Olen tässä kokenut tietynlaisen heräämisen. Aikaisemmin en ole edes ajatellut asiaa, mutta kaverien sekä sukulaisten jatkuvat utelut seurustelukumppanista sai minut miettimään asioita. Aiemmin totesin vain että opiskelen nyt rauhassa ja kyllä se joku kohdalle osuu jos on osuakseen. Nyt olen kuitenkin alkanut ajatella asiaa uudelleen. Kaksi kavereistani on jo kihloissa ja useimmat seurustelevat vakavasti. Entäs minä sitten… No ei ikää ole vielä kuin 23 vuotta, mutta kun mietin taakse päin… en ole kertaakaan seurustellut vakavasti tai edes vähemmän vakavasti. En ole kertaakaan pussaillut saati sitten kunnolla suudellut ketään. En nyt huomioi onnittelu mielessä annettuja poskipusuja. Olen aina ollut vain kaveri kaikille porukan jätkille, en sen enempää eikä se ole koskaan haitannut minua eikä itse asiassa haittaa varsinaisesti nytkään. Tiedän etten ole kovin helposti lähestyttävä ihminen enkä itse ole kovin rohkea tekemään aloitetta. Eniten mietin vaan olenkohan menettänyt paljonkin, kun en ole ”hankkinut kokemuksia” ja nnko outoa jos ei ole seurustellut/ suudellut ketään 23vuotiaana? Toivottavasti pohdiskeluni ei vaikuta pikkumaiselta, sillä se ei ole tarkoitukseni vaan haluan vaan kuulla kommennetteja…
Onko kummallista jos...?
Outolintu?
41553
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mun nähdäkseni paremmuusjärjestys on
1. oikeanlaisen ihmisen kanssa hankitut kokemukset
2. ei kokemuksia
3. kokemukset vääränlaisen tyypin kanssa
Lohdullista kuulla, ettet ole ainakaan hypännyt heti väärän tyypin matkaan. Itse toivoisin törmääväni kaltaiseesi jo ennen kuin perheenperustamisikä häämöttää. Jostakin syystä emme kohtaa eikä teille naisille tule mieleen katsoa josko siellä netissä luuraisi joku kunnollinenkin nuorimies (törkyä on tosi paljon).
Itse asiassa olen juuri aloittanut netti treffailuun tutustumisen eikä sieltä ainakaan mitään kovin erikoista ole esiin noussut. Sitä paitsi mistä sellaisen kunnon kaverin tunnistaa?
Jos löydät jonkun, muutaman vuoden kuluttua arjen astuessa kehiin voi alkaa harmittamaan ja menojalka vipattamaan, kun ei ole muista kokemuksia.
antanut persettä jollekin?