lueskelin äsken alempana olevaa kyselyä jossa 21 vuotiaalla naisella on ollut 19 eri yhdyntä kumppania.
Mistä tuollainen lukumäärä kertoo?
Miten suhtaudutte jos omalta kullalta löytyy tuollainen historia?
Meneekö vaan nuoruuden piikkiin, vai kertooko jotain muuta?
Mistä tuollainen lukumäärä kertoo?
Miten suhtaudutte jos omalta kullalta löytyy tuollainen historia?
Meneekö vaan nuoruuden piikkiin, vai kertooko jotain muuta?
Vastaukset 64
Vanhimmat
hyvä asia,eksäni jätti minut kun ei ollut tapeeksi kokemusta seksin suhteen ja halusi kokeilla muitakin miehiä,tsiisus,seuraava nainen saa luvan olla maannu ainakin 20-30 eri miehen kanssa että ei tarvitse hyvää suhdetta sen takia lopettaa että toinen haluaa kokemuksia..prkl.
Exäsi oli sitten pahasti aivopesty kaikenmaailman Sinkkuelämää ja Cosmopolitan-jutuilla. Ei kannata ottaa seuraavaksi naiseksi mitään lutkaa, niin kuin ehdotat, vaan joku ihan kunnollinen tyttö, joka sattuisi vielä olemaan sen verran järkevä, ettei mene tuohon naisten hömppäroskan aivopesuun lankaan.
tosi monta seksikumppania ennen kuin löysin tosirakkauden. Jos olisin tiennyt, että tulen joku päivä rakastumaan niin olisihan sitä ollut kiva säästää itseään -ei ole kauhean kiva kertoa omalle ihanalle miehelle, että onhan niitä miehiä ollut eikä ole laskuissa pysynyt.
Mutta on hänelläkin naisia ollut ja uskon, että se voi olla yksi syy siihen ettei ole tarvetta hypätä muiden kanssa sänkyyn. Siis, että molemmilla on kokemusta eikä mieskään ole huono ja kokematon sänkypuuhissa.
Nykyään haluan kuulua vain ja ainoastaan omalle kullalleni enkä ajattele kaiholla entisiä panoja.
mäkin tarkoitin. Jokkut on aina valmiita väittään, että jos sulla on ollut aiemmin monta kumppania, niin sää oot epäluotettava häntäheikki tai horoperse. Jumankaut typerää paskanjauhantaa.
Häntäheikki tai horopersehän se ON- mitä sitä kiertelemään. Epäluotettava on sitten toinen asia.
määrittelisitkö montako suhdetta/vuosi tekee ihmisestä horoperseen tai häntäheikin?
tarvinne? Etpä itsekään sitä määritellyt. Määrähän nyt on kuitenkin katsojasta riippuvainen. Toiset vain elävät "villimmin" kuin toiset eikä kaikki välttämättä ymmärrä toisten valintoja. Jotkut eivät pysty seksiin kuin rakkaudesta ja jotkut eivät osaa rakastua koskaan. Meitä on moneen junaan.
Itse en ottaisi monen eri miehen nussimaa lutkaa, kyllä se varmasti jollekin jätepilluihin spesialisoitunneelle typerälle miehelle kelpaa. Itse en haluaisi pelkästään synnynnäisen inhon takiakaan monen panemaa naista, yleensä ovat jälkeenjääneitä älyllisesti, kuten tämä mainittu 21wee lutka.
lääkitystä!
Veit sanat suustani :)
Mikä oikeus sulla on täällä ketään lutkaksi haukkua...mene peilin eteen ja mieti vähä heijastuuko sieltä mitään takaisin..mun älykkyysosamäärä ei todellakaan ole kärsinyt lukuisista ihanista panoista mitä mul on ollu ja tulee olemaan...äö pysyy hyvin varmalla tasolla niinkuin henkinen ja fyysinen vointikin...hauskaa mieskesää teille tytöt..nautitaan...)))huolimatta noista valittajista...
Mikä se lutka sitten on jos ei juuri kyseinen kokemuksien metsästäjä? Ainakin itse käsitän juuri kyseisen tyylin naisen lutkaksi ja vastaavasti miehen pukiksi.
".äö pysyy hyvin varmalla tasolla niinkuin henkinen ja fyysinen vointikin...hauskaa mieskesää teille tytöt..nautitaan.."
Se on äo. Ä-lyk-kyys-Osa-mää-rä.
pilkunviilaaminen...onnex en koskaan enkä milloinkaan ole välittänyt muiden ihmisten mielipiteistä...edelleenkin mieletöntä kesää tytöt ja naiset...nautitan tästä mikä meille on annettu:)
sanonut ja sanon vieläkin, että naiseni entisten määrä ei kuulu mulle, eikä minun entisteni määrä puolisolleni. Entinen elämä on taakse jäänyttä eikä sitä pidä kaivella. Jokainen viettää jossakin elämänsä vaiheessa jonkinlaisen "raikulivaiheen". Toisilla se meinaa muutama suhde, toisilla muutama kymmenen suhdetta. Piruako sitä vanhoja kaivelemaan? Jos joku pelkää kokenutta puolisoa, pelkääkö se sitä että toisella on vertailupohjaa? Mitä se nykyiseltä on pois jos on ollut aiemmin monta suhdetta?
Yritänpä hiukan selittää, omien kokemusten pohjalta. Jos sanoo, että historialla ei ole mitään väliä, on se vähän kuin yrittäisi sanoa, että kaikilla ihmisillä on samanlainen luonne. Kaikilla ihmisillä on samanlainen suhtautuminen seksiin.
Näinhän ei kuitenkaan ole. Ihmisillä on erilaisia suhtautumistapoja seksiin, liittyen mm. siihen, kuinka paljon henkilö liittää tunteita seksiin, kuinka paljon henkilö hyväksyy erilaisia seksuaalisuuden harvinaisempia muotoja jne. Ihmisillä on siis erilaisia "seksipersoonia". Aivan kuten ihmisillä on erilaisia persoonallisuudenpiirteitä muutenkin, ei ole kahta samanlaista ihmistä.
Normaalielämään liittyvien persoonallisuuspiirteiden kohdalla pidetään ilmiselvänä, että ihmiset pyrkivät valitsemaan partnerin, jonka kanssa sopivat yhteen. Ei kukaan edes yritä väittää, että olisi järkevää mennä yhteen sen tyylisen persoonallisuuden kanssa, jonka kanssa tulee vain ristiriitoja.
Seksielämän persoonallisuuspiirteet taas yritetään jostain kumman syystä sivuuttaa aina. Kuten alussa jo mainitsin, moni ilmeisesti ajattelee lähtökohtana, että ihmisillä ei ole luonnetta seksuaalisuuteen liittyen. Mutta tosiasiahan on, että sellainen löytyy. Jos siis normaalien persoonallisuuspiirteiden kohdalla kaikki myöntävät, että olisi sulaa hulluutta ottaa vierelleen persoona, jonka kanssa ei sovi ollenkaan yhteen, niin miksi seksuaalinen persoona sitten pitäisi unohtaa?
Nyt pääsemme siihen, miksi historia merkitsee. Aivan kuten olemme kiinnostuneita ihmisen muun elämän historiasta oppiaksemme hänen persoonastaan, myös seksihistoria on tärkeä tietää, jotta voi nähdä, ettei ole yrittämässä yhteen sellaisen ihmisen kanssa, jonka suhtautuminen seksiin on täysin erilainen. Koska silloin seuraisi vain ristiriitoja.
Miettikääpä tätä seuraavan kerran treffeillä, kun puhutte treffikumppanin kanssa esim opiskeluista, aiemmista työpaikoista, tehdyistä ulkomaanmatkoista, harrastuksista yms. asioista, jotka kertovat normaalielämän persoonasta. Kaikki myöntävät, että seksi on hyvin tärkeä ellei tärkein osa-alue parisuhteessa. Miksi siis pitäisi unohtaa kokonaan, mitä ristiriitoja erilaiset seksipersoonallisuuspiirteet voivat tuoda suhteeseen?
Siitä ollan yhtä mieltä, että seksi on tärkeä osa parisuhdetta.
Siitä taas olen eri mieltä, että aiemmat suhteet pitää saattaa nykyisen kumppanin tietoon.
Ei toista voi pettää ennen kuin on edes suhdetta.
Näillä palstoilla saa usein lukea, että toinen puolisoista toivoo seksiä enemmän kuin toinen. Etisten suhteiden määrällä ei ole kyllä mitään tekemistä tämän asian kanssa.
Eihän ihmiset muutenkaaan tee mitään soveltuvuustestejä alkaessaan seurustella. Miksi siis nostaa exien määrä jollekkin jalustalle?
vaan myös mm. onko biseksuaali (kokemuksia omasta sukupuolesta), miten tärkeänä näkee uskollisuuden, , miten suhteuttaa rakkauden ja seksin toisiinsa ynnä muita samantyylisiä asioita. Itse en ainakaan nykyään mene enää sänkyyn naisen kanssa, ennen kuin näihin liittyvistä näkemyksistä on puhuttu ainakin summittaisesti. Kun esittelen asiat noin listana, niin siitä saattaa tulla mieleen joku soveltuvuustesti, mutta olen ainakin tähän mennessä onnistunut hyvinkin. Se vaan vaatii vain avointa asennetta keskustelijoilta. En koe asiaa mitenkään hankalaksi, varsinkin kun en yhden illan juttujakaan harrasta. Pari olen joskus kokeillut, ja tiedän ettei ole minun lajini.
Niin yhden illan jutuista huomautin siksi, että sellaisissa tuskin ehtii mitään erityisempiä puhua...
Exien määrällä ei näiden mainitsemiesi asioiden kanssa ole mitään tekemistä. Vaikka olisi 50 kumppania takana, se ei kerro uskollisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta mitään. Seksuaalisuus ja persoonallisuus ei myöskään ole mitenkään erillisiä asioita, vaan ihan samaa persoonallisuutta kaikki - koko paketti. Erilaiset elämäntilanteet ja "kasvuajat ihmisenä" vaikuttavat myös seksuaalisuuteen siinä missä muuhunkin ihmisessä.
En siis ymmärrä logiikkaasi erotella erikseen seksuaalipersoonallisuutta; ihmisen seksuaalisuushan ei ole mitenkään stabiili ja samana pysyvä koko elin-iän. Myös elämänkatsomuksen muuttumisen saattaa vaikuttaa ajatuksiin omasta seksuaalisuudesta. Tai rakastuminen. Tai liiat pettymykset.
"Mistä tuollainen lukumäärä kertoo? "
Naisen yhdyntäkumppanien määrästä.
"Miten suhtaudutte jos omalta kullalta löytyy tuollainen historia? "
En suhtaudu- ei ole omaa kultaa.
"Meneekö vaan nuoruuden piikkiin, vai kertooko jotain muuta?"
Eiköhän tuo suorittaminen yleensä mene nuoruuden, hormonien, kokeilunhalun, "aikuiseksi kasvamisen", uutuudenviehätyksen, oman markkina-arvon testaamisen, hellyydenkaipuun, tunne-elämän köyhyyden tai/sekä yleisen tylsistymisen sekä liiallisen alkoholinkäytön piikkiin. Harvapa täysjärkinen selvinpäin kadulta mitään seksiseuraa yrittää iskeä, vai? Kertonee osaltaan myös ihmisen arvomaailmasta.
että olet ahdasmielinen kalkkis joka olisi onnellisempi jossain Saudi-Arabiassa, jossa naiset kulkevat burkhassa... hohhoijaa!
Meitä on niin moneksi... Toiset haluaa kokeilla vähän enemmän, toisille riittää vähempi. Toiset ahmii ihmisiä, toiset ruokaa, huumeita - itse ahmin kirjoja ja törsään hulluna vaatteisiin.
Mikä näistä synneistä on se pahin? Kuka on se tuomari joka lopulta tuomion antaa?
Sen tiedän ettei meistä kukaan. Jokainen elää elämänsä niinkuin parhaaksi näkee. Sille me emme yksinkertaisesti voi yhtään mitään.
Jos nainen on aloittanut seksielämänsä esimerkissäsi vaikkapa 17-vuotiaana, niin se ei ole kuin muutama uusi seksikumppani per vuosi. Eli niitä kumppaneita voi helposti olla nuoremmallakin ja jopa useampi.
Nuoruudella siinä ei ole mitään tekemistä, pitkällä sinkkuelämällä ehkä. Määrällä ei ole väliä, ei häiritse oman miehen taustat eikä miestäkään ole häirinnyt minun määräni. Useita kumppaneita kertyy sinkkuna herkemmin, kun ei ole ketään vakituista keltä sitä seksiä saa. Suhteessa se ongelma on ratkaistu, joten ei ole syytä pomppia vieraissa.
Yhden illan jutut eivät liity mitenkään seksintarpeeseen. Ei yksi kerta auta seksitarpeeseen mitenkään, kun sitä tekee mieli 700 kertaa vuodessa. Jos on kerryttänyt kumppaneita sinkkuna ollessaan yhden illan jutuilla, se kertoo huonosta itsetunnosta, hyväksynnän tarpeesta ja kontrolloimattomasta läheisyydenkaipuusta, jotka voivat hyvin purkautua pettämisenä myös vakisuhteessa.
Kyllä se yksikin seksikerta auttaa seksinnälkään - yksilöllistä! Ja ei ne monet kumppanit automaattisesti ole mitään kännisiä, baarista bongattuja yhdenillanjuttuja, kyllä Suomessakin ihmiset käyvät treffeillä ja saman tyypin kanssa voi keretä sekstailla useamminkin kuin sen yhden illan aikana. Seuraavilla treffeillä jne.
Pettää voi ihan yhtä hyvin kuka vaan uusi ihminen johon tutustuu, sitä ei voi seksipartnereiden määrän perusteella etukäteen tietää.
Ei auta seksinnälkään. Olet siis paitsi helppo jakamaan, niin myös kyvytön lukemaan tunteitasi ja fiiliksiäsi. Ainoa mihin se auttaa, on säälittävän naisen säälittävä halu olla hyväksytty jonkun silmissä. Panetukseen ei yhdestä nopeasta ja kännisestä panosta ole mitään apua. Tiedät sen itsekin. Samoin se, jos annat ekoilla treffeillä. Kyse ei ole mistään muusta kuin hyväksynnän hakemisesta. Säälittävää. Niin säälittävää, että vaikka en sellaista naista haluakaan suhteeseen, niin jotain psykologista apua olisin valmis kustantamaan, jos jossain olisi keräys näitä naisia varten.
Ethän sinä voi ymmärtää, mutta sanotaan silti; ei nopeasta ja kännisestä panosta apua panetukseen henkkoht mielestäni olekaan. Sellaisia en ole harrastanutkaan (en ryyppää).
Nainen ei myöskään ole seksissä automaattisesti antava osapuoli, vaan jos osaa, voi myös siitä ottaa itselleen tyydytyksen. Nautinnollisessa seksissä on kaksi osapuolta.
Toki psykologista apua pitäisi olla paremmin tarjolla kaikinpuolin ihmisille, jotka sitä tarvitsevat, olipa osa-alue mikä tahansa. Mutta se, että nauttii seksistä ilman rakkautta, ei tee kenestäkään psykologin apua tarvitsevaa.
Ovatko mielestäsi apua tarvitsevia vain naiset, jotka harrastavat seksiä ilman tunteita (rakkaus tms) vai myös miehet? Naisiahan yleensä helpommin lutkaksi haukutaan.
Kyllä sekä nainen että mies on hyväksynnän hakijoita jotka ekoilla treffeillä tai muuten harrastavat yhden illan juttuja usein. ei se seksi niin kovin hyvin toimi ventovieraan kanssa et siitä oikeaa nautintoa sais,fyysistä ehkä jota tämä jihuu luulee oikeaksi seksiksi.Hyvä kirjoitus sinulta ja nämä muut puolustelevat huonoa omaa tuntoaan täällä kun itseäänkin harmittaa partnereiden paljous.On se vaan niin et kohtuus kaikessa,ja muutama partneri on tosiaan normaalia etsikko aikaa mut jos niitä nyt on toista kymmentä niin oisko jossain kohtaa tullut mennyksi vähän hepposin perustein sänkyyn vai ovatko kaikki olleet ihastuksia joista piti tulla rakas.
Tuppaan olemaan samaa mieltä siitä, että yhden illan jutut tyydyttävät naisessa usein jonkin muun tarpeen kuin seksin tarpeen. Mutta ihmettelen halveksuvaa asennettasi ko naisia kohtaan. Ja sitä, ettet ko henkilöille antaisi mitään mahdollisuutta tulevaisuuteen.
Mikään ei ole niin potentiaalinen kuin ihminen. Kasvaminen, kehittyminen ja itsensä löytäminen tapahtuu suurimmalle osalle ihmisistä jossain vaiheessa. Se, että on ollut useita kumppaneita menneisyydessä, ei korreloi mitenkään sen kanssa millainen kumppani ihminen on tänä päivänä. Etenkin jos rakastuu.
Aika monilla on myös jossain vaiheessa se huoleton "rillumarei"-kautensa, jolloin ei kiinnosta vähääkään kumppaneiden määrä, kunhan on hauskaa ja kokemuksia kertyy.
joillakin ihmisillä noita kumppaneita kertyy, joillekin ei. Pakko olla jokin perustavanlaatuinen ero näiden kahden eri ihmisryhmän välillä. Itsetunto-kysymystä itse veikkaisin.
Ihan miten vaan, ihan kokemuksesta tiedän että se seksi voi tuottaa suurtakin nautintoa ensitreffeillä ja ihan siihen asti vieraan ihmisen kanssa. Se on teidän ongelmanne, jos ette pysty ymmärtämään, että ihmiset ovat erilaisia ja kokevat asiat eri tavalla. Kyllä ne tunteet ja seksi vaan voivat olla kaksi eri asiaa eikä siihen ihastumistakaan tarvitse - miehenikin tavattuani pistin poikki toisen "suhteen", jossa ei ollut muuta kuin toimiva fysiikka ja mieheni myötä tuli rakkauskin. Eikä tämä toinen osapuoli "suhteessa" edes ollut yllättynyt, vaan arvasi heti että olen rakastunut.
Mua ei harmita partnereiden "paljous" millään lailla, enkä niitä lukemia edes nykyään mieti kun eivät menneet sinkkuajan tekemiset ole mitenkään oleellisia nykyään, ei ole huonoa omaatuntoa mistään sen ajan tekemisistä kun on hyvä mies, upeaa seksiä ja perheenlisäystä tulossa ja elämässä tärkeämpääkin ajateltavaa kuin ahdasmielisten ihmisten arvostelu. Ehkä itse kuitenkin tiedän parhaiten miten olen asiat kokenut ja tuntenut ja kuinka ne nykyään koen ;)
Miten nykyinen miehesi suhtautui tähän toiseen "suhteeseen" jonka pistit poikki?
" ei ole huonoa omaatuntoa mistään sen ajan tekemisistä kun on hyvä mies, upeaa seksiä ja perheenlisäystä tulossa"
Olisiko huono matunto, jos sinulla näitä ei olisi?
Itselläni sama juttu, paitsi nykyinen tyttöystäväni ei hyväksynyt seksisuhdettani, joka minulla oli tapaamisemme aikoihin. Laitoin sen kyllä heti poikki, mutta tyttöystävältäni meni aikaa sen hyväksymiseen. Hieman kaduttaa kyllä jälkikäteen, että sellainen minulla oli, mutta mennyttä mikä mennyttä.
miksi ihmisten tulisi pitää epäluotettavina niitä, jotka ovat valmiita hyppäämään saman tien punkkaan. Ne pettävät ja lähtevät sivuraiteille helpommin, kuten kerrot:
"miehenikin tavattuani pistin poikki toisen "suhteen", jossa ei ollut muuta kuin toimiva fysiikka ja mieheni myötä tuli rakkauskin"
Ei minun mies siihen suhteeseen suhtautunut mitenkään - ihan neutraalisti, hän tiesi että se oli pelkkää seksiä - sillä meidänkin hommamme oli aluksi vain kahden sinkun tapailua ja hengailua, ilman mitään sitoutumisia. Oli hänelläkin muita juttuja siinä samalla (tosin hänellä oli pari yhdenillan juttua ja minulla taas vakipanoja) ja puhuimme niistä keskenämme avoimesti - tämä tekikin minuun vaikutukseen, että mies uskalsi avoimesti ja rehellisesti puhua siitä, mitä touhusi niinä iltoina, kun me emme aikaa viettäneet yhdessä. Mieheni osalta tuli aloite siihen, että juttumme voisi olla jotain vakavampaa. Hän kerkesi sitä ehdotellakin pitempään ennen kuin tajusin, että on tosissaan. Ei nimittäin hänkään ollut kaveripiirissään tunnetuimpia sen suhteen, että olisi kiinnostusta alkaa seurustelemaan vakavasti, vaikkei hän häntäheikeimmästä päästä ollutkaan (niitäkin on nähty).
Ei olisi huono omatunto ilman nykyistä elämäntilannettakaan, viittasin sillä lauseella siihen minkä mainitsin edellisessä viestissä myöhemmin, että elämässä on tärkeämpääkin ajateltavaa kuin se, että jonkun mielestä olen viettänyt "syntistä" elämää. Kerkesin kyllä huomata, että monille miehille se oli kova pala nieltäväksi eivätkä hyväksyneet, mutta enpä minä sellaisia miehiä itselleni halunnutkaan. Eli silloin kun sitä sinkkuaikaa elin, en kokenut huonoa omatuntoa silläkään hetkellä tekemisistäni. Miksi olisinkaan kokenut? Se oli silloin se.
"Suhde" oli heittomerkeissä sen takia, että se oli pelkkä seksisuhde, molemmille oli selvää pelisäännöt. Niillä säännöillä suhteessa ei siis voinut tapahtua millään tavoin pettämistä. Mieheni kanssa sen sijaan huomasimme tunteitten tulleen mukaan ja juttu muuttui seurusteluksi ja asiasta käytiin ihan keskustelukin, jonka myötä kaikki entiset tuttavuudet jäivät omaan arvoonsa ja ovat siellä vielä tänäkin päivänä.
Mielestäni mitään "perustavanlaatuista eroa kahden ihmisryhmän välillä" ei ole olemassakaan. Se on ihmisen keksimä keinotekoinen raja, ehkä oman ajatusmaailman helpottamiseksi. On vain yhdenlaisia ihmisiä; erilaisia, mutta samanlaisia. Ei ole mitään määrättyä, että toiset ihmiset käyttäytyvät koko elämänsä määrätyllä tavalla ja toiset toisella tavalla. Itsetuntokaan ei ole mikään stabiili tila. Lopulta, edes uskollisuus ei ole mikään ennustettava tila. Kaikki riippuu tarpeesta ja motivaatiosta.
"Mielestäni mitään "perustavanlaatuista eroa kahden ihmisryhmän välillä" ei ole olemassakaan. Se on ihmisen keksimä keinotekoinen raja, ehkä oman ajatusmaailman helpottamiseksi"
Sitä kutsutaan periatteeksi? Nykyään on laajalle levinnyt buumi kieltäytyä seksistä ennen avioliittoa/vakavaa seurustelua. Aiemmin tätä suuntausta noudattivat lähinnä vain uskovaiset ja jotkin alakulttuurit (Straight Edge) jotka nykyään tuntuvat olevan vähemmistössä. Helppohan se on allekirjoittaa uskisten väite, että elämme Sodomasa ja Gomorrassa, mutta niinhän ihmiset aina. Toiset ihmiset vain uskovat joihinkin yleviin periaatteisiin ja toiset elävät miten tahtovat ilman sen ihmeempiä periaatteita. Tai jos periaate on, se kuuluu: Do what Thou wilt shall be the Whole of The Law.
Antaa kaikkien kukkien kukkia.
Lue vaika se vistini kokonaan pätkäisemättä keskeltä poikki. Edelleenkään siihen ei ole lisättävää. Vaikka sanan periaate ymppäisi mukaan kuvioon.
ja huvittua aina vaan enemmän tästä jihuusta.Alunperin sivulauseessa hänet mainitsin ja nyt hän täällä vieraille eli itselleen tosittelee että hänellä on nyt hyvää seksiä jota rivien välistä ei olisi jos ei olisi niin paljon kokemuksia.Minua ei vakuuta sellaisen ihmisen puhe joka kertoo kokemuksesta et ventovieraan kanssa ekalla kerralla on tyydyttävää seksiä..hänen rimansa vaan hyvän seksin suhteen on hieman alhainen.Pieni jännitys momentti tosin lisää tunnelmaa ja varmasti orgasmejakin tulee vaan jihuu hei,se ei vielä ole hyvää seksiä.Hyvää seksiä on se kun toinen tietää mitä toinen tahtoo ja missä kohtaa,miten se voisi toteutua ekassa kerrassa.Älä vaik vastaa enää kun tunnut kuuluvan tyttöihin jotka saa hyväksynnän miehiltä antamalla ja julistamalla mää kun niin kauheesti seksistä pidän= ihana nainen sinulle.Suhteita saa olla ja kokemuksia mut jokaiselle jakaminen on hyväksynnän hakemista ja ne ihmiset kokevat tosiaan seksin niin eritavalla et sääli kun eivät tiedä hyvästä mitään.
Aloitin seksielämäni 16-vuotiaana. Eli 5 vuotta sitten. Minulla on siis ollut alle 4 kumppania vuodessa. Eli yksi n. 3kk:n välein, jos tasaisesti laskisi. Mutta sitä ei voi edes laskea noin, sillä 5 noista "panoista" oli samassa tilanteessa, kun he laittoivat juomaani tyrmäystippoja ja panivat kaikki samana iltana. Poliisitutkintaan asia meni ja korvaukset olen saanut!
Ja puhtaita yhdenillanjuttuja, eli miehiä joita en entuudestaan tunne ei ole ainuttakaan. Eli aina miehet ovat olleet senhetkisiä poikaystäviäni, entisiä työkavereita tai tuttuja.
Mutta tosiaan, minua ei enää kiinnosta kuunnella yhtään moralisointia, sillä mitään en noista miehistä kadu. Eikä ole reikävenynyt kun ei ole kuitenkaan montaa KERTAA seksiä harrastanut. Ja seksi on aina ollut suojattua, siitä pidän aina huolen.
Tarkoitus ei ollut moralisoida sinua, vaikka esimerkiksi sinun tarinasi otinkin.
Jokainen taaplaa tyylillään ja se on ihan ok.
Lähinnä vaan kiinnostaa, että miten puoliso suhtautuu toisen menneisyyteen, johon kuuluu lukuisa määrä eri kumppaneita.
Mitä sellainen kertoo ihmisestä kenellekin jne...
tätä tarkoittanutkaan Kuu. Ihmetyttää vaan lähes kaikkien ihmisten kommentointi joka viittaa siihen, että he pitävät minua "maksullisena naisena" näin kauniisti sanottuna.
Mutta minulla on kokemuksia tuosta että miten miehet ovat suhtautuneet minun suureen kumppanilukumäärääni:
- Viimeiset 3 poikaystävääni (sellaisia puolen vuoden suhteita, joista itse olen lähtenyt pois) ovat olleet sitä mieltä, että on hienoa että olen kokeillut sängyssä lähes kaikkea, enkä siis täten ole sängyssä mitenkään ujo. Heitä ei ole asia haitannut ainakaan päällepäin ollenkaan, mutta tosin heillä on itsellään ollut myös paljon naisia. En sitten tiedä mitä sellainen mies ajattelisi, jolla itsellään olisi ollut vain pari naista.
Mulla on ollut aika paljon naisia huomattavasti enemmän kuin sulla miehiä. Kirjoituksestasi saa sen kuvan, että oletat kaikkien monia naisia panneen miehen suhtautuvan monen eri miehen panemaan naiseen siten, ettei se haittaa. Minäkin sanoisin kasvotusten sinulle, ettei haittaa kumppaniesi lukumäärä, ja sä uskoisit mua, kuten muitakin kumppaneitasikin olet uskonut. Oikeasti halveksisin sua, itseäni en halveksi, mutten hyväksy täysin itseänikään, miehen panemisiin suhtaudun hyväksyvämmin kunhan vai ei hanki tautia naiselta, silloin miehen saa mun puolesta vaikka "eutanasioida" tiedät kylllä mitä tarkoitan, sellaisella tautisella ihmisellä pitäisi olla samantien kroppa kreamatoriossa, tautiset ihmiset kuvottavat mua.
Kokematon nainen sängyssä, siis täysin kokematon on parasta ja kauneinta mitä tiedän ja toiseksi kauneinta on paneskella naisen kanssa, jonka neitsyyden olen itse vienyt, pimppi on tavallaan mulle "pyhitetty" silloin ja muiden miesten kanssa panneiden naisten pimpit ovat saastutettuja ja "epäpyhiä" mulle.
Kaikki panomiehetkään eivät kelpuuta aitoon tosisuhteeseen naista, mutta sellaiseen, että ollaan vuosi, pari, kolmekin yhdessä jotta saa pimppii säännöllisesti, sellaisessa suhteessa voin olla ja samaan aikaan nainen on valuuttunut, että haluan hänen kanssaan elää loppuelämäni, edellisen naisen kanssa olisinkin halunnut, mutta sillä oli ollut 1 mies ennen mua, vain 1 mies erotti ennen mua erotti hänet kunnioituksestani ja yhteisestä loppuelämästämme. Sitä hän ei tiedä, eikä tule koskaan tietämäänkään, miksi hänet jätin, virallinen syy on ihan toinen kuin hän olettaa. Vaikeinta oli kun oli tunnesiteitä häneen, ihan aitoja mutta pakko oli itsensä siitä pois riuhtaistava ja etsittävä unelmaansa.
Kerrotteko vai kehutteko toisillenne kumppanien lukumäärän ?
Täällä ainakin näillä palstoilla on sellainen käsitys, että nainen, jos on elänyt kauan vapaana, sillä saisi olla vain muutama kontakti. Olkoon niin, mutta sen verran sanon, kun anonyyminä olen, että siihen ikääni mennessä, ennenkuin vakiinnuin 30 vuotiaana, elin varmasti hereämpää elämää, kuin keskimäärin parisuhteessa olevat.
Useimpien parisuhteessa tulee se tasapaksu, millekkään maistumaton rutiini varsinkin, kun lapset syntyvät, äiti on lopeen uupunut, ja lapsia tupsahtelee perän jälkeen.
Kellekkään en ole tiliä tehnyt, en ole ikinä saanut minkäänmoista tautia, en ei tovottua raskautta. Ja elänyt olen normaalin aktiivisen naisen seksuaalista elämää, eikä kukaan maan päällä voi sitä määritellä, että jos et ole vakisuhteessa, sinusta tuleekin huono nainen, jos Sinulla on seksisuhteita. Minusta se on normaalia tervettä naisen elämää. Miksei siis nainen saisi elää siinä missä vapaa mieskin ?
Olen arvostetussa työssä, ja nautin luottamusta ja arvostusta. Enkä koskaan ole kohdannut nenänvartta pitkin mittaavia ihmisiä. Kun eivät ole tienneet, että minullakin on ollut viriili ja erottinen elämä. Eivät edes silloin, kun olin vielä vapaa, eivät edes työpaikalla tienneet kaverisuhteistani. Niitä en koskaan sinne tuonut.
Onko niiden asioiden pitäminen omina tietoinaan niin vaikeaa ?
Joka tapauksessa miestuntemusta on todella paljon. Ja meillä naisilla olisi suurin kirjaimin korjattavaa OMISSA ASENTEISSAMME miehiä kohtaan.
Mitä kertoo puolisolle ? En oikein ymmärrä, että seksi olisi jotenkin epänormaalia ennen puolisoa ?
Siis miehelle normaalia, ja naiselle sairasta, saastaista, ja epänormaalia ? Vieläkö tällaisia ajatukisiin pinttyneitä ihmisiä on olemassa ?
Eiköhän se puolisolle kerro se, millaieksi hän on kasvanut ja kehittynyt siihen mennessä, kuin ovat päätyneet yhteen mennä ?
Missään ei ole taidettu mainita, että miehellä olisi jokin etuoikeus naisiin nähden? Itseasiassa ap ei maininnut miehiä missään. Yleistä löpinää ihmisistä.
Vaikka olisit arvostetussa työssä, ja nauttisit luottamusta ja arvostusta, eikä kukaan tietäisi mitä olet tehnyt. Niin valitettavasti tekosi tekevät sinusta huonon naisen. Rytiseekö puu kaatuessaan metsässä, jos kukaan ei ole kuulemassa? Muuttaako se sinun tekojasi miksikään, jos kukaan muu ei niistä tiedä?
"Kaikki panomiehetkään eivät kelpuuta aitoon tosisuhteeseen naista,---"
Haluaako osa panomiehistä sitten aidon tosisuhteen miehen kanssa? Tätä en tiennytkään...
Siis ettet kadu edes niitä viittä tippamiestäkään.
Miksi sitten laitoit poliisitutkintaan?
Jotenkin juttusi kuulostaa tekaistulta.
Sun ajatusmaailma on erittäin kaksinaismoraalinen. Mua suorastaa kuvotti lukea sun kirjoitusta. Sä ite saat tulla, mennä ja panna ketä tahansa mutta sun elämän kumppanisi tulisi olla neitsyt. En voi ymmärtää... eriasia olisi jos sä itsekkin viettäisit siveellistä elämää niin silloin sä voisit vaatia toiseltakin sitä... etkä aina silloinkaan. Sulla on myt kieroituneita kuvitelmia unelma naisestasi kun luulet kelpaavasi normaaliälyiselle aikuiselle neitsyellä. Jos ja kun aloitatte suhdetta niin sun tulisi kertoa omasta taustastasi tai muuten valehtelet naisellesi heti suhteen alusta asti. En usko että neitsyt hyväksyisi sua ja sun käytöstä. En itsekkään usko että pysyisit uskollisena ja hyvänä elämänkumppanina kun kerta olet noin sairas mieleltäsi.
u....ua haittaa se kumppanien lukumäärä meinaan
kymmenisen kumppania ja miehelläni varmasti kolminkertainen määrä vaikka hän on minua nuorempi.En voi sille mitään et mielessäni ajattelen että hänelle kelpaa mikä vaan kun on noin iso määrä.Mielestäni olisi hienoa jos mies olisi ymmärtänyt olla vähän valikoivampi ja krantumpi,nostaisi kovasti hänen imagoaan.nyt varmasti moni hänen ex pano ajattelee et hän on vähän niinku helppo mies ja et häneltä sais vieläkin vaikka en sitä usko enkä ole mustasukkainen ex:sille,haluaisin vain kulkea vaikeasti tavoiteltavan miehen rinnalla, niin kokisin saaneeni aarteen,nyt niin ei ole.
paljonkin ihmisen persoonasta.
Tietysti persoona muokkautuu iän ja kokemusten myötä, muttei kuitenkaan koskaan muutu.
Ei mene pelkästään nuoruuden piikkiin. Ei kaikilla ole sellaista raikulivaihetta. Eikä kaikki ajaudu sellaisiin tilanteisiin.
Miten voisi edes ottaa vakavasti sellaisen kumppanin, jolla on takana lukematon määrä eri kumppaneita ja epäonnistuneita suhteita.
Se kertoo sitoutumisongelmista.
Vai pitäisikö uskoa, että tällä kertaa on tosissaan. 189 kerta toden sanoo.
Jamppa Poron kanssa samaa mieltä siitä ettei ole järkevää ottaa kumppania jonka persoona on pahasti ristiriidassa oman kanssa.
"Ei kaikilla ole sellaista raikulivaihetta. Eikä kaikki ajaudu sellaisiin tilanteisiin."
Miksi kaikkien pitäisikään olla samasta muotista? Ei missään nimessä kaikkien kuulu olla samalaisia. Onkohan tässä Tullut Sinulle jokin käsiteongelma ?
Useimpia kumppaneita - epäonnistuneita suhteita ??? uskomatonta yhteenvetoa. Eivät kaikki edes halua puolilapsena sitoutua. Onko se epäonnistumista, jos suhtautuu järkevästi, hankkii ammatin ennenkuin lähtee pukkaamaan niitä pieniä piiperöitä ja sitoutumaan ?
Ei todellakaan, ne eivät ole millään lailla epäonnistumisen osoituksia. Millä tavoin persoona on ristiriidassa ko. kumppaniasian kanssa ? Ei minun mielestäni millään lailla. Ne ovat täysin erillisiä asioita, ja peroona voi olla yhtä lailla ristiriidassa sillä neytsyeellä ja yhden kaverin omaistajalla, joten ette kait ole noin tosissanne pykästämään harhaluuloja yhteen nippuun ?
kannattaa opetella lukemaan ja kirjoittamaan.
Non mikäs Sinua närästää ? Eikö saa olla kuin yhtä mieltä ?
samasta muotista. Enhän niin sanonut, eikä siitä ollut kysymys.
Se vaan osoittaa tietynlaista kevytkenkäisyyttä.
Kertoo luonteesta paljonkin.
Ei mulla mitään käsiteongelmaa ole. Sanoin vaan miten koen jos puolisollani on sellainen historia.
Se on tietysti tulkintakysymys mikä on paljon.
Siinä juuri tullaan siihen persoonallisuuden ristiriitaan.
Itse en ole koskaan etsinyt panoja, vaan aina kumppania.
Haluan sellaisen puolison jolla on samanlaiset arvot. En mitään pesänjakajaa.
Toiset kun haluaa jo puolilapsena sitoutua. Olkoonkin ettei se onnistu, mutta tarkoitus on kuitenkin se.
Enkä oikein edes ymmärrä miten seksistä voi nauttia jonkun puolituntemattoman kanssa.
Kyllä vaan niitä ristiriitoja voi löytyä monessakin asiassa, mutta tämä on yksi niistä isoimmista mahdollisista.
Lisättäköön se vielä, että nyt oli kysymys ääripäästä.
Mitä harhaluuloja tarkoitit?
huoria. olen itse nussinut 15-20 naista enkä ole edes harkinnut sitoutumista näihin käytettyihin huoriin.
Jos alan joskus vakavasti seurustella niin pitää olla neitsyt.
Taidat koittaa provota? Vai neitsyttä se meinaa? Mistäs sä sen neitsyes meinaat löytää?
Sitä nyt on niin paljon eri tapoja "kerätä" niitä kokemuksia. Tuo mainitsemasi tytön esimerkki ei ole mitenkään "pahimmasta" päästä, ja olihan siinä vähän epäonneakin mukana touhussa. Ihan kaikki niistä kokemuksista ei ollut tytön omaa valintaa.
Mutta sitten eri lukunsa on nämä ihmiset joiden uteliaisuuden tarve ei tyydyty koskaan vaan aina pitää käytä katsomassa minkähänlainen "värkki" tuolla toisella ihmisellä on housuissaan. Usein nämä ihmiset sitten ovat niitä jotka myös parisuhteessa ollessaan ja syvästi rakastuneita yhä edelleenkin tuntevat tarvetta käydä katsomassa onko siellä aidan toisella puolella parempi "värkki", jos sellainen tilaisuus tulee. He saattavat elää onnellista parisuhde elämää mutta siltikin tulee tarve käydä tarkistamassa miltä joku muu tuntuisi.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=708&posting=22000000016830019
No ainakin oma näkökantani on se, että paljon hurjastelleet eivät oikein tiedä mitä haluavat tai eivät omaa selkärankaa sen toteuttamiseen. Itse päätin aikoinaan( 10v sitten) muutaman kokeilun jälkeen ettei se ole mun juttu, enkä sen jälkeen ole seksiä harrastanutkaan kuin seurustelusuhteissa. Monesti on ollut vaikeuksia sinkkuna ollessa ja yöelämässä liikkuessa pitää päätöksestä kiinni, mutta olen siinä kuitenkin onnistunut. Vaikeampaa kuitenkin on ollut löytää samanlaista elämää viettäneitä kiinnostavia vastakappaleita ja monesti olenkin joutunut pettymään ja jatkamaan etsimistä.
Tuota, kyllä tollanen määrä, jos tahti jatkuu 25- 30 kymmpiseksi, ajaa vääjäämättä siihen että myös vastapuolen tarttis olla/tulee olemaan samanverran kokenut.. että tasapaino säilyy, voipi olla vaikeaa 25 neitsytpojan päästä samalle aallonpituudelle neitosen kanssa jolla on koko pikkukaupungin ikäluokka miehiä ollu petikaverina.
Eli vakka kantensa valitsee..
niin on todellakin mautonta moista toitottaa kaikille jo ihan itsensä ja muitten vuoksi. Ainakin joku kunnioitus pitäisi olla kaikkia kohtaan.
Mitens sitten kun vanhempana ei panot enään iske ja haluaisi vakiintua. On siinä sitten selittelemistä, jos vaikka selviää että on ollut tulevan kumppanin kaverit ja tuttavat käyty kaikki läpi.
Eräällä paikkakunnalla kyllä kävi sääliksi yhtä rakastunutta miestä, kun puoli kylää tiesi naisen petikaverimäärästä. Rakkausliittohan lähes kaiken kestää ja jos puoliso ei välitä, on se ainakin tosi ikävää kun selän takana nauretaan ja supistaan.