin kysyä, mutta nyt kysyn teiltä!"
- "Minä olen Rael-uskonnon paavi. Kysymyksenne loukkaa minua" , totesi Rael ja lopetti keskustelun. Tämä haastattelu kertoi paljon sekä Raelista että kyseisen uskonnon luonteesta."

Sama alkukielellä:
http://www.drphil.com/shows/show/127/



"Henkivaltojen kanssa olen ollut sen verran tekemisissä, että en niitä epäile. Tämänhän sinulle tunnustinkin. Omat käsitykseni niistä eivät vaan mene ihan yksi yhteen raamatun kanssa."

Käsi sydämelle: Pystytkö omassa voimassasi, tai "hyvän hengen" opastuksella erottamaan näiden todellista hyvyyttä tai pahuutta? Miksi olisit oman käsityksesi varassa? Etkö saa rukoilla Kristukselta syntejäsi anteeksi? On ihmisiä, joille rukoilu on muodostunut lähes mahdottomaksi. Olen joskus rukoillut erään saatananpalvojan kanssa, kun tämä oli elämässään siinä pisteessä, että ymmärsi vanhan menon täytyvän loppua. Hän kertoi ettei voinut itse rukoilla omatoimisesti, koska rituaaleissaan käytetyt rukoukset ovat irvikuvia kristillisistä rukouksista. Ehkäpä hän lisäksi halusi, että hänen ei tarvitse yksin joutua tilanteeseen johon hänen vanha mestarinsa ei tätä olisi millään halunnut päästää.

Jotenkin minusta tuntuu, että myös Q pelkää luopua vanhasta, että hänenkin "mystiset" tai mystiset kokemuksensa ovat kovasti varuillaan. Viestiketjussa näkyi ylempänä melko selvästi hänen suhtautumisessaan oleva ristiriita, kun hän kirjoitti kertakäyttönimimerkeillä. Näitä hän paikkaili myöhemmin, mutta en ole ollenkaan vakuuttunut asiasta. Uskon, että hän lukee tämän viestin, koska hän sisimmässään tietää minun haluavan auttaa.



Lopputulema:

Palstalla sain käsityksen, että karman lakiin uskovilla on monilla kokemuksia, joiden perusteella he pitävät totena jälleensyntymisoppiaan. Havaitsin, että vaikeimmat esittämäni kysymykset sivuttiin, kuten "miten voi joku opettaa valaistumisesta ja olla edelleen täällä joukossamme valaistumattomana". Jos tietää mitä opettaa ja väittää sillä voitavan saavuttaa jotakin, jompikumpi ei pidä paikkaansa ja sen myötä ei kumpikaan.

Ateistit eivät juurikaan kerro yliluonnollisesta. Ateistin selitys olisi psykologisoiva. Tällä palstalla ihmiset ovat kuitenkin samanlaisia, mutta ainakin vaikuttaisivat vähemmän aggressiivisilta kuin jumalattomat. Siinä missä ateisti kompastuu egoonsa ja kaatuu omavoimaisuuteensa, karmaan uskovalle käy näistä jälkimmäinen. Varsinainen kaatumisen aiheuttava isku on ilmeisesti kuitenkin luottaminen väärään jumalaan, henkiin ja opetuksiin. Vaikea sanoa mitään varmaa, koska en näiden asioiden kanssa ole kovinkaan kokenut.


Ilahduttavaa oli huomata uneliaan karmaseurakunnan heräävän keskustelemaan, kun Jumalan nimi mainittiin. Tästä on hyvä jatkaa!

H.H. kirjoitti:

"välillä ihmettelen, että miten tämäkin raamatun kohta tähänkin asiaan oikein kuuluu?"

Voit varmaan mainita esimerkin. Ajattelen, että Raamatun sanoma ei ole avautunut sinulle, jos muuten pystyt seuraamaan ajatuksiani, mutta siteerauksia et.

"yleisesti voidaan sanoa, että kokenein on usein myös se pätevin"

Job 32
7 Ajattelin: "Puhukoot nuo vanhat, puhukoot viisauden sanoja ne, joilla on takanaan paljon vuosia." [Job 12:12]
8 Mutta henki ihmisen tekee viisaaksi, Kaikkivaltiaan henkäys. [Job 4:12]
9 Ei ikä yksin tuo viisautta, eivät vanhatkaan aina tiedä, mikä on oikein.

"On ihan eri asia olla "päähänpotkittu" 30 vuotta kuin olla päähänpotkittuna 7 päivää. Psykologi varmasti voisi kertoa sinulle paljonkin minua paremmin, miten vuosikymmenten ankarat, traumaattiset kokemukset voivat muokata kenestä tahansa "hirviön". Mitäs jos tätä ryöväriä oli esim. käytetty hyväksi lapsena, hakattu ja kohdeltu muutenkin järkyttävillä tavoilla?"

Jumala on kärsivä jumala. Hän on myötäeläjänä mukana kaikkien ihmisten kärsimyksissä. Nuo muutamat päivät kuvastavat Jumalan surua, kun luotunsa tekevät pahaa toisilleen.

"Sanon, että tämä kommenttini ei ollut mikään tuomio, vaan huomio! ;)"

Puolihuomio, etten sanoisi. Silti ilahduin kokonaan:)



"lueppas Urantia kirjan Jeesuksesta kertova osio. Voit yllättyä, jos nyt kykenet sen lukemaan."
Miksi kyseessä olisi kyky? Pitääkö väärää rahaa käyttää valuuttana ja vakuuttaa muiden olevan väärässä?

Että urantiaa tähän vielä sotketaan...
Sen perusteella tämä seuraava ei kai ollutkaan heitto: "Jos ne onkin ilkeitä ufomiehiä?"


"TV4:n Dr Phil -ohjelmassa 'Hänen Pyhyyttään' Raelia haastateltiin kloonausta koskevan uutisen johdosta. Clonaid -yhtiö oli ilmoittanut kloonanneensa erään nimeltä mainitun lapsen. Haastattelussa 'humanoidi' -tyyliseen kampaukseen sonnustautunut Rael kertoi uskovansa, että avaruusolennot ovat luoneet ihmisen edistyneellä geenitekniikallaan. Häneltä kysyttiin missä kloonattu lapsi on, kun kukaan ei ole sitä nähnyt. Rael ei tiennyt, mutta sanoi uskovansa uutiseen.
- "Ette tiedä, vaikka olitte perustamassa yhtiötä?"
- "Olin alussa, mutta en ole enää yhteydessä siihen", väitti Rael.
- "Kuka teidät on julistanut pyhäksi?" , häneltä kysyttiin.
- "Ettehän te kysyisi paaviltakaan, kuka hänet on julistanut pyhäksi."
- "Voisin hyvinkin kysyä, mutta nyt kysyn teiltä!"
- "Minä olen Rael-uskonnon paavi. Kysymyksenne loukkaa minua" , totesi Rael ja lopetti keskustelun. Tämä haastattelu kertoi paljon sekä Raelista että kyseisen uskonnon luonteesta."

Sama alkukielellä:
http://www.drphil.com/shows/show/127/



"Henkivaltojen kanssa olen ollut sen verran tekemisissä, että en niitä epäile. Tämänhän sinulle tunnustinkin. Omat käsitykseni niistä eivät vaan mene ihan yksi yhteen raamatun kanssa."

Käsi sydämelle: Pystytkö omassa voimassasi, tai "hyvän hengen" opastuksella erottamaan näiden todellista hyvyyttä tai pahuutta? Miksi olisit oman käsityksesi varassa? Etkö saa rukoilla Kristukselta syntejäsi anteeksi? On ihmisiä, joille rukoilu on muodostunut lähes mahdottomaksi. Olen joskus rukoillut erään saatananpalvojan kanssa, kun tämä oli elämässään siinä pisteessä, että ymmärsi vanhan menon täytyvän loppua. Hän kertoi ettei voinut itse rukoilla omatoimisesti, koska rituaaleissaan käytetyt rukoukset ovat irvikuvia kristillisistä rukouksista. Ehkäpä hän lisäksi halusi, että hänen ei tarvitse yksin joutua tilanteeseen johon hänen vanha mestarinsa ei tätä olisi millään halunnut päästää.

Jotenkin minusta tuntuu, että myös Q pelkää luopua vanhasta, että hänenkin "mystiset" tai mystiset kokemuksensa ovat kovasti varuillaan. Viestiketjussa näkyi ylempänä melko selvästi hänen suhtautumisessaan oleva ristiriita, kun hän kirjoitti kertakäyttönimimerkeillä. Näitä hän paikkaili myöhemmin, mutta en ole ollenkaan vakuuttunut asiasta. Uskon, että hän lukee tämän viestin, koska hän sisimmässään tietää minun haluavan auttaa.



Lopputulema:

Palstalla sain käsityksen, että karman lakiin uskovilla on monilla kokemuksia, joiden perusteella he pitävät totena jälleensyntymisoppiaan. Havaitsin, että vaikeimmat esittämäni kysymykset sivuttiin, kuten "miten voi joku opettaa valaistumisesta ja olla edelleen täällä joukossamme valaistumattomana". Jos tietää mitä opettaa ja väittää sillä voitavan saavuttaa jotakin, jompikumpi ei pidä paikkaansa ja sen myötä ei kumpikaan.

Ateistit eivät juurikaan kerro yliluonnollisesta. Ateistin selitys olisi psykologisoiva. Tällä palstalla ihmiset ovat kuitenkin samanlaisia, mutta ainakin vaikuttaisivat vähemmän aggressiivisilta kuin jumalattomat. Siinä missä ateisti kompastuu egoonsa ja kaatuu omavoimaisuuteensa, karmaan uskovalle käy näistä jälkimmäinen. Varsinainen kaatumisen aiheuttava isku on ilmeisesti kuitenkin luottaminen väärään jumalaan, henkiin ja opetuksiin. Vaikea sanoa mitään varmaa, koska en näiden asioiden kanssa ole kovinkaan kokenut.


Ilahduttavaa oli huomata uneliaan karmaseurakunnan heräävän keskustelemaan, kun Jumalan nimi mainittiin. Tästä on hyvä jatkaa!

Lue lisää

"Viestiketjussa näkyi ylempänä melko selvästi hänen suhtautumisessaan oleva ristiriita, kun hän kirjoitti kertakäyttönimimerkeillä."

Tarkoitin "haluatko lehmäksi"-viestiketjua. Olin ilmeisesti eksyksissä itsekin;)

H.H. kirjoitti:

"välillä ihmettelen, että miten tämäkin raamatun kohta tähänkin asiaan oikein kuuluu?"

Voit varmaan mainita esimerkin. Ajattelen, että Raamatun sanoma ei ole avautunut sinulle, jos muuten pystyt seuraamaan ajatuksiani, mutta siteerauksia et.

"yleisesti voidaan sanoa, että kokenein on usein myös se pätevin"

Job 32
7 Ajattelin: "Puhukoot nuo vanhat, puhukoot viisauden sanoja ne, joilla on takanaan paljon vuosia." [Job 12:12]
8 Mutta henki ihmisen tekee viisaaksi, Kaikkivaltiaan henkäys. [Job 4:12]
9 Ei ikä yksin tuo viisautta, eivät vanhatkaan aina tiedä, mikä on oikein.

"On ihan eri asia olla "päähänpotkittu" 30 vuotta kuin olla päähänpotkittuna 7 päivää. Psykologi varmasti voisi kertoa sinulle paljonkin minua paremmin, miten vuosikymmenten ankarat, traumaattiset kokemukset voivat muokata kenestä tahansa "hirviön". Mitäs jos tätä ryöväriä oli esim. käytetty hyväksi lapsena, hakattu ja kohdeltu muutenkin järkyttävillä tavoilla?"

Jumala on kärsivä jumala. Hän on myötäeläjänä mukana kaikkien ihmisten kärsimyksissä. Nuo muutamat päivät kuvastavat Jumalan surua, kun luotunsa tekevät pahaa toisilleen.

"Sanon, että tämä kommenttini ei ollut mikään tuomio, vaan huomio! ;)"

Puolihuomio, etten sanoisi. Silti ilahduin kokonaan:)



"lueppas Urantia kirjan Jeesuksesta kertova osio. Voit yllättyä, jos nyt kykenet sen lukemaan."
Miksi kyseessä olisi kyky? Pitääkö väärää rahaa käyttää valuuttana ja vakuuttaa muiden olevan väärässä?

Että urantiaa tähän vielä sotketaan...
Sen perusteella tämä seuraava ei kai ollutkaan heitto: "Jos ne onkin ilkeitä ufomiehiä?"


"TV4:n Dr Phil -ohjelmassa 'Hänen Pyhyyttään' Raelia haastateltiin kloonausta koskevan uutisen johdosta. Clonaid -yhtiö oli ilmoittanut kloonanneensa erään nimeltä mainitun lapsen. Haastattelussa 'humanoidi' -tyyliseen kampaukseen sonnustautunut Rael kertoi uskovansa, että avaruusolennot ovat luoneet ihmisen edistyneellä geenitekniikallaan. Häneltä kysyttiin missä kloonattu lapsi on, kun kukaan ei ole sitä nähnyt. Rael ei tiennyt, mutta sanoi uskovansa uutiseen.
- "Ette tiedä, vaikka olitte perustamassa yhtiötä?"
- "Olin alussa, mutta en ole enää yhteydessä siihen", väitti Rael.
- "Kuka teidät on julistanut pyhäksi?" , häneltä kysyttiin.
- "Ettehän te kysyisi paaviltakaan, kuka hänet on julistanut pyhäksi."
- "Voisin hyvinkin kysyä, mutta nyt kysyn teiltä!"
- "Minä olen Rael-uskonnon paavi. Kysymyksenne loukkaa minua" , totesi Rael ja lopetti keskustelun. Tämä haastattelu kertoi paljon sekä Raelista että kyseisen uskonnon luonteesta."

Sama alkukielellä:
http://www.drphil.com/shows/show/127/



"Henkivaltojen kanssa olen ollut sen verran tekemisissä, että en niitä epäile. Tämänhän sinulle tunnustinkin. Omat käsitykseni niistä eivät vaan mene ihan yksi yhteen raamatun kanssa."

Käsi sydämelle: Pystytkö omassa voimassasi, tai "hyvän hengen" opastuksella erottamaan näiden todellista hyvyyttä tai pahuutta? Miksi olisit oman käsityksesi varassa? Etkö saa rukoilla Kristukselta syntejäsi anteeksi? On ihmisiä, joille rukoilu on muodostunut lähes mahdottomaksi. Olen joskus rukoillut erään saatananpalvojan kanssa, kun tämä oli elämässään siinä pisteessä, että ymmärsi vanhan menon täytyvän loppua. Hän kertoi ettei voinut itse rukoilla omatoimisesti, koska rituaaleissaan käytetyt rukoukset ovat irvikuvia kristillisistä rukouksista. Ehkäpä hän lisäksi halusi, että hänen ei tarvitse yksin joutua tilanteeseen johon hänen vanha mestarinsa ei tätä olisi millään halunnut päästää.

Jotenkin minusta tuntuu, että myös Q pelkää luopua vanhasta, että hänenkin "mystiset" tai mystiset kokemuksensa ovat kovasti varuillaan. Viestiketjussa näkyi ylempänä melko selvästi hänen suhtautumisessaan oleva ristiriita, kun hän kirjoitti kertakäyttönimimerkeillä. Näitä hän paikkaili myöhemmin, mutta en ole ollenkaan vakuuttunut asiasta. Uskon, että hän lukee tämän viestin, koska hän sisimmässään tietää minun haluavan auttaa.



Lopputulema:

Palstalla sain käsityksen, että karman lakiin uskovilla on monilla kokemuksia, joiden perusteella he pitävät totena jälleensyntymisoppiaan. Havaitsin, että vaikeimmat esittämäni kysymykset sivuttiin, kuten "miten voi joku opettaa valaistumisesta ja olla edelleen täällä joukossamme valaistumattomana". Jos tietää mitä opettaa ja väittää sillä voitavan saavuttaa jotakin, jompikumpi ei pidä paikkaansa ja sen myötä ei kumpikaan.

Ateistit eivät juurikaan kerro yliluonnollisesta. Ateistin selitys olisi psykologisoiva. Tällä palstalla ihmiset ovat kuitenkin samanlaisia, mutta ainakin vaikuttaisivat vähemmän aggressiivisilta kuin jumalattomat. Siinä missä ateisti kompastuu egoonsa ja kaatuu omavoimaisuuteensa, karmaan uskovalle käy näistä jälkimmäinen. Varsinainen kaatumisen aiheuttava isku on ilmeisesti kuitenkin luottaminen väärään jumalaan, henkiin ja opetuksiin. Vaikea sanoa mitään varmaa, koska en näiden asioiden kanssa ole kovinkaan kokenut.


Ilahduttavaa oli huomata uneliaan karmaseurakunnan heräävän keskustelemaan, kun Jumalan nimi mainittiin. Tästä on hyvä jatkaa!

Lue lisää

Olin utelias kuulemaan miten sinä oletat voivasi päättää karmaosastolla jonkun toisen ihmisen aloittaman ketjun. Siispä joudun kommentoimaan:

>otenkin minusta tuntuu, että myös Q pelkää luopua vanhasta, että hänenkin "mystiset" tai mystiset kokemuksensa ovat kovasti varuillaan.

Kokemukset eivät ole eläviä olentoja jotka olisivat jotenkin varuillaan. Arvaan että tässä on nyt taustalla joku uskomuksesi demoneihin, mutta minähän en semmoisiin usko, en varsinkaan omien kokemusteni lähteenä.

>Viestiketjussa näkyi ylempänä melko selvästi hänen suhtautumisessaan oleva ristiriita, kun hän kirjoitti kertakäyttönimimerkeillä. Näitä hän paikkaili myöhemmin, mutta en ole ollenkaan vakuuttunut asiasta. Uskon, että hän lukee tämän viestin, koska hän sisimmässään tietää minun haluavan auttaa.

a) Älä luule että jokainen kertakäyttönikki on minun. Ja kuten jo sanoin aiemmin, vastasin kerran kertakäyttönikille kertakäyttönikillä, kun joku usutti sinua kimppuuni ja kiukustuin että taasko pitäisi aloittaa joku hemmetin 3. maailmansota uskovaisen kanssa vain koska joku ulkopuolinen niin haluaa suureksi huvituksekseen. Jos tämä on sinusta paikkailua, niin laitat näemmä muidenkin syntejä minun piikkiini. Mutta ole sitten uskomatta, jos et usko.

Mitä tulee nikkeilyyn noin yleensä, niin mitä sen on väliä vaikka käyttäisi sataa nikkiä. Se vain harmittaa jos jonkun muun kommentteja pannaan omaan suuhun, joten sikäli kai olisi syytä pääosin pysyä samassa.

b) Valitettavasti en usko sinun haluavan muuta kuin käännyttää. Usko pois, on sitä ennenkin yritetty. Jokaiseen käännyttäjään tulee leima "itsestään erinomaisia kuvitteleva omahyväinen tyyppi", ei sen kummempaa.

c) Mutta on aina kiva kokeilla kuinka pitkään keskustelua voi tai kannattaa jatkaa, jos käännyttäjä valitsee kohteliaisuuksien polun.

>Lopputulema:

Et ole "karman uskosta" ulkopuolisena siinä asemassa että voisit laatia aiheesta lopullisen lopputuleman. En kuitenkaan tarkoita että sitä voisin minäkään laatia, tai yhtään kukaan!

>Palstalla sain käsityksen, että karman lakiin uskovilla on monilla kokemuksia, joiden perusteella he pitävät totena jälleensyntymisoppiaan.

Gyyd.

>Havaitsin, että vaikeimmat esittämäni kysymykset sivuttiin, kuten "miten voi joku opettaa valaistumisesta ja olla edelleen täällä joukossamme valaistumattomana". Jos tietää mitä opettaa ja väittää sillä voitavan saavuttaa jotakin, jompikumpi ei pidä paikkaansa ja sen myötä ei kumpikaan.

Ei kai kukaan täällä mikään opettaja yritä olla, kunhan vain esitämme käsityksemme?

Mutta jos oletat että itse opetat Jeesuksesta, silloinhan sinun täytyy itsesi olla Jeesuksen veroinen, että voit hänestä opettaa. Jos siis käytetään omia kriteerejäsi.

>Ateistit eivät juurikaan kerro yliluonnollisesta. Ateistin selitys olisi psykologisoiva. Tällä palstalla ihmiset ovat kuitenkin samanlaisia, mutta ainakin vaikuttaisivat vähemmän aggressiivisilta kuin jumalattomat. Siinä missä ateisti kompastuu egoonsa ja kaatuu omavoimaisuuteensa, karmaan uskovalle käy näistä jälkimmäinen. Varsinainen kaatumisen aiheuttava isku on ilmeisesti kuitenkin luottaminen väärään jumalaan, henkiin ja opetuksiin. Vaikea sanoa mitään varmaa, koska en näiden asioiden kanssa ole kovinkaan kokenut.

Itse en usko ihmismäiseen enkä erilliseen jumalaan. Henget eivät minua kiinnosta, nehän vaikuttavat olevan enemmän teidän kristittyjen kamaa enivei. Kirjoja on tullut luettua vino pino, mutta varsinaisia opettajia en ole koskaan tuntenut, joten enpä tiedä voinko sanoa saaneeni "opetuksia". Käytännön kokemuksista tietenkin saa pirusti opetuksia, ja minusta olisi naurettavaa sanoa että elämän eri kokemukset ovat jostain saatanasta tai demoneista lähtöisin.

Aika maltillisesti tosin olet em. typeryyksistä täällä puhunut (siis saatanasta ja demoneista), mistä kiitos. Ja kiva että myönnät ettet ole "kovinkaan kokenut", joskin tyypillistä uskovaisen ylimielisyyttä on havaittavissa - jo siinäkin että tänne tulit, mutta ehkäpä se on nuoruuden synti. Joku tai jotkut(?) täällä olivat sitä mieltä että olet vielä nuori.

>Ilahduttavaa oli huomata uneliaan karmaseurakunnan heräävän keskustelemaan, kun Jumalan nimi mainittiin. Tästä on hyvä jatkaa!

Niin ajatteles, mitään "karmaseurakuntaa" ei olisi ollut olemassakaan, ELLET SINÄ OLISI KOONNUT/LUONUT SITÄ TÄNNE. Näethän että tämä foorumi on ollut aika epäsuosittu, viestejä on pari hassua koko siltä ajalta jonka tämä saitti on ollut olemassa.

Tuskin itsekään olisin kovin kauheasti tänne kirjuutellut, jos en olisi saanut herätettä tuosta lehmittely-kommentistasi. Virnuillen sanoen: en tiedä pitäisikö kiittää vai moittia. :P

Kuuppa kirjoitti:

Olin utelias kuulemaan miten sinä oletat voivasi päättää karmaosastolla jonkun toisen ihmisen aloittaman ketjun. Siispä joudun kommentoimaan:

>otenkin minusta tuntuu, että myös Q pelkää luopua vanhasta, että hänenkin "mystiset" tai mystiset kokemuksensa ovat kovasti varuillaan.

Kokemukset eivät ole eläviä olentoja jotka olisivat jotenkin varuillaan. Arvaan että tässä on nyt taustalla joku uskomuksesi demoneihin, mutta minähän en semmoisiin usko, en varsinkaan omien kokemusteni lähteenä.

>Viestiketjussa näkyi ylempänä melko selvästi hänen suhtautumisessaan oleva ristiriita, kun hän kirjoitti kertakäyttönimimerkeillä. Näitä hän paikkaili myöhemmin, mutta en ole ollenkaan vakuuttunut asiasta. Uskon, että hän lukee tämän viestin, koska hän sisimmässään tietää minun haluavan auttaa.

a) Älä luule että jokainen kertakäyttönikki on minun. Ja kuten jo sanoin aiemmin, vastasin kerran kertakäyttönikille kertakäyttönikillä, kun joku usutti sinua kimppuuni ja kiukustuin että taasko pitäisi aloittaa joku hemmetin 3. maailmansota uskovaisen kanssa vain koska joku ulkopuolinen niin haluaa suureksi huvituksekseen. Jos tämä on sinusta paikkailua, niin laitat näemmä muidenkin syntejä minun piikkiini. Mutta ole sitten uskomatta, jos et usko.

Mitä tulee nikkeilyyn noin yleensä, niin mitä sen on väliä vaikka käyttäisi sataa nikkiä. Se vain harmittaa jos jonkun muun kommentteja pannaan omaan suuhun, joten sikäli kai olisi syytä pääosin pysyä samassa.

b) Valitettavasti en usko sinun haluavan muuta kuin käännyttää. Usko pois, on sitä ennenkin yritetty. Jokaiseen käännyttäjään tulee leima "itsestään erinomaisia kuvitteleva omahyväinen tyyppi", ei sen kummempaa.

c) Mutta on aina kiva kokeilla kuinka pitkään keskustelua voi tai kannattaa jatkaa, jos käännyttäjä valitsee kohteliaisuuksien polun.

>Lopputulema:

Et ole "karman uskosta" ulkopuolisena siinä asemassa että voisit laatia aiheesta lopullisen lopputuleman. En kuitenkaan tarkoita että sitä voisin minäkään laatia, tai yhtään kukaan!

>Palstalla sain käsityksen, että karman lakiin uskovilla on monilla kokemuksia, joiden perusteella he pitävät totena jälleensyntymisoppiaan.

Gyyd.

>Havaitsin, että vaikeimmat esittämäni kysymykset sivuttiin, kuten "miten voi joku opettaa valaistumisesta ja olla edelleen täällä joukossamme valaistumattomana". Jos tietää mitä opettaa ja väittää sillä voitavan saavuttaa jotakin, jompikumpi ei pidä paikkaansa ja sen myötä ei kumpikaan.

Ei kai kukaan täällä mikään opettaja yritä olla, kunhan vain esitämme käsityksemme?

Mutta jos oletat että itse opetat Jeesuksesta, silloinhan sinun täytyy itsesi olla Jeesuksen veroinen, että voit hänestä opettaa. Jos siis käytetään omia kriteerejäsi.

>Ateistit eivät juurikaan kerro yliluonnollisesta. Ateistin selitys olisi psykologisoiva. Tällä palstalla ihmiset ovat kuitenkin samanlaisia, mutta ainakin vaikuttaisivat vähemmän aggressiivisilta kuin jumalattomat. Siinä missä ateisti kompastuu egoonsa ja kaatuu omavoimaisuuteensa, karmaan uskovalle käy näistä jälkimmäinen. Varsinainen kaatumisen aiheuttava isku on ilmeisesti kuitenkin luottaminen väärään jumalaan, henkiin ja opetuksiin. Vaikea sanoa mitään varmaa, koska en näiden asioiden kanssa ole kovinkaan kokenut.

Itse en usko ihmismäiseen enkä erilliseen jumalaan. Henget eivät minua kiinnosta, nehän vaikuttavat olevan enemmän teidän kristittyjen kamaa enivei. Kirjoja on tullut luettua vino pino, mutta varsinaisia opettajia en ole koskaan tuntenut, joten enpä tiedä voinko sanoa saaneeni "opetuksia". Käytännön kokemuksista tietenkin saa pirusti opetuksia, ja minusta olisi naurettavaa sanoa että elämän eri kokemukset ovat jostain saatanasta tai demoneista lähtöisin.

Aika maltillisesti tosin olet em. typeryyksistä täällä puhunut (siis saatanasta ja demoneista), mistä kiitos. Ja kiva että myönnät ettet ole "kovinkaan kokenut", joskin tyypillistä uskovaisen ylimielisyyttä on havaittavissa - jo siinäkin että tänne tulit, mutta ehkäpä se on nuoruuden synti. Joku tai jotkut(?) täällä olivat sitä mieltä että olet vielä nuori.

>Ilahduttavaa oli huomata uneliaan karmaseurakunnan heräävän keskustelemaan, kun Jumalan nimi mainittiin. Tästä on hyvä jatkaa!

Niin ajatteles, mitään "karmaseurakuntaa" ei olisi ollut olemassakaan, ELLET SINÄ OLISI KOONNUT/LUONUT SITÄ TÄNNE. Näethän että tämä foorumi on ollut aika epäsuosittu, viestejä on pari hassua koko siltä ajalta jonka tämä saitti on ollut olemassa.

Tuskin itsekään olisin kovin kauheasti tänne kirjuutellut, jos en olisi saanut herätettä tuosta lehmittely-kommentistasi. Virnuillen sanoen: en tiedä pitäisikö kiittää vai moittia. :P

Lue lisää

Ajatus kulki kerrankin hidasta kirjoitteluani nopeammin. Tarkoitin tietenkin, että ""mystiset" tai mystiset kokemuksensa antavat hänelle aiheen olla kovasti varuillaan"

"Arvaan että tässä on nyt taustalla joku uskomuksesi demoneihin, mutta minähän en semmoisiin usko, en varsinkaan omien kokemusteni lähteenä."
Koetko olevasi täysissä ruumiin ja sielun voimissa saadessasi näitä "muistoja"? Ne eivät kaiketi ole kovin tavallisia höpsöttimien tuotteita. Jos syntyisimme tänne yhä uudestaan, luulisi näiden muisteloiden olevan yhtä yleisiä kuin lomakertomukset.

"Jokaiseen käännyttäjään tulee leima "itsestään erinomaisia kuvitteleva omahyväinen tyyppi", ei sen kummempaa."
Mitä tekemistä evankelioimisella ja omahyväisyydellä on keskenään? Vastaan puolestasi: Ei mitään. Voit miettiä sitäkin, onko ihmisten leimaaminen olemattomin, kevein tai muinkaan perustein oikeutettua.

"Ei kai kukaan täällä mikään opettaja yritä olla, kunhan vain esitämme käsityksemme?"

Raamattu kieltää sen eli ilmeisesti se tarkoittaisi itsensä ylentämistä.


"Mutta on aina kiva kokeilla kuinka pitkään keskustelua voi tai kannattaa jatkaa, jos käännyttäjä valitsee kohteliaisuuksien polun."

Pitäisikö minun ruveta Lumikin äitipuolen peiliksi, mutta välttää seitsemän vuoden onnettomuutta? Kiitos, mutta mieluiten pysyn asialinjalla. Kohteliaisuudet ilman rakkautta ovat pelkkä etiketti, ja pahemmassa tapauksessa mielistelyä. Rakkaus ilman kohteliaisuuksia on suoraselkäisyyttä. Toivottavasti ystävällisyys ja asianmukainen käytös riittävät.


"tyypillistä uskovaisen ylimielisyyttä on havaittavissa..."
Leimakirves heiluu - ja lujaa.

"...- jo siinäkin että tänne tulit, mutta ehkäpä se on nuoruuden synti. Joku tai jotkut(?) täällä olivat sitä mieltä että olet vielä nuori."

Etkös sinä visioinut minut hieman varttuneemmaksi;)



"Niin ajatteles, mitään "karmaseurakuntaa" ei olisi ollut olemassakaan, ELLET SINÄ OLISI KOONNUT/LUONUT SITÄ TÄNNE."
Tuo oli ylilyönti, joten se ei ainakaan sattunut:)

H.H. kirjoitti:

Ajatus kulki kerrankin hidasta kirjoitteluani nopeammin. Tarkoitin tietenkin, että ""mystiset" tai mystiset kokemuksensa antavat hänelle aiheen olla kovasti varuillaan"

"Arvaan että tässä on nyt taustalla joku uskomuksesi demoneihin, mutta minähän en semmoisiin usko, en varsinkaan omien kokemusteni lähteenä."
Koetko olevasi täysissä ruumiin ja sielun voimissa saadessasi näitä "muistoja"? Ne eivät kaiketi ole kovin tavallisia höpsöttimien tuotteita. Jos syntyisimme tänne yhä uudestaan, luulisi näiden muisteloiden olevan yhtä yleisiä kuin lomakertomukset.

"Jokaiseen käännyttäjään tulee leima "itsestään erinomaisia kuvitteleva omahyväinen tyyppi", ei sen kummempaa."
Mitä tekemistä evankelioimisella ja omahyväisyydellä on keskenään? Vastaan puolestasi: Ei mitään. Voit miettiä sitäkin, onko ihmisten leimaaminen olemattomin, kevein tai muinkaan perustein oikeutettua.

"Ei kai kukaan täällä mikään opettaja yritä olla, kunhan vain esitämme käsityksemme?"

Raamattu kieltää sen eli ilmeisesti se tarkoittaisi itsensä ylentämistä.


"Mutta on aina kiva kokeilla kuinka pitkään keskustelua voi tai kannattaa jatkaa, jos käännyttäjä valitsee kohteliaisuuksien polun."

Pitäisikö minun ruveta Lumikin äitipuolen peiliksi, mutta välttää seitsemän vuoden onnettomuutta? Kiitos, mutta mieluiten pysyn asialinjalla. Kohteliaisuudet ilman rakkautta ovat pelkkä etiketti, ja pahemmassa tapauksessa mielistelyä. Rakkaus ilman kohteliaisuuksia on suoraselkäisyyttä. Toivottavasti ystävällisyys ja asianmukainen käytös riittävät.


"tyypillistä uskovaisen ylimielisyyttä on havaittavissa..."
Leimakirves heiluu - ja lujaa.

"...- jo siinäkin että tänne tulit, mutta ehkäpä se on nuoruuden synti. Joku tai jotkut(?) täällä olivat sitä mieltä että olet vielä nuori."

Etkös sinä visioinut minut hieman varttuneemmaksi;)



"Niin ajatteles, mitään "karmaseurakuntaa" ei olisi ollut olemassakaan, ELLET SINÄ OLISI KOONNUT/LUONUT SITÄ TÄNNE."
Tuo oli ylilyönti, joten se ei ainakaan sattunut:)

Lue lisää

Lopusta alkuunpäin.

Käytin isoa kirjaimia koska kursiivia täällä ei pysty käyttämään. Tarkoitus ei ollut satuttaa, vaan huomioida tosiasia. Provokatiivinen aloituksesi lehmistä keräsi kokoon joukon joka ei välttämättä olisi ominpäin tänne kovin paljoa kirjoitellut. Voithan ottaa tästä sulan hattuusi!

Olin niin aiempien mielikuvieni pauloissa, että arvelin sinun olevan vanhempi ihminen, mutta ehkäpä muut ovat oikeassa tässä asiassa. Lopulta sillä ei toki ole merkitystä, koska uskonasioissa pystyy olemaan keskeneräistäkin keskeneräisempi täysin fyysisestä iästä riippumatta.

MITEN (=kursiivi) oikein koet sen että tulet jollekin foorumille heittämään provoja jostakin katsomuksesta ja sitten tuot esille että haluaisit vaihtaa ihmisten uskon kohteeksi Jeesuksen? Jos se ei sinusta ole muiden yläpuolelle asettumista, niin mitä se sitten on? Päätäthän Jeesusta tyrkyttäessäsi tietäväsi paremmin ihmisten omasta puolesta mikä heille on hyväksi.

Yllättyisit ehkä miten monella ihmisellä saattaa olla ed. elämien muistoja. Mutta aikuisuuteen asti ne eivät välttämättä säily, johtuen ympäristön asettamasta paineesta että ei saa puhua liian outoja. Olen itse tuntenut äkkiseltään muistellen 5 - 6 ihmistä joilla on mielikuvia menneistä elämistä, eikä tuossa joukossa ollut vielä edes yhtään netissä kirjoitellutta.

Tässä on niitä vielä lisää:

http://www.childpastlives.org/vBulletin/

Omalta osaltani arvelisin että kyky muistaa sukeutui edellisimmän elämäni traumaattisen kokemuksen vuoksi. Roviokokemuksen seuraaminen oli niin kammottavaa, ettei sitä pystynyt unohtamaan edes siinä vaiheessa missä ilmeisesti tavallisesti mennyt unohtuu, eli syntymishetken aikana. Teorian mukaan syntymä se vasta traumaattinen kokemus onkin, siinä määrin ettei ihminen enää muista "itseään". Joutuu siis aloittamaan täysin puhtaalta pöydältä.

En ole pitkään aikaan nähnyt mitään kovin kummoisia menneistä elämistäni, pääosin visioni tulivat nuorena aikuisena, jolloin olin aika terve päästäni, myöhemmin sitten tuli kaikenlaista masennusta tämän nykyisen elämän tapahtumien vuoksi.

Jotain pientä toki näkyy aina välillä, yleensä osia jostakin kirkosta jonka sisällä olen ilmeisesti viettänyt melkotavalla aikaa noin 600 v sitten. (Ihmekös jos k-uskonto välillä tympii, kun siitä on munkkina ehkä tarpeekseen saanut.)

En välttämättä suosittele kenellekään aloittamaan selvitystyötä menneisyytensä suhteen. Sikäli en pysty mitenkään "lähetyssaarnaamaan" karmaa tai reinkarnaatiota. Ja hölmöähän se olisikin sikäli, että sama kuin paasaisi että "hauki on kala".

Jos sinua kiukuttaa nämä välillä ehkä kärkevätkin kommenttini, niin ota todellakin huomioon, kuten joku taisi jo sanoakin, että sinä tulit tänne eikä joku karmauskovainen kristinuskon palstalle. Vaikka olen minä niilläkin palstoilla joskus pyörinyt, Jeesus-palstalla ja näin päin pois. Kun eihän Jeesus mitään k-uskon omaisuutta ole. Aivan samoin kuin ei karmakaan ole buddhalaisuuden tai hindulaisuuden yksityisomistuksessa. :)

Mutta jos oltaisiin luterilaisuus-, katolilaisuus-, helluntalaisuus- tai mitä näitä onkaan -palstalla niin sitten tietysti pallo olisi lähinnä ko. uskontojen edustajien hallussa, tai sen ainakin pitäisi olla. Kullakin kotikolonsa. (Tämä ei tosin ole varsinaisesti minun, kun en mitään S24:n foorumia nykyään oikein omanani pidä.)

Kuukunanmuna kirjoitti:

Lopusta alkuunpäin.

Käytin isoa kirjaimia koska kursiivia täällä ei pysty käyttämään. Tarkoitus ei ollut satuttaa, vaan huomioida tosiasia. Provokatiivinen aloituksesi lehmistä keräsi kokoon joukon joka ei välttämättä olisi ominpäin tänne kovin paljoa kirjoitellut. Voithan ottaa tästä sulan hattuusi!

Olin niin aiempien mielikuvieni pauloissa, että arvelin sinun olevan vanhempi ihminen, mutta ehkäpä muut ovat oikeassa tässä asiassa. Lopulta sillä ei toki ole merkitystä, koska uskonasioissa pystyy olemaan keskeneräistäkin keskeneräisempi täysin fyysisestä iästä riippumatta.

MITEN (=kursiivi) oikein koet sen että tulet jollekin foorumille heittämään provoja jostakin katsomuksesta ja sitten tuot esille että haluaisit vaihtaa ihmisten uskon kohteeksi Jeesuksen? Jos se ei sinusta ole muiden yläpuolelle asettumista, niin mitä se sitten on? Päätäthän Jeesusta tyrkyttäessäsi tietäväsi paremmin ihmisten omasta puolesta mikä heille on hyväksi.

Yllättyisit ehkä miten monella ihmisellä saattaa olla ed. elämien muistoja. Mutta aikuisuuteen asti ne eivät välttämättä säily, johtuen ympäristön asettamasta paineesta että ei saa puhua liian outoja. Olen itse tuntenut äkkiseltään muistellen 5 - 6 ihmistä joilla on mielikuvia menneistä elämistä, eikä tuossa joukossa ollut vielä edes yhtään netissä kirjoitellutta.

Tässä on niitä vielä lisää:

http://www.childpastlives.org/vBulletin/

Omalta osaltani arvelisin että kyky muistaa sukeutui edellisimmän elämäni traumaattisen kokemuksen vuoksi. Roviokokemuksen seuraaminen oli niin kammottavaa, ettei sitä pystynyt unohtamaan edes siinä vaiheessa missä ilmeisesti tavallisesti mennyt unohtuu, eli syntymishetken aikana. Teorian mukaan syntymä se vasta traumaattinen kokemus onkin, siinä määrin ettei ihminen enää muista "itseään". Joutuu siis aloittamaan täysin puhtaalta pöydältä.

En ole pitkään aikaan nähnyt mitään kovin kummoisia menneistä elämistäni, pääosin visioni tulivat nuorena aikuisena, jolloin olin aika terve päästäni, myöhemmin sitten tuli kaikenlaista masennusta tämän nykyisen elämän tapahtumien vuoksi.

Jotain pientä toki näkyy aina välillä, yleensä osia jostakin kirkosta jonka sisällä olen ilmeisesti viettänyt melkotavalla aikaa noin 600 v sitten. (Ihmekös jos k-uskonto välillä tympii, kun siitä on munkkina ehkä tarpeekseen saanut.)

En välttämättä suosittele kenellekään aloittamaan selvitystyötä menneisyytensä suhteen. Sikäli en pysty mitenkään "lähetyssaarnaamaan" karmaa tai reinkarnaatiota. Ja hölmöähän se olisikin sikäli, että sama kuin paasaisi että "hauki on kala".

Jos sinua kiukuttaa nämä välillä ehkä kärkevätkin kommenttini, niin ota todellakin huomioon, kuten joku taisi jo sanoakin, että sinä tulit tänne eikä joku karmauskovainen kristinuskon palstalle. Vaikka olen minä niilläkin palstoilla joskus pyörinyt, Jeesus-palstalla ja näin päin pois. Kun eihän Jeesus mitään k-uskon omaisuutta ole. Aivan samoin kuin ei karmakaan ole buddhalaisuuden tai hindulaisuuden yksityisomistuksessa. :)

Mutta jos oltaisiin luterilaisuus-, katolilaisuus-, helluntalaisuus- tai mitä näitä onkaan -palstalla niin sitten tietysti pallo olisi lähinnä ko. uskontojen edustajien hallussa, tai sen ainakin pitäisi olla. Kullakin kotikolonsa. (Tämä ei tosin ole varsinaisesti minun, kun en mitään S24:n foorumia nykyään oikein omanani pidä.)

Lue lisää

"Provokatiivinen aloituksesi lehmistä keräsi kokoon joukon joka ei välttämättä olisi ominpäin tänne kovin paljoa kirjoitellut. Voithan ottaa tästä sulan hattuusi!"

Kirjoitin toisella palstalla nikillä, jota ei yhdistetty vakionikkiini. Tämä nikki oli luetumpi kuin H.H. ja lopetin sen silti. Sulkien keräily tokkopa mikään syy on.

"MITEN (=kursiivi) oikein koet sen että tulet jollekin foorumille heittämään provoja jostakin katsomuksesta ja sitten tuot esille että haluaisit vaihtaa ihmisten uskon kohteeksi Jeesuksen?"

Johan minä olen tuohon vastannut. Jos katsomus ei pohjaa mihinkään ja/tai se perustuu lehmäfanitukseen, niin pitäisihän sitä ihmisellä hälytyskellojen soida. Jos ei, niin täytyyhän sitä jonkun laittaa ne moikaamaan.

"Jos se ei sinusta ole muiden yläpuolelle asettumista, niin mitä se sitten on?"

Moikauttamista?

"Päätäthän Jeesusta tyrkyttäessäsi tietäväsi paremmin ihmisten omasta puolesta mikä heille on hyväksi."

Tyrkyttäessäni? Ei minua häiritse tuossa kommentissasi muu kuin sen sisältämät vääriin oletuksiin perustuvat väittämät.



"Olen itse tuntenut äkkiseltään muistellen 5 - 6 ihmistä joilla on mielikuvia menneistä elämistä"

Roolipelit ovat kuulemma suosittuja ja ihmiset ottavat ne tosissaan. Ylikorostunut draamantaju ja tarjoamasi aihepiiri voi puhjeta raflaavina juttuina. Ei niitä kannata ottaa tosissaan, varsinkin jos itse olet alustanut ilmapiirin suotuisaksi.

"myöhemmin sitten tuli kaikenlaista masennusta tämän nykyisen elämän tapahtumien vuoksi"
En halua kiusata.

"Jos sinua kiukuttaa nämä välillä ehkä kärkevätkin kommenttini"

Ei kiukuta, mutta ole varovainen. Netti ei ole paras paikka avautua. Kyllä minä ainakin joskus huomaan, että nyt vain kiukuttelet ja haluat antaa takaisin. Vaikka minä en reagoisi, annat muille tietoa haavoittuvuudestasi, siitä mistä ärsyynnyt, hermostut ja pahoitat mielesi.


Vaikka onnistuisit pahoittamaan toisen mielen, olisitko karmauskon mukaan voittanut mitään?

H.H. kirjoitti:

"Provokatiivinen aloituksesi lehmistä keräsi kokoon joukon joka ei välttämättä olisi ominpäin tänne kovin paljoa kirjoitellut. Voithan ottaa tästä sulan hattuusi!"

Kirjoitin toisella palstalla nikillä, jota ei yhdistetty vakionikkiini. Tämä nikki oli luetumpi kuin H.H. ja lopetin sen silti. Sulkien keräily tokkopa mikään syy on.

"MITEN (=kursiivi) oikein koet sen että tulet jollekin foorumille heittämään provoja jostakin katsomuksesta ja sitten tuot esille että haluaisit vaihtaa ihmisten uskon kohteeksi Jeesuksen?"

Johan minä olen tuohon vastannut. Jos katsomus ei pohjaa mihinkään ja/tai se perustuu lehmäfanitukseen, niin pitäisihän sitä ihmisellä hälytyskellojen soida. Jos ei, niin täytyyhän sitä jonkun laittaa ne moikaamaan.

"Jos se ei sinusta ole muiden yläpuolelle asettumista, niin mitä se sitten on?"

Moikauttamista?

"Päätäthän Jeesusta tyrkyttäessäsi tietäväsi paremmin ihmisten omasta puolesta mikä heille on hyväksi."

Tyrkyttäessäni? Ei minua häiritse tuossa kommentissasi muu kuin sen sisältämät vääriin oletuksiin perustuvat väittämät.



"Olen itse tuntenut äkkiseltään muistellen 5 - 6 ihmistä joilla on mielikuvia menneistä elämistä"

Roolipelit ovat kuulemma suosittuja ja ihmiset ottavat ne tosissaan. Ylikorostunut draamantaju ja tarjoamasi aihepiiri voi puhjeta raflaavina juttuina. Ei niitä kannata ottaa tosissaan, varsinkin jos itse olet alustanut ilmapiirin suotuisaksi.

"myöhemmin sitten tuli kaikenlaista masennusta tämän nykyisen elämän tapahtumien vuoksi"
En halua kiusata.

"Jos sinua kiukuttaa nämä välillä ehkä kärkevätkin kommenttini"

Ei kiukuta, mutta ole varovainen. Netti ei ole paras paikka avautua. Kyllä minä ainakin joskus huomaan, että nyt vain kiukuttelet ja haluat antaa takaisin. Vaikka minä en reagoisi, annat muille tietoa haavoittuvuudestasi, siitä mistä ärsyynnyt, hermostut ja pahoitat mielesi.


Vaikka onnistuisit pahoittamaan toisen mielen, olisitko karmauskon mukaan voittanut mitään?

Lue lisää

Onpas sinulla aika ikävä kuva minusta kun oletat että pyrin pahoittamaan muiden mieliä. En pyri. Mutta selvää on että aika moni kristitty on välillä suuttunut minulle, en kai muuten tappouhkaustakaan olisi saanut. Erikoisempaa kuitenkin oli, kun muuan parikymppinen uskovainen haukkui minut netissä että olen kuulema ilkeä hänen KAVEREILLEEN kun kerron omia pakanallisia näkemyksiäni. Jos olen niin kovaa kamaa ettei kestä juttujani kuulla, niin miksi ne kaveritkin täytyy siihen raahata...? Ihmettelen vieläkin tuota aivoitusta, mutta ehkäpä en vain ymmärrä parikymppisiä enää tässä iässä (keski-ikä lähestyy).

>Jos katsomus ei pohjaa mihinkään ja/tai se perustuu lehmäfanitukseen, niin pitäisihän sitä ihmisellä hälytyskellojen soida. Jos ei, niin täytyyhän sitä jonkun laittaa ne moikaamaan.

Noh, kukaan täällä ei myöntänyt uskovansa päätyvänsä lehmäksi tulevissa elämissä, ja itse kerroin (kai?) uskovani reinkarnaatioon omien menneiden elämien muistojeni vuoksi. Joten molemmat syysi moikuuttaa täällä on nyt käyty läpi, miksi vielä moi'ut? xD

>varsinkin jos itse olet alustanut ilmapiirin suotuisaksi

Jaa. No enpä aina ole. Pari kolme tyyppiä itse spontaanisti kertoi menneistä elämistään ja eräs tapaus ilmaisi minun mielestäni nähneensä menneitä, mutta ateisti-materialistina hän ei itse näin halunnut ajatella. Pari tapausta on toki kertonut menneistä koska on ensin kuullut minulta omista menneistäni, ja siten mieltänyt että se on luvallista. Toinen näistä sittemmin tosin taisi palata kommunismi-agnostisismiin, kun emme enää olleet yhteyksissä.

Kuitenkaan ihan niin merkittävänä ihmisenä en itseäni pidä, että olettaisin kaikkien menneistä puhuvien ihmisten tekevän vain niin joko minun mielikseni tai joko minun aivopeseminäni. Esim. antamassani linkissä on ihmisiä pilvin pimein, joita en tunne ja joihin en voi vaikuttaa...

>Vaikka minä en reagoisi, annat muille tietoa haavoittuvuudestasi, siitä mistä ärsyynnyt, hermostut ja pahoitat mielesi.

No, sittenpähän haavoitun, ärsyynnyn, hermostun ja pahoitan mieleni. Joskus olen ollut sitä mieltä että ehkä sitä samaa oravanpyörää pitää pyörittää niin kauan että mikään ei tunnu enää yhtään miltään. Tämä nyt kumminkaan ei varsinaisesti liity katsomukseeni, vaan siihen millainen luonne minulla on. Tiedän ettei se ole järin häävi.

Salailusta, panttailusta ja itsensä sensuroimisesta en ole järin kiinnostunut. Mutta toki jos minusta tuntuu etten jaksa alkaa mitään debattia k-uskovaisen kanssa, niin teen sen selväksi. Mutta mitään lopullisia päätöksiä en ikinä tee, vaan toimin päivittäin sen mukaan kuin sattuu kulloinkin huvittamaan. Tämä ehkä ihmetyttää ihmisiä jotka elävät laskelmoiden jokaikisen tekonsa ja sanansa.

H.H. kirjoitti:

"välillä ihmettelen, että miten tämäkin raamatun kohta tähänkin asiaan oikein kuuluu?"

Voit varmaan mainita esimerkin. Ajattelen, että Raamatun sanoma ei ole avautunut sinulle, jos muuten pystyt seuraamaan ajatuksiani, mutta siteerauksia et.

"yleisesti voidaan sanoa, että kokenein on usein myös se pätevin"

Job 32
7 Ajattelin: "Puhukoot nuo vanhat, puhukoot viisauden sanoja ne, joilla on takanaan paljon vuosia." [Job 12:12]
8 Mutta henki ihmisen tekee viisaaksi, Kaikkivaltiaan henkäys. [Job 4:12]
9 Ei ikä yksin tuo viisautta, eivät vanhatkaan aina tiedä, mikä on oikein.

"On ihan eri asia olla "päähänpotkittu" 30 vuotta kuin olla päähänpotkittuna 7 päivää. Psykologi varmasti voisi kertoa sinulle paljonkin minua paremmin, miten vuosikymmenten ankarat, traumaattiset kokemukset voivat muokata kenestä tahansa "hirviön". Mitäs jos tätä ryöväriä oli esim. käytetty hyväksi lapsena, hakattu ja kohdeltu muutenkin järkyttävillä tavoilla?"

Jumala on kärsivä jumala. Hän on myötäeläjänä mukana kaikkien ihmisten kärsimyksissä. Nuo muutamat päivät kuvastavat Jumalan surua, kun luotunsa tekevät pahaa toisilleen.

"Sanon, että tämä kommenttini ei ollut mikään tuomio, vaan huomio! ;)"

Puolihuomio, etten sanoisi. Silti ilahduin kokonaan:)



"lueppas Urantia kirjan Jeesuksesta kertova osio. Voit yllättyä, jos nyt kykenet sen lukemaan."
Miksi kyseessä olisi kyky? Pitääkö väärää rahaa käyttää valuuttana ja vakuuttaa muiden olevan väärässä?

Että urantiaa tähän vielä sotketaan...
Sen perusteella tämä seuraava ei kai ollutkaan heitto: "Jos ne onkin ilkeitä ufomiehiä?"


"TV4:n Dr Phil -ohjelmassa 'Hänen Pyhyyttään' Raelia haastateltiin kloonausta koskevan uutisen johdosta. Clonaid -yhtiö oli ilmoittanut kloonanneensa erään nimeltä mainitun lapsen. Haastattelussa 'humanoidi' -tyyliseen kampaukseen sonnustautunut Rael kertoi uskovansa, että avaruusolennot ovat luoneet ihmisen edistyneellä geenitekniikallaan. Häneltä kysyttiin missä kloonattu lapsi on, kun kukaan ei ole sitä nähnyt. Rael ei tiennyt, mutta sanoi uskovansa uutiseen.
- "Ette tiedä, vaikka olitte perustamassa yhtiötä?"
- "Olin alussa, mutta en ole enää yhteydessä siihen", väitti Rael.
- "Kuka teidät on julistanut pyhäksi?" , häneltä kysyttiin.
- "Ettehän te kysyisi paaviltakaan, kuka hänet on julistanut pyhäksi."
- "Voisin hyvinkin kysyä, mutta nyt kysyn teiltä!"
- "Minä olen Rael-uskonnon paavi. Kysymyksenne loukkaa minua" , totesi Rael ja lopetti keskustelun. Tämä haastattelu kertoi paljon sekä Raelista että kyseisen uskonnon luonteesta."

Sama alkukielellä:
http://www.drphil.com/shows/show/127/



"Henkivaltojen kanssa olen ollut sen verran tekemisissä, että en niitä epäile. Tämänhän sinulle tunnustinkin. Omat käsitykseni niistä eivät vaan mene ihan yksi yhteen raamatun kanssa."

Käsi sydämelle: Pystytkö omassa voimassasi, tai "hyvän hengen" opastuksella erottamaan näiden todellista hyvyyttä tai pahuutta? Miksi olisit oman käsityksesi varassa? Etkö saa rukoilla Kristukselta syntejäsi anteeksi? On ihmisiä, joille rukoilu on muodostunut lähes mahdottomaksi. Olen joskus rukoillut erään saatananpalvojan kanssa, kun tämä oli elämässään siinä pisteessä, että ymmärsi vanhan menon täytyvän loppua. Hän kertoi ettei voinut itse rukoilla omatoimisesti, koska rituaaleissaan käytetyt rukoukset ovat irvikuvia kristillisistä rukouksista. Ehkäpä hän lisäksi halusi, että hänen ei tarvitse yksin joutua tilanteeseen johon hänen vanha mestarinsa ei tätä olisi millään halunnut päästää.

Jotenkin minusta tuntuu, että myös Q pelkää luopua vanhasta, että hänenkin "mystiset" tai mystiset kokemuksensa ovat kovasti varuillaan. Viestiketjussa näkyi ylempänä melko selvästi hänen suhtautumisessaan oleva ristiriita, kun hän kirjoitti kertakäyttönimimerkeillä. Näitä hän paikkaili myöhemmin, mutta en ole ollenkaan vakuuttunut asiasta. Uskon, että hän lukee tämän viestin, koska hän sisimmässään tietää minun haluavan auttaa.



Lopputulema:

Palstalla sain käsityksen, että karman lakiin uskovilla on monilla kokemuksia, joiden perusteella he pitävät totena jälleensyntymisoppiaan. Havaitsin, että vaikeimmat esittämäni kysymykset sivuttiin, kuten "miten voi joku opettaa valaistumisesta ja olla edelleen täällä joukossamme valaistumattomana". Jos tietää mitä opettaa ja väittää sillä voitavan saavuttaa jotakin, jompikumpi ei pidä paikkaansa ja sen myötä ei kumpikaan.

Ateistit eivät juurikaan kerro yliluonnollisesta. Ateistin selitys olisi psykologisoiva. Tällä palstalla ihmiset ovat kuitenkin samanlaisia, mutta ainakin vaikuttaisivat vähemmän aggressiivisilta kuin jumalattomat. Siinä missä ateisti kompastuu egoonsa ja kaatuu omavoimaisuuteensa, karmaan uskovalle käy näistä jälkimmäinen. Varsinainen kaatumisen aiheuttava isku on ilmeisesti kuitenkin luottaminen väärään jumalaan, henkiin ja opetuksiin. Vaikea sanoa mitään varmaa, koska en näiden asioiden kanssa ole kovinkaan kokenut.


Ilahduttavaa oli huomata uneliaan karmaseurakunnan heräävän keskustelemaan, kun Jumalan nimi mainittiin. Tästä on hyvä jatkaa!

Lue lisää

En todellkaan jaksa ruveta edellisiä tekstejä selaamaan. Myönnän toki, että tyylisi yhdistellä raamatunkohtia, ei ole mikään raflaavin, kun sitä moniin muihin "uskoviin" täällä vertaa.

Niin, ei se ikä yksin sitä viisautta tuokkaan. Ihan lapsenako minua pidät? Sai...sai.....sai...

Kun ei tuota saivarteluasi oikein jaksaisi. Laitetaan tämäkin taas nuoruutesi piikkiin, vaikka ei se vanhakaan mitään mistään tiedä! Huoh...

Unohdetaan Urantiat, juu. Eksytystä!

En ole "ufo-uskovainen". Pahoittelen, että et ymmärtänyt huumoriani. En ole mistään Rael-uskonnostakaan koskaan kuullutkaan.

Juu, olen minä riivattukin, enkä osaa rukoilla Jeesustakaan. Henkien erottelemisesta olen oppinut, että hedelmistään ne pirutkin tunnetaan. Kai minun pirun riivaamana pitäisi saada paljon mainetta, kunniaa ja mammonaa? Missä ne vaan vielä viipyy? Piru tais Jeesuksellekkin luvata, että saa kaikki palatsit ja muutkin pömpelit, jos vaan häntä suostuu kumartamaan! Diiliähän jäi tekemättä!

Oletkos joku "menestysteologi", joka uskookin, että maallinen mammonakin on vain selvä osoitus Jumalan suosioista? Jos olet, niin sitten voitkin varmaan sanoa, että köyhyytenikin johtuu vain väärien henkien suosimisesta. Jeesus tais olla ainakin sitä mieltä, että rikkaat ei siitä neulansilmästä läpi mene ja ainakin sen perusteella tässä oltais kovasti sinne paratiisiinkin menossa! ;-P

Mihinkäs "jedi-tarustoon" tämä ex-saatananpalvojasi oikein kuului? "Hänen entinen "mestarinsa" ei sallisi tätä..." Heh heh ja hah hah!

No, okei. Kyllähän sadut voi kovasti pelottaakkin, varsinkin 5-vuotiaan tasolla olevaa. Minun kokemukseni mukaan pirut ärsyyntyy pahiten, kun niille nauretaan ja niitä pilkataan. Sitä ne ei kestä. Ymmärrän, että monia pelottaa, mutta pelko on nimenomaan se "voima" jolla henkimaailma pystyy ihmisiä manipuloimaan. Tätä ei taideta raamatussa "opettaa"? Minähän en pelkää mitään veemäisiä henkiä, sen enempää kuin veemäisiä ihmisiäkään. Sääliä sellaisia vaan pitää, ja vaikka sääli onkin sairaus, niin sen ne todellakin ansaitsee!

Jos sulle jokin känninen pulihamppari tulee kadulla päätään aukomaan, niin juoksetko peloissasi karkuun, vai annatko hänen kuulla kunniansa? Demonitkin on vaan henkimaailman "pulihamppareita" kaikki tyynni! Jos ihmiskunta vaan tämänkin asian jonain päivänä tajuaisi, niin hyvä olisi.

Mitä Q:n tulee, niin häntä terävämpää kirjoittajaa saa täältä etsiä. Huvittaa koko provoilusi, joka jo alkoi aivan naurettavalla ja absurdilla tavalla väittäessäsi meitä "lehmäuskovaisiksi" tai jotain sinne päin. Minun "lehmäuskoani" et ole ainakaan mitenkään kyennyt jutuillasi horjuuttamaan. Odotan aina, että tulisi kerrankin joku sellainen josta saisi uusia ajatuksia oman uskoni kritisoimiseksi. Usko tai älä, mutta minua kiinnostaa vain ja ainoastaan totuus, ihan sama kuka sen totuuden tulee sanomaan, mutta valitettavasti se et taida olla vielä sinä. En tiedä kuvitteletko todellakin olevasi ensimmäinen täällä, joka tulee haukkumaan, anteeksi siis "kritisoimaan" näkemyksiämme?
Tuokin kysymyksesi, että: "Miksi kukaan ei muista niitä edellisiä elämiään?" on erittäin usein kysytty kysymys!

Vastaan nyt ihan huvikseni näin:

A) Kuka täällä muistaa edes kunnolla enää eilistä päivääkään, niin miten sitten ihmeessä edellistä elämäänsä?

B) Joillakin on todellakin "muistoja" edellisistä elämistään. On olemassa regressioterapia, jossa ihmisiä on palautettu edellsiin elämiin. Netistä löytyy kyllä juttua, jos vaan yhtään viitsit asiaan syventyä. Ymmärrän toki jos et pysty mihinkään "eksytykseen" tutustua, mutta eikö "vihollisen" taktiikoihin kannattaisi aina tutustua perusteellisesti? Voisit tulla paremmaksi "väittelijäksikin"! ;-P

http://www.spiritreleasement.org/intro/pltintro.html

C) Edellisten elämien muistelussa ei ole paljoakaan mieltä, sillä "mitä, missä ja milloin" on yleensä merkityksetöntä. Poikkeuksena kuitenkin on ollut raportoituja entisten elämien traumoja, joissa regressiohypnoosissa "potilas" on palautettu aiempaan elämään jossa trauma sai alkunsa. Esimerkkinä nainen, joka pelkäsi vettä, siitä syystä, että oli hukkunut yhdessä elämässään . Hän oli nähnyt uudestaan regressiossa tuon tapahtuman edellisestä elämästään ja päässyt traumastaan eroon. Mainittakoon, että tämä ihminen ei ollut millään lailla edes kiinnostunut edellisistä elämistään, eikä hänestä tullut mitään jälleensyntymä uskovaista, vaikka pääsikin eroon traumastaan. Ihminen on sellainen kuin on, johtuen osaksi tietysti aiemmista elämistään ja osaksi tottakai myös nykyisestä elämästään. Itse olen todellakin sitä mieltä, että edellisten elämien kaivelusta on aika vähän mitään hyötyä suurimmalle osalle ihmisistä. Tietysti jos hyöty olisi suurempi, niin silloin ihmiset myös entisiä elämiään enemmänkin muistaisivat. Aina on joukossa tietenkin poikkeuksia, joille muistaminen on jopa hyödyksi.

D) Kaikkilla on elämiä takanaan, joista ei todellakaan voi olla kovinkaan ylpeä! Onko mitään järkeä muistaa olleensa Hitler, Stalin, Idi Amin tai joku muista historian suurimmista murhamiehistä? Ehkä joku heistäkin muistaa jotain menneisyydestään ja karman mukaisesti joutuu nyt kärsimään kovastikkin edellisen elämän "synneistä". Minusta tämä on kuitenkin nimenomaan "armon" osoitus, että hekin ovat syntyneet uudestaan ihmisiksi, eivätkä joutuneet mihinkään helvetteihin. Kyllä se "helvetti" voidaan kokea ihan tässä maallisessa elämässäkin. Jonain päivänä heidänkin karmansa on "puhdas", kuin valkoinen vaate! Kukaan ei ole kuitenkaan täällä syytön, koska kaikille on kertynyt ihan tarpeeksi omaakin karmaa, vaikka niin helposti kaikki "paha" halutaan aina projisoidakkin suuriin "pahiksiin"!

Tässä nyt muutama kohta miksi emme yleensä muista edellisiä elämiämme. Jos aihe kiinostaa, niin netistä ja kirjakaupasta löytyy kyllä aiheeseen liittyvää materiaalia. Tuskin sinua kiinostaa mikään oman "totuutesi" kanssa ristiriidassa oleva informaatio mutta jos oikeasti aiot "skabaan" meidät haastaa niin silloin olisi hyvä tehdä ensin perustellinen "tutkimus" asiosta. Mikään "lehmäpelleily" ei pitkälle riitä, muuta kuin paljastaa vaan ihmisen oman tietämättömyyden.

Kovastippa haluat ajatella, että olemme "pakanoita" jotka eivät tiedä raamatusta yhtään mitään. Haloo! Missä keskiajalla sä meidän kuvittelet oikein elävän? Taidat itse elää siellä keski-ajalla ja kuvitella, että niinhän me kaikki muutkin? Kyllä tämä kristillisyyskin on kuule nähty täällä moneen kertaan ja monelta eri kantilta. Osa kristityistä on ihan oikeassa uskossa, joka on varmasti heille itselleen ihan oikea ratkaisu tässä elämässään. Sitten on heitä, jotka ovat aivan tuuliajoilla. Onneksi suurin osa heistäkin järkiintyy, kun elämänkokemus opettaa heillekkin vähän "tosielämän" asioita, kuten nyt vaikkapa suvaitsevaisuutta, empatiakykyä ja nöyryyttä elämän edessä. Ootkos koskaan kuullut näistä? Joe et ole, niin jonain päivänä olet! En usko, että olisit niin tyhmä, ettei edes ikä sinua viisastaisi, ihan terävältä ja fiksultakun vaikutat. Itseasiassa olen sinussa havaitsevani paljon herkkyyttäkin "kovan" kuoresi alla. Olen aistivani myös jonkinsortin epätoivoa, mihin tietenkin viittaa väittelyhaluisuutesikin. Tunnut myös epävarmalta ja haluat selvästi tämän netin kautta tehdä itsestäsi varmemman ja lujittaa omaa uskoasi mahdollisimman paljon. Anteeksi vaan, mutta nyt kyllä vähän lyöt päätäsi vaan seinään.

Jaa, että täällä oikein "opetetaan" valaistumista yms? No HEH-HEH ja HUH-HUH! Q mainitsi, ettemme me täällä koe olevamme mitään "opettajia". Vastataan toki näkemyksistämme jos niitä kysytään tai halutaan kritisoidakkin. Ja, että oikein "kaadutaan omavoimaisuuteemme"? Joo, no mulla on kyllä sellanen "kirous", että jos nenäni nousee liian pystyyn, kävelen tuolla kadulla päin tolppia ja putoilen kaiken maailman kuoppiin. En kuitenkaan koe itseäni "henkisesti" enää miksikään pikkuvauvaksi, jota pitäs kokoajan taluttaa, ettei pikkupikku pipiä, vaan pikkupikku jalkaan tai kätöseen tulis. Jumalakin kuulemma auttaa niitä, jotka auttavat itse itseään, eivätkä vaan kokoajan hänelle kaikesta täällä vastaan marise!

Koetas vähän nyt skarpata! ;-P

Ganda kirjoitti:

En todellkaan jaksa ruveta edellisiä tekstejä selaamaan. Myönnän toki, että tyylisi yhdistellä raamatunkohtia, ei ole mikään raflaavin, kun sitä moniin muihin "uskoviin" täällä vertaa.

Niin, ei se ikä yksin sitä viisautta tuokkaan. Ihan lapsenako minua pidät? Sai...sai.....sai...

Kun ei tuota saivarteluasi oikein jaksaisi. Laitetaan tämäkin taas nuoruutesi piikkiin, vaikka ei se vanhakaan mitään mistään tiedä! Huoh...

Unohdetaan Urantiat, juu. Eksytystä!

En ole "ufo-uskovainen". Pahoittelen, että et ymmärtänyt huumoriani. En ole mistään Rael-uskonnostakaan koskaan kuullutkaan.

Juu, olen minä riivattukin, enkä osaa rukoilla Jeesustakaan. Henkien erottelemisesta olen oppinut, että hedelmistään ne pirutkin tunnetaan. Kai minun pirun riivaamana pitäisi saada paljon mainetta, kunniaa ja mammonaa? Missä ne vaan vielä viipyy? Piru tais Jeesuksellekkin luvata, että saa kaikki palatsit ja muutkin pömpelit, jos vaan häntä suostuu kumartamaan! Diiliähän jäi tekemättä!

Oletkos joku "menestysteologi", joka uskookin, että maallinen mammonakin on vain selvä osoitus Jumalan suosioista? Jos olet, niin sitten voitkin varmaan sanoa, että köyhyytenikin johtuu vain väärien henkien suosimisesta. Jeesus tais olla ainakin sitä mieltä, että rikkaat ei siitä neulansilmästä läpi mene ja ainakin sen perusteella tässä oltais kovasti sinne paratiisiinkin menossa! ;-P

Mihinkäs "jedi-tarustoon" tämä ex-saatananpalvojasi oikein kuului? "Hänen entinen "mestarinsa" ei sallisi tätä..." Heh heh ja hah hah!

No, okei. Kyllähän sadut voi kovasti pelottaakkin, varsinkin 5-vuotiaan tasolla olevaa. Minun kokemukseni mukaan pirut ärsyyntyy pahiten, kun niille nauretaan ja niitä pilkataan. Sitä ne ei kestä. Ymmärrän, että monia pelottaa, mutta pelko on nimenomaan se "voima" jolla henkimaailma pystyy ihmisiä manipuloimaan. Tätä ei taideta raamatussa "opettaa"? Minähän en pelkää mitään veemäisiä henkiä, sen enempää kuin veemäisiä ihmisiäkään. Sääliä sellaisia vaan pitää, ja vaikka sääli onkin sairaus, niin sen ne todellakin ansaitsee!

Jos sulle jokin känninen pulihamppari tulee kadulla päätään aukomaan, niin juoksetko peloissasi karkuun, vai annatko hänen kuulla kunniansa? Demonitkin on vaan henkimaailman "pulihamppareita" kaikki tyynni! Jos ihmiskunta vaan tämänkin asian jonain päivänä tajuaisi, niin hyvä olisi.

Mitä Q:n tulee, niin häntä terävämpää kirjoittajaa saa täältä etsiä. Huvittaa koko provoilusi, joka jo alkoi aivan naurettavalla ja absurdilla tavalla väittäessäsi meitä "lehmäuskovaisiksi" tai jotain sinne päin. Minun "lehmäuskoani" et ole ainakaan mitenkään kyennyt jutuillasi horjuuttamaan. Odotan aina, että tulisi kerrankin joku sellainen josta saisi uusia ajatuksia oman uskoni kritisoimiseksi. Usko tai älä, mutta minua kiinnostaa vain ja ainoastaan totuus, ihan sama kuka sen totuuden tulee sanomaan, mutta valitettavasti se et taida olla vielä sinä. En tiedä kuvitteletko todellakin olevasi ensimmäinen täällä, joka tulee haukkumaan, anteeksi siis "kritisoimaan" näkemyksiämme?
Tuokin kysymyksesi, että: "Miksi kukaan ei muista niitä edellisiä elämiään?" on erittäin usein kysytty kysymys!

Vastaan nyt ihan huvikseni näin:

A) Kuka täällä muistaa edes kunnolla enää eilistä päivääkään, niin miten sitten ihmeessä edellistä elämäänsä?

B) Joillakin on todellakin "muistoja" edellisistä elämistään. On olemassa regressioterapia, jossa ihmisiä on palautettu edellsiin elämiin. Netistä löytyy kyllä juttua, jos vaan yhtään viitsit asiaan syventyä. Ymmärrän toki jos et pysty mihinkään "eksytykseen" tutustua, mutta eikö "vihollisen" taktiikoihin kannattaisi aina tutustua perusteellisesti? Voisit tulla paremmaksi "väittelijäksikin"! ;-P

http://www.spiritreleasement.org/intro/pltintro.html

C) Edellisten elämien muistelussa ei ole paljoakaan mieltä, sillä "mitä, missä ja milloin" on yleensä merkityksetöntä. Poikkeuksena kuitenkin on ollut raportoituja entisten elämien traumoja, joissa regressiohypnoosissa "potilas" on palautettu aiempaan elämään jossa trauma sai alkunsa. Esimerkkinä nainen, joka pelkäsi vettä, siitä syystä, että oli hukkunut yhdessä elämässään . Hän oli nähnyt uudestaan regressiossa tuon tapahtuman edellisestä elämästään ja päässyt traumastaan eroon. Mainittakoon, että tämä ihminen ei ollut millään lailla edes kiinnostunut edellisistä elämistään, eikä hänestä tullut mitään jälleensyntymä uskovaista, vaikka pääsikin eroon traumastaan. Ihminen on sellainen kuin on, johtuen osaksi tietysti aiemmista elämistään ja osaksi tottakai myös nykyisestä elämästään. Itse olen todellakin sitä mieltä, että edellisten elämien kaivelusta on aika vähän mitään hyötyä suurimmalle osalle ihmisistä. Tietysti jos hyöty olisi suurempi, niin silloin ihmiset myös entisiä elämiään enemmänkin muistaisivat. Aina on joukossa tietenkin poikkeuksia, joille muistaminen on jopa hyödyksi.

D) Kaikkilla on elämiä takanaan, joista ei todellakaan voi olla kovinkaan ylpeä! Onko mitään järkeä muistaa olleensa Hitler, Stalin, Idi Amin tai joku muista historian suurimmista murhamiehistä? Ehkä joku heistäkin muistaa jotain menneisyydestään ja karman mukaisesti joutuu nyt kärsimään kovastikkin edellisen elämän "synneistä". Minusta tämä on kuitenkin nimenomaan "armon" osoitus, että hekin ovat syntyneet uudestaan ihmisiksi, eivätkä joutuneet mihinkään helvetteihin. Kyllä se "helvetti" voidaan kokea ihan tässä maallisessa elämässäkin. Jonain päivänä heidänkin karmansa on "puhdas", kuin valkoinen vaate! Kukaan ei ole kuitenkaan täällä syytön, koska kaikille on kertynyt ihan tarpeeksi omaakin karmaa, vaikka niin helposti kaikki "paha" halutaan aina projisoidakkin suuriin "pahiksiin"!

Tässä nyt muutama kohta miksi emme yleensä muista edellisiä elämiämme. Jos aihe kiinostaa, niin netistä ja kirjakaupasta löytyy kyllä aiheeseen liittyvää materiaalia. Tuskin sinua kiinostaa mikään oman "totuutesi" kanssa ristiriidassa oleva informaatio mutta jos oikeasti aiot "skabaan" meidät haastaa niin silloin olisi hyvä tehdä ensin perustellinen "tutkimus" asiosta. Mikään "lehmäpelleily" ei pitkälle riitä, muuta kuin paljastaa vaan ihmisen oman tietämättömyyden.

Kovastippa haluat ajatella, että olemme "pakanoita" jotka eivät tiedä raamatusta yhtään mitään. Haloo! Missä keskiajalla sä meidän kuvittelet oikein elävän? Taidat itse elää siellä keski-ajalla ja kuvitella, että niinhän me kaikki muutkin? Kyllä tämä kristillisyyskin on kuule nähty täällä moneen kertaan ja monelta eri kantilta. Osa kristityistä on ihan oikeassa uskossa, joka on varmasti heille itselleen ihan oikea ratkaisu tässä elämässään. Sitten on heitä, jotka ovat aivan tuuliajoilla. Onneksi suurin osa heistäkin järkiintyy, kun elämänkokemus opettaa heillekkin vähän "tosielämän" asioita, kuten nyt vaikkapa suvaitsevaisuutta, empatiakykyä ja nöyryyttä elämän edessä. Ootkos koskaan kuullut näistä? Joe et ole, niin jonain päivänä olet! En usko, että olisit niin tyhmä, ettei edes ikä sinua viisastaisi, ihan terävältä ja fiksultakun vaikutat. Itseasiassa olen sinussa havaitsevani paljon herkkyyttäkin "kovan" kuoresi alla. Olen aistivani myös jonkinsortin epätoivoa, mihin tietenkin viittaa väittelyhaluisuutesikin. Tunnut myös epävarmalta ja haluat selvästi tämän netin kautta tehdä itsestäsi varmemman ja lujittaa omaa uskoasi mahdollisimman paljon. Anteeksi vaan, mutta nyt kyllä vähän lyöt päätäsi vaan seinään.

Jaa, että täällä oikein "opetetaan" valaistumista yms? No HEH-HEH ja HUH-HUH! Q mainitsi, ettemme me täällä koe olevamme mitään "opettajia". Vastataan toki näkemyksistämme jos niitä kysytään tai halutaan kritisoidakkin. Ja, että oikein "kaadutaan omavoimaisuuteemme"? Joo, no mulla on kyllä sellanen "kirous", että jos nenäni nousee liian pystyyn, kävelen tuolla kadulla päin tolppia ja putoilen kaiken maailman kuoppiin. En kuitenkaan koe itseäni "henkisesti" enää miksikään pikkuvauvaksi, jota pitäs kokoajan taluttaa, ettei pikkupikku pipiä, vaan pikkupikku jalkaan tai kätöseen tulis. Jumalakin kuulemma auttaa niitä, jotka auttavat itse itseään, eivätkä vaan kokoajan hänelle kaikesta täällä vastaan marise!

Koetas vähän nyt skarpata! ;-P

Lue lisää

Kohtuullisen intohimoinen viesti sinulta. Nyt päivän askareet kutsuvat, joten palaan myöhemmin asiaan.

Koetahan rauhoittua.

Kuukkeli kirjoitti:

Onpas sinulla aika ikävä kuva minusta kun oletat että pyrin pahoittamaan muiden mieliä. En pyri. Mutta selvää on että aika moni kristitty on välillä suuttunut minulle, en kai muuten tappouhkaustakaan olisi saanut. Erikoisempaa kuitenkin oli, kun muuan parikymppinen uskovainen haukkui minut netissä että olen kuulema ilkeä hänen KAVEREILLEEN kun kerron omia pakanallisia näkemyksiäni. Jos olen niin kovaa kamaa ettei kestä juttujani kuulla, niin miksi ne kaveritkin täytyy siihen raahata...? Ihmettelen vieläkin tuota aivoitusta, mutta ehkäpä en vain ymmärrä parikymppisiä enää tässä iässä (keski-ikä lähestyy).

>Jos katsomus ei pohjaa mihinkään ja/tai se perustuu lehmäfanitukseen, niin pitäisihän sitä ihmisellä hälytyskellojen soida. Jos ei, niin täytyyhän sitä jonkun laittaa ne moikaamaan.

Noh, kukaan täällä ei myöntänyt uskovansa päätyvänsä lehmäksi tulevissa elämissä, ja itse kerroin (kai?) uskovani reinkarnaatioon omien menneiden elämien muistojeni vuoksi. Joten molemmat syysi moikuuttaa täällä on nyt käyty läpi, miksi vielä moi'ut? xD

>varsinkin jos itse olet alustanut ilmapiirin suotuisaksi

Jaa. No enpä aina ole. Pari kolme tyyppiä itse spontaanisti kertoi menneistä elämistään ja eräs tapaus ilmaisi minun mielestäni nähneensä menneitä, mutta ateisti-materialistina hän ei itse näin halunnut ajatella. Pari tapausta on toki kertonut menneistä koska on ensin kuullut minulta omista menneistäni, ja siten mieltänyt että se on luvallista. Toinen näistä sittemmin tosin taisi palata kommunismi-agnostisismiin, kun emme enää olleet yhteyksissä.

Kuitenkaan ihan niin merkittävänä ihmisenä en itseäni pidä, että olettaisin kaikkien menneistä puhuvien ihmisten tekevän vain niin joko minun mielikseni tai joko minun aivopeseminäni. Esim. antamassani linkissä on ihmisiä pilvin pimein, joita en tunne ja joihin en voi vaikuttaa...

>Vaikka minä en reagoisi, annat muille tietoa haavoittuvuudestasi, siitä mistä ärsyynnyt, hermostut ja pahoitat mielesi.

No, sittenpähän haavoitun, ärsyynnyn, hermostun ja pahoitan mieleni. Joskus olen ollut sitä mieltä että ehkä sitä samaa oravanpyörää pitää pyörittää niin kauan että mikään ei tunnu enää yhtään miltään. Tämä nyt kumminkaan ei varsinaisesti liity katsomukseeni, vaan siihen millainen luonne minulla on. Tiedän ettei se ole järin häävi.

Salailusta, panttailusta ja itsensä sensuroimisesta en ole järin kiinnostunut. Mutta toki jos minusta tuntuu etten jaksa alkaa mitään debattia k-uskovaisen kanssa, niin teen sen selväksi. Mutta mitään lopullisia päätöksiä en ikinä tee, vaan toimin päivittäin sen mukaan kuin sattuu kulloinkin huvittamaan. Tämä ehkä ihmetyttää ihmisiä jotka elävät laskelmoiden jokaikisen tekonsa ja sanansa.

Lue lisää

keskenänne? Ganda vaikuttaa tällä hetkellä epätasapainoiselta, sinun otteesi on parantunut.


"Onpas sinulla aika ikävä kuva minusta kun oletat että pyrin pahoittamaan muiden mieliä."

Kurkkaapa aloitusviestisi. Selitätkö sen nyt pois?


"miksi vielä moi'ut? xD"
Vieläkään en ole saanut selkeätä vastausta siihen, mitä järkeä tuossa touhussa on, ja vielä vähemmän siihen mihin tuo touhu pohjaa, jos kerran ei vanhaan lehmäuskontoon tai jonkun riemukkaaseen älynväläykseen viime vuosilta. Joskopa nyt, kun jo olen näin teitä hätistellyt?

"Tämä nyt kumminkaan ei varsinaisesti liity katsomukseeni, vaan siihen millainen luonne minulla on. Tiedän ettei se ole järin häävi."

Kristillinen näkemys on, että luontosi on maailmasta, mutta ihana persoonasi odottaa vielä syntymistään - ihan jo tässä elämässä.

H.H. kirjoitti:

keskenänne? Ganda vaikuttaa tällä hetkellä epätasapainoiselta, sinun otteesi on parantunut.


"Onpas sinulla aika ikävä kuva minusta kun oletat että pyrin pahoittamaan muiden mieliä."

Kurkkaapa aloitusviestisi. Selitätkö sen nyt pois?


"miksi vielä moi'ut? xD"
Vieläkään en ole saanut selkeätä vastausta siihen, mitä järkeä tuossa touhussa on, ja vielä vähemmän siihen mihin tuo touhu pohjaa, jos kerran ei vanhaan lehmäuskontoon tai jonkun riemukkaaseen älynväläykseen viime vuosilta. Joskopa nyt, kun jo olen näin teitä hätistellyt?

"Tämä nyt kumminkaan ei varsinaisesti liity katsomukseeni, vaan siihen millainen luonne minulla on. Tiedän ettei se ole järin häävi."

Kristillinen näkemys on, että luontosi on maailmasta, mutta ihana persoonasi odottaa vielä syntymistään - ihan jo tässä elämässä.

Lue lisää

Jaahas, että oikeen lääkitykseen vetoamista?

Huomaatko Q, että ei Beon jutut olekkaan ihan tuulesta temmattuja, kun puhuu ihmisistä, jotka käyttvät henkistä väkivaltaa alhaisesti juuri leimaamalla muut hulluiksi, joiden lääkitys ei ole kohdallaan.

Hellu ei tietenkään tiedä kuka Beo on. Pitäskö sille sanoa, että käypi Idän uskonnot palstalla vähän kattomassa. Tjaa... onkohan se ihan fiksua näin "kutsua" häntä sinnekkin? :-O

Ja en ole vaihtanut lääkitystäni Q:n kanssa. Syön edelleen samaa lääkettä, jota olen syönyt viimeiset 15 vuotta.

ALhaista! :-O

H.H. kirjoitti:

keskenänne? Ganda vaikuttaa tällä hetkellä epätasapainoiselta, sinun otteesi on parantunut.


"Onpas sinulla aika ikävä kuva minusta kun oletat että pyrin pahoittamaan muiden mieliä."

Kurkkaapa aloitusviestisi. Selitätkö sen nyt pois?


"miksi vielä moi'ut? xD"
Vieläkään en ole saanut selkeätä vastausta siihen, mitä järkeä tuossa touhussa on, ja vielä vähemmän siihen mihin tuo touhu pohjaa, jos kerran ei vanhaan lehmäuskontoon tai jonkun riemukkaaseen älynväläykseen viime vuosilta. Joskopa nyt, kun jo olen näin teitä hätistellyt?

"Tämä nyt kumminkaan ei varsinaisesti liity katsomukseeni, vaan siihen millainen luonne minulla on. Tiedän ettei se ole järin häävi."

Kristillinen näkemys on, että luontosi on maailmasta, mutta ihana persoonasi odottaa vielä syntymistään - ihan jo tässä elämässä.

Lue lisää

Yleensä kun näihin lääkitysjuttuihin lähdetään, se on osoitus siitä että kommentoija ei enää parempaakaan keksi. Viimeisimmästä ommentistasi Gandalle kyllä jo saattoikin päätellä että sinulta on eväät loppu.

Mutta kerronpa sinulle erään salaisuuden. Lueskelin tuon aloitukseni ja tuumailin kertomaani:

>Olen oppinut sen että tarpeeksi älykäs, ovela ja näppärä taktikko voi tehdä vaikka mustasta valkoisen vääntämällä ja vääntämällä siihen asti että toiset luovuttavat kyllästyneenä. Tuollaisesta kisailusta lopputuloksena on itseään täynnä olevan ihmisen entistä suurempi vakuuttuneisuus omasta erinomaisuudestaan.<

Tajusin nyt että tämähän kuulosti siltä kuin puhuisin itsestäni tuolla "tarpeeksi" plää plää pläällä. Olen kyllä saanut aika usein ihmisiä kyllästyneeksi, mutta vääntämiseen tapasin pettyä monen monta kertaa kun havaitsin että en ole itse tarpeeksi älykäs, ovela enkä näppärä.

Siinä se salaisuus. Olen monta kertaa havainnut kun että oikein HC-vääntäjät lähtevät liikenteeseen, minä jään aina kakkoseksi. Luulen että syy on se että en osaa tarpeeksi olla välittämättä omista tunteistani, niin että en sitten myöskään piittaisi siitä millaisia reaktioita muissa herätän.

On yksi erityisen ovela tyyppi joka aina sekaantuu ihmisten pikku riitoihin jos ei parempaakaan tekemistä keksi. Epäilen että hän on se joka tuolla yhdessä ketjussa usutti sinua kimppuuni, ja jonka vuoksi hätäännyin ja aloin entistä enemmän kiukutella että en halua taas jotain hemmetin sotaa uskovaisen kanssa. Olet siis jo joutunut eräänlaiseksi pelinappulaksi koko tässä hässäkässä, mutta jos se yksi ovelikko ei jaksa olla asiasta enää kiinnostunut, niin emmeköhän saane lopetella tämän koko keskustelun rauhassa.

Lääkityksestä mainittuasi varmasti oletan että puhun tässä ihan sekavia, etkä millään voi uskoa että semmoista ihmisillä pelailijaa voisi tässä olla läsnä. Ehkeipä juuri tällä hetkellä, mutta kyllä se ukko sieltä aina toisinaan tännekin kurkkaa. Eikä hän käytä yleensä mitään vakinikkiä, ei todellakaan.

Elikä ihan yhtä kyllästynyt kuin olen Jeesus-fanittajien käännytysyrityksiin, olen myös manipuloijiin ja ihmisillä pelaajiin.

Mutta mennään tähän varsinaiseen keissiin tässä.

>Vieläkään en ole saanut selkeätä vastausta siihen, mitä järkeä tuossa touhussa on, ja vielä vähemmän siihen mihin tuo touhu pohjaa, jos kerran ei vanhaan lehmäuskontoon tai jonkun riemukkaaseen älynväläykseen viime vuosilta.

Etkä tule saamaankaan, koska olet päättänyt että karma tai reinkarnaatio ei ole sinun uskosi ja sillä siisti. Minkä vuoksi sinut pitäisi käännyttää pois Jeesus-fanituksesta, vai toivotko sinä sitä? Gandahan taisi mainita jotain että tunnut olevan epätoivoinen, vai mikäköhän se sana olikaan.

Et näe karmassa mitään järkeä jos se ei pohjaa lehmäuskontoon (joka sinulle olisi oivaa haukuttavaa). Riemukkaat älynväläykset tuskin tulevat kyseeseen, koska olen teiltä k-uskovaisilta saanut kuulla jo ennenkin että älyllisesti uskoaan ei saa rakentaa, vaan sen pitää perustua johonkin muuhun, eli siis uskomiseen, eli siis ilmeisesti älyttömyyteen?

Muistoni menneistä eivät sinulle kelpaa; ja jos tässä vielä tulee jotain mussutusta lääkityksestä niin ehkä sinun on parempi poistua kun et kykene enää kunnioittamaan muita senkään vertaa kuin olet tässä teeskennellyt tekeväsi(?)

Muistoni menneistä sisältävät myös karmisia yhtymiä, eli yhdessä elämässä tekemäni teko on kostautunut toisessa elämässä. Kirjaimellisia esimerkkejä en tähän ala panna, koska moitit jo minua liiasta avoimuudesta.

Teki tässä niin tai noin, ilmaiset vain pettymystäsi, koska ethän sinä muuta sen Jeesuksesi kanssa voi. Ymmärrätkö että uskosi on sellainen pinnallisten ihmisten korea uskonto, jonka kanssa mennään muille elvistelemään vähän kuin pikkupoika pikkuauton kanssa että "kato mulla on tämmöinen, ei teillä vaan ole näin hienoa"?

Toivottavasti tuosta vähän hengellisesti vielä vartut, että pääset uskossasi eteenpäin, etkä jää tuolle pinnalliselle tasolle.

>Joskopa nyt, kun jo olen näin teitä hätistellyt?

Toivottavasti myös pääset tuosta muiden yläpuolelle asettautumisen tarpeestasi. Muurahaisinako muita pidät, että puhut "hätistelemisestä"?

Ylimielisyys kulkee rasittavan usein Jeesus-fanituksen mukana, vaikka en millään jaksa uskoa että Jeesus tuommoiseen ketään kehotti tai yllytti. Huh huh.

Ganda kirjoitti:

Jaahas, että oikeen lääkitykseen vetoamista?

Huomaatko Q, että ei Beon jutut olekkaan ihan tuulesta temmattuja, kun puhuu ihmisistä, jotka käyttvät henkistä väkivaltaa alhaisesti juuri leimaamalla muut hulluiksi, joiden lääkitys ei ole kohdallaan.

Hellu ei tietenkään tiedä kuka Beo on. Pitäskö sille sanoa, että käypi Idän uskonnot palstalla vähän kattomassa. Tjaa... onkohan se ihan fiksua näin "kutsua" häntä sinnekkin? :-O

Ja en ole vaihtanut lääkitystäni Q:n kanssa. Syön edelleen samaa lääkettä, jota olen syönyt viimeiset 15 vuotta.

ALhaista! :-O

Lue lisää

Ja minä kun luulin että tässä olisi kovakin poika punnertamaan. Limboiluksi meni koko touhu. Jos ei parempaa sanottavaa keksi kuin noin ikiaikaisia "vitsejä" lääkityksestä, niin olisi parempi pitää suukku visusti kiinni, ettei tarvitse myöhemmin hävetä.

Huvittaa jo että säikyin aiemmin että taas alkaa joku uskonsota. Ei ole uskovaisetkaan nykyään sitä tekoa kuin ennen (3 v sitten). ;)

Täytyy jatkossa opetella vähän tarkkailemaan enempi millaisesta ihmisestä on kyse, ennenkuin tekee hätiköityjä johtopäätöksiä.

Q-mppari kirjoitti:

Yleensä kun näihin lääkitysjuttuihin lähdetään, se on osoitus siitä että kommentoija ei enää parempaakaan keksi. Viimeisimmästä ommentistasi Gandalle kyllä jo saattoikin päätellä että sinulta on eväät loppu.

Mutta kerronpa sinulle erään salaisuuden. Lueskelin tuon aloitukseni ja tuumailin kertomaani:

>Olen oppinut sen että tarpeeksi älykäs, ovela ja näppärä taktikko voi tehdä vaikka mustasta valkoisen vääntämällä ja vääntämällä siihen asti että toiset luovuttavat kyllästyneenä. Tuollaisesta kisailusta lopputuloksena on itseään täynnä olevan ihmisen entistä suurempi vakuuttuneisuus omasta erinomaisuudestaan.<

Tajusin nyt että tämähän kuulosti siltä kuin puhuisin itsestäni tuolla "tarpeeksi" plää plää pläällä. Olen kyllä saanut aika usein ihmisiä kyllästyneeksi, mutta vääntämiseen tapasin pettyä monen monta kertaa kun havaitsin että en ole itse tarpeeksi älykäs, ovela enkä näppärä.

Siinä se salaisuus. Olen monta kertaa havainnut kun että oikein HC-vääntäjät lähtevät liikenteeseen, minä jään aina kakkoseksi. Luulen että syy on se että en osaa tarpeeksi olla välittämättä omista tunteistani, niin että en sitten myöskään piittaisi siitä millaisia reaktioita muissa herätän.

On yksi erityisen ovela tyyppi joka aina sekaantuu ihmisten pikku riitoihin jos ei parempaakaan tekemistä keksi. Epäilen että hän on se joka tuolla yhdessä ketjussa usutti sinua kimppuuni, ja jonka vuoksi hätäännyin ja aloin entistä enemmän kiukutella että en halua taas jotain hemmetin sotaa uskovaisen kanssa. Olet siis jo joutunut eräänlaiseksi pelinappulaksi koko tässä hässäkässä, mutta jos se yksi ovelikko ei jaksa olla asiasta enää kiinnostunut, niin emmeköhän saane lopetella tämän koko keskustelun rauhassa.

Lääkityksestä mainittuasi varmasti oletan että puhun tässä ihan sekavia, etkä millään voi uskoa että semmoista ihmisillä pelailijaa voisi tässä olla läsnä. Ehkeipä juuri tällä hetkellä, mutta kyllä se ukko sieltä aina toisinaan tännekin kurkkaa. Eikä hän käytä yleensä mitään vakinikkiä, ei todellakaan.

Elikä ihan yhtä kyllästynyt kuin olen Jeesus-fanittajien käännytysyrityksiin, olen myös manipuloijiin ja ihmisillä pelaajiin.

Mutta mennään tähän varsinaiseen keissiin tässä.

>Vieläkään en ole saanut selkeätä vastausta siihen, mitä järkeä tuossa touhussa on, ja vielä vähemmän siihen mihin tuo touhu pohjaa, jos kerran ei vanhaan lehmäuskontoon tai jonkun riemukkaaseen älynväläykseen viime vuosilta.

Etkä tule saamaankaan, koska olet päättänyt että karma tai reinkarnaatio ei ole sinun uskosi ja sillä siisti. Minkä vuoksi sinut pitäisi käännyttää pois Jeesus-fanituksesta, vai toivotko sinä sitä? Gandahan taisi mainita jotain että tunnut olevan epätoivoinen, vai mikäköhän se sana olikaan.

Et näe karmassa mitään järkeä jos se ei pohjaa lehmäuskontoon (joka sinulle olisi oivaa haukuttavaa). Riemukkaat älynväläykset tuskin tulevat kyseeseen, koska olen teiltä k-uskovaisilta saanut kuulla jo ennenkin että älyllisesti uskoaan ei saa rakentaa, vaan sen pitää perustua johonkin muuhun, eli siis uskomiseen, eli siis ilmeisesti älyttömyyteen?

Muistoni menneistä eivät sinulle kelpaa; ja jos tässä vielä tulee jotain mussutusta lääkityksestä niin ehkä sinun on parempi poistua kun et kykene enää kunnioittamaan muita senkään vertaa kuin olet tässä teeskennellyt tekeväsi(?)

Muistoni menneistä sisältävät myös karmisia yhtymiä, eli yhdessä elämässä tekemäni teko on kostautunut toisessa elämässä. Kirjaimellisia esimerkkejä en tähän ala panna, koska moitit jo minua liiasta avoimuudesta.

Teki tässä niin tai noin, ilmaiset vain pettymystäsi, koska ethän sinä muuta sen Jeesuksesi kanssa voi. Ymmärrätkö että uskosi on sellainen pinnallisten ihmisten korea uskonto, jonka kanssa mennään muille elvistelemään vähän kuin pikkupoika pikkuauton kanssa että "kato mulla on tämmöinen, ei teillä vaan ole näin hienoa"?

Toivottavasti tuosta vähän hengellisesti vielä vartut, että pääset uskossasi eteenpäin, etkä jää tuolle pinnalliselle tasolle.

>Joskopa nyt, kun jo olen näin teitä hätistellyt?

Toivottavasti myös pääset tuosta muiden yläpuolelle asettautumisen tarpeestasi. Muurahaisinako muita pidät, että puhut "hätistelemisestä"?

Ylimielisyys kulkee rasittavan usein Jeesus-fanituksen mukana, vaikka en millään jaksa uskoa että Jeesus tuommoiseen ketään kehotti tai yllytti. Huh huh.

Lue lisää

"Yleensä kun näihin lääkitysjuttuihin lähdetään, se on osoitus siitä että kommentoija ei enää parempaakaan keksi."

Näin on. Huomaa nyt silti pari asiaa. Totesin sinun viestintäsi parantuneen ja Gandan alkaneen oirehtia. En halua alkaa todistelemaan tyylillisiä floppejasi, koska niitä on tullut pitkin matkaa. Viestiketjun voi kuka tahansa tarkistaa. On harhaista selitellä niitä pois.

Uskossaan harhautuneille loukkaantuminen voi olla defensi, tekosyy olla vastaanottamatta viestiä. Tätä loukkaantumista yritetään toteuttaa huonoilla ja loukkaamaan tarkoitetuilla "vitseillä". Ganda on "humoristi", hänestä ei tiedä mikä on vitsiä ja mikä ei. Hän pelaa kaksin kortein. Aina voi sanoa mitä hyvänsä ja vedota jälkikäteen toisen huonoon huumorintajuun, tai vaikkapa lapsellisuuteen. Ganda, tai kukaan muukaan, ei ole sellaisessa asemassa, että voisi määritellä mikä on huumoria ja sitten valitella toisen ymmärtämättömyyttä.

Lehmähuumoria olette kiitettävästi itse pitäneet yllä. Keskustelija G esitti, että sillä ei pitkää pötköä tule, mutta surumielisesti hymyillen totean teidän jääneen altavastaajiksi. Se ei johdu minun taidoistani, ylimielisyydestä tms, vaan siitä kuinka helppoa on osoittaa tyhjän päälle rakennettu karmausko tyhjän päälle rakennetuksi. Pyhä yksinkertaisuus!

Lopuksi vielä, fariseukset ja lainopettajat:
Eihän teitä ole tarkoitus käännyttää, jos kerran omasta palavasta halustanne marssitte sinne mistä teitä ei kuulemma saisi pelotella. Surettaa. Varoittavia esimerkkejä ei ehkä tarvittaisi, mutta olkoon. Aika moni viestintäämme seurannut voi havaita, että kohtalonne olette ansainneet ja jopa halunneet.



Mietin vain...

että helluntailaisuudessa riekutaan helvetin tulista ja varmaan lapsen silmin voi kärsimyksen keskellä nähdä, mihin tuo meno johtaa. Siinä uskonnollisuudella poltettiin koko perhe alkoholilla sytytetyllä roviolla. Kohdallasi kyse tavallaan onkin edellisestä elämästäsi.


Siunausta sinulle. Rukoilen, että toivut.

Ganda kirjoitti:

En todellkaan jaksa ruveta edellisiä tekstejä selaamaan. Myönnän toki, että tyylisi yhdistellä raamatunkohtia, ei ole mikään raflaavin, kun sitä moniin muihin "uskoviin" täällä vertaa.

Niin, ei se ikä yksin sitä viisautta tuokkaan. Ihan lapsenako minua pidät? Sai...sai.....sai...

Kun ei tuota saivarteluasi oikein jaksaisi. Laitetaan tämäkin taas nuoruutesi piikkiin, vaikka ei se vanhakaan mitään mistään tiedä! Huoh...

Unohdetaan Urantiat, juu. Eksytystä!

En ole "ufo-uskovainen". Pahoittelen, että et ymmärtänyt huumoriani. En ole mistään Rael-uskonnostakaan koskaan kuullutkaan.

Juu, olen minä riivattukin, enkä osaa rukoilla Jeesustakaan. Henkien erottelemisesta olen oppinut, että hedelmistään ne pirutkin tunnetaan. Kai minun pirun riivaamana pitäisi saada paljon mainetta, kunniaa ja mammonaa? Missä ne vaan vielä viipyy? Piru tais Jeesuksellekkin luvata, että saa kaikki palatsit ja muutkin pömpelit, jos vaan häntä suostuu kumartamaan! Diiliähän jäi tekemättä!

Oletkos joku "menestysteologi", joka uskookin, että maallinen mammonakin on vain selvä osoitus Jumalan suosioista? Jos olet, niin sitten voitkin varmaan sanoa, että köyhyytenikin johtuu vain väärien henkien suosimisesta. Jeesus tais olla ainakin sitä mieltä, että rikkaat ei siitä neulansilmästä läpi mene ja ainakin sen perusteella tässä oltais kovasti sinne paratiisiinkin menossa! ;-P

Mihinkäs "jedi-tarustoon" tämä ex-saatananpalvojasi oikein kuului? "Hänen entinen "mestarinsa" ei sallisi tätä..." Heh heh ja hah hah!

No, okei. Kyllähän sadut voi kovasti pelottaakkin, varsinkin 5-vuotiaan tasolla olevaa. Minun kokemukseni mukaan pirut ärsyyntyy pahiten, kun niille nauretaan ja niitä pilkataan. Sitä ne ei kestä. Ymmärrän, että monia pelottaa, mutta pelko on nimenomaan se "voima" jolla henkimaailma pystyy ihmisiä manipuloimaan. Tätä ei taideta raamatussa "opettaa"? Minähän en pelkää mitään veemäisiä henkiä, sen enempää kuin veemäisiä ihmisiäkään. Sääliä sellaisia vaan pitää, ja vaikka sääli onkin sairaus, niin sen ne todellakin ansaitsee!

Jos sulle jokin känninen pulihamppari tulee kadulla päätään aukomaan, niin juoksetko peloissasi karkuun, vai annatko hänen kuulla kunniansa? Demonitkin on vaan henkimaailman "pulihamppareita" kaikki tyynni! Jos ihmiskunta vaan tämänkin asian jonain päivänä tajuaisi, niin hyvä olisi.

Mitä Q:n tulee, niin häntä terävämpää kirjoittajaa saa täältä etsiä. Huvittaa koko provoilusi, joka jo alkoi aivan naurettavalla ja absurdilla tavalla väittäessäsi meitä "lehmäuskovaisiksi" tai jotain sinne päin. Minun "lehmäuskoani" et ole ainakaan mitenkään kyennyt jutuillasi horjuuttamaan. Odotan aina, että tulisi kerrankin joku sellainen josta saisi uusia ajatuksia oman uskoni kritisoimiseksi. Usko tai älä, mutta minua kiinnostaa vain ja ainoastaan totuus, ihan sama kuka sen totuuden tulee sanomaan, mutta valitettavasti se et taida olla vielä sinä. En tiedä kuvitteletko todellakin olevasi ensimmäinen täällä, joka tulee haukkumaan, anteeksi siis "kritisoimaan" näkemyksiämme?
Tuokin kysymyksesi, että: "Miksi kukaan ei muista niitä edellisiä elämiään?" on erittäin usein kysytty kysymys!

Vastaan nyt ihan huvikseni näin:

A) Kuka täällä muistaa edes kunnolla enää eilistä päivääkään, niin miten sitten ihmeessä edellistä elämäänsä?

B) Joillakin on todellakin "muistoja" edellisistä elämistään. On olemassa regressioterapia, jossa ihmisiä on palautettu edellsiin elämiin. Netistä löytyy kyllä juttua, jos vaan yhtään viitsit asiaan syventyä. Ymmärrän toki jos et pysty mihinkään "eksytykseen" tutustua, mutta eikö "vihollisen" taktiikoihin kannattaisi aina tutustua perusteellisesti? Voisit tulla paremmaksi "väittelijäksikin"! ;-P

http://www.spiritreleasement.org/intro/pltintro.html

C) Edellisten elämien muistelussa ei ole paljoakaan mieltä, sillä "mitä, missä ja milloin" on yleensä merkityksetöntä. Poikkeuksena kuitenkin on ollut raportoituja entisten elämien traumoja, joissa regressiohypnoosissa "potilas" on palautettu aiempaan elämään jossa trauma sai alkunsa. Esimerkkinä nainen, joka pelkäsi vettä, siitä syystä, että oli hukkunut yhdessä elämässään . Hän oli nähnyt uudestaan regressiossa tuon tapahtuman edellisestä elämästään ja päässyt traumastaan eroon. Mainittakoon, että tämä ihminen ei ollut millään lailla edes kiinnostunut edellisistä elämistään, eikä hänestä tullut mitään jälleensyntymä uskovaista, vaikka pääsikin eroon traumastaan. Ihminen on sellainen kuin on, johtuen osaksi tietysti aiemmista elämistään ja osaksi tottakai myös nykyisestä elämästään. Itse olen todellakin sitä mieltä, että edellisten elämien kaivelusta on aika vähän mitään hyötyä suurimmalle osalle ihmisistä. Tietysti jos hyöty olisi suurempi, niin silloin ihmiset myös entisiä elämiään enemmänkin muistaisivat. Aina on joukossa tietenkin poikkeuksia, joille muistaminen on jopa hyödyksi.

D) Kaikkilla on elämiä takanaan, joista ei todellakaan voi olla kovinkaan ylpeä! Onko mitään järkeä muistaa olleensa Hitler, Stalin, Idi Amin tai joku muista historian suurimmista murhamiehistä? Ehkä joku heistäkin muistaa jotain menneisyydestään ja karman mukaisesti joutuu nyt kärsimään kovastikkin edellisen elämän "synneistä". Minusta tämä on kuitenkin nimenomaan "armon" osoitus, että hekin ovat syntyneet uudestaan ihmisiksi, eivätkä joutuneet mihinkään helvetteihin. Kyllä se "helvetti" voidaan kokea ihan tässä maallisessa elämässäkin. Jonain päivänä heidänkin karmansa on "puhdas", kuin valkoinen vaate! Kukaan ei ole kuitenkaan täällä syytön, koska kaikille on kertynyt ihan tarpeeksi omaakin karmaa, vaikka niin helposti kaikki "paha" halutaan aina projisoidakkin suuriin "pahiksiin"!

Tässä nyt muutama kohta miksi emme yleensä muista edellisiä elämiämme. Jos aihe kiinostaa, niin netistä ja kirjakaupasta löytyy kyllä aiheeseen liittyvää materiaalia. Tuskin sinua kiinostaa mikään oman "totuutesi" kanssa ristiriidassa oleva informaatio mutta jos oikeasti aiot "skabaan" meidät haastaa niin silloin olisi hyvä tehdä ensin perustellinen "tutkimus" asiosta. Mikään "lehmäpelleily" ei pitkälle riitä, muuta kuin paljastaa vaan ihmisen oman tietämättömyyden.

Kovastippa haluat ajatella, että olemme "pakanoita" jotka eivät tiedä raamatusta yhtään mitään. Haloo! Missä keskiajalla sä meidän kuvittelet oikein elävän? Taidat itse elää siellä keski-ajalla ja kuvitella, että niinhän me kaikki muutkin? Kyllä tämä kristillisyyskin on kuule nähty täällä moneen kertaan ja monelta eri kantilta. Osa kristityistä on ihan oikeassa uskossa, joka on varmasti heille itselleen ihan oikea ratkaisu tässä elämässään. Sitten on heitä, jotka ovat aivan tuuliajoilla. Onneksi suurin osa heistäkin järkiintyy, kun elämänkokemus opettaa heillekkin vähän "tosielämän" asioita, kuten nyt vaikkapa suvaitsevaisuutta, empatiakykyä ja nöyryyttä elämän edessä. Ootkos koskaan kuullut näistä? Joe et ole, niin jonain päivänä olet! En usko, että olisit niin tyhmä, ettei edes ikä sinua viisastaisi, ihan terävältä ja fiksultakun vaikutat. Itseasiassa olen sinussa havaitsevani paljon herkkyyttäkin "kovan" kuoresi alla. Olen aistivani myös jonkinsortin epätoivoa, mihin tietenkin viittaa väittelyhaluisuutesikin. Tunnut myös epävarmalta ja haluat selvästi tämän netin kautta tehdä itsestäsi varmemman ja lujittaa omaa uskoasi mahdollisimman paljon. Anteeksi vaan, mutta nyt kyllä vähän lyöt päätäsi vaan seinään.

Jaa, että täällä oikein "opetetaan" valaistumista yms? No HEH-HEH ja HUH-HUH! Q mainitsi, ettemme me täällä koe olevamme mitään "opettajia". Vastataan toki näkemyksistämme jos niitä kysytään tai halutaan kritisoidakkin. Ja, että oikein "kaadutaan omavoimaisuuteemme"? Joo, no mulla on kyllä sellanen "kirous", että jos nenäni nousee liian pystyyn, kävelen tuolla kadulla päin tolppia ja putoilen kaiken maailman kuoppiin. En kuitenkaan koe itseäni "henkisesti" enää miksikään pikkuvauvaksi, jota pitäs kokoajan taluttaa, ettei pikkupikku pipiä, vaan pikkupikku jalkaan tai kätöseen tulis. Jumalakin kuulemma auttaa niitä, jotka auttavat itse itseään, eivätkä vaan kokoajan hänelle kaikesta täällä vastaan marise!

Koetas vähän nyt skarpata! ;-P

Lue lisää

Pelkästään edellisestä viestistäsi koottuja kohteliaisuuksiasi, viisauksiasi ja huumoriasi:

- Sai...sai.....sai...
- Kun ei tuota saivarteluasi oikein jaksaisi.
- Laitetaan tämäkin taas nuoruutesi piikkiin
- Huoh...
- Eksytystä!
- Juu, olen minä riivattukin
- Oletkos joku "menestysteologi"
- Mihinkäs "jedi-tarustoon" tämä ex-saatananpalvojasi oikein kuului?
- Heh heh ja hah hah!
- sadut voi kovasti pelottaakkin, varsinkin 5-vuotiaan tasolla olevaa.
- vaikka sääli onkin sairaus, niin sen ne todellakin ansaitsee!
- Demonitkin on vaan henkimaailman "pulihamppareita" kaikki tyynni!
- No HEH-HEH ja HUH-HUH!


- En kuitenkaan koe itseäni "henkisesti" enää miksikään pikkuvauvaksi

Jaa-a.



Sitten:

"Eikö "vihollisen" taktiikoihin kannattaisi aina tutustua perusteellisesti? Voisit tulla paremmaksi "väittelijäksikin"! ;-P"


Et ole vihollinen edes lainausmerkeissä.

Efesolaiskirje 6
12 Emmehän me taistele ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja ja voimia vastaan, tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden pahoja henkiä vastaan. [Ef. 2:2]

Q-mppari kirjoitti:

Yleensä kun näihin lääkitysjuttuihin lähdetään, se on osoitus siitä että kommentoija ei enää parempaakaan keksi. Viimeisimmästä ommentistasi Gandalle kyllä jo saattoikin päätellä että sinulta on eväät loppu.

Mutta kerronpa sinulle erään salaisuuden. Lueskelin tuon aloitukseni ja tuumailin kertomaani:

>Olen oppinut sen että tarpeeksi älykäs, ovela ja näppärä taktikko voi tehdä vaikka mustasta valkoisen vääntämällä ja vääntämällä siihen asti että toiset luovuttavat kyllästyneenä. Tuollaisesta kisailusta lopputuloksena on itseään täynnä olevan ihmisen entistä suurempi vakuuttuneisuus omasta erinomaisuudestaan.<

Tajusin nyt että tämähän kuulosti siltä kuin puhuisin itsestäni tuolla "tarpeeksi" plää plää pläällä. Olen kyllä saanut aika usein ihmisiä kyllästyneeksi, mutta vääntämiseen tapasin pettyä monen monta kertaa kun havaitsin että en ole itse tarpeeksi älykäs, ovela enkä näppärä.

Siinä se salaisuus. Olen monta kertaa havainnut kun että oikein HC-vääntäjät lähtevät liikenteeseen, minä jään aina kakkoseksi. Luulen että syy on se että en osaa tarpeeksi olla välittämättä omista tunteistani, niin että en sitten myöskään piittaisi siitä millaisia reaktioita muissa herätän.

On yksi erityisen ovela tyyppi joka aina sekaantuu ihmisten pikku riitoihin jos ei parempaakaan tekemistä keksi. Epäilen että hän on se joka tuolla yhdessä ketjussa usutti sinua kimppuuni, ja jonka vuoksi hätäännyin ja aloin entistä enemmän kiukutella että en halua taas jotain hemmetin sotaa uskovaisen kanssa. Olet siis jo joutunut eräänlaiseksi pelinappulaksi koko tässä hässäkässä, mutta jos se yksi ovelikko ei jaksa olla asiasta enää kiinnostunut, niin emmeköhän saane lopetella tämän koko keskustelun rauhassa.

Lääkityksestä mainittuasi varmasti oletan että puhun tässä ihan sekavia, etkä millään voi uskoa että semmoista ihmisillä pelailijaa voisi tässä olla läsnä. Ehkeipä juuri tällä hetkellä, mutta kyllä se ukko sieltä aina toisinaan tännekin kurkkaa. Eikä hän käytä yleensä mitään vakinikkiä, ei todellakaan.

Elikä ihan yhtä kyllästynyt kuin olen Jeesus-fanittajien käännytysyrityksiin, olen myös manipuloijiin ja ihmisillä pelaajiin.

Mutta mennään tähän varsinaiseen keissiin tässä.

>Vieläkään en ole saanut selkeätä vastausta siihen, mitä järkeä tuossa touhussa on, ja vielä vähemmän siihen mihin tuo touhu pohjaa, jos kerran ei vanhaan lehmäuskontoon tai jonkun riemukkaaseen älynväläykseen viime vuosilta.

Etkä tule saamaankaan, koska olet päättänyt että karma tai reinkarnaatio ei ole sinun uskosi ja sillä siisti. Minkä vuoksi sinut pitäisi käännyttää pois Jeesus-fanituksesta, vai toivotko sinä sitä? Gandahan taisi mainita jotain että tunnut olevan epätoivoinen, vai mikäköhän se sana olikaan.

Et näe karmassa mitään järkeä jos se ei pohjaa lehmäuskontoon (joka sinulle olisi oivaa haukuttavaa). Riemukkaat älynväläykset tuskin tulevat kyseeseen, koska olen teiltä k-uskovaisilta saanut kuulla jo ennenkin että älyllisesti uskoaan ei saa rakentaa, vaan sen pitää perustua johonkin muuhun, eli siis uskomiseen, eli siis ilmeisesti älyttömyyteen?

Muistoni menneistä eivät sinulle kelpaa; ja jos tässä vielä tulee jotain mussutusta lääkityksestä niin ehkä sinun on parempi poistua kun et kykene enää kunnioittamaan muita senkään vertaa kuin olet tässä teeskennellyt tekeväsi(?)

Muistoni menneistä sisältävät myös karmisia yhtymiä, eli yhdessä elämässä tekemäni teko on kostautunut toisessa elämässä. Kirjaimellisia esimerkkejä en tähän ala panna, koska moitit jo minua liiasta avoimuudesta.

Teki tässä niin tai noin, ilmaiset vain pettymystäsi, koska ethän sinä muuta sen Jeesuksesi kanssa voi. Ymmärrätkö että uskosi on sellainen pinnallisten ihmisten korea uskonto, jonka kanssa mennään muille elvistelemään vähän kuin pikkupoika pikkuauton kanssa että "kato mulla on tämmöinen, ei teillä vaan ole näin hienoa"?

Toivottavasti tuosta vähän hengellisesti vielä vartut, että pääset uskossasi eteenpäin, etkä jää tuolle pinnalliselle tasolle.

>Joskopa nyt, kun jo olen näin teitä hätistellyt?

Toivottavasti myös pääset tuosta muiden yläpuolelle asettautumisen tarpeestasi. Muurahaisinako muita pidät, että puhut "hätistelemisestä"?

Ylimielisyys kulkee rasittavan usein Jeesus-fanituksen mukana, vaikka en millään jaksa uskoa että Jeesus tuommoiseen ketään kehotti tai yllytti. Huh huh.

Lue lisää

"et kykene enää kunnioittamaan muita senkään vertaa kuin olet tässä teeskennellyt tekeväsi(?)"

Enpä teeskentele. Edelleen, ihmisen kunnioittaminen on eri asia kuin tämän harhauskon, jopa niin että joutuu joskus ottamaan riskin tämän loukkaantumisesta.

H.H. kirjoitti:

Pelkästään edellisestä viestistäsi koottuja kohteliaisuuksiasi, viisauksiasi ja huumoriasi:

- Sai...sai.....sai...
- Kun ei tuota saivarteluasi oikein jaksaisi.
- Laitetaan tämäkin taas nuoruutesi piikkiin
- Huoh...
- Eksytystä!
- Juu, olen minä riivattukin
- Oletkos joku "menestysteologi"
- Mihinkäs "jedi-tarustoon" tämä ex-saatananpalvojasi oikein kuului?
- Heh heh ja hah hah!
- sadut voi kovasti pelottaakkin, varsinkin 5-vuotiaan tasolla olevaa.
- vaikka sääli onkin sairaus, niin sen ne todellakin ansaitsee!
- Demonitkin on vaan henkimaailman "pulihamppareita" kaikki tyynni!
- No HEH-HEH ja HUH-HUH!


- En kuitenkaan koe itseäni "henkisesti" enää miksikään pikkuvauvaksi

Jaa-a.



Sitten:

"Eikö "vihollisen" taktiikoihin kannattaisi aina tutustua perusteellisesti? Voisit tulla paremmaksi "väittelijäksikin"! ;-P"


Et ole vihollinen edes lainausmerkeissä.

Efesolaiskirje 6
12 Emmehän me taistele ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja ja voimia vastaan, tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden pahoja henkiä vastaan. [Ef. 2:2]

Lue lisää

Jaahas, alko tuo "listasi" kyllä ihan oikeesti hymyilyttämään, ISO HEH! Kiitos siitä! ;-P

Vedetään nyt lisää "hyymöriä" tähän aluksi!

>>"Älköön vain kukaan pettäkö itseään. Jos joku teistä on olevinaan viisas tässä maailmassa, hänestä täytyy ensin tulla hullu, jotta hänestä tulisi viisas.">Kun Jeesus oli 30 vuotta vanha, Hän alkoi saarnata väkijoukoille. Hänen perheensä luuli Hänen tulleen hulluksi.>Jeesus sanoo, että se joka kutsuu veljeään hulluksi, on jo ansainnut "helvetin tulen" (Matt. 5:22).

H.H. kirjoitti:

"Yleensä kun näihin lääkitysjuttuihin lähdetään, se on osoitus siitä että kommentoija ei enää parempaakaan keksi."

Näin on. Huomaa nyt silti pari asiaa. Totesin sinun viestintäsi parantuneen ja Gandan alkaneen oirehtia. En halua alkaa todistelemaan tyylillisiä floppejasi, koska niitä on tullut pitkin matkaa. Viestiketjun voi kuka tahansa tarkistaa. On harhaista selitellä niitä pois.

Uskossaan harhautuneille loukkaantuminen voi olla defensi, tekosyy olla vastaanottamatta viestiä. Tätä loukkaantumista yritetään toteuttaa huonoilla ja loukkaamaan tarkoitetuilla "vitseillä". Ganda on "humoristi", hänestä ei tiedä mikä on vitsiä ja mikä ei. Hän pelaa kaksin kortein. Aina voi sanoa mitä hyvänsä ja vedota jälkikäteen toisen huonoon huumorintajuun, tai vaikkapa lapsellisuuteen. Ganda, tai kukaan muukaan, ei ole sellaisessa asemassa, että voisi määritellä mikä on huumoria ja sitten valitella toisen ymmärtämättömyyttä.

Lehmähuumoria olette kiitettävästi itse pitäneet yllä. Keskustelija G esitti, että sillä ei pitkää pötköä tule, mutta surumielisesti hymyillen totean teidän jääneen altavastaajiksi. Se ei johdu minun taidoistani, ylimielisyydestä tms, vaan siitä kuinka helppoa on osoittaa tyhjän päälle rakennettu karmausko tyhjän päälle rakennetuksi. Pyhä yksinkertaisuus!

Lopuksi vielä, fariseukset ja lainopettajat:
Eihän teitä ole tarkoitus käännyttää, jos kerran omasta palavasta halustanne marssitte sinne mistä teitä ei kuulemma saisi pelotella. Surettaa. Varoittavia esimerkkejä ei ehkä tarvittaisi, mutta olkoon. Aika moni viestintäämme seurannut voi havaita, että kohtalonne olette ansainneet ja jopa halunneet.



Mietin vain...

että helluntailaisuudessa riekutaan helvetin tulista ja varmaan lapsen silmin voi kärsimyksen keskellä nähdä, mihin tuo meno johtaa. Siinä uskonnollisuudella poltettiin koko perhe alkoholilla sytytetyllä roviolla. Kohdallasi kyse tavallaan onkin edellisestä elämästäsi.


Siunausta sinulle. Rukoilen, että toivut.

Lue lisää

>että helluntailaisuudessa riekutaan helvetin tulista ja varmaan lapsen silmin voi kärsimyksen keskellä nähdä, mihin tuo meno johtaa. Siinä uskonnollisuudella poltettiin koko perhe alkoholilla sytytetyllä roviolla. Kohdallasi kyse tavallaan onkin edellisestä elämästäsi.

Onneksi se ei kauaa kestänyt. Enempi minua harmittaa se yksi toinen ihminen, joka uskoon tultuaan alkoi vainota omia lapsiaan lässyttämällä näille saatanasta. Toivottavasti hän on jo parantunut; en tiedä kun ei olla oltu yhteyksissä.

>En halua alkaa todistelemaan tyylillisiä floppejasi, koska niitä on tullut pitkin matkaa.

Oletatko että katsomus kaatuu ihmisen mukana jos hänen tyylinsä floppaa? :D Tästähän voi päätellä tosi paljon sinusta. Oletat että sen ihmisen katsomus voittaa, joka pystyy olemaan kaikkein älykkäin päällepäsmäri?

>Aika moni viestintäämme seurannut voi havaita, että kohtalonne olette ansainneet ja jopa halunneet.

Kuka "moni"? Itsehän oletat että minä olen kaikki muut paitsi Ganda (vai mahdanko olla hänkin...) Minä, kuten sinä ja kaikki muutkin ovat tosiaan kohtalonsa ansainneet. Nimittäin karman. Hih hih!

Olen kyllä huomannut että uskonkiistoissa S24:ssä ei ole mistään muusta kyse kuin halusta esitellä oman älynsä määrää. On aivan sama mikä usko kullakin kiistelijällä on, omaa itseään hän vain haluaa pönkittää. Minä, sinä, me kaikki!

>Lehmähuumoria olette kiitettävästi itse pitäneet yllä. Keskustelija G esitti, että sillä ei pitkää pötköä tule, mutta surumielisesti hymyillen totean teidän jääneen altavastaajiksi. Se ei johdu minun taidoistani, ylimielisyydestä tms, vaan siitä kuinka helppoa on osoittaa tyhjän päälle rakennettu karmausko tyhjän päälle rakennetuksi. Pyhä yksinkertaisuus!

Kaikesta tyhjänjauhamisesta tulee AINA pitkä pötkö, koska ihmisillä ei ole parempaakaan tekemistä. Se että saat aikaan pitkiä ketjuja johtuu yksinomaan siitä että osaat provosoida juuri sopivassa määrin, ei siitä minkä päälle joku tietty usko on rakennettu. Olet varmaan saanut jo pitkiä pötköjä aikaiseksi joillain muillakin foorumeilla, ja koet nyt että sinun katsomuksesi eli SINÄ on/olet The Champ.

Koska minullakin on ollut tässä kautta aikain kova pätemisen tarve (mutta inhoan niitä hetkiä jolloin ei koe itseään järin päteväksi) tunnistan kyllä jos sama vika löytyy jostakusta toisesta ihmisestä. En tiedä miksi sinulla on niin kauhea tarve todistella oman uskosi (=itsesi) paremmuutta, voihan ihmisillä olla eri syitä tähän samaan asiaan, eli pätemiseen. Itselläni on huono itsetunto, ja mielelläni näkisin itseni edes hetkittäin älykkäänä ihmisenä. Vasta hiljalleen on tullut mieleeni että ehkäpä sitä ei niin epätoivoisesti edes tarvitsekaan todistella. Ja eihän se ÄO siitä hupene jos nyt hetkittäin puhuu täyttä läpi päähänsä.

Mutta katsotaanpa nyt sitten huviksemme kuinka päteväksi sinä pystyt hankkiutumaan.

Kerropa että miten perustelet uskon Jeesukseen ihmiselle jolle ei ole olemassa mitään kadotusta tai helvettiä? Sinun oma _uskosi_ ei riitä todisteeksi, semminkin kun olet tehnyt tässä selväksi että kenenkään toisen läsnäolijan kokemukset tai näkemykset eivät kelpaa todisteeksi karmauskosta (tai näin nyt ainakin oletan).

Koska ihmiset aina samaistuvat uskoonsa ja katsomukseensa ja puolustaessaan uskoaan puolustavat oikeasti itseään, oli tietysti varmaan aika raskasta sinulle kuulla mitä tuossa edellä sanoin, eli että sinun uskosi ei riitä todisteeksi. Mutta en usko kohdelleeni sinua sen kummoisemmin kuin sinä tässä kohtelet muita.

Voi toki olla tietysti että et sitä havaitse, sillä jostain syystä k-uskovaisilla on aina sokea piste juuri siinä kohdassa missä heidän oma ylimielisyytensä ja omahyväisyytensä asustaa. Päällä on Jeesus-tarra, ettei alle näkisi.

H.H. kirjoitti:

"et kykene enää kunnioittamaan muita senkään vertaa kuin olet tässä teeskennellyt tekeväsi(?)"

Enpä teeskentele. Edelleen, ihmisen kunnioittaminen on eri asia kuin tämän harhauskon, jopa niin että joutuu joskus ottamaan riskin tämän loukkaantumisesta.

Lue lisää

Ihmiset samaistavat AINA uskonsa ja itsensä. Jos haukut ja arvostelet muiden uskoa, haukut ja arvostelet näitä ihmisiä itsejään.

Vai osaatko erottaa oman katsomuksesi itsestäsi? Miltä sinusta tuntuu jos sinulle sanotaan että Jeesus murhautti Johannes Kastajan ja teki maagisia temppujaan tämän irtopää taikakalunaan? Tämä kun on eräs maailmalla tunnettu teoria tai skenaario. En sano että se olisi ollut noin, mutta miltä se sinusta TUNTUU? Entäpä se että Jeesus erään toisen teorian mukaan olisi harjoittanut seksimagiaa sekä naisten että miesten kanssa?

H.H. kirjoitti:

Pelkästään edellisestä viestistäsi koottuja kohteliaisuuksiasi, viisauksiasi ja huumoriasi:

- Sai...sai.....sai...
- Kun ei tuota saivarteluasi oikein jaksaisi.
- Laitetaan tämäkin taas nuoruutesi piikkiin
- Huoh...
- Eksytystä!
- Juu, olen minä riivattukin
- Oletkos joku "menestysteologi"
- Mihinkäs "jedi-tarustoon" tämä ex-saatananpalvojasi oikein kuului?
- Heh heh ja hah hah!
- sadut voi kovasti pelottaakkin, varsinkin 5-vuotiaan tasolla olevaa.
- vaikka sääli onkin sairaus, niin sen ne todellakin ansaitsee!
- Demonitkin on vaan henkimaailman "pulihamppareita" kaikki tyynni!
- No HEH-HEH ja HUH-HUH!


- En kuitenkaan koe itseäni "henkisesti" enää miksikään pikkuvauvaksi

Jaa-a.



Sitten:

"Eikö "vihollisen" taktiikoihin kannattaisi aina tutustua perusteellisesti? Voisit tulla paremmaksi "väittelijäksikin"! ;-P"


Et ole vihollinen edes lainausmerkeissä.

Efesolaiskirje 6
12 Emmehän me taistele ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja ja voimia vastaan, tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden pahoja henkiä vastaan. [Ef. 2:2]

Lue lisää

Emmehän me taistele ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja ja voimia vastaan, tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden pahoja henkiä vastaan. [Ef. 2:2]

Pakko oli puuttua kun lopetus oli niin veret seisauttava :)

Hui kamalaa kun henget tulee ja possessoi meistä osan hirvittäviin kosmisiin juoniinsa. Oiva romaanin aihe.

H.H. kirjoitti:

Pelkästään edellisestä viestistäsi koottuja kohteliaisuuksiasi, viisauksiasi ja huumoriasi:

- Sai...sai.....sai...
- Kun ei tuota saivarteluasi oikein jaksaisi.
- Laitetaan tämäkin taas nuoruutesi piikkiin
- Huoh...
- Eksytystä!
- Juu, olen minä riivattukin
- Oletkos joku "menestysteologi"
- Mihinkäs "jedi-tarustoon" tämä ex-saatananpalvojasi oikein kuului?
- Heh heh ja hah hah!
- sadut voi kovasti pelottaakkin, varsinkin 5-vuotiaan tasolla olevaa.
- vaikka sääli onkin sairaus, niin sen ne todellakin ansaitsee!
- Demonitkin on vaan henkimaailman "pulihamppareita" kaikki tyynni!
- No HEH-HEH ja HUH-HUH!


- En kuitenkaan koe itseäni "henkisesti" enää miksikään pikkuvauvaksi

Jaa-a.



Sitten:

"Eikö "vihollisen" taktiikoihin kannattaisi aina tutustua perusteellisesti? Voisit tulla paremmaksi "väittelijäksikin"! ;-P"


Et ole vihollinen edes lainausmerkeissä.

Efesolaiskirje 6
12 Emmehän me taistele ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja ja voimia vastaan, tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden pahoja henkiä vastaan. [Ef. 2:2]

Lue lisää

http://www.kerrolisaa.com/kuvat/jesus_lolll.jpg

Näinhän se on näkyleipä, jos näin ajattelee. Teikäläiset vissiin ajattelee, ette vaan ihan suoraan sano päin nassua.

Ja ajattelin että on tässä oltu liian totisia, laitetaan vähän hymööriä kehiin täältäkin päin, vaikka onkin valitettavasti nyt lainakamaa.

&quot;Humoristi&quot; kirjoitti:

Jaahas, alko tuo "listasi" kyllä ihan oikeesti hymyilyttämään, ISO HEH! Kiitos siitä! ;-P

Vedetään nyt lisää "hyymöriä" tähän aluksi!

>>"Älköön vain kukaan pettäkö itseään. Jos joku teistä on olevinaan viisas tässä maailmassa, hänestä täytyy ensin tulla hullu, jotta hänestä tulisi viisas.">Kun Jeesus oli 30 vuotta vanha, Hän alkoi saarnata väkijoukoille. Hänen perheensä luuli Hänen tulleen hulluksi.>Jeesus sanoo, että se joka kutsuu veljeään hulluksi, on jo ansainnut "helvetin tulen" (Matt. 5:22).

Lue lisää

Jatketaan Valitut Palat -teemalla. Jos kritisoin lehmäuskon jatkojalostetta, karmauskoa, viesti ei mene perille. Samoin käy, jos tutkin karmauskovien viestejä ja katson mitä näistä ajatuksista seuraisi. Esittämäni kommentit tällöin joko ohitetaan tai kiistetään. Katso siis itse sanomisiasi, jälleen vain yhden viestisi osalta. Listasin ne järjestyksessä, ja ne kertovat omalaatuisesella tavalla kuin kokonaisuuden sieluntilastasi.



- Vedetään nyt lisää "hyymöriä" tähän aluksi!

- No, okei... En jaksa sulle ilkeillä.

- Ehkä karmastani johtuen "ansaitsin" "rangaistukseni", niin miksi kantaisin kaunaa?

- No, hyvä etten ole "vihollisesi".

- Ok, ilkeillään nyt, kun otit lääkitysasiankin esille.

- Kyllä tässä riitaa osaa itsekukin haastaa.

- Ehkä haluat kovasti nyt meidät täällä vaan "pelastaa" ja hyvää meille tehdä.

- Olet siis syvästi huolissasi meistä ja rukoilet puolestamme?

- että pimpelipompeli!

- Ehkä mä "tappelen" koska olen riivaajien ja muiden mörköjen vallassa, jotka ajavat mut tähän koko showhon? Se, että sanoin olleeni riivattu ei ollut muuten mikään vitsi.

- Okei, okei, okei, okei...

- Alkaa mennä jo liian sairaaksi ja onkin parempi lopetella tältä erää.


Kuinka monta ristiriitaa löydät yllä olevista? Viimeinen "ranskis" kertoo, että et ole toivoton. Itsekritiikkisi riittää hyvin tilanteen toteamiseen, joten miksi vastustelet?

(Sanovat maailman olevan hullu, koska ihmiset sairastavat mielellään.)

H.H. kirjoitti:

Jatketaan Valitut Palat -teemalla. Jos kritisoin lehmäuskon jatkojalostetta, karmauskoa, viesti ei mene perille. Samoin käy, jos tutkin karmauskovien viestejä ja katson mitä näistä ajatuksista seuraisi. Esittämäni kommentit tällöin joko ohitetaan tai kiistetään. Katso siis itse sanomisiasi, jälleen vain yhden viestisi osalta. Listasin ne järjestyksessä, ja ne kertovat omalaatuisesella tavalla kuin kokonaisuuden sieluntilastasi.



- Vedetään nyt lisää "hyymöriä" tähän aluksi!

- No, okei... En jaksa sulle ilkeillä.

- Ehkä karmastani johtuen "ansaitsin" "rangaistukseni", niin miksi kantaisin kaunaa?

- No, hyvä etten ole "vihollisesi".

- Ok, ilkeillään nyt, kun otit lääkitysasiankin esille.

- Kyllä tässä riitaa osaa itsekukin haastaa.

- Ehkä haluat kovasti nyt meidät täällä vaan "pelastaa" ja hyvää meille tehdä.

- Olet siis syvästi huolissasi meistä ja rukoilet puolestamme?

- että pimpelipompeli!

- Ehkä mä "tappelen" koska olen riivaajien ja muiden mörköjen vallassa, jotka ajavat mut tähän koko showhon? Se, että sanoin olleeni riivattu ei ollut muuten mikään vitsi.

- Okei, okei, okei, okei...

- Alkaa mennä jo liian sairaaksi ja onkin parempi lopetella tältä erää.


Kuinka monta ristiriitaa löydät yllä olevista? Viimeinen "ranskis" kertoo, että et ole toivoton. Itsekritiikkisi riittää hyvin tilanteen toteamiseen, joten miksi vastustelet?

(Sanovat maailman olevan hullu, koska ihmiset sairastavat mielellään.)

Lue lisää

Etkö sä nyt enää parempaan pysty, kuin copypasteamaan MINUA? ;)

Se ken leikkiin lähtee, se myös leikin kestäköön. Sitä saa mitä tilaa. Karmaa!

Sulle on moneen kertaan jo todettu, että Jeesuskin oli sitä mieltä, että jos jossain häntä ei oteta vastaan, niin menkää muualle. Minä en ajattele näin jyrkästi, vaan minun puolestani ihmiset saavat tulla tänne kritisoimaan näkemyksiämme, jopa ivaamaan niitä. Jos oma "totuutemme" ei kestä kritiikkiä, jopa ivaa, niin eipä se sillloin kovin kummoinenkaan ole.

Dalai Lamakin, lehmäuskovista lehmäuskovin, ei tosin hindulainen, vaan buddhalainen, on nauraen todennut omasta uskostaan, ettei hänkään vaan tiedä onko se totta vai tarua? Tervettä itsekritiikkiä sanoisin minä.

Ehkä alat turhautua "skabaamaan" kanssani, vaikka en ole läheskään niitä ilkeimpiä kirjoittajia täällä. Näkyvissä on selvästi myös merkkejä, siitä, että et enää kykene kunnolla erottamaan koska pelleilen ja koska taas olen tosissani. Q aikoinaan oli mennä psykoosiin ottaessaan yhden uskovan kanssa täällä yhteen. Jos päässä ei enää liiku muuta, kuin jokin yksittäinen nettiväittely, on se usein merkki siitä, että sekoaminen saattaa olla lähellä. Toivon nyt kuitenkin, että et ottaisi näitä nettihölinöitä liian tosissasi ja turhan vakavasti, vaikka vakavalla asialla liikkeellä koetkin olevasi.

En todellkaan nauti, jos olen mielesi täällä jotenkin pahoittanut ja olen siitä pahoillani. Saatat olla älykkyysosamäärältäsi minua parempi, mutta mulla taas saattaa olla elämänkokemusta, ja varsinkin kokemusta hulluudesta, joka on ihmismielen "ultimate fightingia"!. Mun kanssa skabaillessa saattaa käydä hassusti, vaikka en edes yritä toista mitenkään vahingoittaa.

Kun en tiedä ikääsi, sukupuoltasi, enkä paljon yhtään mitään muutakaan sinusta, niin voin olla täysin väärässä ikäsi ja kokemuksesi suhteen. Pahoittelen siis jälleen, jos menen käsityksissäni metsään, mutta et paljon anna muutakaan vaihtoehtoa. Minusta on vaan sääli, kun älykkäät ja herkät ihmiset riitelevät keskenään, ja vielä aika turhanpäiväisistä asioista. Herkillä ja älykkäillä ihmisillä kun on tarpeeksi vaikeeta jo ihan muutenkin.

Love, peace and happiness! :)

Ganda kirjoitti:

Etkö sä nyt enää parempaan pysty, kuin copypasteamaan MINUA? ;)

Se ken leikkiin lähtee, se myös leikin kestäköön. Sitä saa mitä tilaa. Karmaa!

Sulle on moneen kertaan jo todettu, että Jeesuskin oli sitä mieltä, että jos jossain häntä ei oteta vastaan, niin menkää muualle. Minä en ajattele näin jyrkästi, vaan minun puolestani ihmiset saavat tulla tänne kritisoimaan näkemyksiämme, jopa ivaamaan niitä. Jos oma "totuutemme" ei kestä kritiikkiä, jopa ivaa, niin eipä se sillloin kovin kummoinenkaan ole.

Dalai Lamakin, lehmäuskovista lehmäuskovin, ei tosin hindulainen, vaan buddhalainen, on nauraen todennut omasta uskostaan, ettei hänkään vaan tiedä onko se totta vai tarua? Tervettä itsekritiikkiä sanoisin minä.

Ehkä alat turhautua "skabaamaan" kanssani, vaikka en ole läheskään niitä ilkeimpiä kirjoittajia täällä. Näkyvissä on selvästi myös merkkejä, siitä, että et enää kykene kunnolla erottamaan koska pelleilen ja koska taas olen tosissani. Q aikoinaan oli mennä psykoosiin ottaessaan yhden uskovan kanssa täällä yhteen. Jos päässä ei enää liiku muuta, kuin jokin yksittäinen nettiväittely, on se usein merkki siitä, että sekoaminen saattaa olla lähellä. Toivon nyt kuitenkin, että et ottaisi näitä nettihölinöitä liian tosissasi ja turhan vakavasti, vaikka vakavalla asialla liikkeellä koetkin olevasi.

En todellkaan nauti, jos olen mielesi täällä jotenkin pahoittanut ja olen siitä pahoillani. Saatat olla älykkyysosamäärältäsi minua parempi, mutta mulla taas saattaa olla elämänkokemusta, ja varsinkin kokemusta hulluudesta, joka on ihmismielen "ultimate fightingia"!. Mun kanssa skabaillessa saattaa käydä hassusti, vaikka en edes yritä toista mitenkään vahingoittaa.

Kun en tiedä ikääsi, sukupuoltasi, enkä paljon yhtään mitään muutakaan sinusta, niin voin olla täysin väärässä ikäsi ja kokemuksesi suhteen. Pahoittelen siis jälleen, jos menen käsityksissäni metsään, mutta et paljon anna muutakaan vaihtoehtoa. Minusta on vaan sääli, kun älykkäät ja herkät ihmiset riitelevät keskenään, ja vielä aika turhanpäiväisistä asioista. Herkillä ja älykkäillä ihmisillä kun on tarpeeksi vaikeeta jo ihan muutenkin.

Love, peace and happiness! :)

Lue lisää

Todellakin olin sekoamispisteessä 3 v sitten, kun meni aivan ihmeelliseksi uskonsodaksi Yleistä uskonnoista -palstalla. Silloin kun ei näitä palstoja ollut tyyliin "jokaiselle jotakin" niin semmoisia mukavia sunnuntaisaarnoja sille yhteispalstalle sitten latelin hatusta aiheina omahyväisyys, ylimielisyys, tekopyhyys etc. Muuan nuorehko uskovainen mies alkoi nälviä minkä ehti, ja lopulta poltin päreeni ja aloitimme kukkulan kuningas -geimit. Hulluuden partaalla siinä oli kumpikin, ja kun en naivina ja kokemattomana ihmisenä ollut vielä kehittänyt suojakseni kunnollista, tervettä NETTIKYYNISYYTTÄ, olin tilanteesta aika tolaltani ja SEN vuoksi siitä vieläkin joskus mainitsen silmiäni pyöritellen.

Ei sitä kyynisyyttä kyllä kauheasti vieläkään löydy, joten sen vuoksi yritän aina välillä vähän jäähdytellä ja ottaa etäisyyttä. Ja oppia vaikkapa vähän ymmärtämäänkin uskonkiihkoilijoita, sen verran kuin pystyn. Kiihkeä minäkin osaan olla...

Ganda kirjoitti:

Etkö sä nyt enää parempaan pysty, kuin copypasteamaan MINUA? ;)

Se ken leikkiin lähtee, se myös leikin kestäköön. Sitä saa mitä tilaa. Karmaa!

Sulle on moneen kertaan jo todettu, että Jeesuskin oli sitä mieltä, että jos jossain häntä ei oteta vastaan, niin menkää muualle. Minä en ajattele näin jyrkästi, vaan minun puolestani ihmiset saavat tulla tänne kritisoimaan näkemyksiämme, jopa ivaamaan niitä. Jos oma "totuutemme" ei kestä kritiikkiä, jopa ivaa, niin eipä se sillloin kovin kummoinenkaan ole.

Dalai Lamakin, lehmäuskovista lehmäuskovin, ei tosin hindulainen, vaan buddhalainen, on nauraen todennut omasta uskostaan, ettei hänkään vaan tiedä onko se totta vai tarua? Tervettä itsekritiikkiä sanoisin minä.

Ehkä alat turhautua "skabaamaan" kanssani, vaikka en ole läheskään niitä ilkeimpiä kirjoittajia täällä. Näkyvissä on selvästi myös merkkejä, siitä, että et enää kykene kunnolla erottamaan koska pelleilen ja koska taas olen tosissani. Q aikoinaan oli mennä psykoosiin ottaessaan yhden uskovan kanssa täällä yhteen. Jos päässä ei enää liiku muuta, kuin jokin yksittäinen nettiväittely, on se usein merkki siitä, että sekoaminen saattaa olla lähellä. Toivon nyt kuitenkin, että et ottaisi näitä nettihölinöitä liian tosissasi ja turhan vakavasti, vaikka vakavalla asialla liikkeellä koetkin olevasi.

En todellkaan nauti, jos olen mielesi täällä jotenkin pahoittanut ja olen siitä pahoillani. Saatat olla älykkyysosamäärältäsi minua parempi, mutta mulla taas saattaa olla elämänkokemusta, ja varsinkin kokemusta hulluudesta, joka on ihmismielen "ultimate fightingia"!. Mun kanssa skabaillessa saattaa käydä hassusti, vaikka en edes yritä toista mitenkään vahingoittaa.

Kun en tiedä ikääsi, sukupuoltasi, enkä paljon yhtään mitään muutakaan sinusta, niin voin olla täysin väärässä ikäsi ja kokemuksesi suhteen. Pahoittelen siis jälleen, jos menen käsityksissäni metsään, mutta et paljon anna muutakaan vaihtoehtoa. Minusta on vaan sääli, kun älykkäät ja herkät ihmiset riitelevät keskenään, ja vielä aika turhanpäiväisistä asioista. Herkillä ja älykkäillä ihmisillä kun on tarpeeksi vaikeeta jo ihan muutenkin.

Love, peace and happiness! :)

Lue lisää

"Dalai Lamakin, lehmäuskovista lehmäuskovin, ei tosin hindulainen, vaan buddhalainen, on nauraen todennut omasta uskostaan, ettei hänkään vaan tiedä onko se totta vai tarua? Tervettä itsekritiikkiä sanoisin minä."

Minä sanoisin kyynisemmin, että hän nauroi ja että hän sanoi noin. Siinä on. Kaksi. Eri. Asiaa.

Vaan hienoa on, että sinä pidit tulkintaasi - olipa oikea tai ei - uskoonsa suhtaumisen esimerkkinä. Sikäli pääsimme vaihteeksi samoillekin linjoille jonkin asian suhteen.

"Ehkä alat turhautua "skabaamaan" kanssani, vaikka en ole läheskään niitä ilkeimpiä kirjoittajia täällä."

En ole turhautunut. Sitäpaitsi, minulle ilkeys on puoli ruokaa, mutta en sitä viitsi kenellekään tarjoilla. Ilkeys motiivina kertoo taustalla olevista suuremmista motiiveista, joista ilkeilijä ei ehkä itse ole edes tietoinen. Sen takia sitä pitää sietää ja niellä. Kestokykyni netissä ei ole ollut koetuksella. Luulen, että se itsessään ärsyttää ärsyttäjiä. Samoin kuin se, etten anna itsestäni itsestäni kuvaa, joten solvaajat joutuvat haukkumaan kuviteltuja ominaisuuksiani. Arvaat, että aika moni heitto menee ohi. Jos jotakin näytän, niin närhenmunat ja peiliä. Toisinaan heiluttelen ristiä, johon myös turvaan.

Kiitos kuitenkin huolenpidosta:)


"Näkyvissä on selvästi myös merkkejä, siitä, että et enää kykene kunnolla erottamaan koska pelleilen ja koska taas olen tosissani."

= Sarkasmin ja/tai manipuloinnin idea

Jos aistii, tai on aistivinaan mainitunlaisia merkkejä, voi ensimmäiseksi yrittää vaikuttaa oman ilmaisunsa selkeyteen, mikäli ei siis pyri sarkasmiin tai manipulointiin. (Kuvittele mitä ajattelisit, jos tässä kohtaa olisi ollut hymiö!)


"En todellkaan nauti, jos olen mielesi täällä jotenkin pahoittanut ja olen siitä pahoillani."

Nauti pois, sillä en ole pahoittanut mieltäni;)


"Saatat olla älykkyysosamäärältäsi minua parempi, mutta mulla taas saattaa olla elämänkokemusta"

Koska et tiedä minusta näitäkään asioita, joudut ottamaan asiat asioina, ja hyvä niin.



"Minusta on vaan sääli, kun älykkäät ja herkät ihmiset riitelevät keskenään, ja vielä aika turhanpäiväisistä asioista."

Riitely ei ole toivottavaa, ei myöskään kenenkään mielen pahoittaminen. Se on joskus tarpeellista, mutta myönnän sen tarpeellisuuden arvioinnin olevan erittäin vaikeaa. Hevoskuuri hömötiaiselle voi aiheuttaa pahoja. Toivon että en sellaista kenellekään aiheuta. Lähtökohtana on, että ihmiset ymmärtävät näiden nettituttavuuksien olevan parhaimmillaankin vain virtuaalisia ihmissuhteita. Yleisellä keskustelupalstalla ne eivät ole sitäkään, vaan ajatuksia ja ajattelemattomuuksia, tunteita ja tunteettomuuksia. Näille voi altistaa itsensä melkolailla vaaratta, jos kykenee sietämään omiakin ajatuksiaan.

Vaan... miksi antaa lukemattomille sellaisia asioita itsestään, millä nämä eivät mitään tee, mitkä eivät antaisi keskusteluun yhtään lisää, mitkä eivät välttämättä olisi väittäminä edes tosia, eivätkä ihmiset voisi näiden todenperäisyyttä mitenkään varmistaa?


"Herkillä ja älykkäillä ihmisillä kun on tarpeeksi vaikeeta jo ihan muutenkin."

Sympatiaa heille.


"Jos oma "totuutemme" ei kestä kritiikkiä, jopa ivaa, niin eipä se sillloin kovin kummoinenkaan ole."

Älykkäällä ja herkällä ihmisellä tuossa onkin sulattelemista.

-Q- kirjoitti:

Todellakin olin sekoamispisteessä 3 v sitten, kun meni aivan ihmeelliseksi uskonsodaksi Yleistä uskonnoista -palstalla. Silloin kun ei näitä palstoja ollut tyyliin "jokaiselle jotakin" niin semmoisia mukavia sunnuntaisaarnoja sille yhteispalstalle sitten latelin hatusta aiheina omahyväisyys, ylimielisyys, tekopyhyys etc. Muuan nuorehko uskovainen mies alkoi nälviä minkä ehti, ja lopulta poltin päreeni ja aloitimme kukkulan kuningas -geimit. Hulluuden partaalla siinä oli kumpikin, ja kun en naivina ja kokemattomana ihmisenä ollut vielä kehittänyt suojakseni kunnollista, tervettä NETTIKYYNISYYTTÄ, olin tilanteesta aika tolaltani ja SEN vuoksi siitä vieläkin joskus mainitsen silmiäni pyöritellen.

Ei sitä kyynisyyttä kyllä kauheasti vieläkään löydy, joten sen vuoksi yritän aina välillä vähän jäähdytellä ja ottaa etäisyyttä. Ja oppia vaikkapa vähän ymmärtämäänkin uskonkiihkoilijoita, sen verran kuin pystyn. Kiihkeä minäkin osaan olla...

Lue lisää

1. kirje Timoteukselle 6

3 Se, joka opettaa toisin eikä seuraa Herramme Jeesuksen Kristuksen terveellisiä sanoja ja uskomme mukaista oppia, [1. Tim. 1:10 ]
4 on pöyhkeä eikä ymmärrä mitään. Hänellä vain on kiihkeä halu väitellä ja kiistellä. Sellaisesta syntyy kateutta, riitaa, herjauksia, ilkeitä epäluuloja [2. Tim. 2:14,23; Tit. 3:9]
5 ja alituista kinastelua sellaisten ihmisten kesken, jotka ovat menettäneet järkensä ja kadottaneet totuuden ja pitävät uskontoa vain tulolähteenä. [Tit. 1:11]


Toivotaan, että pysyn Sanassa. Olette aika lailla G:n kanssa tuoneet esille, että minä olen haastanut riitaa. Koen itse, että provoilla ja painiksia voi, mutta väkivaltaan en ryhdy. Voihan sitä silti sattua... Otan huomioon nyt senkin, että oma arvostelukykyni olisi liian heikko asian arvioimiseksi, että sen perusteella olisin ollut ilkeä. Silloinhan ei ole merkitystä, etten usko näin.

Voisitteko siten tuoda jonkin asiakokonaisuuden, ei siis irti kontekstistaan, joka keskusteluissamme on edustanut puhdasta ilkeyttä? Oma, puolueellinen ehdotukseni on tämä viestini:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000001442&posting=22000000016814984

Siinä koin luu kurkkuun -menetelmästä hilpeyttä ja huonoa omaa tuntoa, vaikka ajattelinkin sen olevan epäjumaluutta karsiva, sen pohjan poistava. Ehkä en ottanut kiinni, vaikka uskoltaan pohjan menettänyt putoaa? Vai onko otteeni liian luja, tehden kipeää?



"en naivina ja kokemattomana ihmisenä ollut vielä kehittänyt suojakseni kunnollista, tervettä NETTIKYYNISYYTTÄ"

Minä voin olla heikko, sillä Jumalani on vahva. Ymmärrätkö, että tämä ei ole vain iskulause? Saan olla oma itseni ja silti saan elää uskossa, olla työkalu ja osana prosessia, vahva sallimuksesta. Jos Ä0:ni on korkea ja tietäisit sen, sinä laittaisit kirjoitukseni sen ja omahyväisyyteni piikkiin. Mikäli se on alhainen, et noteeraisi minua muuten.

Kysynkin sinulta:
- Miksi älykäs ihminen saadessaan arvioita olevansa älykäs, kertoo kirjoittavansa täällä Jumalan johdatuksesta?
- Miksi tyhmä kirjoittaisi ilmeisen älykkäästi, kertoen samaa?



"Kiihkeä minäkin osaan olla..."

Eihän se suinkaan ole vain pahasta, enkä tuolla tarkoita baariviisastella.


Jaak. 4:5
   
Vai luuletteko, että Raamattu syyttä sanoo: "Mustasukkaisen kiihkeästi hän halajaa henkeä, jonka on meihin pannut"? [2. Moos. 34:14; Gal. 5:17]

1. Piet. 3:13
   
Kuka voi tehdä teille pahaa, jos te kiihkeästi pyritte tekemään hyvää?


Eiköhän tuo jo ole mitä käytännönläheisin rukous, jonka ei-kristittykin voi elää todeksi;)

H.H. kirjoitti:

"Dalai Lamakin, lehmäuskovista lehmäuskovin, ei tosin hindulainen, vaan buddhalainen, on nauraen todennut omasta uskostaan, ettei hänkään vaan tiedä onko se totta vai tarua? Tervettä itsekritiikkiä sanoisin minä."

Minä sanoisin kyynisemmin, että hän nauroi ja että hän sanoi noin. Siinä on. Kaksi. Eri. Asiaa.

Vaan hienoa on, että sinä pidit tulkintaasi - olipa oikea tai ei - uskoonsa suhtaumisen esimerkkinä. Sikäli pääsimme vaihteeksi samoillekin linjoille jonkin asian suhteen.

"Ehkä alat turhautua "skabaamaan" kanssani, vaikka en ole läheskään niitä ilkeimpiä kirjoittajia täällä."

En ole turhautunut. Sitäpaitsi, minulle ilkeys on puoli ruokaa, mutta en sitä viitsi kenellekään tarjoilla. Ilkeys motiivina kertoo taustalla olevista suuremmista motiiveista, joista ilkeilijä ei ehkä itse ole edes tietoinen. Sen takia sitä pitää sietää ja niellä. Kestokykyni netissä ei ole ollut koetuksella. Luulen, että se itsessään ärsyttää ärsyttäjiä. Samoin kuin se, etten anna itsestäni itsestäni kuvaa, joten solvaajat joutuvat haukkumaan kuviteltuja ominaisuuksiani. Arvaat, että aika moni heitto menee ohi. Jos jotakin näytän, niin närhenmunat ja peiliä. Toisinaan heiluttelen ristiä, johon myös turvaan.

Kiitos kuitenkin huolenpidosta:)


"Näkyvissä on selvästi myös merkkejä, siitä, että et enää kykene kunnolla erottamaan koska pelleilen ja koska taas olen tosissani."

= Sarkasmin ja/tai manipuloinnin idea

Jos aistii, tai on aistivinaan mainitunlaisia merkkejä, voi ensimmäiseksi yrittää vaikuttaa oman ilmaisunsa selkeyteen, mikäli ei siis pyri sarkasmiin tai manipulointiin. (Kuvittele mitä ajattelisit, jos tässä kohtaa olisi ollut hymiö!)


"En todellkaan nauti, jos olen mielesi täällä jotenkin pahoittanut ja olen siitä pahoillani."

Nauti pois, sillä en ole pahoittanut mieltäni;)


"Saatat olla älykkyysosamäärältäsi minua parempi, mutta mulla taas saattaa olla elämänkokemusta"

Koska et tiedä minusta näitäkään asioita, joudut ottamaan asiat asioina, ja hyvä niin.



"Minusta on vaan sääli, kun älykkäät ja herkät ihmiset riitelevät keskenään, ja vielä aika turhanpäiväisistä asioista."

Riitely ei ole toivottavaa, ei myöskään kenenkään mielen pahoittaminen. Se on joskus tarpeellista, mutta myönnän sen tarpeellisuuden arvioinnin olevan erittäin vaikeaa. Hevoskuuri hömötiaiselle voi aiheuttaa pahoja. Toivon että en sellaista kenellekään aiheuta. Lähtökohtana on, että ihmiset ymmärtävät näiden nettituttavuuksien olevan parhaimmillaankin vain virtuaalisia ihmissuhteita. Yleisellä keskustelupalstalla ne eivät ole sitäkään, vaan ajatuksia ja ajattelemattomuuksia, tunteita ja tunteettomuuksia. Näille voi altistaa itsensä melkolailla vaaratta, jos kykenee sietämään omiakin ajatuksiaan.

Vaan... miksi antaa lukemattomille sellaisia asioita itsestään, millä nämä eivät mitään tee, mitkä eivät antaisi keskusteluun yhtään lisää, mitkä eivät välttämättä olisi väittäminä edes tosia, eivätkä ihmiset voisi näiden todenperäisyyttä mitenkään varmistaa?


"Herkillä ja älykkäillä ihmisillä kun on tarpeeksi vaikeeta jo ihan muutenkin."

Sympatiaa heille.


"Jos oma "totuutemme" ei kestä kritiikkiä, jopa ivaa, niin eipä se sillloin kovin kummoinenkaan ole."

Älykkäällä ja herkällä ihmisellä tuossa onkin sulattelemista.

Lue lisää

Tais olla mukava lauantaipäivä sulla? ;)

Juu ei nämä nettihölinät olekkaan kuin vaan pelkkiä kärpäsiä, turha näistä on itelleen mitään härkäsiä tehdä.

Ei oma uskonikaan mikään ihan "ikkari" sentään ole, ja ei mulle ole väliä, vaikka sitä joku nyt täydeksi bullshitiksikin väittäisi. En mä ole näitäkään juttuja sentään ihan omasta päästäni keksinyt, enkä mä mitään menetä, jos joku nyt kovasti haluaa niitä kritisoidakkin. Maailmassa on varmaan miljoonia ihmisiä, jotka lässyttää aika samanlaista legendaa ja vielä ihan jopa länsimaissakin, eikä pelkästään jossain Intiassa ja Nepalissa. New Ageksi tätä vois varmaan kutsua, jos niin halutaan, vaikka en mä siitäkään porukasta jaksa pahemmin innostua. Musta sillä jengillä on yleensä liian ruusuisia, tai sitten vastaavasti taas turhan rääsyisiä ajatuksia ja mä kun en ole oikein kummankaan kannattelija. Molempia kun pitäs elämässä olla oikeessa suhteessa.

Joo, no se ettei itse ärsyynny, voi joskus saada jonkun toisen ärsyyntymään vaan lisää. Luulisin nyt tässä tapauksessamme kuitenkin olevan niin, että tuskin täällä kukaan on oikeasti ärsyyntynyt. Ilkeillä toki osataan jos halutaan, mutta aika harvoin sitä oikeesti halutaan. Onhan sen oman "totuuden" puolustaminen välillä toki oman itsensäkkin puolustamista, vaikka niiden asioidenhan täällä pitäs skabata, eikä ihmisten. No, Q taiskin sanoa jossain, että ihmiset samaistuu niin paljon asioiden kanssa, että menee keitot ja sopat välillä ihan sekasin. Ei se, että sanoo jollekkin jotain hänen käsityksistään tarkoita todellakaan sitä, että oletpas sinä nyt vajaaälynen idiootti, mutta niin sen ihminen vain usein näyttäs käsittävän ja nahoissaan tuntevan. Mutta ainakin aikuistenhan pitäs tämä jo ymmärtää, puolin ja toisin. Okei, ei kukaan ole täydellinen ja ylilyöntejäkin sattuu.

Minä ainakaan en samaistu uskooni ja siksi siitä saakin olla ihan mitä tahansa mieltä. Musta on vaan hienoa, kun saa vähän "vastusta". ;)

Manipulointiako? Kerro sinä siitä minulle! Minulla ei ole tarkoituksena käännyttää ketään yhtään mihinkään. Olen jo moneen kertaan todennutkin, että on vaan paljon parempi monelle ihmiselle, että ei ole missään tekemisissä karman ja jälleensyntymäasioiden kanssa.

Tottakai koet, että me täällä yritämme manipuloida sinua, mutta sitähän sinä juuri haluatkin meidän täällä sinulle tekevän, kun rupeat todisteita sun muita meiltä känkkäränkkänä känkkäämään.

Kai sitä jollakin tasolla itse kukin täällä "nauttii" itsensä julkituomisella. Myönnän toki, että nämä jaarittelut välillä tuovat nautintoa. Jotain endorfiiniähän tässäkin touhussa taitaa erittyä. Ilkeily ei yleensä tuota minulle mitään sen suurempaa nautintoa, mutta ehkä jos molemmat osapuolet osaavat ovat olla, heh, asiallisesti toisilleen ilkeitä, niin tuskin silloin kukaan loukkaantuu, ainakaan verisesti. Jos sinulle ilkeys on todellakin sitä "puoli ruokaa", niin ehkä nautit siitä molemminpäin. Sadomasokismi on toki ihan olemassa oleva asia.

Ehkä tää on vaan sitten jotain "roolileikkiä" sulle vaan, kun et itsestäsi halua paljoa "paljastella". Ihan kuten haluat.

>>Lähtökohtana on, että ihmiset ymmärtävät näiden nettituttavuuksien olevan parhaimmillaankin vain virtuaalisia ihmissuhteita. Yleisellä keskustelupalstalla ne eivät ole sitäkään, vaan ajatuksia ja ajattelemattomuuksia, tunteita ja tunteettomuuksia. Näille voi altistaa itsensä melkolailla vaaratta, jos kykenee sietämään omiakin ajatuksiaan.

Gandaattori kirjoitti:

Tais olla mukava lauantaipäivä sulla? ;)

Juu ei nämä nettihölinät olekkaan kuin vaan pelkkiä kärpäsiä, turha näistä on itelleen mitään härkäsiä tehdä.

Ei oma uskonikaan mikään ihan "ikkari" sentään ole, ja ei mulle ole väliä, vaikka sitä joku nyt täydeksi bullshitiksikin väittäisi. En mä ole näitäkään juttuja sentään ihan omasta päästäni keksinyt, enkä mä mitään menetä, jos joku nyt kovasti haluaa niitä kritisoidakkin. Maailmassa on varmaan miljoonia ihmisiä, jotka lässyttää aika samanlaista legendaa ja vielä ihan jopa länsimaissakin, eikä pelkästään jossain Intiassa ja Nepalissa. New Ageksi tätä vois varmaan kutsua, jos niin halutaan, vaikka en mä siitäkään porukasta jaksa pahemmin innostua. Musta sillä jengillä on yleensä liian ruusuisia, tai sitten vastaavasti taas turhan rääsyisiä ajatuksia ja mä kun en ole oikein kummankaan kannattelija. Molempia kun pitäs elämässä olla oikeessa suhteessa.

Joo, no se ettei itse ärsyynny, voi joskus saada jonkun toisen ärsyyntymään vaan lisää. Luulisin nyt tässä tapauksessamme kuitenkin olevan niin, että tuskin täällä kukaan on oikeasti ärsyyntynyt. Ilkeillä toki osataan jos halutaan, mutta aika harvoin sitä oikeesti halutaan. Onhan sen oman "totuuden" puolustaminen välillä toki oman itsensäkkin puolustamista, vaikka niiden asioidenhan täällä pitäs skabata, eikä ihmisten. No, Q taiskin sanoa jossain, että ihmiset samaistuu niin paljon asioiden kanssa, että menee keitot ja sopat välillä ihan sekasin. Ei se, että sanoo jollekkin jotain hänen käsityksistään tarkoita todellakaan sitä, että oletpas sinä nyt vajaaälynen idiootti, mutta niin sen ihminen vain usein näyttäs käsittävän ja nahoissaan tuntevan. Mutta ainakin aikuistenhan pitäs tämä jo ymmärtää, puolin ja toisin. Okei, ei kukaan ole täydellinen ja ylilyöntejäkin sattuu.

Minä ainakaan en samaistu uskooni ja siksi siitä saakin olla ihan mitä tahansa mieltä. Musta on vaan hienoa, kun saa vähän "vastusta". ;)

Manipulointiako? Kerro sinä siitä minulle! Minulla ei ole tarkoituksena käännyttää ketään yhtään mihinkään. Olen jo moneen kertaan todennutkin, että on vaan paljon parempi monelle ihmiselle, että ei ole missään tekemisissä karman ja jälleensyntymäasioiden kanssa.

Tottakai koet, että me täällä yritämme manipuloida sinua, mutta sitähän sinä juuri haluatkin meidän täällä sinulle tekevän, kun rupeat todisteita sun muita meiltä känkkäränkkänä känkkäämään.

Kai sitä jollakin tasolla itse kukin täällä "nauttii" itsensä julkituomisella. Myönnän toki, että nämä jaarittelut välillä tuovat nautintoa. Jotain endorfiiniähän tässäkin touhussa taitaa erittyä. Ilkeily ei yleensä tuota minulle mitään sen suurempaa nautintoa, mutta ehkä jos molemmat osapuolet osaavat ovat olla, heh, asiallisesti toisilleen ilkeitä, niin tuskin silloin kukaan loukkaantuu, ainakaan verisesti. Jos sinulle ilkeys on todellakin sitä "puoli ruokaa", niin ehkä nautit siitä molemminpäin. Sadomasokismi on toki ihan olemassa oleva asia.

Ehkä tää on vaan sitten jotain "roolileikkiä" sulle vaan, kun et itsestäsi halua paljoa "paljastella". Ihan kuten haluat.

>>Lähtökohtana on, että ihmiset ymmärtävät näiden nettituttavuuksien olevan parhaimmillaankin vain virtuaalisia ihmissuhteita. Yleisellä keskustelupalstalla ne eivät ole sitäkään, vaan ajatuksia ja ajattelemattomuuksia, tunteita ja tunteettomuuksia. Näille voi altistaa itsensä melkolailla vaaratta, jos kykenee sietämään omiakin ajatuksiaan.

Lue lisää

Ainakin kaksi täkyä löysi parempiin suihin.

"Manipulointiako? Kerro sinä siitä minulle! Minulla ei ole tarkoituksena käännyttää ketään yhtään mihinkään."

On kaksi vaikuttamisen motiivia, joista toista kutsutaan yleisemmin manipuloinniksi. Manipulointi on näistä se raadollisempi, näistä kahdesta se itsekäs. Jos taas joku epäitsekkäästi pyrkii vaikuttamaan ja vaikuttajina käyttää faktoja ja huomioita, onko edes reilua kutsua tätä manipuloijaksi, varsinkin kun edunsaajana on tämä johon pyritään vaikuttamaan?


"Tottakai koet, että me täällä yritämme manipuloida sinua, mutta sitähän sinä juuri haluatkin meidän täällä sinulle tekevän, kun rupeat todisteita sun muita meiltä känkkäränkkänä känkkäämään. "

Sanotaan, että palan vieläkin halusta saada pyytämiäni todisteita ja vastauksia kysymyksiini. Yhtä palavasti haluan, ettette vastaa. Kummassakin tapauksessa todistelette karmauskon onttoutta. Asetelmahan on kuitenkin reilu. Voitte esittää keskeytyksettä parhaat antinne. Huomaa, että ns. mormonityylistä ei tule pisteitä eli linkeistä sylttytehtaalle, loputtomien jaarittelujen, seliselien ja paikkovalehtelujen alkulähteelle.

Tiedä häntä, vaikka vakuuttuisin ja karmuuttuisin;)

H.H. kirjoitti:

1. kirje Timoteukselle 6

3 Se, joka opettaa toisin eikä seuraa Herramme Jeesuksen Kristuksen terveellisiä sanoja ja uskomme mukaista oppia, [1. Tim. 1:10 ]
4 on pöyhkeä eikä ymmärrä mitään. Hänellä vain on kiihkeä halu väitellä ja kiistellä. Sellaisesta syntyy kateutta, riitaa, herjauksia, ilkeitä epäluuloja [2. Tim. 2:14,23; Tit. 3:9]
5 ja alituista kinastelua sellaisten ihmisten kesken, jotka ovat menettäneet järkensä ja kadottaneet totuuden ja pitävät uskontoa vain tulolähteenä. [Tit. 1:11]


Toivotaan, että pysyn Sanassa. Olette aika lailla G:n kanssa tuoneet esille, että minä olen haastanut riitaa. Koen itse, että provoilla ja painiksia voi, mutta väkivaltaan en ryhdy. Voihan sitä silti sattua... Otan huomioon nyt senkin, että oma arvostelukykyni olisi liian heikko asian arvioimiseksi, että sen perusteella olisin ollut ilkeä. Silloinhan ei ole merkitystä, etten usko näin.

Voisitteko siten tuoda jonkin asiakokonaisuuden, ei siis irti kontekstistaan, joka keskusteluissamme on edustanut puhdasta ilkeyttä? Oma, puolueellinen ehdotukseni on tämä viestini:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000001442&posting=22000000016814984

Siinä koin luu kurkkuun -menetelmästä hilpeyttä ja huonoa omaa tuntoa, vaikka ajattelinkin sen olevan epäjumaluutta karsiva, sen pohjan poistava. Ehkä en ottanut kiinni, vaikka uskoltaan pohjan menettänyt putoaa? Vai onko otteeni liian luja, tehden kipeää?



"en naivina ja kokemattomana ihmisenä ollut vielä kehittänyt suojakseni kunnollista, tervettä NETTIKYYNISYYTTÄ"

Minä voin olla heikko, sillä Jumalani on vahva. Ymmärrätkö, että tämä ei ole vain iskulause? Saan olla oma itseni ja silti saan elää uskossa, olla työkalu ja osana prosessia, vahva sallimuksesta. Jos Ä0:ni on korkea ja tietäisit sen, sinä laittaisit kirjoitukseni sen ja omahyväisyyteni piikkiin. Mikäli se on alhainen, et noteeraisi minua muuten.

Kysynkin sinulta:
- Miksi älykäs ihminen saadessaan arvioita olevansa älykäs, kertoo kirjoittavansa täällä Jumalan johdatuksesta?
- Miksi tyhmä kirjoittaisi ilmeisen älykkäästi, kertoen samaa?



"Kiihkeä minäkin osaan olla..."

Eihän se suinkaan ole vain pahasta, enkä tuolla tarkoita baariviisastella.


Jaak. 4:5
   
Vai luuletteko, että Raamattu syyttä sanoo: "Mustasukkaisen kiihkeästi hän halajaa henkeä, jonka on meihin pannut"? [2. Moos. 34:14; Gal. 5:17]

1. Piet. 3:13
   
Kuka voi tehdä teille pahaa, jos te kiihkeästi pyritte tekemään hyvää?


Eiköhän tuo jo ole mitä käytännönläheisin rukous, jonka ei-kristittykin voi elää todeksi;)

Lue lisää

Et sitten tätä kommenttiani noteerannut aiemmin:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000001442&posting=22000000017236607

Kyllähän sitä älykäs voi olla vaikka nerokkuuteen asti, mutta viisautta se ei takaa. Luuletko että olisin kiusaantunut sen erään uskovaisen vittuiluista ja haistatteluista jos minä olisin ollut viisas? Luuletko että tuo hyvin älykäs ihminen olisi vittuillut minulle jos hän olisi ollut viisas?

Voi vedota Raamatun jakeisiin tämä, tuo se, mutta se ei poista sitä ongelmaa mikä ihmisellä on itsensä kanssa: luonne merkkaa.

Eräällä näihin asioihin täysin liittymättömällä forumilla on eräs keski-ikäinen nainen joka puuttuu jokaikiseen asiaan mitä suinkin käsitellään. Kun hän järjestelmällisesti suututtaa jokaisen keskustelijan kiukkuisilla kommenteillaan ja hänelle itselleen tehdään selväksi hänen käytöksensä, hän alkaa aina ulvoa ja huutaa kuin hyeena siitä kuinka väärin HÄNTÄ kohdellaan. Ensimmäiseksi alkaa jumalaton tivaaminen missä kohdin hän on tehnyt väärin. Jos joku on niin tyhmä että alkaa hänelle sitä selvitellä, seuraa loputon puolustautumisten ja syytösten suma, koska tuo nainen ei halua kohdata face to face omaa itseään.

Enemmän kuin mikään karmausko koskaan tai varsinkaan k-usko minua kiinnostaa ihmispsyyke. Miksi me teemme asioita missä ei ole mitään järkeä? Miksi me kinastelemme netissä, muuta kuin halutaksemme voittaa ja pönkittää sillä olematonta itsetuntoa?

Aiheilla ei ole mitään merkitystä. Selitys löytyy aina korvien välistä.

H.H. kirjoitti:

Ainakin kaksi täkyä löysi parempiin suihin.

"Manipulointiako? Kerro sinä siitä minulle! Minulla ei ole tarkoituksena käännyttää ketään yhtään mihinkään."

On kaksi vaikuttamisen motiivia, joista toista kutsutaan yleisemmin manipuloinniksi. Manipulointi on näistä se raadollisempi, näistä kahdesta se itsekäs. Jos taas joku epäitsekkäästi pyrkii vaikuttamaan ja vaikuttajina käyttää faktoja ja huomioita, onko edes reilua kutsua tätä manipuloijaksi, varsinkin kun edunsaajana on tämä johon pyritään vaikuttamaan?


"Tottakai koet, että me täällä yritämme manipuloida sinua, mutta sitähän sinä juuri haluatkin meidän täällä sinulle tekevän, kun rupeat todisteita sun muita meiltä känkkäränkkänä känkkäämään. "

Sanotaan, että palan vieläkin halusta saada pyytämiäni todisteita ja vastauksia kysymyksiini. Yhtä palavasti haluan, ettette vastaa. Kummassakin tapauksessa todistelette karmauskon onttoutta. Asetelmahan on kuitenkin reilu. Voitte esittää keskeytyksettä parhaat antinne. Huomaa, että ns. mormonityylistä ei tule pisteitä eli linkeistä sylttytehtaalle, loputtomien jaarittelujen, seliselien ja paikkovalehtelujen alkulähteelle.

Tiedä häntä, vaikka vakuuttuisin ja karmuuttuisin;)

Lue lisää

Näkisin, että ihminen voi manipuloida toista lähinnä, joko uhkaamalla tai sitten suostuttelemalla.

Valitettavasti moni uskis täällä yleensä sortuu ensin mainittuun. Väittävät etteivät muka uhkaile, vaan ovat mukamas kovasti vain huolissaan ja "uhkailu" onkin olevinaan vain huolestunutta varoittelua. Ihminen tietysti usein psyykkaa itsensä pahaakin tehdessään kuvittelemaan, että hyvällä asiallahan tässä kovasti ollaan.

Mitens se vanha sanonta menee? Sitä rääkkää, ketä rakastaa. Olikos raamatussakin, että sitä herra rakastaa, jota kurittaa?

Sen perusteella ihmisiä sais vähän rääkätäkkin, koska sehän on loppu geimeissä vain ollutkin heille pelkäksi hyväksi.

Pahaa tekemällä saattaakin tehdä hyvää!

Sulla on ilmeisesti sitten puhtaat jauhot pussissa? Kun tulit tänne, niin aika ylimielisen kuvan itsestäsi annoit. Aikomoista egon ja varsinkin oman fiksuutensa korostamista. Motiivisihan oli tietysti puhdas ja halusitkin vain herättää meidät eksyneet paukapäät vähän kovastikkin sanomalla??? Just!

Mistäs sen aina tietää, mihin "käännyttäminenkin" voi lopulta pitkässä juoksussa ihmisen johtaa? Siinä voi mennä perhekkin alta, kun ei uskossa olevien kanssa hommat enää tahdo oikein toimia. Eikös Jeesuskin puhunut jotain siitä, että pitää jättää entinen elämä kokonaan taakse, jopa sen läheisetkin, jos nämä eivät ole uskossa?

No, eihän uskiksilla mitään vastuuta tietenkään siitä ole, jos jollekkin käännytetylle jotain ikävää tapahtuu. Lauman taaksehan on helppo aina piiloutua ja varmaan vielä oma vikansa, oli alkujaankin ehkä epätasapainoton ihminen. Valitettavasti myös kristittyjenkin toiminta on synnyttänyt omat uskonnon uhrinsa. Oot ehkä jo tähän tutustunutkin?

http://www.uskontojenuhrientuki.fi/uutyleis.html

Mut mitä väliä sillä on jos maallinen elämä sekoaakin, kun taivaaseen kuoltuaan pääsee? Kyllä sellaisen ilon saadessaan vähän täällä ensin kärsimystäkin kestää. ;)

>>Sanotaan, että palan vieläkin halusta saada pyytämiäni todisteita ja vastauksia kysymyksiini. Yhtä palavasti haluan, ettette vastaa. Kummassakin tapauksessa todistelette karmauskon onttoutta. Asetelmahan on kuitenkin reilu. Voitte esittää keskeytyksettä parhaat antinne.>Tiedä häntä, vaikka vakuuttuisin ja karmuuttuisin;)

Henkilökohtaisesti minua ei ole oikein mikään uskonto erityisemmin vakuuttanut. Moneen uskoon olen tutustunut ja varmaan oma näkemykseni tuonpuoleisesta on niiden mukana muokkautunut. Outojakin asioita tai paremmin sanottuna äärimmäisen epätodennäköisiä ilmiöitä olen kokenut monesti, mikä on luonut minulle vahvan olettamuksen tuonpuoleisesta ja elämän tarkoituksesta.

Kuitenkaan en vois kiistämättä väittää tietäväni mitä me täällä olemme tekemässä/oppimassa/olemassa, vai ei mitään näistä.

Tämä nimenomaan tekeekin elämästä elämisen ja pohtimisen arvoisen. Tähän tuskin saan vastausta elämäni aikana, mutta se lisää asian mielenkiintoa.

Yksi asia on varmaa, että vastaus tulee muodossa tai toisessa kun kuolema meidät kaikki ennenpitkää korjaa.

ps. niin jollei ole mitään niin en ainakaan ole sitä näkemässä kun olen kuollut :)

Se jonka nimeä ei saa mainita kirjoitti:

Henkilökohtaisesti minua ei ole oikein mikään uskonto erityisemmin vakuuttanut. Moneen uskoon olen tutustunut ja varmaan oma näkemykseni tuonpuoleisesta on niiden mukana muokkautunut. Outojakin asioita tai paremmin sanottuna äärimmäisen epätodennäköisiä ilmiöitä olen kokenut monesti, mikä on luonut minulle vahvan olettamuksen tuonpuoleisesta ja elämän tarkoituksesta.

Kuitenkaan en vois kiistämättä väittää tietäväni mitä me täällä olemme tekemässä/oppimassa/olemassa, vai ei mitään näistä.

Tämä nimenomaan tekeekin elämästä elämisen ja pohtimisen arvoisen. Tähän tuskin saan vastausta elämäni aikana, mutta se lisää asian mielenkiintoa.

Yksi asia on varmaa, että vastaus tulee muodossa tai toisessa kun kuolema meidät kaikki ennenpitkää korjaa.

ps. niin jollei ole mitään niin en ainakaan ole sitä näkemässä kun olen kuollut :)

Lue lisää

Voi voi. Nyt taas Hih Huli luulee että minä sekosin ja hajaannuin useammaksi ihmiseksi.

Mutta totta turiset kyllä, parahin Nimetön.

>>Hammurabin lain älyttömyys on jo siinä, että se rajaa asianomaiset uhriin ja syylliseen. Se ei huomioi, että uhreja ovat rikoksen kohteen lisäksi kaikki uhrin ja syyllisen sidosryhmät. Samoin voi ajatella, että tässä on vasta välittömät sidokset. Välillisesti tapaus koskettaa kaikkia.

>Jo ilman tuota ääriesimerkkiä tulisi ymmärtää kaikkien tekojemme vaikutusten olevan paljon laajempia ja useampia ihmisiä koskevia, kuin itse voimme sitä edes kuvitella. Murhan tehnyt ei voi kohdata uhriaan enää pyytääkseen anteeksi. Murhaaja voi pyytää anteeksi toisilta uhreilta, mutta ei koskaan voi sovittaa tekoaan. Miten hän voisi lukemattomia kertojakaan eläessään tuoda takaisin tappamaansa tätä kaipaamaan jääneille, tai elää sitä elämää, jonka tämän toisen oli tarkoitus elää ja elämällään täyttää?

Päivällä juuri tulin maininneeksi eräälle ihmiselle kuinka ääliömäinen kirjoitelma kerran oli teksti-tv:ssä, kun nuori ihminen julisti sitä kuinka ihastunut hän on toiseen ihmiseen, ja paapotti siinä kuinka valtava vastuu tälle ihastuksen kohteelle tulee HÄNEN TUNTEISTAAN. Siis eihän kukaan voi olla vastuussa toisen ihmisen tunteista, varsinkaan kun ei ole mitenkään pyytänyt näitä tunteita itseensä kohdistettaviksi!

Eli jotain malttia nyt kumminkin tähän touhuun: tottakai jos tappaa jonkun, suremaan jää aika läjä ihmisiä, mutta ei kai voi mitenkään vaatia että murhaaja tulevissa elämissään maksaa "karmavelkaa" jokaikiselle ihmiselle joka suinkin on ottanut asiakseen murehtua tästä teosta. Oikeat läheiset ovat vielä jotenkuten ok ja ehkäpä näille on velkaa, mutta ajatellaan nyt jotakuta joka on vihainen siitä että salamurhaaja tappoi J.F.Kennedyn. Pitäisikö sen salamurhaajan maksaa karmavelkaa sille tuikituntemattomallekin vain sen vuoksi että tämä saa päähänsä fanittaa Kennedyä?

Tunteistaan ihmiset ovat itse vastuussa melko pitkälti. Ei kukaan esim. vaadi että pitää surra tasan 10 v jos joku läheinen kuolee. Tiedän sikäli mistä puhun, kun pilasin suuren osan edellisimmästä elämästäni suremalla vuodet pääksytysten mennyttä rakastani. Voin tässä ja nyt sanoa että en todellakaan voi vaatia k-uskoa rovioista tilille, se on vain minun tunne-elämässäni se että inhoan tekopyhyyttä, ylimielisyyttä ja omahyväisyyttä joka joskus pahimmillaan on johtanut toisten ihmisten elämien tuhoamiseen. Sama ilmiö löytyy ihan mistä tahansa muustakin kuin k-uskosta.

Mutta sitten siihen sovittamiseen. Jos lähdetään siitä että Jumala on luonut ihmisen ja siten järjestänyt maailmaan mahdollisuuden tehdä pahaa ja väärin, eikö Jumalan pitäisi sovittaa meille jokaiselle se hölmö teko minkä Jumala on tehnyt? Varmaan voisi toki ajatella että Jeesus sovitti, mutta minä kun en murhassa näe mitään sovittavaa enkä pysty Jumalaa näkemään verenhimoisena petona, niin k-uskon mystiikka ei kertakaikkiaan avaudu minulle, eikä ole väliäkään. Omalta puoleltani päästän Jumalan täysin vastuusta, sillä on meidän oma asiamme miten me täällä hillumme. Ei karmaa voi venytellä kuin purukumia sinne tänne ja sotkea kaikki mahdolliset tahot mukaan, sitä tässä halusin sanoa. Kyllä se on mielestäni ihan tekijän ja uhrin välinen juttu, eikä minkä tahansa summittaisen tahon ja tekijän välinen.

Sovittamaan ei pysty mitään, mutta pystyy näkemään itse uhrin asemassa mitä väärää siinä oli että teki tekonsa tekijän ominaisuudessa. Mielestäni elämä jokatapauksessa on oppimista ja koulu, eikä mikään itkuvirsien viserryspaikka jossa koko ajan kuuluu ruikuttaa itseään säälien että voi kun minä nyt noin tein ja ikinä en saa sitä tekemättömäksi byääh. Olemme täällä yrittämässä ja erehtymässä ja sen jälkeen onnistumassa, kenties.

Mutta uskon nykyisin myös että semmoista hienosäädettävää jää jäljelle, eli että kun on ollut teko ja sen vastinekokemus, niin sen jälkeen saattaa olla vielä kaikenlaisia tuntemuksia ja päähänpinttymiä, jotka pitää saada käsiteltyä. Ja ainoa oikea katumus on semmoinen reipas toteamus että väärin meni, enpä enää tee noin.

Kuukkendaali kirjoitti:

>Jo ilman tuota ääriesimerkkiä tulisi ymmärtää kaikkien tekojemme vaikutusten olevan paljon laajempia ja useampia ihmisiä koskevia, kuin itse voimme sitä edes kuvitella. Murhan tehnyt ei voi kohdata uhriaan enää pyytääkseen anteeksi. Murhaaja voi pyytää anteeksi toisilta uhreilta, mutta ei koskaan voi sovittaa tekoaan. Miten hän voisi lukemattomia kertojakaan eläessään tuoda takaisin tappamaansa tätä kaipaamaan jääneille, tai elää sitä elämää, jonka tämän toisen oli tarkoitus elää ja elämällään täyttää?

Päivällä juuri tulin maininneeksi eräälle ihmiselle kuinka ääliömäinen kirjoitelma kerran oli teksti-tv:ssä, kun nuori ihminen julisti sitä kuinka ihastunut hän on toiseen ihmiseen, ja paapotti siinä kuinka valtava vastuu tälle ihastuksen kohteelle tulee HÄNEN TUNTEISTAAN. Siis eihän kukaan voi olla vastuussa toisen ihmisen tunteista, varsinkaan kun ei ole mitenkään pyytänyt näitä tunteita itseensä kohdistettaviksi!

Eli jotain malttia nyt kumminkin tähän touhuun: tottakai jos tappaa jonkun, suremaan jää aika läjä ihmisiä, mutta ei kai voi mitenkään vaatia että murhaaja tulevissa elämissään maksaa "karmavelkaa" jokaikiselle ihmiselle joka suinkin on ottanut asiakseen murehtua tästä teosta. Oikeat läheiset ovat vielä jotenkuten ok ja ehkäpä näille on velkaa, mutta ajatellaan nyt jotakuta joka on vihainen siitä että salamurhaaja tappoi J.F.Kennedyn. Pitäisikö sen salamurhaajan maksaa karmavelkaa sille tuikituntemattomallekin vain sen vuoksi että tämä saa päähänsä fanittaa Kennedyä?

Tunteistaan ihmiset ovat itse vastuussa melko pitkälti. Ei kukaan esim. vaadi että pitää surra tasan 10 v jos joku läheinen kuolee. Tiedän sikäli mistä puhun, kun pilasin suuren osan edellisimmästä elämästäni suremalla vuodet pääksytysten mennyttä rakastani. Voin tässä ja nyt sanoa että en todellakaan voi vaatia k-uskoa rovioista tilille, se on vain minun tunne-elämässäni se että inhoan tekopyhyyttä, ylimielisyyttä ja omahyväisyyttä joka joskus pahimmillaan on johtanut toisten ihmisten elämien tuhoamiseen. Sama ilmiö löytyy ihan mistä tahansa muustakin kuin k-uskosta.

Mutta sitten siihen sovittamiseen. Jos lähdetään siitä että Jumala on luonut ihmisen ja siten järjestänyt maailmaan mahdollisuuden tehdä pahaa ja väärin, eikö Jumalan pitäisi sovittaa meille jokaiselle se hölmö teko minkä Jumala on tehnyt? Varmaan voisi toki ajatella että Jeesus sovitti, mutta minä kun en murhassa näe mitään sovittavaa enkä pysty Jumalaa näkemään verenhimoisena petona, niin k-uskon mystiikka ei kertakaikkiaan avaudu minulle, eikä ole väliäkään. Omalta puoleltani päästän Jumalan täysin vastuusta, sillä on meidän oma asiamme miten me täällä hillumme. Ei karmaa voi venytellä kuin purukumia sinne tänne ja sotkea kaikki mahdolliset tahot mukaan, sitä tässä halusin sanoa. Kyllä se on mielestäni ihan tekijän ja uhrin välinen juttu, eikä minkä tahansa summittaisen tahon ja tekijän välinen.

Sovittamaan ei pysty mitään, mutta pystyy näkemään itse uhrin asemassa mitä väärää siinä oli että teki tekonsa tekijän ominaisuudessa. Mielestäni elämä jokatapauksessa on oppimista ja koulu, eikä mikään itkuvirsien viserryspaikka jossa koko ajan kuuluu ruikuttaa itseään säälien että voi kun minä nyt noin tein ja ikinä en saa sitä tekemättömäksi byääh. Olemme täällä yrittämässä ja erehtymässä ja sen jälkeen onnistumassa, kenties.

Mutta uskon nykyisin myös että semmoista hienosäädettävää jää jäljelle, eli että kun on ollut teko ja sen vastinekokemus, niin sen jälkeen saattaa olla vielä kaikenlaisia tuntemuksia ja päähänpinttymiä, jotka pitää saada käsiteltyä. Ja ainoa oikea katumus on semmoinen reipas toteamus että väärin meni, enpä enää tee noin.

Lue lisää

Irreversiibeli tarkoittaa palautumatonta. Irreversiibeli tapahtuma on esimerkiksi auton jarruttaminen. Auton liike-energia muuttuu jarrupintojen lämpöenergiaksi, minkä meikäläinenkin vielä ymmärtää. Tenkkapoo tulisi silloin, jos joku veisi pari palavaa halkoa kylmiä jarrupintoja lämmittämään, jonka seurauksena niiden lämpöenergia täräyttäisi auton vauhtiin kauhiaan, jonkin monimutkaisen prosessin kautta;)

Juupa. Niin ei siis tapahdu, vaan jarruttaessa, energian muuttaessa muotoaan liike-energiasta kitkalämmöksi, tapahtumaa kutsutaan palautumattomaksi eli irreversiibeliksi. Hyväksytään ajatus ja ajatellaan, että ehkäpä samanlaisia palautumattomuuksia on muitakin. Fysikaalisesti niitä löytyy paljonkin. Kuolemakin voidaan luokitella sellaiseksi - siis fysikaalisesti. Karman laki vaatisi siis melkoisen sielupumpun, jopa "monimutkaista prosessia" vaikuttavamman.

Toinen tapa eliminoida tuo palautumattomuus, on väittää että palautumattomuutta ei ole - missään, eikä missään muodossa. Kaikki havaintomme maailmankaikkeudesta tosin tukevat ajatusta, että palautumattomuutta esiintyy kaikkialla ja jatkuvasti.

Kolmas konsti on Todeta karman toimivan sieluille, koska näillä on jotakin hienorakeisuutta(?) ja esielollisia energiakenttiä(?!). Tämähän on pseudoa ja retoriikkaa, mutta voi todeksi väittää, koska todeksi väittää (huomaa kehä).

Yksi tapa voittaa kuolema on uskottavin: Se, jolla on valta antaa elämä, voi antaa sen uudestaan.

H.H. kirjoitti:

Irreversiibeli tarkoittaa palautumatonta. Irreversiibeli tapahtuma on esimerkiksi auton jarruttaminen. Auton liike-energia muuttuu jarrupintojen lämpöenergiaksi, minkä meikäläinenkin vielä ymmärtää. Tenkkapoo tulisi silloin, jos joku veisi pari palavaa halkoa kylmiä jarrupintoja lämmittämään, jonka seurauksena niiden lämpöenergia täräyttäisi auton vauhtiin kauhiaan, jonkin monimutkaisen prosessin kautta;)

Juupa. Niin ei siis tapahdu, vaan jarruttaessa, energian muuttaessa muotoaan liike-energiasta kitkalämmöksi, tapahtumaa kutsutaan palautumattomaksi eli irreversiibeliksi. Hyväksytään ajatus ja ajatellaan, että ehkäpä samanlaisia palautumattomuuksia on muitakin. Fysikaalisesti niitä löytyy paljonkin. Kuolemakin voidaan luokitella sellaiseksi - siis fysikaalisesti. Karman laki vaatisi siis melkoisen sielupumpun, jopa "monimutkaista prosessia" vaikuttavamman.

Toinen tapa eliminoida tuo palautumattomuus, on väittää että palautumattomuutta ei ole - missään, eikä missään muodossa. Kaikki havaintomme maailmankaikkeudesta tosin tukevat ajatusta, että palautumattomuutta esiintyy kaikkialla ja jatkuvasti.

Kolmas konsti on Todeta karman toimivan sieluille, koska näillä on jotakin hienorakeisuutta(?) ja esielollisia energiakenttiä(?!). Tämähän on pseudoa ja retoriikkaa, mutta voi todeksi väittää, koska todeksi väittää (huomaa kehä).

Yksi tapa voittaa kuolema on uskottavin: Se, jolla on valta antaa elämä, voi antaa sen uudestaan.

Lue lisää

No minä en oikein niihin zombi-systeemeihin ole ikinä tykästynyt, että kuolleet pomppaavat haudoistaan kunhan Jumala päättääkin kumota omat luomansa lait.

Uusimmista teorioista minua kiinnostaa tämä:

http://www.transpersonal.de/mbischof/englisch/webbookeng.htm

Siinä on yksi näkemys että missä se tietoisuus olisi jemmassa sillä aikaa kun fyysistä kehoa ei ole (enää/vielä).

Mitä enemmän täällä näitä uskovien "legendoja" seurailee, ja varsinkin heidän suorastaan lähestulkoon riivaukseen viittaava intoaan sekaantua kaikkien "henkisten" palstojen kirjoituksiin, niin sitä enemmän vahvistuu mielikuvani, jossa tuntuu samalta kun 3-vuotias pikku vesseli sekaantuisi ydinfyysikkovanhempiensa ammattikeskusteluihin huutamalla aina joskus väliin, että kohta se joulupukkikin tulee taas ensi joulunakin käymään ja tuo paljon lahjoja.

>>Mikään ei ole enää perustoja järkyttävää, koska mitä tahansa kuka tahansa sanoo voi sitä aina katsoa toisestakin näkökulmasta. Elämme todellista Pyhän Relavismin aikaa. Se on suurin Uskontomme.

"1. Mitään mitä täällä joku karmauskovainen sanoo ei voi käyttää todisteena yhtään mistään."

En tyrmää sanomisiasi, vaan olen pyytänyt todisteita. Sain linkkejä.

"2. Jos karmauskovaiset eivät sano mitään, Hellu katsoo "voittaneensa"."

No, ainakaan en ole silloin saanut vastausta kysymyksiini.


"Kysyin Hellulta jotain semmoista että miten hän tarjoaisi (loogisena vaihtoehtona) uskon Jeesukseen ihmiselle jolle ei ole olemassa helvettiä eikä kadotusta."

Taisi tulla vastausyritykseeni herja "viestiketjun hierarkia on liian syvä". Kyselit muuallakin samaa, ja jouduin itse keskeyttämään. Korjataanpa tilanne:

Karma-uskovien täytyy ensin huomata oman uskonsa teennäisyys, historiattomuus, tai lehmähistoria. Ihminen, joka luopuu järjettömyydestä, on avoin viisaudelle, mutta myös kyynisyydelle. Pelkkä kyynisyys on rakkaudettomuuksien ja laskelmointien odottamista, sekä oman elämänsä siihen sopeuttamista. Kukaan ei voi rakastaa, ellei häntä olla ensin rakastettu; pieni vauva ei pärjää omillaan.

Toivon, että tämä logiikka avaa sydämet rakkauden vastaan ottamiselle. Kukapa meistä ei olisi riippumaton Jumalasta ja avuton ilman Häntä. Kuka meistä on Hänen vertaisensa ja voi antaa kenellekään meistä muista mitään mitä tämä ei olisi saanut Jumalalta? Miten karmaan uskova luulee voivansa ihmisenä sovittavansa mitään sen paremmin kuin muurahaisena? Miksi karmauskoinen luulee olevansa osa Jumalaa, jos tietää tekevänsä itse pahaa ja silti pitää Jumalaa hyvänä? Jos Jumala ei olekaan pelkästään Hyvä, miten karmauskova voi luottaa edes valaistumisen jälkeisiin taivaallisiin riemuihinsa?

Jos karmauskova vieläkin pitää omaa suoritustaan tienä taivaaseen, hänen vakuuttelunsa kristittyjen omahyväisyydestä alkavat kovasti vaikuttaa tyhjältä jauhamiselta. Viisas ja nöyrä karmauskova ymmärtäisi tämän, päättelisi ja toivottavasti aloittaisi rukouksensa näin: En tiedä, onko sinua Jumala, mutta sen olen nyt ymmärtänyt etten omin voimin taivaaseen pääse. Pyydän Sinulta nyt apua.
..

Ehkäpä haluat kertoa, mikä tuossa ei ollut loogista, tai semminkin, mikä karmauskossa on?


"Ts. sanoi mitä hyvänsä, päädytään Hellun päässä koko ajan siihen että hän ja vain hän on oikeassa"

Huomaa jo ajatusvirheesi! Kristityt ovat mielestäsi omahyväisiä, mutta karmauskolla sinusta tulee mielestäsi Kristuksen veroinen ja jopa yli, koska kiistät hänet. Kristityt ovat mielestäsi omahyväisiä, koska uskovat Jeesukseen, joka kristittyjen mielestä sovitti synnit? Jos kristittyjen synti Jumalan edessä on tuo omahyväisyys, onko karmauskova sen parempi? Eikö diskriminointi ole jo ainakin karman lakia rikkovaa;)?

Miksi kristitty iloitsisi omahyväisyyttään, jos kokee huolta lähimmäisestä? Miten kristitty olisi Jumalan kanssa väleissä, jos samalla omahyväisesti iloitsee olevansa oikeassa siitä kuinka lähimmäinen ajaa itsensä ahdinkoon, oli kyse sitten tästä elämästä tai vaikkapa helvetistä?

Kyse on asenteestasi, neiti Q.

Miten voisitkaan sulattaa tätä kaikkea? Sinulla on ihan tästä elämästä niin kovat antipatiat kristinuskoa kohtaan, että haluaisit nähtävästi kostaa itse Jumalalle. Toteutatko sen niin, että kristityille keljuilet ja itsellesi teet pahaa? Eiköhän tuon karman väri ole selvillä.


"Hellu huomatkoon että emme elä enää VT:n aikoja. Silloiseen aikakauteen kuului olennaisena osana sellainen pilkallisuus mitä VT:n profeetat viljelevät. Nykyihmisestä tuollainen viestintätapa on vain mauton ja merkki tee-se-itse-profeetan narsismista."

:D

Eikö se ole enää muotia? Olivatko VT:n profeetat muotitietoisia? Puhuivatko he kansaa mielistellen ja olivatko he narsistisia?

Ennenkuin käyt minun persoonaan, voisit käydä nuo mainitut kohdat läpi. Niissä taitaa olla hieman kerrattavaa;)




"Harmi ettei "voittaja" itse näe miten vastenmielisen ja rasittavan hän tekee itsestään."

Ketäpä täällä nuoleskelisi? Ja miksi?

H.H. kirjoitti:

"1. Mitään mitä täällä joku karmauskovainen sanoo ei voi käyttää todisteena yhtään mistään."

En tyrmää sanomisiasi, vaan olen pyytänyt todisteita. Sain linkkejä.

"2. Jos karmauskovaiset eivät sano mitään, Hellu katsoo "voittaneensa"."

No, ainakaan en ole silloin saanut vastausta kysymyksiini.


"Kysyin Hellulta jotain semmoista että miten hän tarjoaisi (loogisena vaihtoehtona) uskon Jeesukseen ihmiselle jolle ei ole olemassa helvettiä eikä kadotusta."

Taisi tulla vastausyritykseeni herja "viestiketjun hierarkia on liian syvä". Kyselit muuallakin samaa, ja jouduin itse keskeyttämään. Korjataanpa tilanne:

Karma-uskovien täytyy ensin huomata oman uskonsa teennäisyys, historiattomuus, tai lehmähistoria. Ihminen, joka luopuu järjettömyydestä, on avoin viisaudelle, mutta myös kyynisyydelle. Pelkkä kyynisyys on rakkaudettomuuksien ja laskelmointien odottamista, sekä oman elämänsä siihen sopeuttamista. Kukaan ei voi rakastaa, ellei häntä olla ensin rakastettu; pieni vauva ei pärjää omillaan.

Toivon, että tämä logiikka avaa sydämet rakkauden vastaan ottamiselle. Kukapa meistä ei olisi riippumaton Jumalasta ja avuton ilman Häntä. Kuka meistä on Hänen vertaisensa ja voi antaa kenellekään meistä muista mitään mitä tämä ei olisi saanut Jumalalta? Miten karmaan uskova luulee voivansa ihmisenä sovittavansa mitään sen paremmin kuin muurahaisena? Miksi karmauskoinen luulee olevansa osa Jumalaa, jos tietää tekevänsä itse pahaa ja silti pitää Jumalaa hyvänä? Jos Jumala ei olekaan pelkästään Hyvä, miten karmauskova voi luottaa edes valaistumisen jälkeisiin taivaallisiin riemuihinsa?

Jos karmauskova vieläkin pitää omaa suoritustaan tienä taivaaseen, hänen vakuuttelunsa kristittyjen omahyväisyydestä alkavat kovasti vaikuttaa tyhjältä jauhamiselta. Viisas ja nöyrä karmauskova ymmärtäisi tämän, päättelisi ja toivottavasti aloittaisi rukouksensa näin: En tiedä, onko sinua Jumala, mutta sen olen nyt ymmärtänyt etten omin voimin taivaaseen pääse. Pyydän Sinulta nyt apua.
..

Ehkäpä haluat kertoa, mikä tuossa ei ollut loogista, tai semminkin, mikä karmauskossa on?


"Ts. sanoi mitä hyvänsä, päädytään Hellun päässä koko ajan siihen että hän ja vain hän on oikeassa"

Huomaa jo ajatusvirheesi! Kristityt ovat mielestäsi omahyväisiä, mutta karmauskolla sinusta tulee mielestäsi Kristuksen veroinen ja jopa yli, koska kiistät hänet. Kristityt ovat mielestäsi omahyväisiä, koska uskovat Jeesukseen, joka kristittyjen mielestä sovitti synnit? Jos kristittyjen synti Jumalan edessä on tuo omahyväisyys, onko karmauskova sen parempi? Eikö diskriminointi ole jo ainakin karman lakia rikkovaa;)?

Miksi kristitty iloitsisi omahyväisyyttään, jos kokee huolta lähimmäisestä? Miten kristitty olisi Jumalan kanssa väleissä, jos samalla omahyväisesti iloitsee olevansa oikeassa siitä kuinka lähimmäinen ajaa itsensä ahdinkoon, oli kyse sitten tästä elämästä tai vaikkapa helvetistä?

Kyse on asenteestasi, neiti Q.

Miten voisitkaan sulattaa tätä kaikkea? Sinulla on ihan tästä elämästä niin kovat antipatiat kristinuskoa kohtaan, että haluaisit nähtävästi kostaa itse Jumalalle. Toteutatko sen niin, että kristityille keljuilet ja itsellesi teet pahaa? Eiköhän tuon karman väri ole selvillä.


"Hellu huomatkoon että emme elä enää VT:n aikoja. Silloiseen aikakauteen kuului olennaisena osana sellainen pilkallisuus mitä VT:n profeetat viljelevät. Nykyihmisestä tuollainen viestintätapa on vain mauton ja merkki tee-se-itse-profeetan narsismista."

:D

Eikö se ole enää muotia? Olivatko VT:n profeetat muotitietoisia? Puhuivatko he kansaa mielistellen ja olivatko he narsistisia?

Ennenkuin käyt minun persoonaan, voisit käydä nuo mainitut kohdat läpi. Niissä taitaa olla hieman kerrattavaa;)




"Harmi ettei "voittaja" itse näe miten vastenmielisen ja rasittavan hän tekee itsestään."

Ketäpä täällä nuoleskelisi? Ja miksi?

Lue lisää

Sinähän täällä myöhään kirjottelet! :-O

No, niinhän minäkin usein täällä teen. Huomaa kirjotusvihreistänikin, että ei ihan virkeimmillään tässä enää olla. ;)

Miten päivä sujui? Olitko uskoasi lujittamassa? Vähän virsiä ja muutama pelastettu saatananpalvoja? ;-P

Alat varmaan jo tottua näihin "vitsailuihini"?

Tuosta relativismista, josta tuossa edellä mainitsin, niin raamattuhan on varsinainen relativismin "aarreaitta". Ainahan sieltä nyt joku sopiva kohta vähän joka tilanteeseen löytyy! Hieno homma.

Oikeastaan nyt ollaan siinä mielessä vähän menty skoogeen(Stadinslangia=metsä), että pitäisi oikeastaan puhua paremminkin "jälleensyntymäuskosta", johon karma osana liittyy. Karma sanaa kun ei voi oikeen edes käyttää jos sitä ei liitetä tiiviisti reinkarnaatioon. Ilman ajatusta reinkarnaatiosta koko karmasta tulee vain lähes täysin merkityksetön sana.

Jotenkin sekavaa oli kyllä tuo kommenttisi Q:lle, mutta taidat olla päivän jälkeen vaan vähän väsynyt. Itsekkin tuossa psyykelääkkeeni vähän aikaa sitten napsin ja kohta ne alkaa vaikuttaa, niin että ei mullakaan enää kauaa ajatus lennä. ;)

Jotain nyt äkkiä, ennenkun alkaa klotsapiinit liikaa vaikuttaa...

>>Karma-uskovien täytyy ensin huomata oman uskonsa teennäisyys, historiattomuus, tai lehmähistoria. Ihminen, joka luopuu järjettömyydestä, on avoin viisaudelle, mutta myös kyynisyydelle.>Toivon, että tämä logiikka avaa sydämet rakkauden vastaan ottamiselle. Kukapa meistä ei olisi riippumaton Jumalasta ja avuton ilman Häntä. Kuka meistä on Hänen vertaisensa ja voi antaa kenellekään meistä muista mitään mitä tämä ei olisi saanut Jumalalta? Miten karmaan uskova luulee voivansa ihmisenä sovittavansa mitään sen paremmin kuin muurahaisena? Miksi karmauskoinen luulee olevansa osa Jumalaa, jos tietää tekevänsä itse pahaa ja silti pitää Jumalaa hyvänä? Jos Jumala ei olekaan pelkästään Hyvä, miten karmauskova voi luottaa edes valaistumisen jälkeisiin taivaallisiin riemuihinsa?

Ganda kirjoitti:

Mitä enemmän täällä näitä uskovien "legendoja" seurailee, ja varsinkin heidän suorastaan lähestulkoon riivaukseen viittaava intoaan sekaantua kaikkien "henkisten" palstojen kirjoituksiin, niin sitä enemmän vahvistuu mielikuvani, jossa tuntuu samalta kun 3-vuotias pikku vesseli sekaantuisi ydinfyysikkovanhempiensa ammattikeskusteluihin huutamalla aina joskus väliin, että kohta se joulupukkikin tulee taas ensi joulunakin käymään ja tuo paljon lahjoja.

>>Mikään ei ole enää perustoja järkyttävää, koska mitä tahansa kuka tahansa sanoo voi sitä aina katsoa toisestakin näkökulmasta. Elämme todellista Pyhän Relavismin aikaa. Se on suurin Uskontomme.

Lue lisää

Se qoira älähtää, johon galikka qalahtaa, ja kolmoispistekoira nimeltään Sierra ulvahtaa nyt ad hominemista:

>>Nimimerkki "..." on mielestäni muutenkin kiinnostava tapaus, vaikka pidänkin häntä pikkasen naivina. Mainitsi itsekin tuossa ketjussa ns. Einsteinin hiomakiviteoriasta, jonka mukaan yksinkertainen totuus on kaikkein todennäköisin totuus, mutta se ei kuitenkaan saa olla liian yksinkertainen. Minusta arvon "..." vähän sortuu vähän itsekkin tähän liialiseen yksinkertaisuuteen, joka on täälläkin tullut esiin mm. tässä karman anteeksisaamisasiasssakin.> Mutta eri fiksu ja viisas ihminen! Taitaa olla aika nuorikin vielä. Ties miten pitkälle vielä "kehittyy"!!! Et Jepulis! ;)>Karma ja jälleensyntyminenhän on todellakin hyvin yksinkertaista, mutta ei kuitenkaan liian yksinkertaista: Hieno teoreema tämä Einsteinen "hiomakivi"!

Ganda kirjoitti:

Sinähän täällä myöhään kirjottelet! :-O

No, niinhän minäkin usein täällä teen. Huomaa kirjotusvihreistänikin, että ei ihan virkeimmillään tässä enää olla. ;)

Miten päivä sujui? Olitko uskoasi lujittamassa? Vähän virsiä ja muutama pelastettu saatananpalvoja? ;-P

Alat varmaan jo tottua näihin "vitsailuihini"?

Tuosta relativismista, josta tuossa edellä mainitsin, niin raamattuhan on varsinainen relativismin "aarreaitta". Ainahan sieltä nyt joku sopiva kohta vähän joka tilanteeseen löytyy! Hieno homma.

Oikeastaan nyt ollaan siinä mielessä vähän menty skoogeen(Stadinslangia=metsä), että pitäisi oikeastaan puhua paremminkin "jälleensyntymäuskosta", johon karma osana liittyy. Karma sanaa kun ei voi oikeen edes käyttää jos sitä ei liitetä tiiviisti reinkarnaatioon. Ilman ajatusta reinkarnaatiosta koko karmasta tulee vain lähes täysin merkityksetön sana.

Jotenkin sekavaa oli kyllä tuo kommenttisi Q:lle, mutta taidat olla päivän jälkeen vaan vähän väsynyt. Itsekkin tuossa psyykelääkkeeni vähän aikaa sitten napsin ja kohta ne alkaa vaikuttaa, niin että ei mullakaan enää kauaa ajatus lennä. ;)

Jotain nyt äkkiä, ennenkun alkaa klotsapiinit liikaa vaikuttaa...

>>Karma-uskovien täytyy ensin huomata oman uskonsa teennäisyys, historiattomuus, tai lehmähistoria. Ihminen, joka luopuu järjettömyydestä, on avoin viisaudelle, mutta myös kyynisyydelle.>Toivon, että tämä logiikka avaa sydämet rakkauden vastaan ottamiselle. Kukapa meistä ei olisi riippumaton Jumalasta ja avuton ilman Häntä. Kuka meistä on Hänen vertaisensa ja voi antaa kenellekään meistä muista mitään mitä tämä ei olisi saanut Jumalalta? Miten karmaan uskova luulee voivansa ihmisenä sovittavansa mitään sen paremmin kuin muurahaisena? Miksi karmauskoinen luulee olevansa osa Jumalaa, jos tietää tekevänsä itse pahaa ja silti pitää Jumalaa hyvänä? Jos Jumala ei olekaan pelkästään Hyvä, miten karmauskova voi luottaa edes valaistumisen jälkeisiin taivaallisiin riemuihinsa?

Lue lisää

Laadin oman loppulauselmani tietoisena siitä että "polku tää ei johda mihinkään". Toki arvon Hellu saa helluroida jokaiseen kommenttiini omia näkemyksiään ja tekeekin niin, mutta luulenpa että voin käyttää aikani paremminkin kuin häntä tutkiskelemalla ja hänelle vastailemalla. Voihan hän vaikka ajatella että hänen uskonsa on niin jämerä että muu-uskoinen lakoaa sivuun todeten että tämä "puhu pukille" -systeemi ei suju, solmut eivät aukea ja näin päin pois. Eli "voittakoon" siis Hellu, vaikka ei hän tietenkään minun vinkkelistäni katsoen voita yhtään mitään, vaan häviää, kun ei ota tilaisuudesta vaarin pohdiskella omaa ITSEÄÄN.

Valitettavasti Hellu ei ole sen sortin k-uskovainen joka pystyisi minulle antamaan yhtään mitään, niin että saisin itse oivalluksia hänen taholtaan. Olen tainnut muutamalta vähän kovemman sortin uskovaiselta saada jo kaikki mahdolliset opetukset (myönteisessä ja kielteisessä mielessä), niin ettei tusinauskovainen enää oikein tunnu missään.

Se tusinuus sikäli kyllä harmittaa toisessa ihmisessä, kun meillä kaikilla olisi mahdollisuus olla eläviä, hengittäviä ja ainutlaatuisia yksilöitä. Tuskin se Jumalakaan kaipaa mitään yhdestä muotista puserrettuja tinasotilaita.

En ole mitenkään hapan enkä vihainen, en ole oikeastaan edes surullinen, olen vain tyynesti sitä mieltä että olkoon.

Koeta sinä Ganda saatko jotain yhteyttä Helluun, ehkä sinulla on enempi kärsivällisyyttä kuin meitsillä. :)

... kirjoitti:

Se qoira älähtää, johon galikka qalahtaa, ja kolmoispistekoira nimeltään Sierra ulvahtaa nyt ad hominemista:

>>Nimimerkki "..." on mielestäni muutenkin kiinnostava tapaus, vaikka pidänkin häntä pikkasen naivina. Mainitsi itsekin tuossa ketjussa ns. Einsteinin hiomakiviteoriasta, jonka mukaan yksinkertainen totuus on kaikkein todennäköisin totuus, mutta se ei kuitenkaan saa olla liian yksinkertainen. Minusta arvon "..." vähän sortuu vähän itsekkin tähän liialiseen yksinkertaisuuteen, joka on täälläkin tullut esiin mm. tässä karman anteeksisaamisasiasssakin.> Mutta eri fiksu ja viisas ihminen! Taitaa olla aika nuorikin vielä. Ties miten pitkälle vielä "kehittyy"!!! Et Jepulis! ;)>Karma ja jälleensyntyminenhän on todellakin hyvin yksinkertaista, mutta ei kuitenkaan liian yksinkertaista: Hieno teoreema tämä Einsteinen "hiomakivi"!

Lue lisää

Hyvin ajateltu, mutta ei aivan ajatuksen loppuun asti;)

"pohjaan kokemukseen,en Raamattuun, Veda-kirjoihin, Tripitakaan tai Talmudiin."

Sitten:
"Samoin Jeesuksen sanat "minä olen ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu" voidaan tulkita niin, että hän olisi reinkarnoitunut Aatami, joka on saanut oman kiertonsa näin valmiiksi."

Näinhän ne mormonit pruukaavat höpistä ja samasta syystä heitä ei kristityiksi lasketa. Mutta, siis kumpaa? Pohjaatko kokemukseen, vai Raamattuun? Valikoit kokemuksellasi ja kompassillasi, kuin vapaamuurari...

H.H. kirjoitti:

"1. Mitään mitä täällä joku karmauskovainen sanoo ei voi käyttää todisteena yhtään mistään."

En tyrmää sanomisiasi, vaan olen pyytänyt todisteita. Sain linkkejä.

"2. Jos karmauskovaiset eivät sano mitään, Hellu katsoo "voittaneensa"."

No, ainakaan en ole silloin saanut vastausta kysymyksiini.


"Kysyin Hellulta jotain semmoista että miten hän tarjoaisi (loogisena vaihtoehtona) uskon Jeesukseen ihmiselle jolle ei ole olemassa helvettiä eikä kadotusta."

Taisi tulla vastausyritykseeni herja "viestiketjun hierarkia on liian syvä". Kyselit muuallakin samaa, ja jouduin itse keskeyttämään. Korjataanpa tilanne:

Karma-uskovien täytyy ensin huomata oman uskonsa teennäisyys, historiattomuus, tai lehmähistoria. Ihminen, joka luopuu järjettömyydestä, on avoin viisaudelle, mutta myös kyynisyydelle. Pelkkä kyynisyys on rakkaudettomuuksien ja laskelmointien odottamista, sekä oman elämänsä siihen sopeuttamista. Kukaan ei voi rakastaa, ellei häntä olla ensin rakastettu; pieni vauva ei pärjää omillaan.

Toivon, että tämä logiikka avaa sydämet rakkauden vastaan ottamiselle. Kukapa meistä ei olisi riippumaton Jumalasta ja avuton ilman Häntä. Kuka meistä on Hänen vertaisensa ja voi antaa kenellekään meistä muista mitään mitä tämä ei olisi saanut Jumalalta? Miten karmaan uskova luulee voivansa ihmisenä sovittavansa mitään sen paremmin kuin muurahaisena? Miksi karmauskoinen luulee olevansa osa Jumalaa, jos tietää tekevänsä itse pahaa ja silti pitää Jumalaa hyvänä? Jos Jumala ei olekaan pelkästään Hyvä, miten karmauskova voi luottaa edes valaistumisen jälkeisiin taivaallisiin riemuihinsa?

Jos karmauskova vieläkin pitää omaa suoritustaan tienä taivaaseen, hänen vakuuttelunsa kristittyjen omahyväisyydestä alkavat kovasti vaikuttaa tyhjältä jauhamiselta. Viisas ja nöyrä karmauskova ymmärtäisi tämän, päättelisi ja toivottavasti aloittaisi rukouksensa näin: En tiedä, onko sinua Jumala, mutta sen olen nyt ymmärtänyt etten omin voimin taivaaseen pääse. Pyydän Sinulta nyt apua.
..

Ehkäpä haluat kertoa, mikä tuossa ei ollut loogista, tai semminkin, mikä karmauskossa on?


"Ts. sanoi mitä hyvänsä, päädytään Hellun päässä koko ajan siihen että hän ja vain hän on oikeassa"

Huomaa jo ajatusvirheesi! Kristityt ovat mielestäsi omahyväisiä, mutta karmauskolla sinusta tulee mielestäsi Kristuksen veroinen ja jopa yli, koska kiistät hänet. Kristityt ovat mielestäsi omahyväisiä, koska uskovat Jeesukseen, joka kristittyjen mielestä sovitti synnit? Jos kristittyjen synti Jumalan edessä on tuo omahyväisyys, onko karmauskova sen parempi? Eikö diskriminointi ole jo ainakin karman lakia rikkovaa;)?

Miksi kristitty iloitsisi omahyväisyyttään, jos kokee huolta lähimmäisestä? Miten kristitty olisi Jumalan kanssa väleissä, jos samalla omahyväisesti iloitsee olevansa oikeassa siitä kuinka lähimmäinen ajaa itsensä ahdinkoon, oli kyse sitten tästä elämästä tai vaikkapa helvetistä?

Kyse on asenteestasi, neiti Q.

Miten voisitkaan sulattaa tätä kaikkea? Sinulla on ihan tästä elämästä niin kovat antipatiat kristinuskoa kohtaan, että haluaisit nähtävästi kostaa itse Jumalalle. Toteutatko sen niin, että kristityille keljuilet ja itsellesi teet pahaa? Eiköhän tuon karman väri ole selvillä.


"Hellu huomatkoon että emme elä enää VT:n aikoja. Silloiseen aikakauteen kuului olennaisena osana sellainen pilkallisuus mitä VT:n profeetat viljelevät. Nykyihmisestä tuollainen viestintätapa on vain mauton ja merkki tee-se-itse-profeetan narsismista."

:D

Eikö se ole enää muotia? Olivatko VT:n profeetat muotitietoisia? Puhuivatko he kansaa mielistellen ja olivatko he narsistisia?

Ennenkuin käyt minun persoonaan, voisit käydä nuo mainitut kohdat läpi. Niissä taitaa olla hieman kerrattavaa;)




"Harmi ettei "voittaja" itse näe miten vastenmielisen ja rasittavan hän tekee itsestään."

Ketäpä täällä nuoleskelisi? Ja miksi?

Lue lisää

Kieltäessäsi ihmisen kiellät samalla Jumalan.

Minun omakohtainen kokemukseni on, että me jokainen - joka ainoa ihminen, olemme pieni pala Jumalaa ja sellaisina Taivaan Isälle äärimmäisen arvokkaita, ja yksi tehtäviämme täällä maan päällä on oppia arvostamaan ja rakastamaan itseämme juuri sellaisina kuin olemme. Tietyt kristinuskon muodot, jotka painottavat Paavalin sanoja Jeesuksen sijaan, ihmisen syntisyyttä ja kelvottomuutta Jumalan edessä ja sitä ettei ihminen ole oikeastaan yhtään mitään, etunenässä kalvinismi, ovat todella sairaita.

Isukki loi minut, hän tiesi ja tunsi kuka olen jo ennenkuin pyysin edes lupaa tulla tänne maailmaan, hän on aina tuntenut minut, hän tuntee minut henkilökohtaisesti ja hän rakastaa minua. Sama pätee meihin joka ainoaan ihmiseen.

En tiedä, mitä tarkoitat "karmauskovaisella", mutta minulle käsite "karma" on täsmälleen synonyymi sanalle "syntivelka" eli kaikkien niiden tekojen seurausten ja seuraamusten summa, jotka on tehty vastoin rakkauden kaksoiskäskyä ja kultaista sääntöä. Syyn ja seurauksen laki, eli mitä kylvämme, sitä saamme, päsemme tai joudumme niittämään.

Jumala odottaa meiltä tässä maailmassa suorituksia eli sellaista suorittamista, missä kykenemme mahdollisimman hyvin toisaalta toteuttamaan noita kahta edellämainittua pykälää eli rakkauden kaksoiskäskyä ja kultaista sääntöä, ja toisaalta kuolettamaan oman egomme ja sen itsekkäät pyyteet. Pelkkä usko on yhtä tyhjän kanssa - samoin sellaiset suoritukset, jotka lähtevät puhtaasti itsekkäistä vaikuttimista (vrt. silmänpalvonta sekä farisealaisuus).

Pääsemmekö me Taivaaseen omin voiminemme? Vastaus on, että periaatteessa kyllä, jollemme tietoisesti ole etsiytyneet eroon Jumalasta. Oletusarvoisesti me kaikki palaamme takaisin Taivaan kotiin. Kadotukseen joutuminen on poikkeus. Siihen vaaditaan jo omaa aktiivisuutta.

Tavikset palaavat kotiin automaattisesti, aivan uskostaan riippumatta. Isukki on kaikesta huolimatta Rakkaus. Kyllä Hän tiesi, kun tulimme tänne maailmaan - kokemaan synnin, kokemaan turvattomuuden, kokemaan vaikeudet, kokemaan tuskan ja elämisen erossa tuosta valtavasta rakkaudesta - että tulisimme kämmeltämään ja onnistumaan suboptimaalisesti. Hän tiesi oikein hyvin, että rapatessa roiskuu. Hän kyllä antaa meille anteeksi. Hän odottaa sitä samaa meiltä. Että annamme anteeksi toisillemme - ja ennenkaikkea myös itsellemme.

Mutta myös kadotus on olemassa, joskaan se ei ole ollenkaan sellainen paikka kuin mitä kristinusko opettaa. Se merkitsee yksinkertaisesti eroa Jumalasta, ja sinne joudutaan tietoisen toiminnan seurauksena. Eli elämällä tietoisesti pahaa elämää ja rikkomalla tietoisesti (mala fide) rakkauden kaksoiskäskyä ja kultaista sääntöä vastaan. Ateisti kokee kadotuksen absurdina, harmaana tyhjiönä jossa hän on ypöyksin oman tietoisuutensa kanssa; uskovaiselle kadotus näyttäytyy klassisena Danten helvettinä; joku muu voi kokea sen paikkana, jossa kaikki alitajuntaan patoutuneet kauhut realisoituvat.

Ja juuri heitä varten Jeesuksen sovitustyö on olemassa. Että he eivät joutuisi olemaan erossa Jumalasta, vaan pääsisivät palaamaan turvallisesti takaisin Taivaan kotiin.

H.H.:lle tiedoksi: EIVÄT TERVEET TARVITSE LÄÄKÄRIÄ VAAN SAIRAAT. Me tavikset kaipaamme paljon enemmän sitä mitä Jeesus opetti kuin sitä, mitä hän sovitti: tosin hänen opetuksensa ydinkohdat on löydettävissä jokaisesta sellaisesta monoteistisestä uskonnosta, jonka Jumala on Rakkaus. Sovitustyö on ensisijaisesti niitä "eksyneitä lampaita" varten, jotka ovat kämmeltäneet oikein kunnolla ja jotka joutuisivat muutoin eroon Jumalasta. On helpompaa ennaltaehkäistä tauti (ero Jumalasta) kuin parantaa se. Mutta Jumala kyllä rakastaa niitä mustiakin lampaita (bää!) ja on iloinen jokaisesta sellaisesta, joka ymmärtää turvata Häneen ja palata kotiin. Karmaa se tosin ei nollaa, ja edessä on joka tapauksessa loppuraportti ja mahdollisesti paluu tänne murheen alhoon.

Kristinusko meni lopullisesti metsään 400-luvulla. Sen jälkeen koko tarina on ollut virheiden paikkaamista entistä pahemmille virheille. Originaalikämmi tapahtui jo ensimmäisellä vuosisadalla, kun Paavali alettiin ottamaan vakavammin kuin Jeesus. Mielestäni Paavalin kirjeet voitaisiin kokonaan käsittää apokryfisinä teksteinä ja jättää pois Raamatun kaanonista.

Miettikääpä sitä.

-Q- kirjoitti:

Laadin oman loppulauselmani tietoisena siitä että "polku tää ei johda mihinkään". Toki arvon Hellu saa helluroida jokaiseen kommenttiini omia näkemyksiään ja tekeekin niin, mutta luulenpa että voin käyttää aikani paremminkin kuin häntä tutkiskelemalla ja hänelle vastailemalla. Voihan hän vaikka ajatella että hänen uskonsa on niin jämerä että muu-uskoinen lakoaa sivuun todeten että tämä "puhu pukille" -systeemi ei suju, solmut eivät aukea ja näin päin pois. Eli "voittakoon" siis Hellu, vaikka ei hän tietenkään minun vinkkelistäni katsoen voita yhtään mitään, vaan häviää, kun ei ota tilaisuudesta vaarin pohdiskella omaa ITSEÄÄN.

Valitettavasti Hellu ei ole sen sortin k-uskovainen joka pystyisi minulle antamaan yhtään mitään, niin että saisin itse oivalluksia hänen taholtaan. Olen tainnut muutamalta vähän kovemman sortin uskovaiselta saada jo kaikki mahdolliset opetukset (myönteisessä ja kielteisessä mielessä), niin ettei tusinauskovainen enää oikein tunnu missään.

Se tusinuus sikäli kyllä harmittaa toisessa ihmisessä, kun meillä kaikilla olisi mahdollisuus olla eläviä, hengittäviä ja ainutlaatuisia yksilöitä. Tuskin se Jumalakaan kaipaa mitään yhdestä muotista puserrettuja tinasotilaita.

En ole mitenkään hapan enkä vihainen, en ole oikeastaan edes surullinen, olen vain tyynesti sitä mieltä että olkoon.

Koeta sinä Ganda saatko jotain yhteyttä Helluun, ehkä sinulla on enempi kärsivällisyyttä kuin meitsillä. :)

Lue lisää

Hellu'n die, sanoisi räväkämpi. No, siitäkin onnistuisit ärsyyntymään, joten tarjoillaan miedompaa, sanan maitoa.


"Valitettavasti Hellu ei ole sen sortin k-uskovainen joka pystyisi minulle antamaan yhtään mitään, niin että saisin itse oivalluksia hänen taholtaan."

Kristinuskoa mätettyäsi olet tavallaan kertonut, että ei sellaista kristittyä olekaan, että sinä ottaisit onkeesi, oli evankeliumit kuinka totta hyvänsä. Tämä perusuho on tuttua ateisteilta ja olenkin joskus kysynyt miten he voisivat edes hypoteettisesti uskoa Jumalaan, edellyttäen tietenkin "Jumala on"-työhypoteesin käyttämistä. Solvaajia, vastakysymyksen esittäjiä ja asian vierestä kirjoittajia on vastaajissa melko paljon, mutta joskus on pari jäänyt miettimäänkin. Näistähän sitä iloitsee sitten jo mukavasti.

Nyt voit jättää tämän ikäväksi kokemasi asian ja kirjoitella asiasta "menneen elämän" muodossa. Olethan varmastikin tietoinen, että käsittelemättömät asiat projisoituvat mieleen unina ja jopa valemuistoina. Traumatisoituneelle nuo tapahtumien ja tunteiden kapseloinnit ovat suojautumismekanismi, mutta niihin turhaan turvautuminen aiheuttaa valheellisen todellisuuskäsityksen. Joskus jopa näinkin selkeitä:

"En ole mitenkään hapan enkä vihainen, en ole oikeastaan edes surullinen, olen vain tyynesti sitä mieltä että olkoon.
Koeta sinä Ganda saatko jotain yhteyttä Helluun, ehkä sinulla on enempi kärsivällisyyttä"



Ei sitruunaa sielun täydeltä, Qlta pien. Hyvää jatkoa;)

H.H. kirjoitti:

Hyvin ajateltu, mutta ei aivan ajatuksen loppuun asti;)

"pohjaan kokemukseen,en Raamattuun, Veda-kirjoihin, Tripitakaan tai Talmudiin."

Sitten:
"Samoin Jeesuksen sanat "minä olen ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu" voidaan tulkita niin, että hän olisi reinkarnoitunut Aatami, joka on saanut oman kiertonsa näin valmiiksi."

Näinhän ne mormonit pruukaavat höpistä ja samasta syystä heitä ei kristityiksi lasketa. Mutta, siis kumpaa? Pohjaatko kokemukseen, vai Raamattuun? Valikoit kokemuksellasi ja kompassillasi, kuin vapaamuurari...

Lue lisää

kartta ja maasto ovat ristiriidassa, silloin minä noudatan maastoa. Eli jos kokemus ja teoria eivät sovi yhteen, luotan kokemukseen.

Jos mormonit opettavat noin, he voivat hyvinkin olla tuolloin oikeassa. Juutalaisuuden pohjalta voidaan myös päästä tuohon johtopäätökseen. Isämme lapsiahan myös mormonit ja juutalaisetkin ovat.

Englannin sana "compass" tarkoittaa myös harppia. Vapaamuurarien työkalut ovat harppi ja muurauslasta, ei suinkaan kompassi.

... kirjoitti:

Se qoira älähtää, johon galikka qalahtaa, ja kolmoispistekoira nimeltään Sierra ulvahtaa nyt ad hominemista:

>>Nimimerkki "..." on mielestäni muutenkin kiinnostava tapaus, vaikka pidänkin häntä pikkasen naivina. Mainitsi itsekin tuossa ketjussa ns. Einsteinin hiomakiviteoriasta, jonka mukaan yksinkertainen totuus on kaikkein todennäköisin totuus, mutta se ei kuitenkaan saa olla liian yksinkertainen. Minusta arvon "..." vähän sortuu vähän itsekkin tähän liialiseen yksinkertaisuuteen, joka on täälläkin tullut esiin mm. tässä karman anteeksisaamisasiasssakin.> Mutta eri fiksu ja viisas ihminen! Taitaa olla aika nuorikin vielä. Ties miten pitkälle vielä "kehittyy"!!! Et Jepulis! ;)>Karma ja jälleensyntyminenhän on todellakin hyvin yksinkertaista, mutta ei kuitenkaan liian yksinkertaista: Hieno teoreema tämä Einsteinen "hiomakivi"!

Lue lisää

Joo, no mä tässä vähän jo odottelinkin qlikan qlahtamista! ;)

Näistä kaikista hienoista Newtoneista sun muista Einsteinistä voisin sanoa, että nehän on oikeastaan ikivanhoja viisauksia, jotka on sitten viime vuosisatojen aikana uudelleenlöydetty ja niille on löytäjän mukaan lätkästy sitten uusi hieno nimi. Siten näistä asioista onkin tehty kirjaviisauksia. Todellinen viisaus pohjaa kuitenkin nimenomaan kokemukseen, eikä "hauki on kala" käytäntöihin. Onhan sulla kokemusta, mutta minulle sinusta on tullut sellainen mielikuva, että olisit vielä vähän nuorempi ihminen.

Muistaakseni sinulla oli jossain vaiheessa kova huoli itsemurhan tehneiden suhteen. Vaikutti siltä, että olit jopa itse moisia ajatuksia päässäsi hautonut. Sitten löysit nettisivuston, joka sai sinut ajattelemaan syvemmin ja ymmärtämään, että itsemurha ei ole mikään ratkaisu . Yksi syy siihen, että pidän sinua vielä nuorena henkilönä pohjaakin juuri tähän itsemurha-asiaan. Itsellänikin oli kovasti paljon itsemurha-ajatuksia 18-22 vuotiaana. Minä pääsin niistä eroon taas toteuttamalla itsemurhan mutta minut ehdittiin kuitenkin pelastaa. Morkkis ja myös valtava häpeän tunne mikä tuon "tempaukseni" jälkeen minulle syntyi oli niin suuri, että ne lopettivat kaikki itsemurha-ajatukseni. Ja nimenomaan se asia, että koin voimakkaasti aiheuttaneeni rakkaimmilleni suurta huolta, mitä en ole sen jälkeen enää halunnut heidän tarvitsevan taholtani kokea.

Minä olen sitä mieltä kuitenkin, että paljon muitakin asioita, jotka aiheuttavat jälleensyntymisen, kuin itsemurha. Ennenaikaisia kuolemiahan on vaikka huru mykke, itsemurhankin lisäksi: Onnettomuudet, erilaiset tappavat sairaudet jne. Huomasin kyllä, että olet hieman muuttanut käsityksiäsi ja tehnyt joustoja tähän itsemurha-asiaankin. Kirjoitit jossain, että itsemurha ei johda jälleensyntymiseen esim. jos ihminen on kiusattu itsemurhaansa. Suurin osahan itsemurhista on juuri tällainen, kiusatun ihmisen viimeinen epätoivoinen teko.

Myös eräs asia, johon olen sinun kirjoituksissasi usein törmännyt on käyttämäsi ilmaisu :"Murheen alho", mikä sekin on mielestäni osoitus nuouudestasi. Tämäkin on tyypillistä nuoren henkilön suhtautumista. Ei maailma ole pelkästään "murheen alho", vaan maailmassa on myös paljon iloa ja nautintoakin. Minä olen ainakin huomannut, että vanhetessani olen oppinut elämään oman itseni kanssa ja nauttimaan elämästäni, vaikka kaikenlaisia vanhuudenvaivojakin alkaa olla lähes päivittäin. Quadeshakin on todennut omalla kohdallaan tämän aivan saman asian ja saattaa tähän asiaan jotain kommentoidakkin.

Myös lapset ovat omalta osaltaan kasvattaneet minua ja siksi näihin asioihin olisi ehkä syytä palata joskus monen vuoden jälkeen jolloin sinullakin jo saattaisi olla omiakin lapsia. Mietitään sitten joskus uudestaan tätä "murheen alho" asiaa, joskos olisit silloin vähän eri mieltä asiasta. ;-)

Onhan elämä rankkaakin välillä, mutta kyllä me aika "lintukodossa" täällä Suomessa ollaan.

>>Mitä taas naiiviuteen ja yksinkertaisuuteen tulee, vitsi on siinä, että pohjaan kokemukseen - en Raamattuun, Veda-kirjoihin, Tripitakaan tai Talmudiin. Kokemuksesta voin sanoa, että Jumala on olemassa - tältäosin hinayanabddhalaisuus on kategorisesti väärä oppi ja mahayana oikea - ja että hän on rajaton, universaali ja kaikenkattava Rakkaus. Näin siis kokemuksesta (kliininen kuolema ja elvytys). Kokemukseni mukaan karman todellakin SAA anteeksi pyytämällä ja antamalla. Jumala antaa meille anteeksi. Hän odottaa, että mekin annamme anteeksi toisillemme - ettei meidän tarvitsisi polttaa karmaa pois. >olemme kaikki yhtä ja samaa substanssia yhdessä Jumalan kanssa. Tämän ymmärtäminen ja sisäistäminen tekee myös karman laista mielekkään: kyseessä ei siis ole mikään kosminen lex talionis (silmä silmästä, hammas hampaasta) vaan se, että tehdessämme jotain muille teemme saman itsellemme. Siksi anteeksiantamus on niin tärkeää. >Toivotaan. Oppimista ja kehittymistähän varten me kaikki olemme täällä - vapaaehtoisina. Vastaus kosmiseen kysymykseen "miksi juuri minä?" on universaali: "koska halusit sitä".

... kirjoitti:

kartta ja maasto ovat ristiriidassa, silloin minä noudatan maastoa. Eli jos kokemus ja teoria eivät sovi yhteen, luotan kokemukseen.

Jos mormonit opettavat noin, he voivat hyvinkin olla tuolloin oikeassa. Juutalaisuuden pohjalta voidaan myös päästä tuohon johtopäätökseen. Isämme lapsiahan myös mormonit ja juutalaisetkin ovat.

Englannin sana "compass" tarkoittaa myös harppia. Vapaamuurarien työkalut ovat harppi ja muurauslasta, ei suinkaan kompassi.

Lue lisää

"kun kartta ja maasto ovat ristiriidassa, silloin minä noudatan maastoa", sanoi hän ja eksyi syvemmälle metsään

Pikkunäppärä kielikuvasi puki ongelman, kuten ystävämme valontuoja: "Katsokaa nyt tuota ongelmaa. Jos ette näe ongelmaa, minä voin sitä hieman valaista, jolloin näette tien."

Lusifer, sittemmin taiteilijanimeltään saatana, sai monet näkemään ongelman. Ongelmasta selkeä todiste oli tietenkin se, että sitä ei millään nähnyt. Valo oli kovasti siis tervetullutta.

Tällä tavalla ihmiset eivät ymmärrä Jeesusta, kun Hän sanoo olevansa maailman valo. Hän on se sama valo, josta ihmiset ovat kääntyneet pois. Hän on ainoa Tie. Teistä ei ole hyötyä, ...


"Jos mormonit opettavat noin, he voivat hyvinkin olla tuolloin oikeassa."

Mormoneilla on tavoissaan paljon sellaista, mistä Raamattu varoittaa eksytyksenä. Mormoneilla on näitä varoituksia varten vesitysmenetelmä. He ovat pyhittäneet Raamatun veroiseen asemaan muutaman muun kirjansa voidakseen vääristää suoran.

"Englannin sana "compass" tarkoittaa myös harppia. Vapaamuurarien työkalut ovat harppi ja muurauslasta, ei suinkaan kompassi."

Tuon ja kielikuvat tietää luultavasti myös Bush, joka puhui sisäisestä compass-apparaatistaan ja Uudesta maailmanjärjestyksestä, joka lukee myös dollarin setelissä latinaksi Novus Ordo Seclorum.


Niin, varmaankin tiedät kuinka mormonien historia on vapaamuurarien historiaa; yhtä suurta perhettähän nuo tuntuvat olevan.

... kirjoitti:

Kieltäessäsi ihmisen kiellät samalla Jumalan.

Minun omakohtainen kokemukseni on, että me jokainen - joka ainoa ihminen, olemme pieni pala Jumalaa ja sellaisina Taivaan Isälle äärimmäisen arvokkaita, ja yksi tehtäviämme täällä maan päällä on oppia arvostamaan ja rakastamaan itseämme juuri sellaisina kuin olemme. Tietyt kristinuskon muodot, jotka painottavat Paavalin sanoja Jeesuksen sijaan, ihmisen syntisyyttä ja kelvottomuutta Jumalan edessä ja sitä ettei ihminen ole oikeastaan yhtään mitään, etunenässä kalvinismi, ovat todella sairaita.

Isukki loi minut, hän tiesi ja tunsi kuka olen jo ennenkuin pyysin edes lupaa tulla tänne maailmaan, hän on aina tuntenut minut, hän tuntee minut henkilökohtaisesti ja hän rakastaa minua. Sama pätee meihin joka ainoaan ihmiseen.

En tiedä, mitä tarkoitat "karmauskovaisella", mutta minulle käsite "karma" on täsmälleen synonyymi sanalle "syntivelka" eli kaikkien niiden tekojen seurausten ja seuraamusten summa, jotka on tehty vastoin rakkauden kaksoiskäskyä ja kultaista sääntöä. Syyn ja seurauksen laki, eli mitä kylvämme, sitä saamme, päsemme tai joudumme niittämään.

Jumala odottaa meiltä tässä maailmassa suorituksia eli sellaista suorittamista, missä kykenemme mahdollisimman hyvin toisaalta toteuttamaan noita kahta edellämainittua pykälää eli rakkauden kaksoiskäskyä ja kultaista sääntöä, ja toisaalta kuolettamaan oman egomme ja sen itsekkäät pyyteet. Pelkkä usko on yhtä tyhjän kanssa - samoin sellaiset suoritukset, jotka lähtevät puhtaasti itsekkäistä vaikuttimista (vrt. silmänpalvonta sekä farisealaisuus).

Pääsemmekö me Taivaaseen omin voiminemme? Vastaus on, että periaatteessa kyllä, jollemme tietoisesti ole etsiytyneet eroon Jumalasta. Oletusarvoisesti me kaikki palaamme takaisin Taivaan kotiin. Kadotukseen joutuminen on poikkeus. Siihen vaaditaan jo omaa aktiivisuutta.

Tavikset palaavat kotiin automaattisesti, aivan uskostaan riippumatta. Isukki on kaikesta huolimatta Rakkaus. Kyllä Hän tiesi, kun tulimme tänne maailmaan - kokemaan synnin, kokemaan turvattomuuden, kokemaan vaikeudet, kokemaan tuskan ja elämisen erossa tuosta valtavasta rakkaudesta - että tulisimme kämmeltämään ja onnistumaan suboptimaalisesti. Hän tiesi oikein hyvin, että rapatessa roiskuu. Hän kyllä antaa meille anteeksi. Hän odottaa sitä samaa meiltä. Että annamme anteeksi toisillemme - ja ennenkaikkea myös itsellemme.

Mutta myös kadotus on olemassa, joskaan se ei ole ollenkaan sellainen paikka kuin mitä kristinusko opettaa. Se merkitsee yksinkertaisesti eroa Jumalasta, ja sinne joudutaan tietoisen toiminnan seurauksena. Eli elämällä tietoisesti pahaa elämää ja rikkomalla tietoisesti (mala fide) rakkauden kaksoiskäskyä ja kultaista sääntöä vastaan. Ateisti kokee kadotuksen absurdina, harmaana tyhjiönä jossa hän on ypöyksin oman tietoisuutensa kanssa; uskovaiselle kadotus näyttäytyy klassisena Danten helvettinä; joku muu voi kokea sen paikkana, jossa kaikki alitajuntaan patoutuneet kauhut realisoituvat.

Ja juuri heitä varten Jeesuksen sovitustyö on olemassa. Että he eivät joutuisi olemaan erossa Jumalasta, vaan pääsisivät palaamaan turvallisesti takaisin Taivaan kotiin.

H.H.:lle tiedoksi: EIVÄT TERVEET TARVITSE LÄÄKÄRIÄ VAAN SAIRAAT. Me tavikset kaipaamme paljon enemmän sitä mitä Jeesus opetti kuin sitä, mitä hän sovitti: tosin hänen opetuksensa ydinkohdat on löydettävissä jokaisesta sellaisesta monoteistisestä uskonnosta, jonka Jumala on Rakkaus. Sovitustyö on ensisijaisesti niitä "eksyneitä lampaita" varten, jotka ovat kämmeltäneet oikein kunnolla ja jotka joutuisivat muutoin eroon Jumalasta. On helpompaa ennaltaehkäistä tauti (ero Jumalasta) kuin parantaa se. Mutta Jumala kyllä rakastaa niitä mustiakin lampaita (bää!) ja on iloinen jokaisesta sellaisesta, joka ymmärtää turvata Häneen ja palata kotiin. Karmaa se tosin ei nollaa, ja edessä on joka tapauksessa loppuraportti ja mahdollisesti paluu tänne murheen alhoon.

Kristinusko meni lopullisesti metsään 400-luvulla. Sen jälkeen koko tarina on ollut virheiden paikkaamista entistä pahemmille virheille. Originaalikämmi tapahtui jo ensimmäisellä vuosisadalla, kun Paavali alettiin ottamaan vakavammin kuin Jeesus. Mielestäni Paavalin kirjeet voitaisiin kokonaan käsittää apokryfisinä teksteinä ja jättää pois Raamatun kaanonista.

Miettikääpä sitä.

Lue lisää

"Kieltäessäsi ihmisen kiellät samalla Jumalan."

Tjaah. Joidenkin karmuuttajien mielestä kiellän Jumalan, jos kiellän maailman, materian, käsitteet ja ilmeisesti siten myös epäjumalat.

Kertoisitko mihin tuo mainitsemasi viisaus perustuu? Lähimmäisen arvoa en vähättäle, joten aivan siihen ei tarvitse mennä. Minä katsos muistelin tuon hieman toisin:

Matt. 10:40
   
"Joka ottaa vastaan teidät, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt. [Mark. 9:37; Luuk. 9:48, 10:16; Joh. 13:20; Gal. 4:14]

Joh. 13:20
   
Totisesti, totisesti: joka ottaa vastaan sen, jonka minä lähetän, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt." [Matt. 10:40; Luuk. 10:16]


Siinä kaksi hyvää, tässäpä kolme vahvaa:

Matt. 18:6
   
Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. [18:6-9: Mark. 9:42-48; Luuk. 17:1,2]

Mark. 9:42
   
"Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänet heitettäisiin mereen myllynkivi kaulassa. [9:42-50: Matt. 18:6-9; Luuk. 17:1,2 : 5. Moos. 13:6]

Luuk. 17:2
   
Parempi olisi hänelle, että hänet heitettäisiin mereen myllynkivi kaulassa, kuin että hän johdattaa lankeemukseen yhdenkään näistä vähäisistä.



Haluatko nyt siis varmasti mitätöidä Raamatun kokonaisvaltaisena ilmoituksena? Nuo kohdat olivat evankeliumeista, jotka siis halusit säilyttää. Samoin hieman alempana oleva kohta, jossa Raamattua siteeraan.

"H.H.:lle tiedoksi: EIVÄT TERVEET TARVITSE LÄÄKÄRIÄ VAAN SAIRAAT."

Matteus 27
50 Mutta Jeesus huusi taas kovalla äänellä ja antoi henkensä.
51 Sillä hetkellä temppelin väliverho repesi kahtia, ylhäältä alas asti. Maa vavahteli, kalliot halkeilivat, [2. Moos. 26:31-33, 36:35; 2. Aik. 3:14; Hepr. 6:19,20, 10:19,20]
52 haudat aukenivat, ja monien poisnukkuneiden pyhien ruumiit nousivat ylös.

Miten tuo sopii käsitykseesi karmasta?


"Kristinusko meni lopullisesti metsään 400-luvulla. Sen jälkeen koko tarina on ollut virheiden paikkaamista entistä pahemmille virheille."

Tietenkin sinulla on selityksesi tuolle, mutta joudut silloin miettimään, minkä kohtalon itsellesi petaat, koska jättäisit sentään jäljelle nuo myllynkivistä kertovat kohdat eli evankeliumit.



Kannattaisiko edes ihan pikkuisen rukoilla Vapahtajaa?

-Q- kirjoitti:

Laadin oman loppulauselmani tietoisena siitä että "polku tää ei johda mihinkään". Toki arvon Hellu saa helluroida jokaiseen kommenttiini omia näkemyksiään ja tekeekin niin, mutta luulenpa että voin käyttää aikani paremminkin kuin häntä tutkiskelemalla ja hänelle vastailemalla. Voihan hän vaikka ajatella että hänen uskonsa on niin jämerä että muu-uskoinen lakoaa sivuun todeten että tämä "puhu pukille" -systeemi ei suju, solmut eivät aukea ja näin päin pois. Eli "voittakoon" siis Hellu, vaikka ei hän tietenkään minun vinkkelistäni katsoen voita yhtään mitään, vaan häviää, kun ei ota tilaisuudesta vaarin pohdiskella omaa ITSEÄÄN.

Valitettavasti Hellu ei ole sen sortin k-uskovainen joka pystyisi minulle antamaan yhtään mitään, niin että saisin itse oivalluksia hänen taholtaan. Olen tainnut muutamalta vähän kovemman sortin uskovaiselta saada jo kaikki mahdolliset opetukset (myönteisessä ja kielteisessä mielessä), niin ettei tusinauskovainen enää oikein tunnu missään.

Se tusinuus sikäli kyllä harmittaa toisessa ihmisessä, kun meillä kaikilla olisi mahdollisuus olla eläviä, hengittäviä ja ainutlaatuisia yksilöitä. Tuskin se Jumalakaan kaipaa mitään yhdestä muotista puserrettuja tinasotilaita.

En ole mitenkään hapan enkä vihainen, en ole oikeastaan edes surullinen, olen vain tyynesti sitä mieltä että olkoon.

Koeta sinä Ganda saatko jotain yhteyttä Helluun, ehkä sinulla on enempi kärsivällisyyttä kuin meitsillä. :)

Lue lisää

Kärsivällisyyttä??? :-O

Mihin mä tässä sitä kärsivällisyyttä tartteen?

Eiköhän Hellua voida pitää jo "toivottomana" tapauksena, eikä hänenlaisilleen enää mitään kärsivällisyyttä tartte "uhrata". x)

Mitä tässä muutakaan, kun turhamaisuuteni vie musta välillä voiton? Oh no!

Mä mitään "myllynkiviä" ala sitäpaitsi kaulaani sovittelemaan, ja siitä sitten sillankaiteelle se kaulassani trapetsitaiteilemaan! ;-O

Jonkun pitää nyt "voittaa" ja mähän kun haluun skabata ja päteä täällä ihan viimeiseen saakka, että saadaan "who is the winner?" selville.

Omaan "viisauteen" ja näppäryyteensä, kun on vielä, oi niin helppoa kompastua, mutta ainahan sitä nyt vähän yrittää täytyy. ; )

H.H. kirjoitti:

"Kieltäessäsi ihmisen kiellät samalla Jumalan."

Tjaah. Joidenkin karmuuttajien mielestä kiellän Jumalan, jos kiellän maailman, materian, käsitteet ja ilmeisesti siten myös epäjumalat.

Kertoisitko mihin tuo mainitsemasi viisaus perustuu? Lähimmäisen arvoa en vähättäle, joten aivan siihen ei tarvitse mennä. Minä katsos muistelin tuon hieman toisin:

Matt. 10:40
   
"Joka ottaa vastaan teidät, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt. [Mark. 9:37; Luuk. 9:48, 10:16; Joh. 13:20; Gal. 4:14]

Joh. 13:20
   
Totisesti, totisesti: joka ottaa vastaan sen, jonka minä lähetän, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt." [Matt. 10:40; Luuk. 10:16]


Siinä kaksi hyvää, tässäpä kolme vahvaa:

Matt. 18:6
   
Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. [18:6-9: Mark. 9:42-48; Luuk. 17:1,2]

Mark. 9:42
   
"Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänet heitettäisiin mereen myllynkivi kaulassa. [9:42-50: Matt. 18:6-9; Luuk. 17:1,2 : 5. Moos. 13:6]

Luuk. 17:2
   
Parempi olisi hänelle, että hänet heitettäisiin mereen myllynkivi kaulassa, kuin että hän johdattaa lankeemukseen yhdenkään näistä vähäisistä.



Haluatko nyt siis varmasti mitätöidä Raamatun kokonaisvaltaisena ilmoituksena? Nuo kohdat olivat evankeliumeista, jotka siis halusit säilyttää. Samoin hieman alempana oleva kohta, jossa Raamattua siteeraan.

"H.H.:lle tiedoksi: EIVÄT TERVEET TARVITSE LÄÄKÄRIÄ VAAN SAIRAAT."

Matteus 27
50 Mutta Jeesus huusi taas kovalla äänellä ja antoi henkensä.
51 Sillä hetkellä temppelin väliverho repesi kahtia, ylhäältä alas asti. Maa vavahteli, kalliot halkeilivat, [2. Moos. 26:31-33, 36:35; 2. Aik. 3:14; Hepr. 6:19,20, 10:19,20]
52 haudat aukenivat, ja monien poisnukkuneiden pyhien ruumiit nousivat ylös.

Miten tuo sopii käsitykseesi karmasta?


"Kristinusko meni lopullisesti metsään 400-luvulla. Sen jälkeen koko tarina on ollut virheiden paikkaamista entistä pahemmille virheille."

Tietenkin sinulla on selityksesi tuolle, mutta joudut silloin miettimään, minkä kohtalon itsellesi petaat, koska jättäisit sentään jäljelle nuo myllynkivistä kertovat kohdat eli evankeliumit.



Kannattaisiko edes ihan pikkuisen rukoilla Vapahtajaa?

Lue lisää

"Kertoisitko mihin tuo mainitsemasi viisaus perustuu?"

Kokemukseen.

Minulle selvisi kuoltuani, että minä olen pieni pala Jumalaa - häntä, joka minut on tehnyt ja josta olen lähtenyt, ja joka tuntee minut läpikotaisin.

Minä olen Jumalalle arvokas. Yksi meidän oppituntejamme täällä maan päällä on oppia rakastamaan itseämme. Ei narsistisessa mielessä eikä egomaanisessa, vaan arvaamaan oma arvomme ja antamaan arvo myös toisille. Sellaisina kuin olemme.

Se oppitunti vain on pahuksen vaikea, jos joka tuutista saa kuulla luterilaista mä mato vaivainen matkamies maata tai kalvinistisittain totaalista turmelusta. Lutherilla oli vielä hiukan tolkkua, mutta Calvin ajoi sen metsän läpi, johon Augustinus oli ajanut ja osui kallioon. Kalvinismi merkitsee Augustinuksen tien lopullista, loogista päätä - totally logical and totally screwed up, kuten eräällä toisella palstalla kirjoitin.

Pysyn sanoissani: jos kiellät ihmisen, kiellät samalla myös Jumalan. Sillä tämä liittyy ratkaisevalla tavalla rakkauden kaksoiskäskyyn. Kristittynä varmasti tiedät, mitä rakkauden kaksoiskäsky sekä kultainen sääntö ovat.

Sitten Raamatulla päähän (kops! auts! kops! auts!)

>>Matt. 10:40

"Joka ottaa vastaan teidät, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt. [Mark. 9:37; Luuk. 9:48, 10:16; Joh. 13:20; Gal. 4:14]>Haluatko nyt siis varmasti mitätöidä Raamatun kokonaisvaltaisena ilmoituksena? Nuo kohdat olivat evankeliumeista, jotka siis halusit säilyttää. Samoin hieman alempana oleva kohta, jossa Raamattua siteeraan.>Miten tuo sopii käsitykseesi karmasta?>Tietenkin sinulla on selityksesi tuolle, mutta joudut silloin miettimään, minkä kohtalon itsellesi petaat, koska jättäisit sentään jäljelle nuo myllynkivistä kertovat kohdat eli evankeliumit.>Kannattaisiko edes ihan pikkuisen rukoilla Vapahtajaa?

Ganda kirjoitti:

Kärsivällisyyttä??? :-O

Mihin mä tässä sitä kärsivällisyyttä tartteen?

Eiköhän Hellua voida pitää jo "toivottomana" tapauksena, eikä hänenlaisilleen enää mitään kärsivällisyyttä tartte "uhrata". x)

Mitä tässä muutakaan, kun turhamaisuuteni vie musta välillä voiton? Oh no!

Mä mitään "myllynkiviä" ala sitäpaitsi kaulaani sovittelemaan, ja siitä sitten sillankaiteelle se kaulassani trapetsitaiteilemaan! ;-O

Jonkun pitää nyt "voittaa" ja mähän kun haluun skabata ja päteä täällä ihan viimeiseen saakka, että saadaan "who is the winner?" selville.

Omaan "viisauteen" ja näppäryyteensä, kun on vielä, oi niin helppoa kompastua, mutta ainahan sitä nyt vähän yrittää täytyy. ; )

Lue lisää

"Jonkun pitää nyt "voittaa" ja mähän kun haluun skabata ja päteä täällä ihan viimeiseen saakka, että saadaan "who is the winner?" selville."

Voittaja selvisi 2000 vuotta sitten, ja nyt on kyse siitä ketkä tulevat bileisiin? Kaikki saivat kyllä kutsun.

En ala kilpailemaan sinua vastaan:
2. Korinttolaiskirje 12
"5 Tästä miehestä minä kerskailen, itsestäni en, paitsi heikkoudestani. [2. Kor. 11:30]"

Ylettömän heikkouden idea on korostaa tarvetta vahvaan Jumalaan.

Ganda kirjoitti:

Kärsivällisyyttä??? :-O

Mihin mä tässä sitä kärsivällisyyttä tartteen?

Eiköhän Hellua voida pitää jo "toivottomana" tapauksena, eikä hänenlaisilleen enää mitään kärsivällisyyttä tartte "uhrata". x)

Mitä tässä muutakaan, kun turhamaisuuteni vie musta välillä voiton? Oh no!

Mä mitään "myllynkiviä" ala sitäpaitsi kaulaani sovittelemaan, ja siitä sitten sillankaiteelle se kaulassani trapetsitaiteilemaan! ;-O

Jonkun pitää nyt "voittaa" ja mähän kun haluun skabata ja päteä täällä ihan viimeiseen saakka, että saadaan "who is the winner?" selville.

Omaan "viisauteen" ja näppäryyteensä, kun on vielä, oi niin helppoa kompastua, mutta ainahan sitä nyt vähän yrittää täytyy. ; )

Lue lisää

(Eli sanonpas jotain, tottakai...)

Minusta on aina tuntunut jotenkin pahalta ajatella että

>...voida pitää jo "toivottomana" tapauksena, eikä hänenlaisilleen enää mitään kärsivällisyyttä tartte "uhrata".

Mutta ehkäpä se sitten vaan ON niin. Ja onhan universumissa aikaa itsekutakin varten, ja niitä useita elämiä.

Ja onhan se tietysti vähän niinkin että olin itse "toivoton tapaus" 3 v sitten, täysin täynnäni varmuuksia ja tietoa siitä että mikä se onkaan se oikea usko; aina valmis kurmuuttamaan k-uskovaisia joissa en nähnyt mitään hyvää. Tavallaan en sallinut heille heidän inhimillisyyttään, kun näin heidät vain epäinhimillisinä hirviöinä.

Uskovaisten kisailu on minulle vähän kuin viina; toiset sitä pystyy ottamaan ilman että on piru irti, minulla on vähän kiikun kaakun. Sanotaanko että olen uskovais-addikti joka *tällä hetkellä* pystyy jotenkuten pitämään turpansa kiinni niin ettei tule ihan 3. maailmansota sentään. Välillä houkuttaa, mutta yritän pysyä kovana (eli ns. kilttinä...) Tuolla jossain toisella palstalla juuri joku muisti minun vanhan nikkini ja eikös ollut heti suutansa repimässä että kun saataisiin tähän se yksi tietty uskovainen niin olisi taas viharakkaussuhde ylimmillään. Höh, sanon minä. Ei kiinnostaisi ryhtyä taas hovinarriksi muita hauskuuttamaan värikkäillä ilmaisuillani.

Teen palveluksen sekä itselleni että uskovaisellekin jos pidän itseni jotenkuten kurissa ja nuhteessa. ;)

H.H. kirjoitti:

"kun kartta ja maasto ovat ristiriidassa, silloin minä noudatan maastoa", sanoi hän ja eksyi syvemmälle metsään

Pikkunäppärä kielikuvasi puki ongelman, kuten ystävämme valontuoja: "Katsokaa nyt tuota ongelmaa. Jos ette näe ongelmaa, minä voin sitä hieman valaista, jolloin näette tien."

Lusifer, sittemmin taiteilijanimeltään saatana, sai monet näkemään ongelman. Ongelmasta selkeä todiste oli tietenkin se, että sitä ei millään nähnyt. Valo oli kovasti siis tervetullutta.

Tällä tavalla ihmiset eivät ymmärrä Jeesusta, kun Hän sanoo olevansa maailman valo. Hän on se sama valo, josta ihmiset ovat kääntyneet pois. Hän on ainoa Tie. Teistä ei ole hyötyä, ...


"Jos mormonit opettavat noin, he voivat hyvinkin olla tuolloin oikeassa."

Mormoneilla on tavoissaan paljon sellaista, mistä Raamattu varoittaa eksytyksenä. Mormoneilla on näitä varoituksia varten vesitysmenetelmä. He ovat pyhittäneet Raamatun veroiseen asemaan muutaman muun kirjansa voidakseen vääristää suoran.

"Englannin sana "compass" tarkoittaa myös harppia. Vapaamuurarien työkalut ovat harppi ja muurauslasta, ei suinkaan kompassi."

Tuon ja kielikuvat tietää luultavasti myös Bush, joka puhui sisäisestä compass-apparaatistaan ja Uudesta maailmanjärjestyksestä, joka lukee myös dollarin setelissä latinaksi Novus Ordo Seclorum.


Niin, varmaankin tiedät kuinka mormonien historia on vapaamuurarien historiaa; yhtä suurta perhettähän nuo tuntuvat olevan.

Lue lisää

>>"kun kartta ja maasto ovat ristiriidassa, silloin minä noudatan maastoa", sanoi hän ja eksyi syvemmälle metsään

Pikkunäppärä kielikuvasi puki ongelman, kuten ystävämme valontuoja: "Katsokaa nyt tuota ongelmaa. Jos ette näe ongelmaa, minä voin sitä hieman valaista, jolloin näette tien.">Tällä tavalla ihmiset eivät ymmärrä Jeesusta, kun Hän sanoo olevansa maailman valo. Hän on se sama valo, josta ihmiset ovat kääntyneet pois. Hän on ainoa Tie. Teistä ei ole hyötyä, ...>Mormoneilla on tavoissaan paljon sellaista, mistä Raamattu varoittaa eksytyksenä. Mormoneilla on näitä varoituksia varten vesitysmenetelmä. He ovat pyhittäneet Raamatun veroiseen asemaan muutaman muun kirjansa voidakseen vääristää suoran.

... kirjoitti:

"Kertoisitko mihin tuo mainitsemasi viisaus perustuu?"

Kokemukseen.

Minulle selvisi kuoltuani, että minä olen pieni pala Jumalaa - häntä, joka minut on tehnyt ja josta olen lähtenyt, ja joka tuntee minut läpikotaisin.

Minä olen Jumalalle arvokas. Yksi meidän oppituntejamme täällä maan päällä on oppia rakastamaan itseämme. Ei narsistisessa mielessä eikä egomaanisessa, vaan arvaamaan oma arvomme ja antamaan arvo myös toisille. Sellaisina kuin olemme.

Se oppitunti vain on pahuksen vaikea, jos joka tuutista saa kuulla luterilaista mä mato vaivainen matkamies maata tai kalvinistisittain totaalista turmelusta. Lutherilla oli vielä hiukan tolkkua, mutta Calvin ajoi sen metsän läpi, johon Augustinus oli ajanut ja osui kallioon. Kalvinismi merkitsee Augustinuksen tien lopullista, loogista päätä - totally logical and totally screwed up, kuten eräällä toisella palstalla kirjoitin.

Pysyn sanoissani: jos kiellät ihmisen, kiellät samalla myös Jumalan. Sillä tämä liittyy ratkaisevalla tavalla rakkauden kaksoiskäskyyn. Kristittynä varmasti tiedät, mitä rakkauden kaksoiskäsky sekä kultainen sääntö ovat.

Sitten Raamatulla päähän (kops! auts! kops! auts!)

>>Matt. 10:40

"Joka ottaa vastaan teidät, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt. [Mark. 9:37; Luuk. 9:48, 10:16; Joh. 13:20; Gal. 4:14]>Haluatko nyt siis varmasti mitätöidä Raamatun kokonaisvaltaisena ilmoituksena? Nuo kohdat olivat evankeliumeista, jotka siis halusit säilyttää. Samoin hieman alempana oleva kohta, jossa Raamattua siteeraan.>Miten tuo sopii käsitykseesi karmasta?>Tietenkin sinulla on selityksesi tuolle, mutta joudut silloin miettimään, minkä kohtalon itsellesi petaat, koska jättäisit sentään jäljelle nuo myllynkivistä kertovat kohdat eli evankeliumit.>Kannattaisiko edes ihan pikkuisen rukoilla Vapahtajaa?

Lue lisää

""Kertoisitko mihin tuo mainitsemasi viisaus perustuu?"
Kokemukseen."

Eipä sitten kyseenalaisteta sitä, eikä muitakaan kokemuksia. Mitäs kaikkia kokemuksia sitä netissä ihmiset kertoivatkaan?

"Minulle selvisi kuoltuani, että minä olen pieni pala Jumalaa"

Heprealaiskirje 12
25 Varokaa torjumasta häntä, joka puhuu! Kun isät Siinailla torjuivat hänet, joka ilmoitti tahtonsa maan päällä, he eivät päässeet rangaistuksetta. Vielä huonommin käy meidän, jos käännämme selkämme hänelle, jonka sanat tulevat taivaasta. [Hepr. 2:3

Taidat olla kova luu. Meidän muiden on oltava tarkkana Sanojesi kanssa.

"Mutta muistanet, että minulle Raamattu on totta vain soveltuvin osin."

Vaikka olet sen itse kirjoituttanut ja kirjurit valinnut?

"Sitten Raamatulla päähän (kops! auts! kops! auts!)"

Hee.

"en ymmärrä, mitä tekemistä sen kanssa on sillä, että julistan ettei Raamatun teksti välttämättä ole validia silloin, kun se on ristiriidassa sen tosiseikan kanssa, että Jumala on Rakkaus"

Me emme aina ymmärrä, että Raamattu ei ole ristiriidassa tuon tosiseikan kanssa, vaan tukee sitä. Ei rakkaus ole helppo asia ymmärtää, eikä varsinkaan Rakkaus.



"Pysyn sanoissani: jos kiellät ihmisen, kiellät samalla myös Jumalan."

Minulle ei tulisi mieleenkään henkilöpalvonta, kiitos vain.

"Eli en ole lainkaan vakuuttunut pelottelustasi tai uhkailuista"

Jotakin positiivista edes, varsinkin koska en ole pelotellut / uhkaillut. Ovatko sinulle nämäkin termit ja käsitteet tuttuja: Hirvipelote -merkki, pelotuskolmio, pelote huonosta säästä, tulospelote ja uhkausääni?

"Oletko todella sitä mieltä, että jokin psykopaattinen kostajadiktaattori nimeltä Jumala mielivaltaisesti päättää jo ennen ihmisen syntymää, että ketkä joutuvat helvettiin iankaikkiseen"

En.

"Osaan kyllä tarvittaessa leikkiä Paholaisen Asianajajaa kalvinismilla, jos haluat."
Miksi haluaisin? Ei kalvinismi ole uskoni ydin.

"Voin kyllä vakuuttaa sinut kalvinismin oikeellisuudesta, jos haluat. Siinä on se paha puoli, että se joko tuhoaa täysin uskosi rakastavaan ja oikeamieliseen Jumalaan samalla, tai sitten tekee sinusta Fred Phelpsin (http://www.godhatesfags.com) kaltaisen ylimielisen fanaatikon."

Taisi tuo jumalinen puoli Sinusta jälleen pulpahtaa esille - sen verran megalomaniaa on havaittavissa. Teepä sitten Voimassasi näin: Ensin vakuutat minut ja sitten itsesi tuon väärän asian suhteen. Lopulta korjaat tilanteen vapahtaen minut ja itsesi. Sen jälkeen minä teen sinulle samoin, jos kerran minussakin on tämä sama moodi. Harmittaa tässä vain Sinun ja Minun puolesta, että meidän eli Minun pitää koko ajan puhua itsekseni.


(Kalvinismin ydin) "löytyy Roomalaiskirjeestä, tarkemmin sanottuna 9:1-18. Tähän joudutaan silloin, kun nostetaan Paavali Jeesuksen edelle ja hänen kirjeensä evankeliumien edelle."

Tässä keskustelussa kukaan ei ole nostanut Paavalia Jeesuksen edelle. Sinä olet esittänyt tuon väitteen kristinuskosta, mutta en ole kuullut asian olevan noin. Sensijaan on paljonkin harhaoppeja, joiden sisältö tarkoitus on evätä evankeliumit. Toteutus tapahtuu - yllätys, yllätys - Raamattua höyläten, sorvaten, kirveellä leikaten ja tuulesta temmattujen lisäkirjoituksien kanonisoimisella.




Haluatko kertoa, mitä Paavalille oikeasti tapahtui? Kerro samalla, miksi fariseus Saul käänsi kelkkansa kristittyjen jahtaajasta Kristuksen evankeliumin levittäjäksi, jos kertomus tuolta osin pitääkin paikkansa.

H.H. kirjoitti:

""Kertoisitko mihin tuo mainitsemasi viisaus perustuu?"
Kokemukseen."

Eipä sitten kyseenalaisteta sitä, eikä muitakaan kokemuksia. Mitäs kaikkia kokemuksia sitä netissä ihmiset kertoivatkaan?

"Minulle selvisi kuoltuani, että minä olen pieni pala Jumalaa"

Heprealaiskirje 12
25 Varokaa torjumasta häntä, joka puhuu! Kun isät Siinailla torjuivat hänet, joka ilmoitti tahtonsa maan päällä, he eivät päässeet rangaistuksetta. Vielä huonommin käy meidän, jos käännämme selkämme hänelle, jonka sanat tulevat taivaasta. [Hepr. 2:3

Taidat olla kova luu. Meidän muiden on oltava tarkkana Sanojesi kanssa.

"Mutta muistanet, että minulle Raamattu on totta vain soveltuvin osin."

Vaikka olet sen itse kirjoituttanut ja kirjurit valinnut?

"Sitten Raamatulla päähän (kops! auts! kops! auts!)"

Hee.

"en ymmärrä, mitä tekemistä sen kanssa on sillä, että julistan ettei Raamatun teksti välttämättä ole validia silloin, kun se on ristiriidassa sen tosiseikan kanssa, että Jumala on Rakkaus"

Me emme aina ymmärrä, että Raamattu ei ole ristiriidassa tuon tosiseikan kanssa, vaan tukee sitä. Ei rakkaus ole helppo asia ymmärtää, eikä varsinkaan Rakkaus.



"Pysyn sanoissani: jos kiellät ihmisen, kiellät samalla myös Jumalan."

Minulle ei tulisi mieleenkään henkilöpalvonta, kiitos vain.

"Eli en ole lainkaan vakuuttunut pelottelustasi tai uhkailuista"

Jotakin positiivista edes, varsinkin koska en ole pelotellut / uhkaillut. Ovatko sinulle nämäkin termit ja käsitteet tuttuja: Hirvipelote -merkki, pelotuskolmio, pelote huonosta säästä, tulospelote ja uhkausääni?

"Oletko todella sitä mieltä, että jokin psykopaattinen kostajadiktaattori nimeltä Jumala mielivaltaisesti päättää jo ennen ihmisen syntymää, että ketkä joutuvat helvettiin iankaikkiseen"

En.

"Osaan kyllä tarvittaessa leikkiä Paholaisen Asianajajaa kalvinismilla, jos haluat."
Miksi haluaisin? Ei kalvinismi ole uskoni ydin.

"Voin kyllä vakuuttaa sinut kalvinismin oikeellisuudesta, jos haluat. Siinä on se paha puoli, että se joko tuhoaa täysin uskosi rakastavaan ja oikeamieliseen Jumalaan samalla, tai sitten tekee sinusta Fred Phelpsin (http://www.godhatesfags.com) kaltaisen ylimielisen fanaatikon."

Taisi tuo jumalinen puoli Sinusta jälleen pulpahtaa esille - sen verran megalomaniaa on havaittavissa. Teepä sitten Voimassasi näin: Ensin vakuutat minut ja sitten itsesi tuon väärän asian suhteen. Lopulta korjaat tilanteen vapahtaen minut ja itsesi. Sen jälkeen minä teen sinulle samoin, jos kerran minussakin on tämä sama moodi. Harmittaa tässä vain Sinun ja Minun puolesta, että meidän eli Minun pitää koko ajan puhua itsekseni.


(Kalvinismin ydin) "löytyy Roomalaiskirjeestä, tarkemmin sanottuna 9:1-18. Tähän joudutaan silloin, kun nostetaan Paavali Jeesuksen edelle ja hänen kirjeensä evankeliumien edelle."

Tässä keskustelussa kukaan ei ole nostanut Paavalia Jeesuksen edelle. Sinä olet esittänyt tuon väitteen kristinuskosta, mutta en ole kuullut asian olevan noin. Sensijaan on paljonkin harhaoppeja, joiden sisältö tarkoitus on evätä evankeliumit. Toteutus tapahtuu - yllätys, yllätys - Raamattua höyläten, sorvaten, kirveellä leikaten ja tuulesta temmattujen lisäkirjoituksien kanonisoimisella.




Haluatko kertoa, mitä Paavalille oikeasti tapahtui? Kerro samalla, miksi fariseus Saul käänsi kelkkansa kristittyjen jahtaajasta Kristuksen evankeliumin levittäjäksi, jos kertomus tuolta osin pitääkin paikkansa.

Lue lisää

>>""Kertoisitko mihin tuo mainitsemasi viisaus perustuu?"
Kokemukseen."

Eipä sitten kyseenalaisteta sitä, eikä muitakaan kokemuksia. Mitäs kaikkia kokemuksia sitä netissä ihmiset kertoivatkaan?>Heprealaiskirje 12
25 Varokaa torjumasta häntä, joka puhuu! Kun isät Siinailla torjuivat hänet, joka ilmoitti tahtonsa maan päällä, he eivät päässeet rangaistuksetta. Vielä huonommin käy meidän, jos käännämme selkämme hänelle, jonka sanat tulevat taivaasta. [Hepr. 2:3

Taidat olla kova luu. Meidän muiden on oltava tarkkana Sanojesi kanssa.>Vaikka olet sen itse kirjoituttanut ja kirjurit valinnut?>Me emme aina ymmärrä, että Raamattu ei ole ristiriidassa tuon tosiseikan kanssa, vaan tukee sitä. Ei rakkaus ole helppo asia ymmärtää, eikä varsinkaan Rakkaus.>"Eli en ole lainkaan vakuuttunut pelottelustasi tai uhkailuista"

Jotakin positiivista edes, varsinkin koska en ole pelotellut / uhkaillut. Ovatko sinulle nämäkin termit ja käsitteet tuttuja: Hirvipelote -merkki, pelotuskolmio, pelote huonosta säästä, tulospelote ja uhkausääni?>"Oletko todella sitä mieltä, että jokin psykopaattinen kostajadiktaattori nimeltä Jumala mielivaltaisesti päättää jo ennen ihmisen syntymää, että ketkä joutuvat helvettiin iankaikkiseen"

En>"Osaan kyllä tarvittaessa leikkiä Paholaisen Asianajajaa kalvinismilla, jos haluat."
Miksi haluaisin? Ei kalvinismi ole uskoni ydin.>Taisi tuo jumalinen puoli Sinusta jälleen pulpahtaa esille - sen verran megalomaniaa on havaittavissa. Teepä sitten Voimassasi näin: Ensin vakuutat minut ja sitten itsesi tuon väärän asian suhteen. Lopulta korjaat tilanteen vapahtaen minut ja itsesi.> Sen jälkeen minä teen sinulle samoin, jos kerran minussakin on tämä sama moodi. Harmittaa tässä vain Sinun ja Minun puolesta, että meidän eli Minun pitää koko ajan puhua itsekseni.>Haluatko kertoa, mitä Paavalille oikeasti tapahtui? Kerro samalla, miksi fariseus Saul käänsi kelkkansa kristittyjen jahtaajasta Kristuksen evankeliumin levittäjäksi, jos kertomus tuolta osin pitääkin paikkansa.

H.H. kirjoitti:

"Jonkun pitää nyt "voittaa" ja mähän kun haluun skabata ja päteä täällä ihan viimeiseen saakka, että saadaan "who is the winner?" selville."

Voittaja selvisi 2000 vuotta sitten, ja nyt on kyse siitä ketkä tulevat bileisiin? Kaikki saivat kyllä kutsun.

En ala kilpailemaan sinua vastaan:
2. Korinttolaiskirje 12
"5 Tästä miehestä minä kerskailen, itsestäni en, paitsi heikkoudestani. [2. Kor. 11:30]"

Ylettömän heikkouden idea on korostaa tarvetta vahvaan Jumalaan.

Lue lisää

Meinasinkin jossain mainita, että henkisiäkin hauiksia pitäisi bodata, mutta se unohtu ja nyt hauskana yhteensattumana muistu sekin mieleeni, kun mainitsit tuossa otsikossasi saman asian.

Henkisesti/hegellisesti olisi todellakin hyvä bodata täällä myös sielulle komiat hauikset! Ei se sen kummempi asia ole. Mut eihän kaikkia oikea bodaaminenkaan kiinnosta, mut sillon ei sais olla toisten hauksille kovin kade! Kateus onkin suuri synti ja sikstoiseks kukaanhan ei estä kateellista itseäänkään kehittämästä myös itselleen komiat hauikset, paitsi ehkä sitten kateellisen oma laiskuus? ;)

Kyllä se usein niin menee, että on vaan ihmisen omaa tyhmyyttä, jos on täällä kovin kateellinen muille ihmisille. Inhimillistä se on vaan kateus ja kyllä "Yläkerran ukkokin" senkin meille anteeksi antaa!

Autuaita ovat henkisesti laiskat! Jep!

Jaa, että oikein bileet? Joku tuolla piruili, että helvetin ilman uskiksia täytyykin olla taivas! Aika ilkeetä, mutta on tossa vähän perääkin. Oikeastaan asia on paremminkin, että helvetti ilman fanaatikkoja on taivas!

>>n ala kilpailemaan sinua vastaan:
2. Korinttolaiskirje 12
"5 Tästä miehestä minä kerskailen, itsestäni en, paitsi heikkoudestani. [2. Kor. 11:30]"

-Q- kirjoitti:

(Eli sanonpas jotain, tottakai...)

Minusta on aina tuntunut jotenkin pahalta ajatella että

>...voida pitää jo "toivottomana" tapauksena, eikä hänenlaisilleen enää mitään kärsivällisyyttä tartte "uhrata".

Mutta ehkäpä se sitten vaan ON niin. Ja onhan universumissa aikaa itsekutakin varten, ja niitä useita elämiä.

Ja onhan se tietysti vähän niinkin että olin itse "toivoton tapaus" 3 v sitten, täysin täynnäni varmuuksia ja tietoa siitä että mikä se onkaan se oikea usko; aina valmis kurmuuttamaan k-uskovaisia joissa en nähnyt mitään hyvää. Tavallaan en sallinut heille heidän inhimillisyyttään, kun näin heidät vain epäinhimillisinä hirviöinä.

Uskovaisten kisailu on minulle vähän kuin viina; toiset sitä pystyy ottamaan ilman että on piru irti, minulla on vähän kiikun kaakun. Sanotaanko että olen uskovais-addikti joka *tällä hetkellä* pystyy jotenkuten pitämään turpansa kiinni niin ettei tule ihan 3. maailmansota sentään. Välillä houkuttaa, mutta yritän pysyä kovana (eli ns. kilttinä...) Tuolla jossain toisella palstalla juuri joku muisti minun vanhan nikkini ja eikös ollut heti suutansa repimässä että kun saataisiin tähän se yksi tietty uskovainen niin olisi taas viharakkaussuhde ylimmillään. Höh, sanon minä. Ei kiinnostaisi ryhtyä taas hovinarriksi muita hauskuuttamaan värikkäillä ilmaisuillani.

Teen palveluksen sekä itselleni että uskovaisellekin jos pidän itseni jotenkuten kurissa ja nuhteessa. ;)

Lue lisää

Juuri näin! Oikeasti "toivottomia tapauksia" ei siis ole olemssakaan, vaikka väkinsinhän jossain elämässä tulee fanaatikkonakin "tonttuiltua". Fanaattisuus onkin ainoa asia, jonka perusteella ihmistä voisi nimittää "toivottomaksi tapaukseksi", mutta siitäkin voi parantua ja vieläpä jo saman elämän aikana!

Olethan säkin arvoisa Q täällä elävä todiste siitä, että fanatismista voi todellakin parantua! x)

Itsekkin olen välillä täällä jo niin "kännissä", että ei tajuu lopettaa ajoissa, kun "laskuhumalakaan" ei ole vielä päässyt ekstaasiani pilaamaan.

Tuossa vähän funtsasin uskovien "sielunelämää" ja sitä kuinka he "juovat päänsä täyteen" Jeesusfanituksella ja sitten elämässä ei enää paljon muuta olekkaan, kun Jesse sitä ja Jesse tätä, Jesse siellä ja Jesse täällä. Päivät pyörii kokoajan Jessefanituksen ympärillä ja öisinkin pitää tulla vielä tänne nettiinkin "missiolle". Tällänenhän "pakkomielle", jossa ei enää paljoa muuta pysty ajattelemaan kuin lähinnä vain sitä yhtä juttuahan, johtaa pahimmillaan psykoosiin.


Uskovien touhujahan vois pitää eräänlaisena joukkopsykoosina. Joukkopsykoosihan on siitä jännä ilmiö, että se pitää ihmisen kuitenkin yleensä jollainlailla kasassa, eikä johda välttämättä mielisairaalaan. Joukkopsykoosi saattaa pahimillaan kyllä johtaa juuri, olikos se Davidin oksa, vai mikä, kaltaisiin ilmiöihin. Ehkä joukkopsykoosissakin on eri asteita, lievästä todella vakavaan. Lievä psykoosi, itseasiassa on aika autuas tila! Heh! Voin sen ihan kokemuksesta tässä sanoa. Mulla onkin salainen "unelma", että psytyisin aiheuttamaan itselleni "lievän ja pysyvän psykoosin", joka on nirvana, kun vakava psykoosi taas onkin sitten puolestaan se helvetti.

Molempia on tullut läpikäytyä n. puolisen tusinaa kertaa.

Hitlerhän sai massat joukkopsykoosiin, mutta ihmiset ilmeisesti "palautuivat" siitä aika nopeasti.

Hulluus on sitten mystistä! ;-)

Ganda kirjoitti:

Juuri näin! Oikeasti "toivottomia tapauksia" ei siis ole olemssakaan, vaikka väkinsinhän jossain elämässä tulee fanaatikkonakin "tonttuiltua". Fanaattisuus onkin ainoa asia, jonka perusteella ihmistä voisi nimittää "toivottomaksi tapaukseksi", mutta siitäkin voi parantua ja vieläpä jo saman elämän aikana!

Olethan säkin arvoisa Q täällä elävä todiste siitä, että fanatismista voi todellakin parantua! x)

Itsekkin olen välillä täällä jo niin "kännissä", että ei tajuu lopettaa ajoissa, kun "laskuhumalakaan" ei ole vielä päässyt ekstaasiani pilaamaan.

Tuossa vähän funtsasin uskovien "sielunelämää" ja sitä kuinka he "juovat päänsä täyteen" Jeesusfanituksella ja sitten elämässä ei enää paljon muuta olekkaan, kun Jesse sitä ja Jesse tätä, Jesse siellä ja Jesse täällä. Päivät pyörii kokoajan Jessefanituksen ympärillä ja öisinkin pitää tulla vielä tänne nettiinkin "missiolle". Tällänenhän "pakkomielle", jossa ei enää paljoa muuta pysty ajattelemaan kuin lähinnä vain sitä yhtä juttuahan, johtaa pahimmillaan psykoosiin.


Uskovien touhujahan vois pitää eräänlaisena joukkopsykoosina. Joukkopsykoosihan on siitä jännä ilmiö, että se pitää ihmisen kuitenkin yleensä jollainlailla kasassa, eikä johda välttämättä mielisairaalaan. Joukkopsykoosi saattaa pahimillaan kyllä johtaa juuri, olikos se Davidin oksa, vai mikä, kaltaisiin ilmiöihin. Ehkä joukkopsykoosissakin on eri asteita, lievästä todella vakavaan. Lievä psykoosi, itseasiassa on aika autuas tila! Heh! Voin sen ihan kokemuksesta tässä sanoa. Mulla onkin salainen "unelma", että psytyisin aiheuttamaan itselleni "lievän ja pysyvän psykoosin", joka on nirvana, kun vakava psykoosi taas onkin sitten puolestaan se helvetti.

Molempia on tullut läpikäytyä n. puolisen tusinaa kertaa.

Hitlerhän sai massat joukkopsykoosiin, mutta ihmiset ilmeisesti "palautuivat" siitä aika nopeasti.

Hulluus on sitten mystistä! ;-)

Lue lisää

Taidan ottaa kohta nikikseni ihan "Valehtelija", kun aina lupailen että okei nyt minä häivyn, mutten sitten häivykään. Tai joku "Ottiatuota" voisi kanssa olla hyvä. Mutta mitä näitä niin vakavissaan ottamaan; kirjoittaa tai ei kirjoita tai sitten taas juu. Minulla on taipumusta yrittää tehdä Hianoja Päätöksiä, mutta se nyt on vaan kumminkin pelkkää itsetehostusta... Sitten sitä vasta joutaa lähteä kun juttu noin yleensäkin hyytyy!

>elävä todiste siitä, että fanatismista voi todellakin parantua! x)

Olen tämmöinen toipilas... Välillä tulee vielä pahaa kutkaa ja kutinaa. Tulihan se siellä "jossainkin" nähtyä, kun vähän kärhämöitsin sen mr. Lordin kanssa. Toisaalta ei hänkään mikään puhdas pulmunen siinä touhussa ollut, että suotta kai otan aina kaiken kontolleni. Enhän minä voi olla vastuussa kaikista ihmisistä joiden kanssa tulee pöpistyä, aika ylpeää ja omahyväistä olisi kuvitellakaan että kaikki on MINUSTA kiinni.

Mutta tulihan sieltä sitten tosiaan jotain yhteisymmärrystä kun tarpeeksi väänsi. Ne on aika hauskoja hetkiä ne kun havaitsee kuinka älytöntä kaikki riitely on ollut, jos ei sitten ole jo niin väsynyt että ottaa vaan päähän. Sitten tietysti jos tuntuu ettei tule lasta ei p..skaa niin parempi väistää, tai ainakin vetäytyä sivuun kuulostelemaan. Minä kun olen vähän pelkuri ihmiseksi (olen sitä taas tänään funtsaillut muutenkin), niin välillä on parempi etten aseta itseäni ihan suoraan maalitauluksi jollekulle joka alkaa ärtyä jutuistani. Tämä S24:n tikapuurakenne on siitä messevä että tässä voi seurata jonkun ihmisen mielentiloja ilman että pitää lukea hänen juttujaan... En minä tiedä onko se tuhmaa tai pahaa tai jotain... Se vaan kiinnostaa.

Luulenpa että olen sen verran inhoittava ihminen että jos Hellu haluaa minusta päästä eroon niin Hellun pitää vain ottaa sandaalinsa ja mennä. Mutta sitä ei Hellu tee, joten tässäpä sitten piipahtelen katsomassa mitä teille kahdelle kuuluu, jollei parempaakaan tekemistä löydy. :P

... kirjoitti:

>>""Kertoisitko mihin tuo mainitsemasi viisaus perustuu?"
Kokemukseen."

Eipä sitten kyseenalaisteta sitä, eikä muitakaan kokemuksia. Mitäs kaikkia kokemuksia sitä netissä ihmiset kertoivatkaan?>Heprealaiskirje 12
25 Varokaa torjumasta häntä, joka puhuu! Kun isät Siinailla torjuivat hänet, joka ilmoitti tahtonsa maan päällä, he eivät päässeet rangaistuksetta. Vielä huonommin käy meidän, jos käännämme selkämme hänelle, jonka sanat tulevat taivaasta. [Hepr. 2:3

Taidat olla kova luu. Meidän muiden on oltava tarkkana Sanojesi kanssa.>Vaikka olet sen itse kirjoituttanut ja kirjurit valinnut?>Me emme aina ymmärrä, että Raamattu ei ole ristiriidassa tuon tosiseikan kanssa, vaan tukee sitä. Ei rakkaus ole helppo asia ymmärtää, eikä varsinkaan Rakkaus.>"Eli en ole lainkaan vakuuttunut pelottelustasi tai uhkailuista"

Jotakin positiivista edes, varsinkin koska en ole pelotellut / uhkaillut. Ovatko sinulle nämäkin termit ja käsitteet tuttuja: Hirvipelote -merkki, pelotuskolmio, pelote huonosta säästä, tulospelote ja uhkausääni?>"Oletko todella sitä mieltä, että jokin psykopaattinen kostajadiktaattori nimeltä Jumala mielivaltaisesti päättää jo ennen ihmisen syntymää, että ketkä joutuvat helvettiin iankaikkiseen"

En>"Osaan kyllä tarvittaessa leikkiä Paholaisen Asianajajaa kalvinismilla, jos haluat."
Miksi haluaisin? Ei kalvinismi ole uskoni ydin.>Taisi tuo jumalinen puoli Sinusta jälleen pulpahtaa esille - sen verran megalomaniaa on havaittavissa. Teepä sitten Voimassasi näin: Ensin vakuutat minut ja sitten itsesi tuon väärän asian suhteen. Lopulta korjaat tilanteen vapahtaen minut ja itsesi.> Sen jälkeen minä teen sinulle samoin, jos kerran minussakin on tämä sama moodi. Harmittaa tässä vain Sinun ja Minun puolesta, että meidän eli Minun pitää koko ajan puhua itsekseni.>Haluatko kertoa, mitä Paavalille oikeasti tapahtui? Kerro samalla, miksi fariseus Saul käänsi kelkkansa kristittyjen jahtaajasta Kristuksen evankeliumin levittäjäksi, jos kertomus tuolta osin pitääkin paikkansa.

Lue lisää

Vilkuilin antamasi linkit läpi. Yksi niistä ei avautunut, toisella olisin voinut itsekin raportoida kuolemanrajakokemuksistani, jos sellaisia olisi. Kuka tahansa voi kirjoitella sinne omiaan.

http://www.nderf.org/Share_NDEhtm.htm


"Silloin, kun Raamattu esittää Jumalan jonain julmana, narsistisena ja kostavana psykopaattidiktaattorina joka vihaa omia lapsiaan, silloin Raamattu todellakin ON ristiriidassa sen dogmin (ja kokemuksen) kanssa, että Jumala on Rakkaus."

Mitä Jumalan pitäisi tehdä niille, jotka kieltävät Hänet ja sovitustyönsä, Hänen antaman vapaan tahdon (mitä roomalaiskirje ei tosiaan kiellä), ja niille, jotka kieltävät Hänen poistaneen pahan taivaasta? Ne, jotka palvovat tuota Pahaa, jotka pitävät tätä Jumalana, jotka luulevat Kristusta täksi, mutta mestariksi eikä Jumalaksi, kiistävät sovitustyön, koska ylpeydessään kuvittelevat olevansa itse Jumalallisia.

Eivät he ole jumalallisia mitenkään. Ei, Aatamin lapset ovat edelleenkin maan tomua ja luotuja. Jos ihminen haluaa Jumalan lapseksi, hänen on tunnustettava ensin Poika.


"Fundamentalismi ja usko Raamatun erehtymättömyyteen johtaa aina väistämättä kalvinismiin. Se on sen looginen ääriarvo. Ennemmin tai myöhemmin jokaisesta fundamentalistista tulee kalvinisti."

Raamattu osaa olla enemmän oikeassa kuin kukaan väärässä. Taitamattomat tulkinnat eivät vie siltä totuusarvoa. Et voi myöskään esittää loogista ääriarvoa, sillä et tunne muuttujia, funktiosta puhumattakaan. Äärimmäinen fundamentalisti ei pidä Raamattua Jumalan sanana, vaan omaa tulkintaansa. Minulla on useinkin vaikeuksia ymmärtää Raamattua, mutta toisinaan Jumala antaa asioiden avautua. Miten on sinun laitasi? Et ole esittänyt kuin jumalallisen varmoja näkemyksiä. Sellainen kiihko ja parjaus ovat mielestäni kaikkea muuta kuin maltillista tulkintaa.


"Roomalaiskirje 9:1-18 opettaa, että Jumala itse suvereenisti päättää, ennen ihmisen syntymää, että kuka pelastetaan ja kuka kadotetaan."

Olipa kaukaa haettu. Monesti vinksahtaneen ajatuksen kulun pystyy näkemään, mutta tuossa sai hakemalla hakea että voisi tekemällä tehdä tuollaista päätelmää - eikä siis voi. Ennaltamääräytymisoppi taivaaseen pääsemisestä on kaikin tavoin kyseenalainen. Sen perusteella Jumalaa haukkuvat ne, joiden mielestä Jumala on sadisti. Omituista kyllä, samat tyypit haukkuvat siitäkin, että Jumala antoi ihmiselle vapaan tahdon, vaikka arvasi tämän tyrivän. Kaikista omituisinta lienee se, että nämä jo ristiriitaiset asiat yhdistettyään, parjaajat sanovat että ihmisellä ei olekaan vapaata tahtoa. Yritä nyt jo päättää!

Jos ihmisen ainoa selväpäinen päätös on pitäytyä hulluudessa, hän sen saa. Jumala voi paaduttaa ja tekeekin sen kelle haluaa.


"Muista, että argumentum ad auctoritatem ei ole minun kanssani keskusteltaessa hyvä keskustelutekniikka - ellet kykene osoittamaan auktoriteettia validiksi ilman kehäpäätelmää."
Ollaanpa sitä juhlavia. Argumentointivirheitä teet kuten minäkin, mutta kiistät omasi. Minun virheeni eivät ole tahallisia. Omissa virheissäsi pidät huolen siitä, että mitä isompi virhe, sitä suurempi valhe.

1. Johanneksen kirje 2
22 Kuka sitten on valehtelija, ellei se, joka kieltää Jeesuksen olevan Kristus? Sellainen ihminen on antikristus, niin Isän kuin Pojan kieltäjä.
23 Joka kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään, mutta joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä. [Joh. 15:23]

Sinun mukaasi tuokin pitäisi jättää pois, koska asettaisit siitäkin todistustaakan minulle. Omat todistuksesi ovat toistaiseksi olleet kukkulinkkejä ja asiaan liittymättömiä Raamatun lainauksia, kuten tuo em. roomalaiskirje.





">>Haluatko kertoa, mitä Paavalille oikeasti tapahtui? Kerro samalla, miksi fariseus Saul käänsi kelkkansa kristittyjen jahtaajasta Kristuksen evankeliumin levittäjäksi, jos kertomus tuolta osin pitääkin paikkansa.

H.H. kirjoitti:

Vilkuilin antamasi linkit läpi. Yksi niistä ei avautunut, toisella olisin voinut itsekin raportoida kuolemanrajakokemuksistani, jos sellaisia olisi. Kuka tahansa voi kirjoitella sinne omiaan.

http://www.nderf.org/Share_NDEhtm.htm


"Silloin, kun Raamattu esittää Jumalan jonain julmana, narsistisena ja kostavana psykopaattidiktaattorina joka vihaa omia lapsiaan, silloin Raamattu todellakin ON ristiriidassa sen dogmin (ja kokemuksen) kanssa, että Jumala on Rakkaus."

Mitä Jumalan pitäisi tehdä niille, jotka kieltävät Hänet ja sovitustyönsä, Hänen antaman vapaan tahdon (mitä roomalaiskirje ei tosiaan kiellä), ja niille, jotka kieltävät Hänen poistaneen pahan taivaasta? Ne, jotka palvovat tuota Pahaa, jotka pitävät tätä Jumalana, jotka luulevat Kristusta täksi, mutta mestariksi eikä Jumalaksi, kiistävät sovitustyön, koska ylpeydessään kuvittelevat olevansa itse Jumalallisia.

Eivät he ole jumalallisia mitenkään. Ei, Aatamin lapset ovat edelleenkin maan tomua ja luotuja. Jos ihminen haluaa Jumalan lapseksi, hänen on tunnustettava ensin Poika.


"Fundamentalismi ja usko Raamatun erehtymättömyyteen johtaa aina väistämättä kalvinismiin. Se on sen looginen ääriarvo. Ennemmin tai myöhemmin jokaisesta fundamentalistista tulee kalvinisti."

Raamattu osaa olla enemmän oikeassa kuin kukaan väärässä. Taitamattomat tulkinnat eivät vie siltä totuusarvoa. Et voi myöskään esittää loogista ääriarvoa, sillä et tunne muuttujia, funktiosta puhumattakaan. Äärimmäinen fundamentalisti ei pidä Raamattua Jumalan sanana, vaan omaa tulkintaansa. Minulla on useinkin vaikeuksia ymmärtää Raamattua, mutta toisinaan Jumala antaa asioiden avautua. Miten on sinun laitasi? Et ole esittänyt kuin jumalallisen varmoja näkemyksiä. Sellainen kiihko ja parjaus ovat mielestäni kaikkea muuta kuin maltillista tulkintaa.


"Roomalaiskirje 9:1-18 opettaa, että Jumala itse suvereenisti päättää, ennen ihmisen syntymää, että kuka pelastetaan ja kuka kadotetaan."

Olipa kaukaa haettu. Monesti vinksahtaneen ajatuksen kulun pystyy näkemään, mutta tuossa sai hakemalla hakea että voisi tekemällä tehdä tuollaista päätelmää - eikä siis voi. Ennaltamääräytymisoppi taivaaseen pääsemisestä on kaikin tavoin kyseenalainen. Sen perusteella Jumalaa haukkuvat ne, joiden mielestä Jumala on sadisti. Omituista kyllä, samat tyypit haukkuvat siitäkin, että Jumala antoi ihmiselle vapaan tahdon, vaikka arvasi tämän tyrivän. Kaikista omituisinta lienee se, että nämä jo ristiriitaiset asiat yhdistettyään, parjaajat sanovat että ihmisellä ei olekaan vapaata tahtoa. Yritä nyt jo päättää!

Jos ihmisen ainoa selväpäinen päätös on pitäytyä hulluudessa, hän sen saa. Jumala voi paaduttaa ja tekeekin sen kelle haluaa.


"Muista, että argumentum ad auctoritatem ei ole minun kanssani keskusteltaessa hyvä keskustelutekniikka - ellet kykene osoittamaan auktoriteettia validiksi ilman kehäpäätelmää."
Ollaanpa sitä juhlavia. Argumentointivirheitä teet kuten minäkin, mutta kiistät omasi. Minun virheeni eivät ole tahallisia. Omissa virheissäsi pidät huolen siitä, että mitä isompi virhe, sitä suurempi valhe.

1. Johanneksen kirje 2
22 Kuka sitten on valehtelija, ellei se, joka kieltää Jeesuksen olevan Kristus? Sellainen ihminen on antikristus, niin Isän kuin Pojan kieltäjä.
23 Joka kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään, mutta joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä. [Joh. 15:23]

Sinun mukaasi tuokin pitäisi jättää pois, koska asettaisit siitäkin todistustaakan minulle. Omat todistuksesi ovat toistaiseksi olleet kukkulinkkejä ja asiaan liittymättömiä Raamatun lainauksia, kuten tuo em. roomalaiskirje.





">>Haluatko kertoa, mitä Paavalille oikeasti tapahtui? Kerro samalla, miksi fariseus Saul käänsi kelkkansa kristittyjen jahtaajasta Kristuksen evankeliumin levittäjäksi, jos kertomus tuolta osin pitääkin paikkansa.

Lue lisää

>> Vilkuilin antamasi linkit läpi. Yksi niistä ei avautunut, toisella olisin voinut itsekin raportoida kuolemanrajakokemuksistani, jos sellaisia olisi. Kuka tahansa voi kirjoitella sinne omiaan.

http://www.nderf.org/Share_NDEhtm.htm >Mitä Jumalan pitäisi tehdä niille, jotka kieltävät Hänet ja sovitustyönsä, Hänen antaman vapaan tahdon (mitä roomalaiskirje ei tosiaan kiellä), ja niille, jotka kieltävät Hänen poistaneen pahan taivaasta? vain pieni vähemmistö ihmiskunnasta pelastuu, eikä juutalaisistakaan kaikki, puhumattakaan sitten meistä muista.

7. eivät kaikki ole lapsia sentähden, että ovat Aabrahamin siementä, vaan: "Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläiset";
8. se on: eivät ne, jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset, ne luetaan siemeneksi.

=> syntyminen johonkin tiettyyn kansanryhmään, edes Jumalan valittuun kansaan, ei oletusarvoisesti pelasta ketään

9. Sillä lupauksen sana oli tämä: "Minä palaan tulevana vuonna tähän aikaan, ja silloin Saaralla on oleva poika".
10. Eikä ainoastaan hänelle näin käynyt, vaan samoin kävi Rebekallekin, joka oli tullut raskaaksi yhdestä, meidän isästämme Iisakista;
11. ja ennenkuin kaksoset olivat syntyneetkään ja ennenkuin olivat tehneet mitään, hyvää tai pahaa, niin - että Jumalan valinnan mukainen aivoitus pysyisi, ei tekojen tähden, vaan kutsujan tähden -
12. sanottiin hänelle: "Vanhempi on palveleva nuorempaa",

=> Jumala joko rakastaa tai vihaa ihmisiä aivan oman valintansa mukaan, ilman että ihminen mitenkään kykenee vaikuttamaan asiaan sen enempää teoillaan, uskollaan, valinnoillaan, lain noudattamisella tai tottelemisella, eikä Jumalan pyhä viha ja sen kohteeksi joutuminen riipu mitenkään ihmisen itsensä uskosta, teoista, valinnoista tai yhtään mistään, vaan kyse on ihmisen itsensä kannalta aivan mielivaltaisesta pyhästä vihasta. Mitä Eesau-parka oli tehnyt ansaitakseen tämän julman, leppymättömän ja brutaalin Jumalan vihan niskaansa ennenkuin hän oli edes ehtinyt syntyäkään? Jaakobhan se tarinan roisto oli, ja hän hankki itselleen petoksella esikoisoikeudet. Jumala siis siunaa petoksen, kunhan petoksen tekijä on hänen suosikkinsa.

13. niinkuin kirjoitettu on: "Jaakobia minä rakastin, mutta Eesauta minä vihasin".
14. Mitä siis sanomme? Ei kaiketi Jumalassa ole vääryyttä? Pois se!

=> Jumala on hyvän ja pahan ulkopuolella, ja hänelle sellaiset asiat kuin "hyvä" ja "paha" ovat täysin yhdentekeviä. Koska Jumala siunasi Jaakobin viekkauden ja vääryyden, Jumalan on pakko olla kaiken synnin alkusyy ja lähde.

15. Sillä Moosekselle hän sanoo: "Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan".
16. Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen.

=> tämä jakso kiistää kokonaan vapaan tahdon: ihmisellä EI ole vapaata tahtoa - näitä jakeita on mahdotonta tulkita mitenkään muuten. Kaikki riippuu täsmälleen, vain ja ainoastaan Jumalan oikuista. Ihmisen itsensä kannalta kyse voisi olla vallan hyvin arpajaisista, koska ihminen itse ei mitenkään voi vaikuttaa kohtaloonsa eikä loppusijoituspaikkaansa sen enempää teoillaan, uskollaan kuin valinnoillaankaan.

17. Sillä Raamattu sanoo faraolle: "Juuri sitä varten minä nostin sinut esiin, että näyttäisin sinussa voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaiken maan päällä".
18. Niin hän siis on armollinen, kenelle tahtoo, ja paaduttaa, kenen tahtoo.

=> faarao ei voinut tehdä yhtään mitään välttääkseen kohtalonsa, ja on muistettava, että Egyptin vitsaukset johtuivat siitä, että Jumala paadutti faaraon sydämen, että hän olisi saanut tästä tekosyyn rangaista Egyptin syytöntä kansaa; ei suinkaan niin, että faarao itse olisi paaduttanut oman sydämensä ja Jumala olisi rangaissut kansaa faaraon kovasydämisyydestä. Jumala siis ensin masinoi faaraon syylliseksi ja tämän jälkeen rankaisi egyptiläisiä.

Näistä jakeista käy myös selväksi, ettei yksikään ihminen itse paaduta sydäntään, vaan Jumala paaduttaa niiden sydämet, jotka Jumala on ennalta valinnut ennen heidän syntymäänsä kadotukseen eli iankaikkiseen kidutukseen vailla päämäärää. Näin Hän tekee suunnattomassa rakkaudessaan siksi, etteivät nämä helvettiin predestinoidut voisi mitenkään edes huutaa armoa tai pyytää sitä.

19. Sinä kaiketi sanot minulle: "Miksi hän sitten vielä soimaa? Sillä kuka voi vastustaa hänen tahtoansa?"
20. Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen: "Miksi minusta tällaisen teit?"

=> ihmisellä ei ole mitään oikeutta protestoida siitä, että Jumala suuressa rakkaudessaan on valinnut hänet ennakolta iankaikkiseen kidutukseen eikä Hän ole antanut tuolle ihmisparalle edes minkäänlaisia tsargoja ikinä pelastumiseen. Jos ihmisen kohdalle on osunut lappu "Tämä arpa ei voita", niin tiedossa on ikuinen kidutus ilman loppua. Kristinuskon Jumala on Rakkaus vain omille valituilleen - kaikille muille lapsilleen hän on pelkkä Pyhä Viha.

21. Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten?
22. Entä jos Jumala, vaikka hän tahtoo näyttää vihansa ja tehdä voimansa tiettäväksi, on suurella pitkämielisyydellä kärsinyt vihan astioita, jotka olivat valmiit häviöön,
23. ja on tehnyt sen saattaakseen kirkkautensa runsauden ilmi laupeuden astioissa, jotka hän on edeltävalmistanut kirkkauteen?

=> nämä jakeet vahvistavat selkeääkin selkeämmin, että Jumala valitsee, ennen ihmisen syntymää, hänen loppusijoituspaikkaansa, eikä ihminen voi tehdä yhtään mitään välttyäkseen Jumalan Pyhältä Vihalta. Jumala haluaa tuhota koko ihmiskunnan ja tuomita sen ikuiseen kidutukseen, paitsi niitä onnekkaita harvoja, jotka ovat voittaneet predestinaatioarpajaisissa ja pääsevät paratiisiin. Mutta koska kaikki riippuu ennaltavalinnasta, ihminen itse ei voi valinnoillaan, teoillaan, uskollaan tai yhtään millään vaikuttaa loppusijoituspaikkaansa.

>> Ne, jotka palvovat tuota Pahaa, jotka pitävät tätä Jumalana, jotka luulevat Kristusta täksi, mutta mestariksi eikä Jumalaksi, kiistävät sovitustyön, koska ylpeydessään kuvittelevat olevansa itse Jumalallisia.

... kirjoitti:

>> Vilkuilin antamasi linkit läpi. Yksi niistä ei avautunut, toisella olisin voinut itsekin raportoida kuolemanrajakokemuksistani, jos sellaisia olisi. Kuka tahansa voi kirjoitella sinne omiaan.

http://www.nderf.org/Share_NDEhtm.htm >Mitä Jumalan pitäisi tehdä niille, jotka kieltävät Hänet ja sovitustyönsä, Hänen antaman vapaan tahdon (mitä roomalaiskirje ei tosiaan kiellä), ja niille, jotka kieltävät Hänen poistaneen pahan taivaasta? vain pieni vähemmistö ihmiskunnasta pelastuu, eikä juutalaisistakaan kaikki, puhumattakaan sitten meistä muista.

7. eivät kaikki ole lapsia sentähden, että ovat Aabrahamin siementä, vaan: "Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläiset";
8. se on: eivät ne, jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset, ne luetaan siemeneksi.

=> syntyminen johonkin tiettyyn kansanryhmään, edes Jumalan valittuun kansaan, ei oletusarvoisesti pelasta ketään

9. Sillä lupauksen sana oli tämä: "Minä palaan tulevana vuonna tähän aikaan, ja silloin Saaralla on oleva poika".
10. Eikä ainoastaan hänelle näin käynyt, vaan samoin kävi Rebekallekin, joka oli tullut raskaaksi yhdestä, meidän isästämme Iisakista;
11. ja ennenkuin kaksoset olivat syntyneetkään ja ennenkuin olivat tehneet mitään, hyvää tai pahaa, niin - että Jumalan valinnan mukainen aivoitus pysyisi, ei tekojen tähden, vaan kutsujan tähden -
12. sanottiin hänelle: "Vanhempi on palveleva nuorempaa",

=> Jumala joko rakastaa tai vihaa ihmisiä aivan oman valintansa mukaan, ilman että ihminen mitenkään kykenee vaikuttamaan asiaan sen enempää teoillaan, uskollaan, valinnoillaan, lain noudattamisella tai tottelemisella, eikä Jumalan pyhä viha ja sen kohteeksi joutuminen riipu mitenkään ihmisen itsensä uskosta, teoista, valinnoista tai yhtään mistään, vaan kyse on ihmisen itsensä kannalta aivan mielivaltaisesta pyhästä vihasta. Mitä Eesau-parka oli tehnyt ansaitakseen tämän julman, leppymättömän ja brutaalin Jumalan vihan niskaansa ennenkuin hän oli edes ehtinyt syntyäkään? Jaakobhan se tarinan roisto oli, ja hän hankki itselleen petoksella esikoisoikeudet. Jumala siis siunaa petoksen, kunhan petoksen tekijä on hänen suosikkinsa.

13. niinkuin kirjoitettu on: "Jaakobia minä rakastin, mutta Eesauta minä vihasin".
14. Mitä siis sanomme? Ei kaiketi Jumalassa ole vääryyttä? Pois se!

=> Jumala on hyvän ja pahan ulkopuolella, ja hänelle sellaiset asiat kuin "hyvä" ja "paha" ovat täysin yhdentekeviä. Koska Jumala siunasi Jaakobin viekkauden ja vääryyden, Jumalan on pakko olla kaiken synnin alkusyy ja lähde.

15. Sillä Moosekselle hän sanoo: "Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan".
16. Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen.

=> tämä jakso kiistää kokonaan vapaan tahdon: ihmisellä EI ole vapaata tahtoa - näitä jakeita on mahdotonta tulkita mitenkään muuten. Kaikki riippuu täsmälleen, vain ja ainoastaan Jumalan oikuista. Ihmisen itsensä kannalta kyse voisi olla vallan hyvin arpajaisista, koska ihminen itse ei mitenkään voi vaikuttaa kohtaloonsa eikä loppusijoituspaikkaansa sen enempää teoillaan, uskollaan kuin valinnoillaankaan.

17. Sillä Raamattu sanoo faraolle: "Juuri sitä varten minä nostin sinut esiin, että näyttäisin sinussa voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaiken maan päällä".
18. Niin hän siis on armollinen, kenelle tahtoo, ja paaduttaa, kenen tahtoo.

=> faarao ei voinut tehdä yhtään mitään välttääkseen kohtalonsa, ja on muistettava, että Egyptin vitsaukset johtuivat siitä, että Jumala paadutti faaraon sydämen, että hän olisi saanut tästä tekosyyn rangaista Egyptin syytöntä kansaa; ei suinkaan niin, että faarao itse olisi paaduttanut oman sydämensä ja Jumala olisi rangaissut kansaa faaraon kovasydämisyydestä. Jumala siis ensin masinoi faaraon syylliseksi ja tämän jälkeen rankaisi egyptiläisiä.

Näistä jakeista käy myös selväksi, ettei yksikään ihminen itse paaduta sydäntään, vaan Jumala paaduttaa niiden sydämet, jotka Jumala on ennalta valinnut ennen heidän syntymäänsä kadotukseen eli iankaikkiseen kidutukseen vailla päämäärää. Näin Hän tekee suunnattomassa rakkaudessaan siksi, etteivät nämä helvettiin predestinoidut voisi mitenkään edes huutaa armoa tai pyytää sitä.

19. Sinä kaiketi sanot minulle: "Miksi hän sitten vielä soimaa? Sillä kuka voi vastustaa hänen tahtoansa?"
20. Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen: "Miksi minusta tällaisen teit?"

=> ihmisellä ei ole mitään oikeutta protestoida siitä, että Jumala suuressa rakkaudessaan on valinnut hänet ennakolta iankaikkiseen kidutukseen eikä Hän ole antanut tuolle ihmisparalle edes minkäänlaisia tsargoja ikinä pelastumiseen. Jos ihmisen kohdalle on osunut lappu "Tämä arpa ei voita", niin tiedossa on ikuinen kidutus ilman loppua. Kristinuskon Jumala on Rakkaus vain omille valituilleen - kaikille muille lapsilleen hän on pelkkä Pyhä Viha.

21. Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten?
22. Entä jos Jumala, vaikka hän tahtoo näyttää vihansa ja tehdä voimansa tiettäväksi, on suurella pitkämielisyydellä kärsinyt vihan astioita, jotka olivat valmiit häviöön,
23. ja on tehnyt sen saattaakseen kirkkautensa runsauden ilmi laupeuden astioissa, jotka hän on edeltävalmistanut kirkkauteen?

=> nämä jakeet vahvistavat selkeääkin selkeämmin, että Jumala valitsee, ennen ihmisen syntymää, hänen loppusijoituspaikkaansa, eikä ihminen voi tehdä yhtään mitään välttyäkseen Jumalan Pyhältä Vihalta. Jumala haluaa tuhota koko ihmiskunnan ja tuomita sen ikuiseen kidutukseen, paitsi niitä onnekkaita harvoja, jotka ovat voittaneet predestinaatioarpajaisissa ja pääsevät paratiisiin. Mutta koska kaikki riippuu ennaltavalinnasta, ihminen itse ei voi valinnoillaan, teoillaan, uskollaan tai yhtään millään vaikuttaa loppusijoituspaikkaansa.

>> Ne, jotka palvovat tuota Pahaa, jotka pitävät tätä Jumalana, jotka luulevat Kristusta täksi, mutta mestariksi eikä Jumalaksi, kiistävät sovitustyön, koska ylpeydessään kuvittelevat olevansa itse Jumalallisia.

Lue lisää

Jos tuon "Jumalan" kääntäisi edes toisinaan sanaparilla "karman laki", niin yllättäen koko juttu olisi täysin toisennäköinen. Itse en usko mihinkään "karman herroihin" jotka kyttäisivät ihmisten tekemisiä ja pakottaisivat nämä sitten kokemaan rangaistukseksi kovia, vaan uskon että karma on vain voima siinä kuin esim. painovoima on voima. Mehän emme mahda sille ainakaan nykyaikana mitään että joudumme ilmaan loikattuamme tömähtämään alas maahan, vaikka meillä kuinka olisi 'vapaa tahto'.

Noin muutoinkin sen jumalan voisi Raamatussa useita kertoja käsittää jollain ihan muulla tavalla kuin jumalana-miten-me-jumalan-käsitämme. Silloin alkaisi jutuissa olla paljon enempi tolkkua, eikä tarvitsisi ahdistua jostain saatanajumalasta. :)

Ei siis että "Jumala vihasi Eesauta" vaan "karman laki järjesti Eesaulle hankalat oltavat Eesaun aiempien taitamattomien tekojen vuoksi".

-Q- kirjoitti:

Jos tuon "Jumalan" kääntäisi edes toisinaan sanaparilla "karman laki", niin yllättäen koko juttu olisi täysin toisennäköinen. Itse en usko mihinkään "karman herroihin" jotka kyttäisivät ihmisten tekemisiä ja pakottaisivat nämä sitten kokemaan rangaistukseksi kovia, vaan uskon että karma on vain voima siinä kuin esim. painovoima on voima. Mehän emme mahda sille ainakaan nykyaikana mitään että joudumme ilmaan loikattuamme tömähtämään alas maahan, vaikka meillä kuinka olisi 'vapaa tahto'.

Noin muutoinkin sen jumalan voisi Raamatussa useita kertoja käsittää jollain ihan muulla tavalla kuin jumalana-miten-me-jumalan-käsitämme. Silloin alkaisi jutuissa olla paljon enempi tolkkua, eikä tarvitsisi ahdistua jostain saatanajumalasta. :)

Ei siis että "Jumala vihasi Eesauta" vaan "karman laki järjesti Eesaulle hankalat oltavat Eesaun aiempien taitamattomien tekojen vuoksi".

Lue lisää

Juu, mullekkin tuli ihan sama asia mieleen, että nuo raamatun kohdathan olisivat lähes järjellisiä, jos näillä henkilöillä olisi karmaa edellisistä elämistään. Noita juttujahan voisi jopa väittää loogisiksi ja ihan järkeviksi.

>>karma on vain voima siinä kuin esim. painovoima on voima. Mehän emme mahda sille ainakaan nykyaikana mitään että joudumme ilmaan loikattuamme tömähtämään alas maahan, vaikka meillä kuinka olisi 'vapaa tahto'.

Ganda kirjoitti:

Juu, mullekkin tuli ihan sama asia mieleen, että nuo raamatun kohdathan olisivat lähes järjellisiä, jos näillä henkilöillä olisi karmaa edellisistä elämistään. Noita juttujahan voisi jopa väittää loogisiksi ja ihan järkeviksi.

>>karma on vain voima siinä kuin esim. painovoima on voima. Mehän emme mahda sille ainakaan nykyaikana mitään että joudumme ilmaan loikattuamme tömähtämään alas maahan, vaikka meillä kuinka olisi 'vapaa tahto'.

Lue lisää

...on minulle tosi kimurantti juttu. En voi väittää etteikö sitä olisi, mutta toisaalta en oikein pysty uskomaan että sitä olisi. Mitä hittoa...?

Ehkäpä vapaa tahto on varattu vain niitä varten jotka kykenevät irrottautumaan automaatioistaan, varsinkin automaattisesta reagoimisesta. Itsehän en ole moisessa oikein päässyt vielä puusta pitkään.

Mutta tuntuu vähän siltäkin että automaatioistaan päässyt ihminen ei sitten oikein muuta vapautta voikaan valita kuin vapauden toteuttaa Hengen/Itsen tahtoa, ja onko se sitten vapautta. On se kai Hengelle.

Voi voi. :P

-Q- kirjoitti:

...on minulle tosi kimurantti juttu. En voi väittää etteikö sitä olisi, mutta toisaalta en oikein pysty uskomaan että sitä olisi. Mitä hittoa...?

Ehkäpä vapaa tahto on varattu vain niitä varten jotka kykenevät irrottautumaan automaatioistaan, varsinkin automaattisesta reagoimisesta. Itsehän en ole moisessa oikein päässyt vielä puusta pitkään.

Mutta tuntuu vähän siltäkin että automaatioistaan päässyt ihminen ei sitten oikein muuta vapautta voikaan valita kuin vapauden toteuttaa Hengen/Itsen tahtoa, ja onko se sitten vapautta. On se kai Hengelle.

Voi voi. :P

Lue lisää

Automaatioista ja ehdollistumista onkin erittäin vaikeata vapautua.

Ehkä psykologisesti ajateltuna valaistuminen voitaisiin määritellä juuri automaatioista ja ehdollistumista vapautumiseksi.

Tuolla toisaalla käynnistyi taas (vaihteeksi!hohhoijaa) valaistumiskeskustelu. Olen kyllä kanssasi samaa mieltä, että hedelmistään se puu todellakin tunnetaan, enkä usko, että valaistunut saa rellestää täällä ihan miten vaan. Onhan itämailla sellaisiakin "oppeja", että guru saa "opetuslapsensa" jopa tappaa, jos vaan on sitä mieltä.

Jos vapaata tahtoa funtsataan valaistuneen kantilta, niin onhan sen oltava rajallinen. Tappaminen, raiskaaminen, kiduttaminen, henkinen väkivalta ja muu sellainen tuskin enää kuuluvat valaistuneen ihmisen valintojen joukkoon. Vapaa tahto ei mielestäni ole todellakaan absoluutinen. Vapaa tahtohan edellyttää täydellista valinnan vapautta, joka voi tietysti olla vielä sillä hetkellä absoluuttinen, kun sielu vasta ensimmäisen kerran tänne päättää inkarnoitua. Silloinhan kaikki mahdollinen, niin hyvä ja pahakin on todellakin vielä mahdollista ja valittavissa. Vanhalla sielullahan ei enää ole tälläistä valinnan "vapautta", vaan hänen "listaltaan" pahat/huonot valinnat ovat poissuljetut. Ja vanhimmista vanhin on sitten se valaistunut.

Tietysti valaistunut voi joskus tehdä näennäisen "pahan" valinnan, koska ihmiset eivät aina kykene ymmärtämään valaistuneen viisautta ja saattavat hätiköidysti ajatella, että olipa tuo huono teko!
Valaistunut saattaa välillä "opetustarkoituksessa" syyllistyä näennäiseen "syntiin". Jeesuskin naulittiin ristille juuri näennäisistä "synneistä".

Itseänikin hymyilyttää Beon "listat" siitä kuka oli ja ei ollut "valaistunut". No, Beohan täälläkin kovasti arvottaa ihmisiä siitä, kuka on itseoivaltanut ja kuka taas ei, ja kuka nyt on mitäkin. Sanohan se mullekkin joskus, että olisin itseoivaltanut sielu. Kuulostaa ihan kivalta! Kyllä se mulle sopii.

Onhan tuo Mao, heh, aika erikoinen valinta. Jos hän nyt sattuu olemaan Matajin listalla ja sieltä Beo on hänet joskus sitten "bongannut" niin pimpelipompeli! ;-)

No, ei se multa ole pois vaikka Michael Jackson olis itse Jumala. Naurattaa vaan! x)

Ganda kirjoitti:

Automaatioista ja ehdollistumista onkin erittäin vaikeata vapautua.

Ehkä psykologisesti ajateltuna valaistuminen voitaisiin määritellä juuri automaatioista ja ehdollistumista vapautumiseksi.

Tuolla toisaalla käynnistyi taas (vaihteeksi!hohhoijaa) valaistumiskeskustelu. Olen kyllä kanssasi samaa mieltä, että hedelmistään se puu todellakin tunnetaan, enkä usko, että valaistunut saa rellestää täällä ihan miten vaan. Onhan itämailla sellaisiakin "oppeja", että guru saa "opetuslapsensa" jopa tappaa, jos vaan on sitä mieltä.

Jos vapaata tahtoa funtsataan valaistuneen kantilta, niin onhan sen oltava rajallinen. Tappaminen, raiskaaminen, kiduttaminen, henkinen väkivalta ja muu sellainen tuskin enää kuuluvat valaistuneen ihmisen valintojen joukkoon. Vapaa tahto ei mielestäni ole todellakaan absoluutinen. Vapaa tahtohan edellyttää täydellista valinnan vapautta, joka voi tietysti olla vielä sillä hetkellä absoluuttinen, kun sielu vasta ensimmäisen kerran tänne päättää inkarnoitua. Silloinhan kaikki mahdollinen, niin hyvä ja pahakin on todellakin vielä mahdollista ja valittavissa. Vanhalla sielullahan ei enää ole tälläistä valinnan "vapautta", vaan hänen "listaltaan" pahat/huonot valinnat ovat poissuljetut. Ja vanhimmista vanhin on sitten se valaistunut.

Tietysti valaistunut voi joskus tehdä näennäisen "pahan" valinnan, koska ihmiset eivät aina kykene ymmärtämään valaistuneen viisautta ja saattavat hätiköidysti ajatella, että olipa tuo huono teko!
Valaistunut saattaa välillä "opetustarkoituksessa" syyllistyä näennäiseen "syntiin". Jeesuskin naulittiin ristille juuri näennäisistä "synneistä".

Itseänikin hymyilyttää Beon "listat" siitä kuka oli ja ei ollut "valaistunut". No, Beohan täälläkin kovasti arvottaa ihmisiä siitä, kuka on itseoivaltanut ja kuka taas ei, ja kuka nyt on mitäkin. Sanohan se mullekkin joskus, että olisin itseoivaltanut sielu. Kuulostaa ihan kivalta! Kyllä se mulle sopii.

Onhan tuo Mao, heh, aika erikoinen valinta. Jos hän nyt sattuu olemaan Matajin listalla ja sieltä Beo on hänet joskus sitten "bongannut" niin pimpelipompeli! ;-)

No, ei se multa ole pois vaikka Michael Jackson olis itse Jumala. Naurattaa vaan! x)

Lue lisää

>Onhan tuo Mao, heh, aika erikoinen valinta. Jos hän nyt sattuu olemaan Matajin listalla ja sieltä Beo on hänet joskus sitten "bongannut" niin pimpelipompeli! ;-)

Tämä minua huolestuttaakin, että joku ei kykene suhtautumaan jonkun ihmisen sanomisiin varauksella, mikäli on tähän syvästi hengellisessä mielessä kiintynyt. Enpä oikeastaan yhtään enää ihmettele että minkä vuoksi minä olen täällä tällä kertaa "yksin", enkä Opettajani kanssa kimpassa. Täytyyhän minun hiisi vie opetella ajattelemaan omilla aivoillani. On toki aika monta elämää tullut yritettyä, mutta ehkä on aina ollut huonot aivot.

No, sitten on tietysti se sydän. Eikä mikään veripumppu, vaan se henkinen sydän... Että tuntee myötätuntoa. Usein minusta tuntuu etten ole järin empaattinen enkä sympaattinen ihminen, mutta annas olla kun kuulen miten jotakuta on kohdeltu väärin.

Ehken edes haluaisi olla valaistunut tai "perillä", jos se meinaa sitä ettei enää laita tikkua ristiin minkään asian puolesta.

Toisaalta taas... Vaikka kuinka paljon keuhkoaisin jonkin asian puolesta, mitä se miksikään muuttaa?

Ja tietysti minua myös ärsyttää että Beon listoilta puuttuvat aina naiset. Hänellä on kyllä "lupa" sanoa ikäviä kommentteja Elisabeth Haichin kirjasta, ja olihan tämä täti minulle sentään kova sana nuorena. Minä puolestani jos sanon jotain Maosta - joka nyt herranjestas ei missään vaiheessa tuonut esille olevansa HENKISESTÄ kehityksestä kiinnostunut (vai toiko???) niin hetihän on vittuilun alla meikäläisen kotiolot. Minkä takia jotakuta Mao'a pitäisi puolustaa?

Mutta ehkä tämä oli karmaa, kun tein tästä Hellusta täällä huomioita, mitä ei olisi ollut syytä tehdä. Ei minulla ole sen suurempaa oikeutta käydä ronkkimaan jonkun persoonaa kuin kenelläkään muullakaan.

Beo onkin oikeastaan minulle usein semmoinen ajatusten herättäjä, hänen avullaan saan tosi paljon ideoita ja parhaimmillani näen realistisemmin oman itsenikin, kun alan pohtia että missä todella on jotain mieltä (no eipä paljon missään...)

Enkä minä ihmettelisi vaikka Beo heittäisi noita kaikkia listoja sun muitaan ihan piruuttaan, jotta ihmiset näkisivät kuinka höhlää se on kaikenlaisiin asioihin tarrata. Mutta tekeekö hän sen tietoisesti vai ei, niin en tiedä.

Voihan sekin olla että Itse meissä toimii koko ajan niin ettemme edes huomaa sen vaikutusta, ja luulemme kovastikin höseltävämme omaksi hyväksemme, kun itseasiassa kaikki mitä teemme palveleekin sen etua josta me emme normaalisti edes mitään tiedä.

>No, ei se multa ole pois vaikka Michael Jackson olis itse Jumala. Naurattaa vaan! x)

Sepä se, että minulta hymy aina välillä hyytyy. Olen kumminkin sen verran tosikko. Menee sekaisin netissä sanomiset ja todellisuus - ei muista että kyllähän sitä voi päätänsä aukoa netissä ihan miten paljon tahansa, mutta se hölötys ei automaattisesti muutu todellisuudeksi. Ja sen takia sitä päänaukomista ei tarvitse pelätä! Tämä kun sisäistyisi minulla, eikä olisi niin että aina kun kiistan tullen asetun nettiin ja palaan vanhalle astialle, hakkaa pumppu ja tuntuu että pyörryn kohta. Ei se aina tämmöistä ole, mutta aivan liian tarpeeksi usein. Aika rasittavaa.

Ehkä pitäisi jättää koko pölhöily eli netissä mussuttaminen ihan tykkänään toviksi. Viimeksi kun pidin paussia omalta saitiltani, meninkin rähjäämään toiselle saitille. Pitäisikö siis välttää kaikkia foorumeita...?

-Q- kirjoitti:

>Onhan tuo Mao, heh, aika erikoinen valinta. Jos hän nyt sattuu olemaan Matajin listalla ja sieltä Beo on hänet joskus sitten "bongannut" niin pimpelipompeli! ;-)

Tämä minua huolestuttaakin, että joku ei kykene suhtautumaan jonkun ihmisen sanomisiin varauksella, mikäli on tähän syvästi hengellisessä mielessä kiintynyt. Enpä oikeastaan yhtään enää ihmettele että minkä vuoksi minä olen täällä tällä kertaa "yksin", enkä Opettajani kanssa kimpassa. Täytyyhän minun hiisi vie opetella ajattelemaan omilla aivoillani. On toki aika monta elämää tullut yritettyä, mutta ehkä on aina ollut huonot aivot.

No, sitten on tietysti se sydän. Eikä mikään veripumppu, vaan se henkinen sydän... Että tuntee myötätuntoa. Usein minusta tuntuu etten ole järin empaattinen enkä sympaattinen ihminen, mutta annas olla kun kuulen miten jotakuta on kohdeltu väärin.

Ehken edes haluaisi olla valaistunut tai "perillä", jos se meinaa sitä ettei enää laita tikkua ristiin minkään asian puolesta.

Toisaalta taas... Vaikka kuinka paljon keuhkoaisin jonkin asian puolesta, mitä se miksikään muuttaa?

Ja tietysti minua myös ärsyttää että Beon listoilta puuttuvat aina naiset. Hänellä on kyllä "lupa" sanoa ikäviä kommentteja Elisabeth Haichin kirjasta, ja olihan tämä täti minulle sentään kova sana nuorena. Minä puolestani jos sanon jotain Maosta - joka nyt herranjestas ei missään vaiheessa tuonut esille olevansa HENKISESTÄ kehityksestä kiinnostunut (vai toiko???) niin hetihän on vittuilun alla meikäläisen kotiolot. Minkä takia jotakuta Mao'a pitäisi puolustaa?

Mutta ehkä tämä oli karmaa, kun tein tästä Hellusta täällä huomioita, mitä ei olisi ollut syytä tehdä. Ei minulla ole sen suurempaa oikeutta käydä ronkkimaan jonkun persoonaa kuin kenelläkään muullakaan.

Beo onkin oikeastaan minulle usein semmoinen ajatusten herättäjä, hänen avullaan saan tosi paljon ideoita ja parhaimmillani näen realistisemmin oman itsenikin, kun alan pohtia että missä todella on jotain mieltä (no eipä paljon missään...)

Enkä minä ihmettelisi vaikka Beo heittäisi noita kaikkia listoja sun muitaan ihan piruuttaan, jotta ihmiset näkisivät kuinka höhlää se on kaikenlaisiin asioihin tarrata. Mutta tekeekö hän sen tietoisesti vai ei, niin en tiedä.

Voihan sekin olla että Itse meissä toimii koko ajan niin ettemme edes huomaa sen vaikutusta, ja luulemme kovastikin höseltävämme omaksi hyväksemme, kun itseasiassa kaikki mitä teemme palveleekin sen etua josta me emme normaalisti edes mitään tiedä.

>No, ei se multa ole pois vaikka Michael Jackson olis itse Jumala. Naurattaa vaan! x)

Sepä se, että minulta hymy aina välillä hyytyy. Olen kumminkin sen verran tosikko. Menee sekaisin netissä sanomiset ja todellisuus - ei muista että kyllähän sitä voi päätänsä aukoa netissä ihan miten paljon tahansa, mutta se hölötys ei automaattisesti muutu todellisuudeksi. Ja sen takia sitä päänaukomista ei tarvitse pelätä! Tämä kun sisäistyisi minulla, eikä olisi niin että aina kun kiistan tullen asetun nettiin ja palaan vanhalle astialle, hakkaa pumppu ja tuntuu että pyörryn kohta. Ei se aina tämmöistä ole, mutta aivan liian tarpeeksi usein. Aika rasittavaa.

Ehkä pitäisi jättää koko pölhöily eli netissä mussuttaminen ihan tykkänään toviksi. Viimeksi kun pidin paussia omalta saitiltani, meninkin rähjäämään toiselle saitille. Pitäisikö siis välttää kaikkia foorumeita...?

Lue lisää

Juu, Beolla on hirvee into luokitella ihmiset eri kategorioihin. Näkyyhän se siinäkin, että jos nyt esim. sinä tai minä mainitsemme jonkun henkilön nimen hänelle, niin heti alkaa tämä luokittelua, että hän ei oli sitä ja tätä, enkä mä usko, että oli oikeesti valaistunut, ei edes itseoivaltanut.

Beolla on myös taipumusta ajatella, että jos jonkun nimen täällä "ilmaan" heittää, niin se heti tarkoittaa, että suhtaudumme tähän henkilöön jonain suurena gurunamme. Ollaan siis heti lääpällään tähän henkilöön, vaikka ei oikeasti olla sen erityisemmin, kuin keneen muuhunkaan ihmiseen. Projisointiahan sekin taitaa pohjimmiltaan olla, kun Beo kovasti omaa suhtautumistaan projisoi meidän suhtautumiseemme.

Ei se todellakaan elämää miksikään, ainakaan minulla muuta, mitä ihmiset musta sanoo. Haikkuivat he minua sitten pimentyneeksi, tai valaistuneeksi.

Beo jakaa oivalluksiaan täällä aika avoimesti ja todellakin pistää paljon funtsaamaankin. Vaikka mä HC-reinkarnaationistina olenkin sitä mieltä, että on vähän liikaa kiinni niissä sahajakäsityksissään. No, kukapa ei sitten olisi johonkin suuntaan kallellaan?

No, onhan meillä "kunnollisilla" pojilla vähän halveksiva asenne välillä naisiin. Me olemme vähän suivaantuneita siitä, että usein naiset rakastuvat "renttuhin" ja me "kunnon" pojat jäämme usein yksin. Tai vaan siitä syystä, että meillä ei ole tarpeeksi pääomaa. Henkistä ehkä, mutta sitähän ei lasketa näissä "pariutumisjutuissa". Se mikä näkyy ulospäin on paljon tärkeämpää. Aika pahaa yleistämistä tämäkin, tosin. Onhan paljon "kunnon" poikiakin, joilla on mukava tyttö kainalossa. Minä ja Beo taidetaan olla vaan niitä "viimeisiä" näissä naisasioissamme. Ja onhan meilläkin jokunen nainen elämässämme ollut. Ei me nyt ihan ilmankaan olla jääty.

Kyllähän Beo välillä ihan selvästi provosoi, tai oikeastaan impulsiivisuuttaan tökkii täällä vähän kepillä jäätä. Impulsiivisuushan on tietysti ihan ok juttu. Jos kaiken patoaa sisäänsä, niin jossain vaiheessa saattaa "naksahtaa", haittapuolena impulsiivisuudessa vaan on se, että silloin se "napsahtaminen" saattaakin tapahtua ympärillä olevissa ihmisissä. Et sillai...

;-)

-Q- kirjoitti:

Jos tuon "Jumalan" kääntäisi edes toisinaan sanaparilla "karman laki", niin yllättäen koko juttu olisi täysin toisennäköinen. Itse en usko mihinkään "karman herroihin" jotka kyttäisivät ihmisten tekemisiä ja pakottaisivat nämä sitten kokemaan rangaistukseksi kovia, vaan uskon että karma on vain voima siinä kuin esim. painovoima on voima. Mehän emme mahda sille ainakaan nykyaikana mitään että joudumme ilmaan loikattuamme tömähtämään alas maahan, vaikka meillä kuinka olisi 'vapaa tahto'.

Noin muutoinkin sen jumalan voisi Raamatussa useita kertoja käsittää jollain ihan muulla tavalla kuin jumalana-miten-me-jumalan-käsitämme. Silloin alkaisi jutuissa olla paljon enempi tolkkua, eikä tarvitsisi ahdistua jostain saatanajumalasta. :)

Ei siis että "Jumala vihasi Eesauta" vaan "karman laki järjesti Eesaulle hankalat oltavat Eesaun aiempien taitamattomien tekojen vuoksi".

Lue lisää

Tuo oli lähestulkoon se vastaus, mitä ajoin takaa.

Mikäli tuota Roomalaiskirjeen kohtaa tulkitaan perinteisellä tavalla ja Pyhän Augustinuksen kanonisoimalla metodilla, saadaan aikaan todella lohduton, pöyristyttävä ja kolkko oppi. Siis suomeksi sanottuna sellainen, joka ajoi minut aikoinaan täysin eroon koko uskonnosta.

Sitten aloin ajattelemaan omilla aivoillani.

Kun laajennetaan näkökulmaa perinteisen "raamatulla päähän"-katsannon ulkopuolelle ja lähdetään siitä dogmista, että Jumala on Rakkaus, myös tuo kohta on pakko tulkita uusiksi. Jos lähdetään myös siitä, että jokainen niittää mitä on kylvänytkin, tästä seuraa, että myös Eesau (tai pikemminkin hänen sielunsa) oli olemassa jo ennenkuin hän syntyi tähän maailmaan.

Origeneen markkinoima sielun pre-eksistenssi, joka julistettiin yhdessä metempsykoosiopin (sielunkierto) kanssa harhaopiksi 533 Konstantinopolin kirkolliskokouksessa, on kuitenkin sanasta sanaan totta (Saarn 12:7). Me olemme olleet olemassa jo ennenkuin tulimme tähän maailmaan ja palaamme sinne, mistä olemme tulleetkin.

Tuo vastauksesi oli pääpiirteissään juuri se, mitä olin hakenutkin.

Heprean kielessä muuten ei ole lainkaan komparatiivia. Siellä asioiden vertaus "x on suuri ja y on suurempi" ilmaistaan "y on suuri ja x on mitätön". Siispä tuo "Jaakobia minä rakastin mutta Eesauta vihasin" voidaan tulkita myös "pidin kyllä Eesausta, mutta vielä enemmän Jaakobista" - ja tuleekin tulkita niin Jumalan rakkauden dogmin pohjalta.

Siitä sekä sielun pre-eksistenssistä seuraa, että kaikkein todennäköisimmin Eesaulla oli selvittämätöntä karmaa Jaakobin kanssa. Molemmat sitten palasivat kuoltuaan takaisin Kotiin.

Samalla tavoin tuo predestinaation käsite voidaan tulkita, että keräämämme karma määrää ne lähtökohdat, joilla tulemme tänne takaisin. Jotkut meistä on määrätty "kirkkauden astioiksi" joiden tehtävänä on johdattaa ja opettaa muita, ja "vihan astiat" puolestaan polttavat karmaansa pois. Ei niin, että Jumala (joka on Rakkaus) mielivaltaisesti arpoisi ihmiset ennen heidän syntymäänsä joko taivaaseen tai helvettiin, eikä ihmisellä olisi mahdollisuuksia vaikuttaa loppusijoituspaikkaansa.

Jännää, miten Raamatusta löytyy kuin löytyykin se totuudenjyvä, kun sitä vain osaa tulkita ohjesäännöstä poikkeavalla tavalla. Kristityt itse vain eivät ole nähneet 1600 vuoteen sitä, mistä tässä kaikessa todella on kyse.

... kirjoitti:

Tuo oli lähestulkoon se vastaus, mitä ajoin takaa.

Mikäli tuota Roomalaiskirjeen kohtaa tulkitaan perinteisellä tavalla ja Pyhän Augustinuksen kanonisoimalla metodilla, saadaan aikaan todella lohduton, pöyristyttävä ja kolkko oppi. Siis suomeksi sanottuna sellainen, joka ajoi minut aikoinaan täysin eroon koko uskonnosta.

Sitten aloin ajattelemaan omilla aivoillani.

Kun laajennetaan näkökulmaa perinteisen "raamatulla päähän"-katsannon ulkopuolelle ja lähdetään siitä dogmista, että Jumala on Rakkaus, myös tuo kohta on pakko tulkita uusiksi. Jos lähdetään myös siitä, että jokainen niittää mitä on kylvänytkin, tästä seuraa, että myös Eesau (tai pikemminkin hänen sielunsa) oli olemassa jo ennenkuin hän syntyi tähän maailmaan.

Origeneen markkinoima sielun pre-eksistenssi, joka julistettiin yhdessä metempsykoosiopin (sielunkierto) kanssa harhaopiksi 533 Konstantinopolin kirkolliskokouksessa, on kuitenkin sanasta sanaan totta (Saarn 12:7). Me olemme olleet olemassa jo ennenkuin tulimme tähän maailmaan ja palaamme sinne, mistä olemme tulleetkin.

Tuo vastauksesi oli pääpiirteissään juuri se, mitä olin hakenutkin.

Heprean kielessä muuten ei ole lainkaan komparatiivia. Siellä asioiden vertaus "x on suuri ja y on suurempi" ilmaistaan "y on suuri ja x on mitätön". Siispä tuo "Jaakobia minä rakastin mutta Eesauta vihasin" voidaan tulkita myös "pidin kyllä Eesausta, mutta vielä enemmän Jaakobista" - ja tuleekin tulkita niin Jumalan rakkauden dogmin pohjalta.

Siitä sekä sielun pre-eksistenssistä seuraa, että kaikkein todennäköisimmin Eesaulla oli selvittämätöntä karmaa Jaakobin kanssa. Molemmat sitten palasivat kuoltuaan takaisin Kotiin.

Samalla tavoin tuo predestinaation käsite voidaan tulkita, että keräämämme karma määrää ne lähtökohdat, joilla tulemme tänne takaisin. Jotkut meistä on määrätty "kirkkauden astioiksi" joiden tehtävänä on johdattaa ja opettaa muita, ja "vihan astiat" puolestaan polttavat karmaansa pois. Ei niin, että Jumala (joka on Rakkaus) mielivaltaisesti arpoisi ihmiset ennen heidän syntymäänsä joko taivaaseen tai helvettiin, eikä ihmisellä olisi mahdollisuuksia vaikuttaa loppusijoituspaikkaansa.

Jännää, miten Raamatusta löytyy kuin löytyykin se totuudenjyvä, kun sitä vain osaa tulkita ohjesäännöstä poikkeavalla tavalla. Kristityt itse vain eivät ole nähneet 1600 vuoteen sitä, mistä tässä kaikessa todella on kyse.

Lue lisää

K-uskosta on tehty aivan liian mystistä, kun asioita ei ole pohdittu kuollutta kirjainta pidemmälle. Ja todellakin meillä ei ehkä ole niitä oikeita käännöksiä jokaiselle heprean, aramean tai kreikan kielen sanalle... Muutamat teologit varmaan tietäisivät yhtä sun toista, mutta jostain syystä he eivät näe asiakseen lähteä korjaamaan kokonaista uskontoa. En nyt osaa sanoa että senkö vuoksi kun on oma lehmä ojassa (eihän pappi saisi palkkaa jos pappi sanoisi että koko uskonto on mennyt metsään...)

Tai sitten se voi tietysti olla että ei vaan nähdä vaikka katsotaan. Kun on lapsesta asti tullut aivopestyksi kaikenlaisiin "vain uskomalla perustuu" -juttuihin, niin eihän sitä sitten kykene mitään muuta ajattelemaankaan, koska "sen muun" takana kumminkin uskovaisen mielestä vilahtaa Vihtahousu!

"Etsikää niin..." Mutta kun kukaan ei etsi. Ainoa asia mitä keksitään etsiä k-uskonnon taholla on usko, joka minun korvissani aina kuulostaa joltakin romantiikalta:

Pentti on minun silmissäni täydellinen, en voisi koskaan rakastaa muuta kuin Penttiä. En halua ikinä kuulla kenestäkään muusta, jos kerrotte minulle muusta, tungen peukut korviini. Ai että Penttikö juo? Valehtelet kurja! Pentti käy vieraissa? Pahantahtoista panettelua!

Että joo...

Ganda kirjoitti:

Juu, Beolla on hirvee into luokitella ihmiset eri kategorioihin. Näkyyhän se siinäkin, että jos nyt esim. sinä tai minä mainitsemme jonkun henkilön nimen hänelle, niin heti alkaa tämä luokittelua, että hän ei oli sitä ja tätä, enkä mä usko, että oli oikeesti valaistunut, ei edes itseoivaltanut.

Beolla on myös taipumusta ajatella, että jos jonkun nimen täällä "ilmaan" heittää, niin se heti tarkoittaa, että suhtaudumme tähän henkilöön jonain suurena gurunamme. Ollaan siis heti lääpällään tähän henkilöön, vaikka ei oikeasti olla sen erityisemmin, kuin keneen muuhunkaan ihmiseen. Projisointiahan sekin taitaa pohjimmiltaan olla, kun Beo kovasti omaa suhtautumistaan projisoi meidän suhtautumiseemme.

Ei se todellakaan elämää miksikään, ainakaan minulla muuta, mitä ihmiset musta sanoo. Haikkuivat he minua sitten pimentyneeksi, tai valaistuneeksi.

Beo jakaa oivalluksiaan täällä aika avoimesti ja todellakin pistää paljon funtsaamaankin. Vaikka mä HC-reinkarnaationistina olenkin sitä mieltä, että on vähän liikaa kiinni niissä sahajakäsityksissään. No, kukapa ei sitten olisi johonkin suuntaan kallellaan?

No, onhan meillä "kunnollisilla" pojilla vähän halveksiva asenne välillä naisiin. Me olemme vähän suivaantuneita siitä, että usein naiset rakastuvat "renttuhin" ja me "kunnon" pojat jäämme usein yksin. Tai vaan siitä syystä, että meillä ei ole tarpeeksi pääomaa. Henkistä ehkä, mutta sitähän ei lasketa näissä "pariutumisjutuissa". Se mikä näkyy ulospäin on paljon tärkeämpää. Aika pahaa yleistämistä tämäkin, tosin. Onhan paljon "kunnon" poikiakin, joilla on mukava tyttö kainalossa. Minä ja Beo taidetaan olla vaan niitä "viimeisiä" näissä naisasioissamme. Ja onhan meilläkin jokunen nainen elämässämme ollut. Ei me nyt ihan ilmankaan olla jääty.

Kyllähän Beo välillä ihan selvästi provosoi, tai oikeastaan impulsiivisuuttaan tökkii täällä vähän kepillä jäätä. Impulsiivisuushan on tietysti ihan ok juttu. Jos kaiken patoaa sisäänsä, niin jossain vaiheessa saattaa "naksahtaa", haittapuolena impulsiivisuudessa vaan on se, että silloin se "napsahtaminen" saattaakin tapahtua ympärillä olevissa ihmisissä. Et sillai...

;-)

Lue lisää

...siinä ajattelemattomuuttakin olla aimo annos. Tässä minä olen kyllä ihan samanlainen; olen varsin impulsiivinen ja möläyttelen mitä sattuu ajattelematta lainkaan sen pidemmälle. Viisas osaisi välillä tukkia suunsakin...

Kai se hemmetin Mao minua tökkäisi, kun on minullakin tietyt varaukset tietynlaisia miehiä kohtaan. Miehen(kin) pitää olla kunnollinen, eikä mikään täys sika. Sekin sitten tökkäisi se vihjaus että olen neuroottinen puhtausintoilija, kun se taas osui siihen herkkään hermooni että ihmiset väittävät minusta milloin mitäkin ja tuntuu että minun pitäisi olla kuin tuuliviiri pyörimässä milloin kenenkin mielen mukaan, ja vakuuttamassa, selittelemässä ja vetoamassa...

Nimittäin 90-luvun alussa kun naapurustooni muutti juuri sellainen "sika" (vanha äijä joka päissään aina juoksi haastamassa riitaa kaikille ympäristön naisille, miehillekin ehkä hieman), hänen ensimmäinen yhteydenottonsa juuri minuun oli se että yhtäkkiä soitti ovikelloa ja halusi tietää että "sääkö se olet se sotkunen akka jolla on 10 kissaa". Minulla oli siihen aikaan 4 kissaa ja erään kerran kun olin muualla nämä olivat saaneet aikamoisen sotkun aikaan silakoiden kanssa, ja tämän seikan oli joku kyylä nähnyt ikkunasta (eli mennyt asuntooni kurkkimaan... tosi jännää väkeä...) ja raportoinut eteenpäin. Minulle tultiinkin oikein sanomaan kotiuduttuani että jätä jatkossa kissat ulos kun lähdet jonnekin.

Siihen aikaan en kyllä ollutkaan mikään siivoushirmu muutenkaan. Ja sattumalta juuri eilenkin meillä läträsi kloorin kanssa mieheni, joka sai jonkun kohtauksen että pitää pestä vessa.

Tämä kaikki on jotenkin niin kornia ja absurdia. Se on vain minun oma ongelmani että yleensä välitän yhtään mitään kenenkään sanomisista. En tiedä kuinka paljon siihen vaikuttaa naiseus tai joku kiltin tytön syndrooma, mutta ihan hullua se on että yksi sanoo yhtä ja toinen toista, ja minulle tulee tarve aina "korjata" asioita. Mitä IHMETTÄ se tosiaankaan mihinkään tai minuunkaan vaikuttaa mitä joku sanoo jossakin, netissä tai tosielämässä tai missään?!

Tai sitten jotkut ihmiset vaan lapsesta asti kasvavat yliherkiksi "kuulostelijoiksi" joiden pitää istua varovasti toisella persposkella ettei vaan joku jossakin hermostu.

Olen itse hermostunut moneen kertaan jo ratkeamispisteeseen asti siitä että aina on joku jäkättämässä jostakin jotain. Asiaa helpottaisi kun en menisi kaikkien ihmisten hömpötyksiin mukaan, vaan antaisin heidän pölhöillä keskenään... Sekin riittää että kotona ränkyttää ukko välillä siihen malliin että tekee mieli nekkuun vetäistä. Tällä on paha taipumus yrittää väkisinkin vetää minut mukaan, vaikka kuinka yrittäisin pysyä erossa hänen senhetkisestä raivotilastaan (joka saattaa johtua esim. digiboxissa ilmaantuvien ongelmien vuoksi).

Läheisriippuvuus, alkoholistiperheen syndrooma... Blaa blaa blaa... Mutta ei tämä iän kaiken voi tällaista olla, pakkohan minunkin on joskus vanheta, rupsahtaminenkin on alkanut jo...

:P

-Q- kirjoitti:

K-uskosta on tehty aivan liian mystistä, kun asioita ei ole pohdittu kuollutta kirjainta pidemmälle. Ja todellakin meillä ei ehkä ole niitä oikeita käännöksiä jokaiselle heprean, aramean tai kreikan kielen sanalle... Muutamat teologit varmaan tietäisivät yhtä sun toista, mutta jostain syystä he eivät näe asiakseen lähteä korjaamaan kokonaista uskontoa. En nyt osaa sanoa että senkö vuoksi kun on oma lehmä ojassa (eihän pappi saisi palkkaa jos pappi sanoisi että koko uskonto on mennyt metsään...)

Tai sitten se voi tietysti olla että ei vaan nähdä vaikka katsotaan. Kun on lapsesta asti tullut aivopestyksi kaikenlaisiin "vain uskomalla perustuu" -juttuihin, niin eihän sitä sitten kykene mitään muuta ajattelemaankaan, koska "sen muun" takana kumminkin uskovaisen mielestä vilahtaa Vihtahousu!

"Etsikää niin..." Mutta kun kukaan ei etsi. Ainoa asia mitä keksitään etsiä k-uskonnon taholla on usko, joka minun korvissani aina kuulostaa joltakin romantiikalta:

Pentti on minun silmissäni täydellinen, en voisi koskaan rakastaa muuta kuin Penttiä. En halua ikinä kuulla kenestäkään muusta, jos kerrotte minulle muusta, tungen peukut korviini. Ai että Penttikö juo? Valehtelet kurja! Pentti käy vieraissa? Pahantahtoista panettelua!

Että joo...

Lue lisää

>> K-uskosta on tehty aivan liian mystistä

... kirjoitti:

>> Vilkuilin antamasi linkit läpi. Yksi niistä ei avautunut, toisella olisin voinut itsekin raportoida kuolemanrajakokemuksistani, jos sellaisia olisi. Kuka tahansa voi kirjoitella sinne omiaan.

http://www.nderf.org/Share_NDEhtm.htm >Mitä Jumalan pitäisi tehdä niille, jotka kieltävät Hänet ja sovitustyönsä, Hänen antaman vapaan tahdon (mitä roomalaiskirje ei tosiaan kiellä), ja niille, jotka kieltävät Hänen poistaneen pahan taivaasta? vain pieni vähemmistö ihmiskunnasta pelastuu, eikä juutalaisistakaan kaikki, puhumattakaan sitten meistä muista.

7. eivät kaikki ole lapsia sentähden, että ovat Aabrahamin siementä, vaan: "Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläiset";
8. se on: eivät ne, jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset, ne luetaan siemeneksi.

=> syntyminen johonkin tiettyyn kansanryhmään, edes Jumalan valittuun kansaan, ei oletusarvoisesti pelasta ketään

9. Sillä lupauksen sana oli tämä: "Minä palaan tulevana vuonna tähän aikaan, ja silloin Saaralla on oleva poika".
10. Eikä ainoastaan hänelle näin käynyt, vaan samoin kävi Rebekallekin, joka oli tullut raskaaksi yhdestä, meidän isästämme Iisakista;
11. ja ennenkuin kaksoset olivat syntyneetkään ja ennenkuin olivat tehneet mitään, hyvää tai pahaa, niin - että Jumalan valinnan mukainen aivoitus pysyisi, ei tekojen tähden, vaan kutsujan tähden -
12. sanottiin hänelle: "Vanhempi on palveleva nuorempaa",

=> Jumala joko rakastaa tai vihaa ihmisiä aivan oman valintansa mukaan, ilman että ihminen mitenkään kykenee vaikuttamaan asiaan sen enempää teoillaan, uskollaan, valinnoillaan, lain noudattamisella tai tottelemisella, eikä Jumalan pyhä viha ja sen kohteeksi joutuminen riipu mitenkään ihmisen itsensä uskosta, teoista, valinnoista tai yhtään mistään, vaan kyse on ihmisen itsensä kannalta aivan mielivaltaisesta pyhästä vihasta. Mitä Eesau-parka oli tehnyt ansaitakseen tämän julman, leppymättömän ja brutaalin Jumalan vihan niskaansa ennenkuin hän oli edes ehtinyt syntyäkään? Jaakobhan se tarinan roisto oli, ja hän hankki itselleen petoksella esikoisoikeudet. Jumala siis siunaa petoksen, kunhan petoksen tekijä on hänen suosikkinsa.

13. niinkuin kirjoitettu on: "Jaakobia minä rakastin, mutta Eesauta minä vihasin".
14. Mitä siis sanomme? Ei kaiketi Jumalassa ole vääryyttä? Pois se!

=> Jumala on hyvän ja pahan ulkopuolella, ja hänelle sellaiset asiat kuin "hyvä" ja "paha" ovat täysin yhdentekeviä. Koska Jumala siunasi Jaakobin viekkauden ja vääryyden, Jumalan on pakko olla kaiken synnin alkusyy ja lähde.

15. Sillä Moosekselle hän sanoo: "Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan".
16. Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen.

=> tämä jakso kiistää kokonaan vapaan tahdon: ihmisellä EI ole vapaata tahtoa - näitä jakeita on mahdotonta tulkita mitenkään muuten. Kaikki riippuu täsmälleen, vain ja ainoastaan Jumalan oikuista. Ihmisen itsensä kannalta kyse voisi olla vallan hyvin arpajaisista, koska ihminen itse ei mitenkään voi vaikuttaa kohtaloonsa eikä loppusijoituspaikkaansa sen enempää teoillaan, uskollaan kuin valinnoillaankaan.

17. Sillä Raamattu sanoo faraolle: "Juuri sitä varten minä nostin sinut esiin, että näyttäisin sinussa voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaiken maan päällä".
18. Niin hän siis on armollinen, kenelle tahtoo, ja paaduttaa, kenen tahtoo.

=> faarao ei voinut tehdä yhtään mitään välttääkseen kohtalonsa, ja on muistettava, että Egyptin vitsaukset johtuivat siitä, että Jumala paadutti faaraon sydämen, että hän olisi saanut tästä tekosyyn rangaista Egyptin syytöntä kansaa; ei suinkaan niin, että faarao itse olisi paaduttanut oman sydämensä ja Jumala olisi rangaissut kansaa faaraon kovasydämisyydestä. Jumala siis ensin masinoi faaraon syylliseksi ja tämän jälkeen rankaisi egyptiläisiä.

Näistä jakeista käy myös selväksi, ettei yksikään ihminen itse paaduta sydäntään, vaan Jumala paaduttaa niiden sydämet, jotka Jumala on ennalta valinnut ennen heidän syntymäänsä kadotukseen eli iankaikkiseen kidutukseen vailla päämäärää. Näin Hän tekee suunnattomassa rakkaudessaan siksi, etteivät nämä helvettiin predestinoidut voisi mitenkään edes huutaa armoa tai pyytää sitä.

19. Sinä kaiketi sanot minulle: "Miksi hän sitten vielä soimaa? Sillä kuka voi vastustaa hänen tahtoansa?"
20. Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen: "Miksi minusta tällaisen teit?"

=> ihmisellä ei ole mitään oikeutta protestoida siitä, että Jumala suuressa rakkaudessaan on valinnut hänet ennakolta iankaikkiseen kidutukseen eikä Hän ole antanut tuolle ihmisparalle edes minkäänlaisia tsargoja ikinä pelastumiseen. Jos ihmisen kohdalle on osunut lappu "Tämä arpa ei voita", niin tiedossa on ikuinen kidutus ilman loppua. Kristinuskon Jumala on Rakkaus vain omille valituilleen - kaikille muille lapsilleen hän on pelkkä Pyhä Viha.

21. Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten?
22. Entä jos Jumala, vaikka hän tahtoo näyttää vihansa ja tehdä voimansa tiettäväksi, on suurella pitkämielisyydellä kärsinyt vihan astioita, jotka olivat valmiit häviöön,
23. ja on tehnyt sen saattaakseen kirkkautensa runsauden ilmi laupeuden astioissa, jotka hän on edeltävalmistanut kirkkauteen?

=> nämä jakeet vahvistavat selkeääkin selkeämmin, että Jumala valitsee, ennen ihmisen syntymää, hänen loppusijoituspaikkaansa, eikä ihminen voi tehdä yhtään mitään välttyäkseen Jumalan Pyhältä Vihalta. Jumala haluaa tuhota koko ihmiskunnan ja tuomita sen ikuiseen kidutukseen, paitsi niitä onnekkaita harvoja, jotka ovat voittaneet predestinaatioarpajaisissa ja pääsevät paratiisiin. Mutta koska kaikki riippuu ennaltavalinnasta, ihminen itse ei voi valinnoillaan, teoillaan, uskollaan tai yhtään millään vaikuttaa loppusijoituspaikkaansa.

>> Ne, jotka palvovat tuota Pahaa, jotka pitävät tätä Jumalana, jotka luulevat Kristusta täksi, mutta mestariksi eikä Jumalaksi, kiistävät sovitustyön, koska ylpeydessään kuvittelevat olevansa itse Jumalallisia.

Lue lisää

"Jos sinulla on kuolemakokemus, kirjoita ihmeessä. Jeffrey ja Jody Long sekä työryhmä käyvät sen läpi, tutkivat onko se aito vai feikattu"

Tuonlaatuisten Viisauksien jälkeen itsekritiikki olisi suotavaa.


"Jumalan tulisi todeta, että "oh dear, jotkut lapsistani eivät tunnu koskaan oppivan", ja tuumia, että kaipaat hiukan lisäoppia tässä murheen alhossa, mutta lepää nyt hiukan täällä kotona, että muistat, kuka olet ja mistä olet tullut."

Siis "mistä olet tullut". Raamatussa mainitaan jotakin maan tomusta ihmisen yhteydessä... siis luotu, ei osa Luojaa. Toivottavasti et tätä koe lyömisenä.



Sitten logiikkaasi.

- "Vapaa tahto on kristinuskossa ollut harhaoppi jo vuodesta 418 ja Karthagon kirkolliskokouksesta lähtien.
- "Argumentum ad absurdum."

Sinun oli pakko sanoa noin? Mitenkä ja vain, ymmärrän sinun "osoittaneen" ettei ihmisellä ole vapaata tahtoa niiden lähteiden ja sen tulkinnan mukaan joita esitit. Valehtelisin, jos väittäisin etteivät ne ole olleet myös itselleni kompastuskiviä. Koin tosin ongelmaksi niiden esittämisen, koska kristityn ei kuulu vaikeuttaa toisten kulkua, vaan tasoittaa tietä. Sikäli siis hyvä, että sinä toit nämä asiat esille. Siitä sait plussapisteitä:) Näihin voinemme vielä palata, vaikka olenkin toistaiseksi muuten vetäytymässä näiltä areenoilta.


- "Tunnen kyllä argumentointivirheet oikein hyvin. Olepa hyvä ja osoita ne."

Taisitpa sen itse väitteessäsi osoittaa minua paremmin ja vain yhdellä lauseella.

Täydellinen tieto mahdollistaa täydelliset argumentit. Onko mielestäsi jälkimmäistä ilman ensimmäistä? Edes lokaalisti?

Sanat suuhusi: Varmasti on!

Pysytkö kannassasi, kun kerran keskustelemme Jumalasta, tämän olemuksesta ja ihmisen suhteesta Häneen?


"eikä Hän ole antanut tuolle ihmisparalle edes minkäänlaisia tsargoja ikinä pelastumiseen"

Onko ihmisellä edes ajatuksenvapautta? Entä valinnanvapautta? Vapautta uskoa?

Näetkö mitä haen? Tapaus faarao tuskin oli poikkeus. Toki Raamattu kertoo Jumalan paaduttaneen tämän sydämen ja ennalta kertoneen asian Moosekselle. Omaa oikeudentajuani tämä koetteli, varmaan kuten monen muunkin, että jos faarao olisi ilman Jumalan myötävaikutusta nähnyt ja kokenut nuo ihmeet, hän olisi hyvinkin voinut kääntyä, vaan niinhän sitä luulisi. Israelin kansa sekä muut egyptiläiset kokivat nuo samat ihmeet eikä sen pohjalta pitäytyneet uskossaan. Ihmiset eivät selkeästikään voi elää uskonnollisen kokemuksen varassa. Tapaus ja kokemus, mistä olet omalta kohdaltasi kertonut, on ehkäpä muuttanut elämäsi, mutta tullet sinäkin sitä psykologisoimaan ja sen lähteen hyvyyttä uudelleen arvioimaan; endorfiinikiksejä, vai saatanallisen hyvää oloa ja rakkaudellisuuden tuntua, siis mistä nuo tuntemukset tulevat ja mitä ne kertovat?

Koska päättelet Jumalan olemuksesta Raamattua vastaan, tai jos haluat, kristinuskoa vastaan, niin Humen giljotiini ei taida olla päättelyssäsi kovin suuressa arvossa. Sinä kaiketi tiedät sen, mutta sehän kuuluu: "Humen giljotiini eli Humen laki sanoo, että empiirisistä tosiasioista ei voi suoraan johtaa moraalisia sääntöjä. Näin Humen giljotiini siis leikkaa moraalin irti luonnollisista totuuksista". - Wiki, täydentäen sivun lopussa vastakkaisella näkemyksellä: "Erilaisia moraaliteorioita, jotka yrittävät kiertää Humen giljotiinin tai jättää sen huomiotta tietoisesti, on monia. Esimerkiksi filosofi John Searle on yrittänyt tehdä näin väittäen olevan olemassa institutionaalisia faktoja."

Mikäpä olisi mielikuvanakaan institutionaalisempi fakta kuin korkein absoluutti sen ollessa persoonallinen Jumala?



""Ennaltamääräytymisoppi taivaaseen pääsemisestä on kaikin tavoin kyseenalainen. Sen perusteella Jumalaa haukkuvat ne, joiden mielestä Jumala on sadisti. Omituista kyllä, samat tyypit haukkuvat siitäkin, että Jumala antoi ihmiselle vapaan tahdon, vaikka arvasi tämän tyrivän. Kaikista omituisinta lienee se, että nämä jo ristiriitaiset asiat yhdistettyään, parjaajat sanovat että ihmisellä ei olekaan vapaata tahtoa. Yritä nyt jo päättää!""

Kuten olet huomannut, en ole täysin torjunut ennaltamääräytymisoppia, mutta olen jyrkästi kiistänyt sen itsestäänselvyyden.


Jos jotakin toivon keskustelumme asetelmista, niin haluaisin sinunkin huomaavan tämän: Vaikka oletkin havainnut, että uskonasioissa voi opponentin näkemykset käytännössä aina mitätöidä (näennäisen?) perustellusti vetoamalla argumentaatiovirheeseen, niin uskonnollinen argumentointi edellyttää uskoa. Muussa tapauksessa argumentoinnin täytyisi nojautua kaikkitietävyyteen. Luterilaisesti jätän puhumatta sen mistä ei voi puhua, vaan tuosta voin. Uskon varassa elävä ei nojaa omaan tietoonsa, vaan täydelliseen tietoon, vaikka itse sitä vajavaisesti tulkiten sekä soveltaen.

En tiedä huomaatko itsestäsi, muista kylläkin, että myös sinun uskonnollisuutta koskevat väitteet voitaisiin latistaa juhlavin fraasein. Niillä kerroilla kun vetoasit uskoa koskevissa väitteissäsi Raamattuun, sen totuusarvo voitaisiin kiistää moninkin eri tavoin ja/tai ainahan voisi opponentin sitä vasta-argumenttina käyttäessä syyttää tätä Raamatulla lyömisestä. Yksisuuntainen kritiikki samoista asioista todistaa retoriikasta, valheellisesta tai vähintäänkin virheellisestä argumentoinnista.

Fennofiilille ;) suonet seuraavaksi kotosuomeamme.


"Jumala valitsee, ennen ihmisen syntymää, hänen loppusijoituspaikkaansa, eikä ihminen voi tehdä yhtään mitään välttyäkseen Jumalan Pyhältä Vihalta. Jumala haluaa tuhota koko ihmiskunnan ja tuomita sen ikuiseen kidutukseen, paitsi niitä onnekkaita harvoja, jotka ovat voittaneet predestinaatioarpajaisissa ja pääsevät paratiisiin. Mutta koska kaikki riippuu ennaltavalinnasta, ihminen itse ei voi valinnoillaan, teoillaan, uskollaan tai yhtään millään vaikuttaa loppusijoituspaikkaansa."

Tämän täytyy olla sitä "epistä".


Raamatun lopusta löytyypi Johanneksen ilmestys.
"Viimeinen tuomio
11 Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä pakenivat maa ja taivas, eikä niistä jäänyt jälkeäkään. [Jes. 6:1; Matt. 25:31 | 2. Piet. 3:7]
12 Näin myös kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä. Kirjat avattiin, avattiin myös elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan. [Dan. 7:10; Luuk. 10:20 | Matt. 16:27 ]
13 Meri antoi kuolleensa, Kuolema ja Tuonela antoivat kuolleensa, ja kaikki heidät tuomittiin tekojensa mukaan.
14 Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema: tulinen järvi. [1. Kor. 15:26,54; Ilm. 2:11]
15 Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, heitettiin tuohon tuliseen järveen."

Tämähän toki voidaan lukea näkemyksesi tueksi. Yhtä hyvin se voidaan lukea niin, että tämä oli omega, alfa on alkulehdillä:

"3 Jumala sanoi: "Tulkoon valo!" Ja valo tuli. [2. Kor. 4:6]
4 Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä,
5 ja hän nimitti valon päiväksi, ja pimeyden hän nimitti yöksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen päivä."

Valoa ei voi "irrottaa" pimeydestä fyysisesti, mutta kielikuvana se on vahva ilmaisu. Jos kaikkivoipa (myös pahaan kykenevä) tekee valinnan, Hän tekee sen luonteensa ja olemuksensa mukaisesti, sillä kaikkitietävä tietää omat ajatuksensakin etukäteen;)
Jos Hän antaa elämän ja maallista hyvää niillekin, joilla ei elämänsä aikana ollut halua uskoa, onko Hän tehnyt väärin? Tiedän kuinka pitkät keskustelut yksin tuosta voi tulla, joten tiivistän: Jos Jumala antoi vapaan tahdon, Hän antoi lahjan, vaikka tiesikin kuka mitenkäkin lahjaansa käyttäisi.

Oikea päättely edellyttäisi Jumalan perspektiiviä. Tämähän saa sinut latinoimaan, mutta se kai ei ole minun vikani 0:I<
Tätä mielipidettäni lieventämään:
Hyvän ja oikean tuomion pitää olla myös olla yleisen oikeustajun mukainen.

Eikö sinusta ole reilua, että jokainen pääsee jumalansa luo? Jos joku pitää jotakin katoavaista jumalanaan, niin miksi hänen pitäisi päästä taivaaseen "tuomaan valoaan"?


Efesolaiskirje 5
"8 Ennen tekin olitte pimeyttä, mutta nyt te loistatte Herran valoa. Eläkää valon lapsina!"



"Et näe muita vaihtoehtoja kuin joko pysytellä Raamatun sanan fundamentalistisessa tulkinnassa tai sitten palvoa pahaa."

Uskon Raamatun fundamentalistisuuteen mutten ehdottomaan kykyyni tulkita sitä oikein.

Ennenkuin oirehdit:
Pääsisit argumentaatiovirhe-hokemistasi luopuessasi Raamatusta silkkana lakikirjana ja lain kuolleista kirjaimista. Sanat elävät, etenkin elävä Sana.

Toivon vastakommenttejasi ennen sinua huomioimaan, mitä seuraisi väitteestäsi, mikäli ihminen toimisi systemaattisen pahasti. Sinähän puhuit kristinuskon olevan predestinaatioon kallellaan ja annoit esimerkin:

"Jos ihmisen kohdalle on osunut lappu "Tämä arpa ei voita", niin tiedossa on ikuinen kidutus ilman loppua. Kristinuskon Jumala on Rakkaus vain omille valituilleen - kaikille muille lapsilleen hän on pelkkä Pyhä Viha."

Jaakob petti veljensä - siitä olen samaa mieltä. Jaakob myös taisteli Jumalaa vastaan. Senkin voisi ajatella olevan syntiä, jos minkään.

1. Mooseksen kirja 25
"21 Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tämä oli hedelmätön. Herra kuuli hänen rukouksensa, ja Rebekka tuli raskaaksi. [1. Moos. 11:30, 29:31]
22 Mutta lapset potkivat toisiaan Rebekan kohdussa, ja hän sanoi: "Miksi minulle pitää sattua tällaista?" Hän meni kysymään neuvoa Herralta,
23 ja Herra sanoi: -- Kaksi kansaa on kohdussasi, kaksi heimoa sinusta haarautuu. Toinen heimo on toista vahvempi, vanhempi on palveleva nuorempaa. [2. Sam. 8:14; Mal. 1:2,3; Room. 9:12]
24 Aikanaan Rebekka synnytti kaksoset.
25 Ensimmäisenä syntynyt oli iholtaan punaruskea ja kauttaaltaan karvainen kuin vuohenkarvaviitta, ja hän sai nimen Esau*. [Nimi Esau merkitsee 'karvainen', ja hänen myöhemmän asuinpaikkansa Seirin nimi viittaa sekin 'karvaiseen'. Häntä kutsutaan myös Edomiksi eli 'punaiseksi' tai 'ruskeaksi'.]
26 Sitten syntyi hänen veljensä, ja hän piti kädellään kiinni Esaun kantapäästä; siksi hän sai nimen Jaakob*. Iisak oli heidän syntyessään kuusikymmenvuotias. [Nimi Jaakob muistuttaa sekä heprean sanaa aqeb 'kantapää' että sanaa aqab 'hän pettää' (ks. 27:36).]


Tätä aiemmaksi on sijoitettu seuraava kertomus:

1. Mooseksen kirja 38
"27 Kun Tamarin piti synnyttää, kävi ilmi, että hänellä oli kohdussaan kaksoset.
28 Hänen synnyttä- essään toinen lapsista työnsi kätensä ulos, ja käti- lövaimo sitoi lapsen käteen kirkkaanpunaisen langan ja sanoi: "Tämä tuli ensimmäisenä ulos."
29 Mutta lapsi veti kätensä takaisin, ja ulos tulikin hänen veljensä. Kätilövaimo sanoi: "Millaisen repeämän oletkaan saanut aikaan!" Siksi lapsi sai nimekseen Peres*. [Nimi Peres merkitsee 'repeämä'.] [1. Aik. 2:4; Matt. 1:3; Luuk. 3:33]
30 Sitten syntyi hänen veljensä, jolla oli kirkkaanpunainen lanka kädessään, ja hän sai nimek- seen Serah*. [Nimi Serah merkitsee 'punertava'."

Vaikuttaa kovasti samanlaiselta, eikö sinustakin? Jos kertomuksen mukaisesti lapset tappelivat ja ensimmäinen sai aikaan (aiheutti?) repeämän, niin eikö tämän olisi pitänyt odottaa? Ennenkuin uudemman kerran taas huudahtat "sosiaalitäti", niin huomioi, että kirjoitan tämän sovitettuna kertomuksen sisäiseen logiikkaan, en omiin käsityksiini pienen lapsen ymmärryksestä.

Esau ja Serah olivat kovia känäämään, etuilemaan ja punertamaan. No, tällä tarkoitin tietenkin sitä että noilla kahdella kaksoskertomuksella on yhteys.


Kertomus Jaakobista kertoo synnistä ja tuntemattomasta Jumalasta. Jaakob otti tosin petoksella sen mikä hänelle oli tarkoitettu ja petti myös isäänsä. Kohdatessaan muukalaisen, hän kohtasi sekä sinun että oman jumalakäsityksensä. Jaakob hyökkäsi, ei muukalainen, jos tilanteesta ja sen motiiveista voi mitään päätellä.


1. Mooseksen kirja 32
"24 (32:25) Vain Jaakob itse jäi toiselle rannalle. Siellä muuan mies paini* hänen kanssaan aamunsarastukseen saakka. [Nimi Jabbok muistuttaa heprean sanaa abaq 'hän paini'.]
25 (32:26) Kun mies huomasi, ettei päässyt voitolle, hän iski Jaakobia nivustaipeeseen, niin että Jaakobin lonkka nyrjähti hänen kamppaillessaan miehen kanssa.
26 (32:27) Mies sanoi hänelle: "Päästä minut menemään, sillä päivä valkenee." Mutta Jaakob sanoi: "En päästä sinua, ellet siunaa minua." [Hoos. 12:4,5]
27 (32:28) Mies kysyi häneltä: "Mikä sinun nimesi on?" Hän vastasi: "Jaakob."
28 (32:29) Silloin mies sanoi: "Sinua ei pidä enää sanoa Jaakobiksi, vaan Israeliksi, sillä sinä olet kamppaillut* Jumalan ja ihmisten kanssa ja voittanut." [Nimi Israel merkitsee 'Jumala kamppailee' tai 'Jumala hallitsee'.] [1. Moos. 35:10; 1. Kun. 18:31; 2. Kun. 17:34]
29 (32:30) Jaakob sanoi hänelle: "Sano sinäkin nimesi." Mutta mies vastasi: "Miksi sinun pitäisi tietää minun nimeni?" Ja hän siunasi Jaakobin siellä. [Tuom. 13:17,18]
30 (32:31) Jaakob antoi paikalle nimeksi Penuel. Hän sanoi: "Minä olen nähnyt Jumalan kasvoista kasvoihin,* ja silti olen elossa." [Nimi Penuel merkitsee 'Jumalan kasvot'.] [2. Moos. 24:11, 33:20; Tuom. 6:22, 13:22; Jes. 6:5]"

Millä selität sen, että muukalainen ei voittanut? Mitä jätät jäljelle, jotta Jumala ei löisi sinuakin? Uhkaanko, jos kuitenkin tuon esille tuon kertomuksen, jossa Jumalalle pitää ensin hävitä, jotta voi voittaa?


">> Taitamattomat tulkinnat eivät vie siltä totuusarvoa. >Raamattu osaa olla enemmän oikeassa kuin kukaan väärässä.

H.H. kirjoitti:

"Jos sinulla on kuolemakokemus, kirjoita ihmeessä. Jeffrey ja Jody Long sekä työryhmä käyvät sen läpi, tutkivat onko se aito vai feikattu"

Tuonlaatuisten Viisauksien jälkeen itsekritiikki olisi suotavaa.


"Jumalan tulisi todeta, että "oh dear, jotkut lapsistani eivät tunnu koskaan oppivan", ja tuumia, että kaipaat hiukan lisäoppia tässä murheen alhossa, mutta lepää nyt hiukan täällä kotona, että muistat, kuka olet ja mistä olet tullut."

Siis "mistä olet tullut". Raamatussa mainitaan jotakin maan tomusta ihmisen yhteydessä... siis luotu, ei osa Luojaa. Toivottavasti et tätä koe lyömisenä.



Sitten logiikkaasi.

- "Vapaa tahto on kristinuskossa ollut harhaoppi jo vuodesta 418 ja Karthagon kirkolliskokouksesta lähtien.
- "Argumentum ad absurdum."

Sinun oli pakko sanoa noin? Mitenkä ja vain, ymmärrän sinun "osoittaneen" ettei ihmisellä ole vapaata tahtoa niiden lähteiden ja sen tulkinnan mukaan joita esitit. Valehtelisin, jos väittäisin etteivät ne ole olleet myös itselleni kompastuskiviä. Koin tosin ongelmaksi niiden esittämisen, koska kristityn ei kuulu vaikeuttaa toisten kulkua, vaan tasoittaa tietä. Sikäli siis hyvä, että sinä toit nämä asiat esille. Siitä sait plussapisteitä:) Näihin voinemme vielä palata, vaikka olenkin toistaiseksi muuten vetäytymässä näiltä areenoilta.


- "Tunnen kyllä argumentointivirheet oikein hyvin. Olepa hyvä ja osoita ne."

Taisitpa sen itse väitteessäsi osoittaa minua paremmin ja vain yhdellä lauseella.

Täydellinen tieto mahdollistaa täydelliset argumentit. Onko mielestäsi jälkimmäistä ilman ensimmäistä? Edes lokaalisti?

Sanat suuhusi: Varmasti on!

Pysytkö kannassasi, kun kerran keskustelemme Jumalasta, tämän olemuksesta ja ihmisen suhteesta Häneen?


"eikä Hän ole antanut tuolle ihmisparalle edes minkäänlaisia tsargoja ikinä pelastumiseen"

Onko ihmisellä edes ajatuksenvapautta? Entä valinnanvapautta? Vapautta uskoa?

Näetkö mitä haen? Tapaus faarao tuskin oli poikkeus. Toki Raamattu kertoo Jumalan paaduttaneen tämän sydämen ja ennalta kertoneen asian Moosekselle. Omaa oikeudentajuani tämä koetteli, varmaan kuten monen muunkin, että jos faarao olisi ilman Jumalan myötävaikutusta nähnyt ja kokenut nuo ihmeet, hän olisi hyvinkin voinut kääntyä, vaan niinhän sitä luulisi. Israelin kansa sekä muut egyptiläiset kokivat nuo samat ihmeet eikä sen pohjalta pitäytyneet uskossaan. Ihmiset eivät selkeästikään voi elää uskonnollisen kokemuksen varassa. Tapaus ja kokemus, mistä olet omalta kohdaltasi kertonut, on ehkäpä muuttanut elämäsi, mutta tullet sinäkin sitä psykologisoimaan ja sen lähteen hyvyyttä uudelleen arvioimaan; endorfiinikiksejä, vai saatanallisen hyvää oloa ja rakkaudellisuuden tuntua, siis mistä nuo tuntemukset tulevat ja mitä ne kertovat?

Koska päättelet Jumalan olemuksesta Raamattua vastaan, tai jos haluat, kristinuskoa vastaan, niin Humen giljotiini ei taida olla päättelyssäsi kovin suuressa arvossa. Sinä kaiketi tiedät sen, mutta sehän kuuluu: "Humen giljotiini eli Humen laki sanoo, että empiirisistä tosiasioista ei voi suoraan johtaa moraalisia sääntöjä. Näin Humen giljotiini siis leikkaa moraalin irti luonnollisista totuuksista". - Wiki, täydentäen sivun lopussa vastakkaisella näkemyksellä: "Erilaisia moraaliteorioita, jotka yrittävät kiertää Humen giljotiinin tai jättää sen huomiotta tietoisesti, on monia. Esimerkiksi filosofi John Searle on yrittänyt tehdä näin väittäen olevan olemassa institutionaalisia faktoja."

Mikäpä olisi mielikuvanakaan institutionaalisempi fakta kuin korkein absoluutti sen ollessa persoonallinen Jumala?



""Ennaltamääräytymisoppi taivaaseen pääsemisestä on kaikin tavoin kyseenalainen. Sen perusteella Jumalaa haukkuvat ne, joiden mielestä Jumala on sadisti. Omituista kyllä, samat tyypit haukkuvat siitäkin, että Jumala antoi ihmiselle vapaan tahdon, vaikka arvasi tämän tyrivän. Kaikista omituisinta lienee se, että nämä jo ristiriitaiset asiat yhdistettyään, parjaajat sanovat että ihmisellä ei olekaan vapaata tahtoa. Yritä nyt jo päättää!""

Kuten olet huomannut, en ole täysin torjunut ennaltamääräytymisoppia, mutta olen jyrkästi kiistänyt sen itsestäänselvyyden.


Jos jotakin toivon keskustelumme asetelmista, niin haluaisin sinunkin huomaavan tämän: Vaikka oletkin havainnut, että uskonasioissa voi opponentin näkemykset käytännössä aina mitätöidä (näennäisen?) perustellusti vetoamalla argumentaatiovirheeseen, niin uskonnollinen argumentointi edellyttää uskoa. Muussa tapauksessa argumentoinnin täytyisi nojautua kaikkitietävyyteen. Luterilaisesti jätän puhumatta sen mistä ei voi puhua, vaan tuosta voin. Uskon varassa elävä ei nojaa omaan tietoonsa, vaan täydelliseen tietoon, vaikka itse sitä vajavaisesti tulkiten sekä soveltaen.

En tiedä huomaatko itsestäsi, muista kylläkin, että myös sinun uskonnollisuutta koskevat väitteet voitaisiin latistaa juhlavin fraasein. Niillä kerroilla kun vetoasit uskoa koskevissa väitteissäsi Raamattuun, sen totuusarvo voitaisiin kiistää moninkin eri tavoin ja/tai ainahan voisi opponentin sitä vasta-argumenttina käyttäessä syyttää tätä Raamatulla lyömisestä. Yksisuuntainen kritiikki samoista asioista todistaa retoriikasta, valheellisesta tai vähintäänkin virheellisestä argumentoinnista.

Fennofiilille ;) suonet seuraavaksi kotosuomeamme.


"Jumala valitsee, ennen ihmisen syntymää, hänen loppusijoituspaikkaansa, eikä ihminen voi tehdä yhtään mitään välttyäkseen Jumalan Pyhältä Vihalta. Jumala haluaa tuhota koko ihmiskunnan ja tuomita sen ikuiseen kidutukseen, paitsi niitä onnekkaita harvoja, jotka ovat voittaneet predestinaatioarpajaisissa ja pääsevät paratiisiin. Mutta koska kaikki riippuu ennaltavalinnasta, ihminen itse ei voi valinnoillaan, teoillaan, uskollaan tai yhtään millään vaikuttaa loppusijoituspaikkaansa."

Tämän täytyy olla sitä "epistä".


Raamatun lopusta löytyypi Johanneksen ilmestys.
"Viimeinen tuomio
11 Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä pakenivat maa ja taivas, eikä niistä jäänyt jälkeäkään. [Jes. 6:1; Matt. 25:31 | 2. Piet. 3:7]
12 Näin myös kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä. Kirjat avattiin, avattiin myös elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan. [Dan. 7:10; Luuk. 10:20 | Matt. 16:27 ]
13 Meri antoi kuolleensa, Kuolema ja Tuonela antoivat kuolleensa, ja kaikki heidät tuomittiin tekojensa mukaan.
14 Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema: tulinen järvi. [1. Kor. 15:26,54; Ilm. 2:11]
15 Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, heitettiin tuohon tuliseen järveen."

Tämähän toki voidaan lukea näkemyksesi tueksi. Yhtä hyvin se voidaan lukea niin, että tämä oli omega, alfa on alkulehdillä:

"3 Jumala sanoi: "Tulkoon valo!" Ja valo tuli. [2. Kor. 4:6]
4 Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä,
5 ja hän nimitti valon päiväksi, ja pimeyden hän nimitti yöksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen päivä."

Valoa ei voi "irrottaa" pimeydestä fyysisesti, mutta kielikuvana se on vahva ilmaisu. Jos kaikkivoipa (myös pahaan kykenevä) tekee valinnan, Hän tekee sen luonteensa ja olemuksensa mukaisesti, sillä kaikkitietävä tietää omat ajatuksensakin etukäteen;)
Jos Hän antaa elämän ja maallista hyvää niillekin, joilla ei elämänsä aikana ollut halua uskoa, onko Hän tehnyt väärin? Tiedän kuinka pitkät keskustelut yksin tuosta voi tulla, joten tiivistän: Jos Jumala antoi vapaan tahdon, Hän antoi lahjan, vaikka tiesikin kuka mitenkäkin lahjaansa käyttäisi.

Oikea päättely edellyttäisi Jumalan perspektiiviä. Tämähän saa sinut latinoimaan, mutta se kai ei ole minun vikani 0:I<
Tätä mielipidettäni lieventämään:
Hyvän ja oikean tuomion pitää olla myös olla yleisen oikeustajun mukainen.

Eikö sinusta ole reilua, että jokainen pääsee jumalansa luo? Jos joku pitää jotakin katoavaista jumalanaan, niin miksi hänen pitäisi päästä taivaaseen "tuomaan valoaan"?


Efesolaiskirje 5
"8 Ennen tekin olitte pimeyttä, mutta nyt te loistatte Herran valoa. Eläkää valon lapsina!"



"Et näe muita vaihtoehtoja kuin joko pysytellä Raamatun sanan fundamentalistisessa tulkinnassa tai sitten palvoa pahaa."

Uskon Raamatun fundamentalistisuuteen mutten ehdottomaan kykyyni tulkita sitä oikein.

Ennenkuin oirehdit:
Pääsisit argumentaatiovirhe-hokemistasi luopuessasi Raamatusta silkkana lakikirjana ja lain kuolleista kirjaimista. Sanat elävät, etenkin elävä Sana.

Toivon vastakommenttejasi ennen sinua huomioimaan, mitä seuraisi väitteestäsi, mikäli ihminen toimisi systemaattisen pahasti. Sinähän puhuit kristinuskon olevan predestinaatioon kallellaan ja annoit esimerkin:

"Jos ihmisen kohdalle on osunut lappu "Tämä arpa ei voita", niin tiedossa on ikuinen kidutus ilman loppua. Kristinuskon Jumala on Rakkaus vain omille valituilleen - kaikille muille lapsilleen hän on pelkkä Pyhä Viha."

Jaakob petti veljensä - siitä olen samaa mieltä. Jaakob myös taisteli Jumalaa vastaan. Senkin voisi ajatella olevan syntiä, jos minkään.

1. Mooseksen kirja 25
"21 Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tämä oli hedelmätön. Herra kuuli hänen rukouksensa, ja Rebekka tuli raskaaksi. [1. Moos. 11:30, 29:31]
22 Mutta lapset potkivat toisiaan Rebekan kohdussa, ja hän sanoi: "Miksi minulle pitää sattua tällaista?" Hän meni kysymään neuvoa Herralta,
23 ja Herra sanoi: -- Kaksi kansaa on kohdussasi, kaksi heimoa sinusta haarautuu. Toinen heimo on toista vahvempi, vanhempi on palveleva nuorempaa. [2. Sam. 8:14; Mal. 1:2,3; Room. 9:12]
24 Aikanaan Rebekka synnytti kaksoset.
25 Ensimmäisenä syntynyt oli iholtaan punaruskea ja kauttaaltaan karvainen kuin vuohenkarvaviitta, ja hän sai nimen Esau*. [Nimi Esau merkitsee 'karvainen', ja hänen myöhemmän asuinpaikkansa Seirin nimi viittaa sekin 'karvaiseen'. Häntä kutsutaan myös Edomiksi eli 'punaiseksi' tai 'ruskeaksi'.]
26 Sitten syntyi hänen veljensä, ja hän piti kädellään kiinni Esaun kantapäästä; siksi hän sai nimen Jaakob*. Iisak oli heidän syntyessään kuusikymmenvuotias. [Nimi Jaakob muistuttaa sekä heprean sanaa aqeb 'kantapää' että sanaa aqab 'hän pettää' (ks. 27:36).]


Tätä aiemmaksi on sijoitettu seuraava kertomus:

1. Mooseksen kirja 38
"27 Kun Tamarin piti synnyttää, kävi ilmi, että hänellä oli kohdussaan kaksoset.
28 Hänen synnyttä- essään toinen lapsista työnsi kätensä ulos, ja käti- lövaimo sitoi lapsen käteen kirkkaanpunaisen langan ja sanoi: "Tämä tuli ensimmäisenä ulos."
29 Mutta lapsi veti kätensä takaisin, ja ulos tulikin hänen veljensä. Kätilövaimo sanoi: "Millaisen repeämän oletkaan saanut aikaan!" Siksi lapsi sai nimekseen Peres*. [Nimi Peres merkitsee 'repeämä'.] [1. Aik. 2:4; Matt. 1:3; Luuk. 3:33]
30 Sitten syntyi hänen veljensä, jolla oli kirkkaanpunainen lanka kädessään, ja hän sai nimek- seen Serah*. [Nimi Serah merkitsee 'punertava'."

Vaikuttaa kovasti samanlaiselta, eikö sinustakin? Jos kertomuksen mukaisesti lapset tappelivat ja ensimmäinen sai aikaan (aiheutti?) repeämän, niin eikö tämän olisi pitänyt odottaa? Ennenkuin uudemman kerran taas huudahtat "sosiaalitäti", niin huomioi, että kirjoitan tämän sovitettuna kertomuksen sisäiseen logiikkaan, en omiin käsityksiini pienen lapsen ymmärryksestä.

Esau ja Serah olivat kovia känäämään, etuilemaan ja punertamaan. No, tällä tarkoitin tietenkin sitä että noilla kahdella kaksoskertomuksella on yhteys.


Kertomus Jaakobista kertoo synnistä ja tuntemattomasta Jumalasta. Jaakob otti tosin petoksella sen mikä hänelle oli tarkoitettu ja petti myös isäänsä. Kohdatessaan muukalaisen, hän kohtasi sekä sinun että oman jumalakäsityksensä. Jaakob hyökkäsi, ei muukalainen, jos tilanteesta ja sen motiiveista voi mitään päätellä.


1. Mooseksen kirja 32
"24 (32:25) Vain Jaakob itse jäi toiselle rannalle. Siellä muuan mies paini* hänen kanssaan aamunsarastukseen saakka. [Nimi Jabbok muistuttaa heprean sanaa abaq 'hän paini'.]
25 (32:26) Kun mies huomasi, ettei päässyt voitolle, hän iski Jaakobia nivustaipeeseen, niin että Jaakobin lonkka nyrjähti hänen kamppaillessaan miehen kanssa.
26 (32:27) Mies sanoi hänelle: "Päästä minut menemään, sillä päivä valkenee." Mutta Jaakob sanoi: "En päästä sinua, ellet siunaa minua." [Hoos. 12:4,5]
27 (32:28) Mies kysyi häneltä: "Mikä sinun nimesi on?" Hän vastasi: "Jaakob."
28 (32:29) Silloin mies sanoi: "Sinua ei pidä enää sanoa Jaakobiksi, vaan Israeliksi, sillä sinä olet kamppaillut* Jumalan ja ihmisten kanssa ja voittanut." [Nimi Israel merkitsee 'Jumala kamppailee' tai 'Jumala hallitsee'.] [1. Moos. 35:10; 1. Kun. 18:31; 2. Kun. 17:34]
29 (32:30) Jaakob sanoi hänelle: "Sano sinäkin nimesi." Mutta mies vastasi: "Miksi sinun pitäisi tietää minun nimeni?" Ja hän siunasi Jaakobin siellä. [Tuom. 13:17,18]
30 (32:31) Jaakob antoi paikalle nimeksi Penuel. Hän sanoi: "Minä olen nähnyt Jumalan kasvoista kasvoihin,* ja silti olen elossa." [Nimi Penuel merkitsee 'Jumalan kasvot'.] [2. Moos. 24:11, 33:20; Tuom. 6:22, 13:22; Jes. 6:5]"

Millä selität sen, että muukalainen ei voittanut? Mitä jätät jäljelle, jotta Jumala ei löisi sinuakin? Uhkaanko, jos kuitenkin tuon esille tuon kertomuksen, jossa Jumalalle pitää ensin hävitä, jotta voi voittaa?


">> Taitamattomat tulkinnat eivät vie siltä totuusarvoa. >Raamattu osaa olla enemmän oikeassa kuin kukaan väärässä.

Lue lisää

"""Ja ennenkaikkea: jos ja kun Jumala on Rakkaus (ja kaikkivaltias), niin miksi hän sallii tällaisen olennon mellastaa vuosimiljoonasta toiseen taltuttamatta ja rankaisematta ja tuhota Hänen omia lapsiaan, mutta miksi hän rankaisee armotta omia lapsiaan ajallisista virheistä?
Siinä ei kertakaikkiaan ole mitään järkeä."

En halua olla poikkiteloin vastustamisen ilosta. Sanonpahan sen verran myönnytyksenä, että nuo ajatukset ovat olleet elämässäni ajatuksina Jumalasta jopa hallitsevia. Se ei silti tarkoita, että kyseinen tulkinta olisi oikea.

Ganda kirjoitti:

>> K-uskosta on tehty aivan liian mystistä

Ymmärrämme varmaan mystiikan eri tavoin.

Noh, minulle kielteinen mystiikka on sitä että vaan fiilistellään asioilla joissa ei ole mitään sen syvempää merkitystä tai tarkoitusta takana. Mennään kirkkoon, tempaistaan viinihuikat ja otetaan vähän sitä öylättisipsiä, kenties siellä joku suitsukekin käryää (riippuen uskontokunnasta)... Ja sitten kotiin, kun on nautittu regular annos "mystiikkaa".

Noh... K-uskovainenhan selittää että siinä on se mystiikka kun se patonki ja viina muuttuvat Jeesuksen ruumiiksi, tai sitten jollain kummalla tavalla eivät muutu mutta muuttuvat kumminkin. Minulta se kaikki menee yli hilseen, enkä näe tuollaisessa mitään todellista merkitystä. Toisaalta en myöskään diggaile ihmissyöntiin viittaavia rituaaleja.

Mitähän se olisi sitten se hyvä mystiikka? Minulle se on sitä että hiippailee tuolla luonnossa ja tulee sellainen selittämätön tunne että "jokin" rakastaa; minua rakastetaan ja minä rakastan takaisin. Täyteyden tunne. Ilon tunne.

Voi ihmisiinkin liittyen tuntea tuota tunnetta, mutta minulla se lähinnä liittyy kadonneiden kulttuurien raunioihin, ei nykyajan ihmisten touhotuksiin ja heidän rumiin uusiin rakennuksiinsa. (Kyllä kirkotkin on komeita, kunhan ovat ainaskin 200 v vanhoja...)

Ja tavallaan tietysti karmat, tsakrat ja hela hoito voi olla mystiikkaa. Itse vain vierastan mystiikka-sanaa kun siitä tulee mieleen J. Karjalaisen teen kittaus itämaiseen tapaan. :P Eli pinnallisuus...

H.H. kirjoitti:

"Jos sinulla on kuolemakokemus, kirjoita ihmeessä. Jeffrey ja Jody Long sekä työryhmä käyvät sen läpi, tutkivat onko se aito vai feikattu"

Tuonlaatuisten Viisauksien jälkeen itsekritiikki olisi suotavaa.


"Jumalan tulisi todeta, että "oh dear, jotkut lapsistani eivät tunnu koskaan oppivan", ja tuumia, että kaipaat hiukan lisäoppia tässä murheen alhossa, mutta lepää nyt hiukan täällä kotona, että muistat, kuka olet ja mistä olet tullut."

Siis "mistä olet tullut". Raamatussa mainitaan jotakin maan tomusta ihmisen yhteydessä... siis luotu, ei osa Luojaa. Toivottavasti et tätä koe lyömisenä.



Sitten logiikkaasi.

- "Vapaa tahto on kristinuskossa ollut harhaoppi jo vuodesta 418 ja Karthagon kirkolliskokouksesta lähtien.
- "Argumentum ad absurdum."

Sinun oli pakko sanoa noin? Mitenkä ja vain, ymmärrän sinun "osoittaneen" ettei ihmisellä ole vapaata tahtoa niiden lähteiden ja sen tulkinnan mukaan joita esitit. Valehtelisin, jos väittäisin etteivät ne ole olleet myös itselleni kompastuskiviä. Koin tosin ongelmaksi niiden esittämisen, koska kristityn ei kuulu vaikeuttaa toisten kulkua, vaan tasoittaa tietä. Sikäli siis hyvä, että sinä toit nämä asiat esille. Siitä sait plussapisteitä:) Näihin voinemme vielä palata, vaikka olenkin toistaiseksi muuten vetäytymässä näiltä areenoilta.


- "Tunnen kyllä argumentointivirheet oikein hyvin. Olepa hyvä ja osoita ne."

Taisitpa sen itse väitteessäsi osoittaa minua paremmin ja vain yhdellä lauseella.

Täydellinen tieto mahdollistaa täydelliset argumentit. Onko mielestäsi jälkimmäistä ilman ensimmäistä? Edes lokaalisti?

Sanat suuhusi: Varmasti on!

Pysytkö kannassasi, kun kerran keskustelemme Jumalasta, tämän olemuksesta ja ihmisen suhteesta Häneen?


"eikä Hän ole antanut tuolle ihmisparalle edes minkäänlaisia tsargoja ikinä pelastumiseen"

Onko ihmisellä edes ajatuksenvapautta? Entä valinnanvapautta? Vapautta uskoa?

Näetkö mitä haen? Tapaus faarao tuskin oli poikkeus. Toki Raamattu kertoo Jumalan paaduttaneen tämän sydämen ja ennalta kertoneen asian Moosekselle. Omaa oikeudentajuani tämä koetteli, varmaan kuten monen muunkin, että jos faarao olisi ilman Jumalan myötävaikutusta nähnyt ja kokenut nuo ihmeet, hän olisi hyvinkin voinut kääntyä, vaan niinhän sitä luulisi. Israelin kansa sekä muut egyptiläiset kokivat nuo samat ihmeet eikä sen pohjalta pitäytyneet uskossaan. Ihmiset eivät selkeästikään voi elää uskonnollisen kokemuksen varassa. Tapaus ja kokemus, mistä olet omalta kohdaltasi kertonut, on ehkäpä muuttanut elämäsi, mutta tullet sinäkin sitä psykologisoimaan ja sen lähteen hyvyyttä uudelleen arvioimaan; endorfiinikiksejä, vai saatanallisen hyvää oloa ja rakkaudellisuuden tuntua, siis mistä nuo tuntemukset tulevat ja mitä ne kertovat?

Koska päättelet Jumalan olemuksesta Raamattua vastaan, tai jos haluat, kristinuskoa vastaan, niin Humen giljotiini ei taida olla päättelyssäsi kovin suuressa arvossa. Sinä kaiketi tiedät sen, mutta sehän kuuluu: "Humen giljotiini eli Humen laki sanoo, että empiirisistä tosiasioista ei voi suoraan johtaa moraalisia sääntöjä. Näin Humen giljotiini siis leikkaa moraalin irti luonnollisista totuuksista". - Wiki, täydentäen sivun lopussa vastakkaisella näkemyksellä: "Erilaisia moraaliteorioita, jotka yrittävät kiertää Humen giljotiinin tai jättää sen huomiotta tietoisesti, on monia. Esimerkiksi filosofi John Searle on yrittänyt tehdä näin väittäen olevan olemassa institutionaalisia faktoja."

Mikäpä olisi mielikuvanakaan institutionaalisempi fakta kuin korkein absoluutti sen ollessa persoonallinen Jumala?



""Ennaltamääräytymisoppi taivaaseen pääsemisestä on kaikin tavoin kyseenalainen. Sen perusteella Jumalaa haukkuvat ne, joiden mielestä Jumala on sadisti. Omituista kyllä, samat tyypit haukkuvat siitäkin, että Jumala antoi ihmiselle vapaan tahdon, vaikka arvasi tämän tyrivän. Kaikista omituisinta lienee se, että nämä jo ristiriitaiset asiat yhdistettyään, parjaajat sanovat että ihmisellä ei olekaan vapaata tahtoa. Yritä nyt jo päättää!""

Kuten olet huomannut, en ole täysin torjunut ennaltamääräytymisoppia, mutta olen jyrkästi kiistänyt sen itsestäänselvyyden.


Jos jotakin toivon keskustelumme asetelmista, niin haluaisin sinunkin huomaavan tämän: Vaikka oletkin havainnut, että uskonasioissa voi opponentin näkemykset käytännössä aina mitätöidä (näennäisen?) perustellusti vetoamalla argumentaatiovirheeseen, niin uskonnollinen argumentointi edellyttää uskoa. Muussa tapauksessa argumentoinnin täytyisi nojautua kaikkitietävyyteen. Luterilaisesti jätän puhumatta sen mistä ei voi puhua, vaan tuosta voin. Uskon varassa elävä ei nojaa omaan tietoonsa, vaan täydelliseen tietoon, vaikka itse sitä vajavaisesti tulkiten sekä soveltaen.

En tiedä huomaatko itsestäsi, muista kylläkin, että myös sinun uskonnollisuutta koskevat väitteet voitaisiin latistaa juhlavin fraasein. Niillä kerroilla kun vetoasit uskoa koskevissa väitteissäsi Raamattuun, sen totuusarvo voitaisiin kiistää moninkin eri tavoin ja/tai ainahan voisi opponentin sitä vasta-argumenttina käyttäessä syyttää tätä Raamatulla lyömisestä. Yksisuuntainen kritiikki samoista asioista todistaa retoriikasta, valheellisesta tai vähintäänkin virheellisestä argumentoinnista.

Fennofiilille ;) suonet seuraavaksi kotosuomeamme.


"Jumala valitsee, ennen ihmisen syntymää, hänen loppusijoituspaikkaansa, eikä ihminen voi tehdä yhtään mitään välttyäkseen Jumalan Pyhältä Vihalta. Jumala haluaa tuhota koko ihmiskunnan ja tuomita sen ikuiseen kidutukseen, paitsi niitä onnekkaita harvoja, jotka ovat voittaneet predestinaatioarpajaisissa ja pääsevät paratiisiin. Mutta koska kaikki riippuu ennaltavalinnasta, ihminen itse ei voi valinnoillaan, teoillaan, uskollaan tai yhtään millään vaikuttaa loppusijoituspaikkaansa."

Tämän täytyy olla sitä "epistä".


Raamatun lopusta löytyypi Johanneksen ilmestys.
"Viimeinen tuomio
11 Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä pakenivat maa ja taivas, eikä niistä jäänyt jälkeäkään. [Jes. 6:1; Matt. 25:31 | 2. Piet. 3:7]
12 Näin myös kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä. Kirjat avattiin, avattiin myös elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan. [Dan. 7:10; Luuk. 10:20 | Matt. 16:27 ]
13 Meri antoi kuolleensa, Kuolema ja Tuonela antoivat kuolleensa, ja kaikki heidät tuomittiin tekojensa mukaan.
14 Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema: tulinen järvi. [1. Kor. 15:26,54; Ilm. 2:11]
15 Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, heitettiin tuohon tuliseen järveen."

Tämähän toki voidaan lukea näkemyksesi tueksi. Yhtä hyvin se voidaan lukea niin, että tämä oli omega, alfa on alkulehdillä:

"3 Jumala sanoi: "Tulkoon valo!" Ja valo tuli. [2. Kor. 4:6]
4 Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä,
5 ja hän nimitti valon päiväksi, ja pimeyden hän nimitti yöksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen päivä."

Valoa ei voi "irrottaa" pimeydestä fyysisesti, mutta kielikuvana se on vahva ilmaisu. Jos kaikkivoipa (myös pahaan kykenevä) tekee valinnan, Hän tekee sen luonteensa ja olemuksensa mukaisesti, sillä kaikkitietävä tietää omat ajatuksensakin etukäteen;)
Jos Hän antaa elämän ja maallista hyvää niillekin, joilla ei elämänsä aikana ollut halua uskoa, onko Hän tehnyt väärin? Tiedän kuinka pitkät keskustelut yksin tuosta voi tulla, joten tiivistän: Jos Jumala antoi vapaan tahdon, Hän antoi lahjan, vaikka tiesikin kuka mitenkäkin lahjaansa käyttäisi.

Oikea päättely edellyttäisi Jumalan perspektiiviä. Tämähän saa sinut latinoimaan, mutta se kai ei ole minun vikani 0:I<
Tätä mielipidettäni lieventämään:
Hyvän ja oikean tuomion pitää olla myös olla yleisen oikeustajun mukainen.

Eikö sinusta ole reilua, että jokainen pääsee jumalansa luo? Jos joku pitää jotakin katoavaista jumalanaan, niin miksi hänen pitäisi päästä taivaaseen "tuomaan valoaan"?


Efesolaiskirje 5
"8 Ennen tekin olitte pimeyttä, mutta nyt te loistatte Herran valoa. Eläkää valon lapsina!"



"Et näe muita vaihtoehtoja kuin joko pysytellä Raamatun sanan fundamentalistisessa tulkinnassa tai sitten palvoa pahaa."

Uskon Raamatun fundamentalistisuuteen mutten ehdottomaan kykyyni tulkita sitä oikein.

Ennenkuin oirehdit:
Pääsisit argumentaatiovirhe-hokemistasi luopuessasi Raamatusta silkkana lakikirjana ja lain kuolleista kirjaimista. Sanat elävät, etenkin elävä Sana.

Toivon vastakommenttejasi ennen sinua huomioimaan, mitä seuraisi väitteestäsi, mikäli ihminen toimisi systemaattisen pahasti. Sinähän puhuit kristinuskon olevan predestinaatioon kallellaan ja annoit esimerkin:

"Jos ihmisen kohdalle on osunut lappu "Tämä arpa ei voita", niin tiedossa on ikuinen kidutus ilman loppua. Kristinuskon Jumala on Rakkaus vain omille valituilleen - kaikille muille lapsilleen hän on pelkkä Pyhä Viha."

Jaakob petti veljensä - siitä olen samaa mieltä. Jaakob myös taisteli Jumalaa vastaan. Senkin voisi ajatella olevan syntiä, jos minkään.

1. Mooseksen kirja 25
"21 Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tämä oli hedelmätön. Herra kuuli hänen rukouksensa, ja Rebekka tuli raskaaksi. [1. Moos. 11:30, 29:31]
22 Mutta lapset potkivat toisiaan Rebekan kohdussa, ja hän sanoi: "Miksi minulle pitää sattua tällaista?" Hän meni kysymään neuvoa Herralta,
23 ja Herra sanoi: -- Kaksi kansaa on kohdussasi, kaksi heimoa sinusta haarautuu. Toinen heimo on toista vahvempi, vanhempi on palveleva nuorempaa. [2. Sam. 8:14; Mal. 1:2,3; Room. 9:12]
24 Aikanaan Rebekka synnytti kaksoset.
25 Ensimmäisenä syntynyt oli iholtaan punaruskea ja kauttaaltaan karvainen kuin vuohenkarvaviitta, ja hän sai nimen Esau*. [Nimi Esau merkitsee 'karvainen', ja hänen myöhemmän asuinpaikkansa Seirin nimi viittaa sekin 'karvaiseen'. Häntä kutsutaan myös Edomiksi eli 'punaiseksi' tai 'ruskeaksi'.]
26 Sitten syntyi hänen veljensä, ja hän piti kädellään kiinni Esaun kantapäästä; siksi hän sai nimen Jaakob*. Iisak oli heidän syntyessään kuusikymmenvuotias. [Nimi Jaakob muistuttaa sekä heprean sanaa aqeb 'kantapää' että sanaa aqab 'hän pettää' (ks. 27:36).]


Tätä aiemmaksi on sijoitettu seuraava kertomus:

1. Mooseksen kirja 38
"27 Kun Tamarin piti synnyttää, kävi ilmi, että hänellä oli kohdussaan kaksoset.
28 Hänen synnyttä- essään toinen lapsista työnsi kätensä ulos, ja käti- lövaimo sitoi lapsen käteen kirkkaanpunaisen langan ja sanoi: "Tämä tuli ensimmäisenä ulos."
29 Mutta lapsi veti kätensä takaisin, ja ulos tulikin hänen veljensä. Kätilövaimo sanoi: "Millaisen repeämän oletkaan saanut aikaan!" Siksi lapsi sai nimekseen Peres*. [Nimi Peres merkitsee 'repeämä'.] [1. Aik. 2:4; Matt. 1:3; Luuk. 3:33]
30 Sitten syntyi hänen veljensä, jolla oli kirkkaanpunainen lanka kädessään, ja hän sai nimek- seen Serah*. [Nimi Serah merkitsee 'punertava'."

Vaikuttaa kovasti samanlaiselta, eikö sinustakin? Jos kertomuksen mukaisesti lapset tappelivat ja ensimmäinen sai aikaan (aiheutti?) repeämän, niin eikö tämän olisi pitänyt odottaa? Ennenkuin uudemman kerran taas huudahtat "sosiaalitäti", niin huomioi, että kirjoitan tämän sovitettuna kertomuksen sisäiseen logiikkaan, en omiin käsityksiini pienen lapsen ymmärryksestä.

Esau ja Serah olivat kovia känäämään, etuilemaan ja punertamaan. No, tällä tarkoitin tietenkin sitä että noilla kahdella kaksoskertomuksella on yhteys.


Kertomus Jaakobista kertoo synnistä ja tuntemattomasta Jumalasta. Jaakob otti tosin petoksella sen mikä hänelle oli tarkoitettu ja petti myös isäänsä. Kohdatessaan muukalaisen, hän kohtasi sekä sinun että oman jumalakäsityksensä. Jaakob hyökkäsi, ei muukalainen, jos tilanteesta ja sen motiiveista voi mitään päätellä.


1. Mooseksen kirja 32
"24 (32:25) Vain Jaakob itse jäi toiselle rannalle. Siellä muuan mies paini* hänen kanssaan aamunsarastukseen saakka. [Nimi Jabbok muistuttaa heprean sanaa abaq 'hän paini'.]
25 (32:26) Kun mies huomasi, ettei päässyt voitolle, hän iski Jaakobia nivustaipeeseen, niin että Jaakobin lonkka nyrjähti hänen kamppaillessaan miehen kanssa.
26 (32:27) Mies sanoi hänelle: "Päästä minut menemään, sillä päivä valkenee." Mutta Jaakob sanoi: "En päästä sinua, ellet siunaa minua." [Hoos. 12:4,5]
27 (32:28) Mies kysyi häneltä: "Mikä sinun nimesi on?" Hän vastasi: "Jaakob."
28 (32:29) Silloin mies sanoi: "Sinua ei pidä enää sanoa Jaakobiksi, vaan Israeliksi, sillä sinä olet kamppaillut* Jumalan ja ihmisten kanssa ja voittanut." [Nimi Israel merkitsee 'Jumala kamppailee' tai 'Jumala hallitsee'.] [1. Moos. 35:10; 1. Kun. 18:31; 2. Kun. 17:34]
29 (32:30) Jaakob sanoi hänelle: "Sano sinäkin nimesi." Mutta mies vastasi: "Miksi sinun pitäisi tietää minun nimeni?" Ja hän siunasi Jaakobin siellä. [Tuom. 13:17,18]
30 (32:31) Jaakob antoi paikalle nimeksi Penuel. Hän sanoi: "Minä olen nähnyt Jumalan kasvoista kasvoihin,* ja silti olen elossa." [Nimi Penuel merkitsee 'Jumalan kasvot'.] [2. Moos. 24:11, 33:20; Tuom. 6:22, 13:22; Jes. 6:5]"

Millä selität sen, että muukalainen ei voittanut? Mitä jätät jäljelle, jotta Jumala ei löisi sinuakin? Uhkaanko, jos kuitenkin tuon esille tuon kertomuksen, jossa Jumalalle pitää ensin hävitä, jotta voi voittaa?


">> Taitamattomat tulkinnat eivät vie siltä totuusarvoa. >Raamattu osaa olla enemmän oikeassa kuin kukaan väärässä.

Lue lisää

>> "Jos sinulla on kuolemakokemus, kirjoita ihmeessä. Jeffrey ja Jody Long sekä työryhmä käyvät sen läpi, tutkivat onko se aito vai feikattu"

Tuonlaatuisten Viisauksien jälkeen itsekritiikki olisi suotavaa.>Siis "mistä olet tullut". Raamatussa mainitaan jotakin maan tomusta ihmisen yhteydessä... siis luotu, ei osa Luojaa. Toivottavasti et tätä koe lyömisenä.>Sinun oli pakko sanoa noin? Mitenkä ja vain, ymmärrän sinun "osoittaneen" ettei ihmisellä ole vapaata tahtoa niiden lähteiden ja sen tulkinnan mukaan joita esitit.>Täydellinen tieto mahdollistaa täydelliset argumentit. Onko mielestäsi jälkimmäistä ilman ensimmäistä? Edes lokaalisti?>Pysytkö kannassasi, kun kerran keskustelemme Jumalasta, tämän olemuksesta ja ihmisen suhteesta Häneen?>"eikä Hän ole antanut tuolle ihmisparalle edes minkäänlaisia tsargoja ikinä pelastumiseen"

>>Onko ihmisellä edes ajatuksenvapautta? Entä valinnanvapautta? Vapautta uskoa?>Näetkö mitä haen? >Koska päättelet Jumalan olemuksesta Raamattua vastaan, tai jos haluat, kristinuskoa vastaan, niin Humen giljotiini ei taida olla päättelyssäsi kovin suuressa arvossa. Sinä kaiketi tiedät sen, mutta sehän kuuluu: "Humen giljotiini eli Humen laki sanoo, että empiirisistä tosiasioista ei voi suoraan johtaa moraalisia sääntöjä. >""Ennaltamääräytymisoppi taivaaseen pääsemisestä on kaikin tavoin kyseenalainen. Sen perusteella Jumalaa haukkuvat ne, joiden mielestä Jumala on sadisti. Omituista kyllä, samat tyypit haukkuvat siitäkin, että Jumala antoi ihmiselle vapaan tahdon, vaikka arvasi tämän tyrivän. Kaikista omituisinta lienee se, että nämä jo ristiriitaiset asiat yhdistettyään, parjaajat sanovat että ihmisellä ei olekaan vapaata tahtoa. Yritä nyt jo päättää!"">niin uskonnollinen argumentointi edellyttää uskoa. >Muussa tapauksessa argumentoinnin täytyisi nojautua kaikkitietävyyteen.>En tiedä huomaatko itsestäsi, muista kylläkin, että myös sinun uskonnollisuutta koskevat väitteet voitaisiin latistaa juhlavin fraasein.>"Jumala valitsee, ennen ihmisen syntymää, hänen loppusijoituspaikkaansa, eikä ihminen voi tehdä yhtään mitään välttyäkseen Jumalan Pyhältä Vihalta. Jumala haluaa tuhota koko ihmiskunnan ja tuomita sen ikuiseen kidutukseen, paitsi niitä onnekkaita harvoja, jotka ovat voittaneet predestinaatioarpajaisissa ja pääsevät paratiisiin. Mutta koska kaikki riippuu ennaltavalinnasta, ihminen itse ei voi valinnoillaan, teoillaan, uskollaan tai yhtään millään vaikuttaa loppusijoituspaikkaansa."

Tämän täytyy olla sitä "epistä".>Raamatun lopusta löytyypi Johanneksen ilmestys.
"Viimeinen tuomio>Valoa ei voi "irrottaa" pimeydestä fyysisesti, mutta kielikuvana se on vahva ilmaisu. Jos kaikkivoipa (myös pahaan kykenevä) tekee valinnan, Hän tekee sen luonteensa ja olemuksensa mukaisesti, sillä kaikkitietävä tietää omat ajatuksensakin etukäteen;)
Jos Hän antaa elämän ja maallista hyvää niillekin, joilla ei elämänsä aikana ollut halua uskoa, onko Hän tehnyt väärin? Tiedän kuinka pitkät keskustelut yksin tuosta voi tulla, joten tiivistän: Jos Jumala antoi vapaan tahdon, Hän antoi lahjan, vaikka tiesikin kuka mitenkäkin lahjaansa käyttäisi.>Hyvän ja oikean tuomion pitää olla myös olla yleisen oikeustajun mukainen.>Eikö sinusta ole reilua, että jokainen pääsee jumalansa luo? Jos joku pitää jotakin katoavaista jumalanaan, niin miksi hänen pitäisi päästä taivaaseen "tuomaan valoaan"?>Uskon Raamatun fundamentalistisuuteen mutten ehdottomaan kykyyni tulkita sitä oikein.>Toivon vastakommenttejasi ennen sinua huomioimaan, mitä seuraisi väitteestäsi, mikäli ihminen toimisi systemaattisen pahasti. Sinähän puhuit kristinuskon olevan predestinaatioon kallellaan ja annoit esimerkin:

"Jos ihmisen kohdalle on osunut lappu "Tämä arpa ei voita", niin tiedossa on ikuinen kidutus ilman loppua. Kristinuskon Jumala on Rakkaus vain omille valituilleen - kaikille muille lapsilleen hän on pelkkä Pyhä Viha."

Jaakob petti veljensä - siitä olen samaa mieltä. Jaakob myös taisteli Jumalaa vastaan. Senkin voisi ajatella olevan syntiä, jos minkään.>Kuka on tehnyt rakkauden tekoja Rakkauden >vaikutuksesta, hänessä on Jumala Pyhän Henkensä kautta. Hän on uudestisyntynyt ylhäältä.>">>Raamattu osaa olla enemmän oikeassa kuin kukaan väärässä.

-Q- kirjoitti:

Ymmärrämme varmaan mystiikan eri tavoin.

Noh, minulle kielteinen mystiikka on sitä että vaan fiilistellään asioilla joissa ei ole mitään sen syvempää merkitystä tai tarkoitusta takana. Mennään kirkkoon, tempaistaan viinihuikat ja otetaan vähän sitä öylättisipsiä, kenties siellä joku suitsukekin käryää (riippuen uskontokunnasta)... Ja sitten kotiin, kun on nautittu regular annos "mystiikkaa".

Noh... K-uskovainenhan selittää että siinä on se mystiikka kun se patonki ja viina muuttuvat Jeesuksen ruumiiksi, tai sitten jollain kummalla tavalla eivät muutu mutta muuttuvat kumminkin. Minulta se kaikki menee yli hilseen, enkä näe tuollaisessa mitään todellista merkitystä. Toisaalta en myöskään diggaile ihmissyöntiin viittaavia rituaaleja.

Mitähän se olisi sitten se hyvä mystiikka? Minulle se on sitä että hiippailee tuolla luonnossa ja tulee sellainen selittämätön tunne että "jokin" rakastaa; minua rakastetaan ja minä rakastan takaisin. Täyteyden tunne. Ilon tunne.

Voi ihmisiinkin liittyen tuntea tuota tunnetta, mutta minulla se lähinnä liittyy kadonneiden kulttuurien raunioihin, ei nykyajan ihmisten touhotuksiin ja heidän rumiin uusiin rakennuksiinsa. (Kyllä kirkotkin on komeita, kunhan ovat ainaskin 200 v vanhoja...)

Ja tavallaan tietysti karmat, tsakrat ja hela hoito voi olla mystiikkaa. Itse vain vierastan mystiikka-sanaa kun siitä tulee mieleen J. Karjalaisen teen kittaus itämaiseen tapaan. :P Eli pinnallisuus...

Lue lisää

>>Mennään kirkkoon, tempaistaan viinihuikat ja otetaan vähän sitä öylättisipsiä, kenties siellä joku suitsukekin käryää (riippuen uskontokunnasta)... Ja sitten kotiin, kun on nautittu regular annos "mystiikkaa".>Mitähän se olisi sitten se hyvä mystiikka? Minulle se on sitä että hiippailee tuolla luonnossa ja tulee sellainen selittämätön tunne että "jokin" rakastaa; minua rakastetaan ja minä rakastan takaisin. Täyteyden tunne. Ilon tunne.>Ja tavallaan tietysti karmat, tsakrat ja hela hoito voi olla mystiikkaa. Itse vain vierastan mystiikka-sanaa kun siitä tulee mieleen J. Karjalaisen teen kittaus itämaiseen tapaan. :P Eli pinnallisuus...

... kirjoitti:

>> "Jos sinulla on kuolemakokemus, kirjoita ihmeessä. Jeffrey ja Jody Long sekä työryhmä käyvät sen läpi, tutkivat onko se aito vai feikattu"

Tuonlaatuisten Viisauksien jälkeen itsekritiikki olisi suotavaa.>Siis "mistä olet tullut". Raamatussa mainitaan jotakin maan tomusta ihmisen yhteydessä... siis luotu, ei osa Luojaa. Toivottavasti et tätä koe lyömisenä.>Sinun oli pakko sanoa noin? Mitenkä ja vain, ymmärrän sinun "osoittaneen" ettei ihmisellä ole vapaata tahtoa niiden lähteiden ja sen tulkinnan mukaan joita esitit.>Täydellinen tieto mahdollistaa täydelliset argumentit. Onko mielestäsi jälkimmäistä ilman ensimmäistä? Edes lokaalisti?>Pysytkö kannassasi, kun kerran keskustelemme Jumalasta, tämän olemuksesta ja ihmisen suhteesta Häneen?>"eikä Hän ole antanut tuolle ihmisparalle edes minkäänlaisia tsargoja ikinä pelastumiseen"

>>Onko ihmisellä edes ajatuksenvapautta? Entä valinnanvapautta? Vapautta uskoa?>Näetkö mitä haen? >Koska päättelet Jumalan olemuksesta Raamattua vastaan, tai jos haluat, kristinuskoa vastaan, niin Humen giljotiini ei taida olla päättelyssäsi kovin suuressa arvossa. Sinä kaiketi tiedät sen, mutta sehän kuuluu: "Humen giljotiini eli Humen laki sanoo, että empiirisistä tosiasioista ei voi suoraan johtaa moraalisia sääntöjä. >""Ennaltamääräytymisoppi taivaaseen pääsemisestä on kaikin tavoin kyseenalainen. Sen perusteella Jumalaa haukkuvat ne, joiden mielestä Jumala on sadisti. Omituista kyllä, samat tyypit haukkuvat siitäkin, että Jumala antoi ihmiselle vapaan tahdon, vaikka arvasi tämän tyrivän. Kaikista omituisinta lienee se, että nämä jo ristiriitaiset asiat yhdistettyään, parjaajat sanovat että ihmisellä ei olekaan vapaata tahtoa. Yritä nyt jo päättää!"">niin uskonnollinen argumentointi edellyttää uskoa. >Muussa tapauksessa argumentoinnin täytyisi nojautua kaikkitietävyyteen.>En tiedä huomaatko itsestäsi, muista kylläkin, että myös sinun uskonnollisuutta koskevat väitteet voitaisiin latistaa juhlavin fraasein.>"Jumala valitsee, ennen ihmisen syntymää, hänen loppusijoituspaikkaansa, eikä ihminen voi tehdä yhtään mitään välttyäkseen Jumalan Pyhältä Vihalta. Jumala haluaa tuhota koko ihmiskunnan ja tuomita sen ikuiseen kidutukseen, paitsi niitä onnekkaita harvoja, jotka ovat voittaneet predestinaatioarpajaisissa ja pääsevät paratiisiin. Mutta koska kaikki riippuu ennaltavalinnasta, ihminen itse ei voi valinnoillaan, teoillaan, uskollaan tai yhtään millään vaikuttaa loppusijoituspaikkaansa."

Tämän täytyy olla sitä "epistä".>Raamatun lopusta löytyypi Johanneksen ilmestys.
"Viimeinen tuomio>Valoa ei voi "irrottaa" pimeydestä fyysisesti, mutta kielikuvana se on vahva ilmaisu. Jos kaikkivoipa (myös pahaan kykenevä) tekee valinnan, Hän tekee sen luonteensa ja olemuksensa mukaisesti, sillä kaikkitietävä tietää omat ajatuksensakin etukäteen;)
Jos Hän antaa elämän ja maallista hyvää niillekin, joilla ei elämänsä aikana ollut halua uskoa, onko Hän tehnyt väärin? Tiedän kuinka pitkät keskustelut yksin tuosta voi tulla, joten tiivistän: Jos Jumala antoi vapaan tahdon, Hän antoi lahjan, vaikka tiesikin kuka mitenkäkin lahjaansa käyttäisi.>Hyvän ja oikean tuomion pitää olla myös olla yleisen oikeustajun mukainen.>Eikö sinusta ole reilua, että jokainen pääsee jumalansa luo? Jos joku pitää jotakin katoavaista jumalanaan, niin miksi hänen pitäisi päästä taivaaseen "tuomaan valoaan"?>Uskon Raamatun fundamentalistisuuteen mutten ehdottomaan kykyyni tulkita sitä oikein.>Toivon vastakommenttejasi ennen sinua huomioimaan, mitä seuraisi väitteestäsi, mikäli ihminen toimisi systemaattisen pahasti. Sinähän puhuit kristinuskon olevan predestinaatioon kallellaan ja annoit esimerkin:

"Jos ihmisen kohdalle on osunut lappu "Tämä arpa ei voita", niin tiedossa on ikuinen kidutus ilman loppua. Kristinuskon Jumala on Rakkaus vain omille valituilleen - kaikille muille lapsilleen hän on pelkkä Pyhä Viha."

Jaakob petti veljensä - siitä olen samaa mieltä. Jaakob myös taisteli Jumalaa vastaan. Senkin voisi ajatella olevan syntiä, jos minkään.>Kuka on tehnyt rakkauden tekoja Rakkauden >vaikutuksesta, hänessä on Jumala Pyhän Henkensä kautta. Hän on uudestisyntynyt ylhäältä.>">>Raamattu osaa olla enemmän oikeassa kuin kukaan väärässä.

Lue lisää

"Luepa Saarnaaja 12:7. Siinä selviää, että mikä osa ihmisestä palaa maan tomuun ja mikä puolestaan takaisin Taivaan kotiin."

Luettu on. Kyseinen jatkuu:
12 Ja vielä: Poikani, paina varoitus mieleesi. Paljolla kirjojen tekemisellä ei ole loppua, ja alituinen tutkistelu väsyttää ruumiin.
13 Tässä on lopputulos kaikesta, mitä nyt on kuultu: pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä koskee jokaista ihmistä. [5. Moos. 6:1]
14 Jumala vaatii tuomiolle kaikista salatuistakin teoista, niin hyvistä kuin pahoista.

Saarnaaja kaiketi oli Salomo, väittävät, se viisas mies, jonka veroista ei ole enää tuleva. Jeesus sanoi, että tässä teillä on enemmän kuin salomo.


"Minulla nimittäin on ylikorostunut omatunto ja etiikan taju, enkä kertakaikkiaan voi kunnioittaa mitään kosmista mulkeroa edes rangaistuksen pelosta. Se on vastoin periaatteitani ja omaatuntoani."

Miten minusta tuntuu, että ylikorostavan mulkeron on pikemminkin vaikea kunnioittaa Jumalaa?


"Annan Taivaan Isän argumentoida täydellisillä argumenteilla (koska vain Hän on täydellinen), mutta Jeesuksen sanoin yritän pyrkiä kohti täydellisyyttä, kuten Taivaallinen Isämmekin on. Vaikka argumentaationi ei ehkä ole täydellistä, olemme kuitenkin täällä oppimassa."

Tuosta voinen olla samaa mieltä.


">>Onko ihmisellä edes ajatuksenvapautta? Entä valinnanvapautta? Vapautta uskoa?>niin uskonnollinen argumentointi edellyttää uskoa. >Hyvän ja oikean tuomion pitää olla myös olla yleisen oikeustajun mukainen.

Ganda kirjoitti:

>>Mennään kirkkoon, tempaistaan viinihuikat ja otetaan vähän sitä öylättisipsiä, kenties siellä joku suitsukekin käryää (riippuen uskontokunnasta)... Ja sitten kotiin, kun on nautittu regular annos "mystiikkaa".>Mitähän se olisi sitten se hyvä mystiikka? Minulle se on sitä että hiippailee tuolla luonnossa ja tulee sellainen selittämätön tunne että "jokin" rakastaa; minua rakastetaan ja minä rakastan takaisin. Täyteyden tunne. Ilon tunne.>Ja tavallaan tietysti karmat, tsakrat ja hela hoito voi olla mystiikkaa. Itse vain vierastan mystiikka-sanaa kun siitä tulee mieleen J. Karjalaisen teen kittaus itämaiseen tapaan. :P Eli pinnallisuus...

Lue lisää

...että meitsillä se mystiikka yhdistyi siinä vaiheessa kaikkeen ei-hyödylliseen, kun aikoinaan keskustelin kaikenlaisten maagikoiden kanssa tuolla Magia-foorumilla (joka nykyisin on pelkkä höpösaitti). Mutta oli miten oli, kyllä minulla oli jo omasta takaa inhoa sitä sanaa kohtaan. Haluan tuloksia, en tyhjänpäiväistä horinaa että onpas mystistä se ja se. (En nyt viittaa tällä sinuun!)

Asioiden funtsailusta minulle tulee mieleen "contemplation" joka jostain syystä ei mielestäni käänny oikein kunnolla "mietiskelyksi", sillä se mietiskely taas kuulostaa siltä että sitä vaan pyörittelee ajatuksia kevyesti päässään. Kysymyksessähän on siis paljon syvällisempi keskittyminen ja kenties oivaltaminenkin.

Luonnonkansat osaavat toki ihmetellä, mutta eivät he mitään kysele. Heillähän on jo valmis maailmanselitys heimolleen ominaisissa myyteissä ja taruissa, ja kaikki ongelmat hoitelee shamaani/poppamies. Me länkkärit suhtaudumme turhan romantisoivasti luonnonkansoihin, kun tekisi mieli itse mennä sinne riippumattoon killumaan ja vetämään ayahuascaa. (Tai kellä tekee, kellä ei.) Länsimaillakin turhan harva mitään kyselee. Ne jotka kyselevät, aiheuttavat kiusaantuneisuuden tuntemuksia muissa. Muistan tämän jo peruskouluajoilta miten opettajakin suhtautui luokan priimustyttöön, kun tämä osasi heittää ihan liian nokkealia kysymyksiä... Plikasta tuli sitten myöhemmin tutkiva lääkäri, mikä on toki oikeus ja kohtuus.

Hm... Oikeastaan mystiikka sanana minulle esittäytyy nimenomaan sellaisena ilmiönä kun ajatellaan että emme tiedä mistään mitään, emme voikaan tietää mistään mitään, mutta fanitetaan nyt näitä arvoituksia ja pidetään lystiä.

Siis nyyeits-kamaa. Mutta onhan noita sanoja maailmassa muitakin, jos haluaa välttää negatiivisella latauksella vammautettuja sanoja. :P

Ganda kirjoitti:

>>Mennään kirkkoon, tempaistaan viinihuikat ja otetaan vähän sitä öylättisipsiä, kenties siellä joku suitsukekin käryää (riippuen uskontokunnasta)... Ja sitten kotiin, kun on nautittu regular annos "mystiikkaa".>Mitähän se olisi sitten se hyvä mystiikka? Minulle se on sitä että hiippailee tuolla luonnossa ja tulee sellainen selittämätön tunne että "jokin" rakastaa; minua rakastetaan ja minä rakastan takaisin. Täyteyden tunne. Ilon tunne.>Ja tavallaan tietysti karmat, tsakrat ja hela hoito voi olla mystiikkaa. Itse vain vierastan mystiikka-sanaa kun siitä tulee mieleen J. Karjalaisen teen kittaus itämaiseen tapaan. :P Eli pinnallisuus...

Lue lisää

Vilkaisin tuota linkkiä, todellakin näemme mystiikka-sanan aivan eri tavoin. Juupa juu...

Mahtaisikohan "..." saada tuosta linkistä jotain irti?