Omista ja tuttujen maratoonareiden kokemusten perusteella olen sitä mieltä, että harvalla maraton tai siihen valmistautuminen epäonnistuu kunnon puutteeseen. Mun mielestä suurin syy on huono tai jopa täysin puuttuva venyttely, joka sitten altistaa harjoitellessa vammoille tai suorituksessa krampeille. Itse olen käynyt läpi kaikki juoksijan top5 rasitusvammat ja maratoneilla pahoja kramppeja yleensä 30km jälkeen. Rasitusvammoista toipuminen voi viedä pitkään, vuosia, ja kavereita on joutunut leikkuullekin. Eli muistakaa hyvä lihashuolto, rautaisesta kunnosta ei ole hyötyä jos paikat on jatkuvasti hajalla. Käyttäkää kunnon jalkineita, esim. nurmikkoa kun kesän ajelee Kontioilla voi jo HCMllä kokea yllätyksen! Reenatkaa iloisella mielin, kohtuudella, kunto kasvaa kuitenkin levossa. Eikä hermolenkkejä! Kaveri juoksi vielä vko ennen Someroa 32km lenkin ja Somerolla pääsi sitten melkein 16km. Kunto oli kyllä kova, mutku... Paljon olisi opettavaisia? tarinoita mutta täytyy lopettaa, ettei mene ihan saarnaamiseksi. Siksi vaan, että monista vaivoista kärsitään aivan turhaan.
terv M39, ent. pikajuoksija, nyk. kuntomaratoonari
terv M39, ent. pikajuoksija, nyk. kuntomaratoonari
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllähän sitä on tullut itsekin tehtyä aikamoisia virheitä maratoniin valmistutuessa. Elämäni kunnossa pilasin maratonin juoksella viikkoa ennen maratonia tyhjennys- (tyhmennys?)harjoituksena 25 km aikaa 1.40 eli 4 min/km vauhdilla. Enpä sitten palautunut maratonille ja taitoin matkan käsijarru päällä...