Olen osapäivätöissä ja usein kotona. Yksin. Miehellä on sellainen harrastus joka vie aikaa jne (ei ole kyse nyt mistään pettämisestä!) eli olen useat illat kotona koirien kanssa. Olen yrittänyt ymmärtää enkä koskaan ole keneltäkään kieltää omia juttuja mutta välillä jos pyytää yhteistä aikaa ni ei mene kuuleviin korviin.. Mies ei siis VIITSI tehdä parisuhteen eteen mitään ja läheisyydestä ei ole tietoakaan. Olen siis joutunut luopumaan omista haluistani ja haaveistani mutta onko tämä elämisen arvoista elämää? Periaatteesssa menee ihan ok mutta pientä hienosäätöä kaipaisin...
yksinäisyys
suhteessa...
4636
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mikä on sitten liian paljon yksinäisyyttä parisuhteessa?
Itse olen saanut myös hepuleita asian suhteen mieheni kanssa. Nyt asiaan on ehkä oppinut suhtautumaan. Viikolla olemme yhdessä päivästä riippuen 0-3 tuntia (nukkumista ei huomioida...). Lauantaisin varmaan puolet päivästä kun kavereillekin pitää antaa aikaa. Ja sunnuntaisin useamman tunnin. Ja siis olemme asuneet yhdessä useamman vuoden.
Kuten jo mainitsinkin, alussa minusta tuntui, että toisen kanssa pitäisi olla enemmänkin kuin mitä olemme. Tässäkin tärkeänä sanana on LAATUAIKA. Minusta on ainakin paljon mukavampaa, että käymme jossain vaikka tunnin reissulla kun nyhjäämme kotona televisiota kyyläämässä (eli pitkästymme) vaikka sitten koko päivän.
Mutta mitä tarkoitat tuolla haaveista luopumisella? Jos todellakin oikeasti (eikä sinusta vain tunnu välillä siltä) läheisyyttä ei ole (siis kerran kuukaudessa..?) ja mies ei arvosta suhdetta. Niin siinä onkin sitten vakamanpi paikka...
Mutta toisaalta, olisiko läheisyyttä yhtään enemmän, vaikka mies olisi muutaman tunnin kauemmin kotona?? Tuskin se hänestä yhtään "viitseliäämpää" tekisi?
Minulle parisuhteen pitäisi olla sellainen missä näytetään tunteet eli se että välittää toisesta ja haluaa olla tämän kanssa. Ja ehkä minun on vaikeaa suhtautua tähän senkin vuoksi kun olen toisenlaisenkin suhteen elänyt..
Ja me emme käy missään yhdessä! Mikään puhe ja pyyntö ja valituskaan ei auta tai muuta asioita mihinkään suuntaan vaikka tapanani ei ole valittaa turhasta...
kun loppu yhteiset riennot alko myös parisuhde loppua.Mies kyllä yksin kävi risteilyillä mutta minua ei mukaan huolinut ja ei kiinnostanu oikeastaan muu kun pyysi palveluja mutta ei halunnut seksiä.
Sitten paljastu kaikki mutta neljän vuoden päästä:toinen nainen oli koko ajan ja kotona istu kun patsas omassa maailmassa.
Suhteessa voi olla yksin vaikka olisi toisen seurassakin, jos läheisyys häviää : (