Löysin lähes kaiken tarvittavan tiedon osituksesta jo yhdestä keskustelusta otsikolla "Omaisuus".
Mutta kysymys itselläni on auki tilanteesta, jossa muutin aluksi pois yhteisestä asunnosta ja reilun puolen vuoden kuluttua siitä jätin erohakemuksen, joka nyt on vireillä.
Onko tuossakin tapauksessa ositettavan omaisuuden määräytymispäivä se erohakemuksen jättöpäivä vai se kun muutin pois vai joku muu ?
Mutta kysymys itselläni on auki tilanteesta, jossa muutin aluksi pois yhteisestä asunnosta ja reilun puolen vuoden kuluttua siitä jätin erohakemuksen, joka nyt on vireillä.
Onko tuossakin tapauksessa ositettavan omaisuuden määräytymispäivä se erohakemuksen jättöpäivä vai se kun muutin pois vai joku muu ?
Vastaukset 5
Vanhimmat
... on myös tapauksessasi se, mihin osituslaskelma "jäädytetään". Toki voitte toisinkin sopia.
Entäs jos toisen nettovarallisuus jääkin miinuksen puolelle, kuinkas sitten toimitaan.
onko kukaan tehnyt taulukkolaskenta ohjelmaan valmista pohjaa johon voisi laittaa luvut. ja joka laskisi myös mahdollisen asunnon omistusoikeuden toiselle osapuolelle.
Jos laskennassa nettovarallisuus jää minukselle, se tulkitaan "ositusmatematiikassa" nollaksi.
Ei noin yksinkertaiseen yhteen ja vähennyslaskuun (ja lopuksi hieman jakolaskua) tarvita laskentaohjelmaa...
Lakentaa helpottaa kun et sekoita ositusta (missä lasketaan siis vain ne netto-omaisuudet ja tasingon määrä), ja sitä seuraavaa erottelua ... siis vaihetta missä tasinko suoritetaan ja joku ehkä lunastaa (=ostaa) toiselta osuuksia ja yhteinen jaetaan (kippo sulle, muki mulle).
Kerro jos tahdot perusteellisemman esimerkin :-)
Eli jos minä jäisin miinukselle ja toinen osapuoli esim 5000 plussalle ja ostettavan kohteen velaton arvo olisi esim 10000 ja haluaisin tuon kohteen ostaa niin joutuisin maksamaan toiselle osapuolelle 10000:2=5000-2500(omaisuudesta puolet) = 2500 menikö oikeen? tokihan asiaa mutkistaa mahdolliset lisälainat yms vai? täytyys nyt saada selvyys ettei mies kyykytä tässä asiassa.
Sekoitat osituksen ja erottelun *jupisee* .. sanonta että omaisuus menee tasan ei pidä paikkansa aina, usein käytännössä kyllä. Koetan selventää....
Vaikket antanut riittävästi lähtötietoja ... niin yritän vastata kahdella "ääriesimerkillä". Kuten huomaat, tulos erilainen.
____________________________
Sinulla: velkaa 100.000 EUR
Toisella: ei mitään
Yhteistä: 10.000 EUR
Netto-omaisuutesi on: 10.000/2 - 100.000 = -90.000 EUR
Toisen on : 10.000/2 = 5.000 EUR
Koska osituksessa negatiivinen netto-omaisuus on nolla, toisen maksettava vaadittaessa sinulle 2.500 EUR tasinkoa
NYT ON OSITETTU
sitten erotellaan...
Tahdot ostaa (ja hän suostuu) osuutensa yhteisestä 10.000 EUR omaisuudestanne.
Ensin hän suorittaa tasinkona 2500 EUR (ko. omisuudestaan) ja sitten sinä maksat loput 2500 EUR ("lunastuksena"). 5.000 EUR:han oli jo sinun, ei se mihinkään muutu vaikka sulla ois miljoona velkaa.
_______________
MUTTA JOS olisikin esim.
Sinulla: vain velkaa 100.000 EUR
Toisella: omaisuutta 10.000 EUR
Yhteistä: ei mitään
Netto-omaisuutesi on: -100.000 EUR
Toisen on : 10.000 EUR
Koska osituksessa negatiivinen netto-omaisuus on nolla, toisen maksettava vaadittaessa sinulle 5.000 EUR tasinkoa (jolloin nettovarallisuutenne yhtä suuret)
NYT ON OSITETTU
sitten erotellaan...
Tahdot ostaa (ja hän suostuu) kaiken hänen 10.000 EUR omaisuudestaan.
Ensin hän suorittaa tasinkona 5.000 EUR (ko. omisuudestaan) ja sitten sinä maksat loput 5.000 EUR.