Lapsen psykiatrinen hoito/lastensuojelu

Äiti1981

Vanhempi lapseni aloitti päiväkodin 5-vuotiaana, pikkusiskonsa oli tuolloin n. 10 kk. Päiväkodissa oli vaikeaa, poika ei useinkaan halunnut osallistua leikkeihin, seisoskeli paljon yksin yms.. neuvolasta saimme lähetteen lasten psykiatrian polille, jossa kävi toimintaterapiassa n. viisi kertaa, polin soskutädit kävivät myös meillä kotona.
Todettiin, että lapsella on voimakasta pelkoa uusia asioita/tilanteita kohtaan ja tarkkailee paljon aikuisten reaktioita. Hoitokeskustelu hoidon jälkeen oli järkyttävä. Neljä tätiä, ylilääkäri etunenässä (ei koskaan poikaamme tavannut). Haluavat että poika jatkaa siellä, ja minunkin kuulemme pitää mennä mielenterveyskeskukseen (miksi? en tiedä). Halusimme lopettaa pojan hoidon tuolla, koska ei se ongelmiin auttanut. Henkilökunta vain syyllisti meitä vanhempia. Lääkäri ei pannut vastaan hoidon lopettamiselle, mutta teki soskuun lastensuojeluilmoituksen,. että ovat molemmista lapsistamme vakavasti huolisaan miten voivat kasvaa nykyisessä ympäristössään. Nyt on pian VERKOSTOPALAVERI, jossa kaikki (lääkäri, sossu, päiväkoti, neuvola, jopa me vanhemmat) keskustellaan tilanteesta. Haluavatkohan he huostaanottaa lapsemme? MItäs jos pojalla oliskin jokin neurologinen juttu (on monia esim. aspergeriin viittaavaa käyttäytymisessä jne..).. mulla on vatsa ihan kuralla, nukkumisongelmia, pelottaa aivan kamalasti.

Kiitos kun sain kirjoittaa tänne.

38

6610

    Vastaukset

    • Lisään vain vielä, että millähän perusteella lääkäri on huolissaan nyt 1,5v tytöstämme..? Hän on erittäin tasapainoinen, normaalisti kehittynyt (näin sanoo seurakunnan perheasiainneuvottelukeskuksen työntekijä, jonka luona olemme käyneet jo yli vuoden ajan mieheni kanssa keskustelemassa),. joka turvaa meihin molempiin vanhempiin,.

      • Lapset huostaan loppujen lopuksi, eli ei ymmärrystä eikä tajua että jotkut lapset eivät ehkä ole olleet paljon tekemisissä muiden lasten kanssa. Meillä vanhin oli oikeastaan vain aikuisten kanssa tekemisissä, päiväkotiin mentäessä ei osannut olla luontevasti toisten lasten kanssa yms. Lapset otettiin kaikki huostaan, psykiatrian professorin lausunnon perusteella, ei edes tuntenut lastamme eikä meitä.


      • meni meilläkin kirjoitti:

        Lapset huostaan loppujen lopuksi, eli ei ymmärrystä eikä tajua että jotkut lapset eivät ehkä ole olleet paljon tekemisissä muiden lasten kanssa. Meillä vanhin oli oikeastaan vain aikuisten kanssa tekemisissä, päiväkotiin mentäessä ei osannut olla luontevasti toisten lasten kanssa yms. Lapset otettiin kaikki huostaan, psykiatrian professorin lausunnon perusteella, ei edes tuntenut lastamme eikä meitä.

        toimintaa kirjoittaa yhtään lausuntoa ilman, että on tavannut potilaan. Tuon kun saisi todistettua, saattaisi ukko menettää oikeutensa harjoittaa lääkärin ammattia.


      • Nuo vanhempia kaikesta syyllistävät idiootti lekurit saisivat joutua itse telkien taakse pakkohoitoon!


      • meni meilläkin kirjoitti:

        Lapset huostaan loppujen lopuksi, eli ei ymmärrystä eikä tajua että jotkut lapset eivät ehkä ole olleet paljon tekemisissä muiden lasten kanssa. Meillä vanhin oli oikeastaan vain aikuisten kanssa tekemisissä, päiväkotiin mentäessä ei osannut olla luontevasti toisten lasten kanssa yms. Lapset otettiin kaikki huostaan, psykiatrian professorin lausunnon perusteella, ei edes tuntenut lastamme eikä meitä.

        saisi painua tiilenpäitä lukemaan.

        Perheiden hajottaminen ja lasten riistäminen omasta kodistaan on raskaimman luokan RIKOS!


      • peikkoja kaikkialla. kirjoitti:

        Nuo vanhempia kaikesta syyllistävät idiootti lekurit saisivat joutua itse telkien taakse pakkohoitoon!

        Yli kymmenen vuotta sitten kävin yksityispsykiatrilla parin vuoden aikana n. 10 kertaa, sitten tajusin sen pellen olevan hullumpi kuin minä, en ole senjälkeen psykiatreja tarvinnut. Jos ihmisessä ei ole vikaa, psykiatri kyllä jotakin keksii jotta saa rahansa. Rahan takiahan kaikki jotakin tekee, nyt on muodissa tehdä omaisuuksia lasten kustannuksella.


    • huostaanottovaara ilmeinen, muuta kaupunkia!

      • teillä varaa yksityiseen lääkäriin? Jos lähetettä ei avopuolelle irtoa, lainatkaa vaikka, että pääsette yksityisen puolen tutkimuksiin!

        Lähetettä voi pyytää terveysasemalta, neuvolasta, perheneuvolasta. En tiedä, kirjoittaisiko koululääkäri.


    • kanssa, joka on mitä ilmeisimmin aikuinen Asperger ihminen. Hän tunnistaa itse As-oireensa ja aiheesta käytiin pitkä keskustelu. Kysyin häneltä mm. kouluajasta, että miten välitunnit sujuivat, oliko hän enemmän yksin vai seurassa. Ja hän kertoi aina viihtyneensä enemmän yksin. Hänen sukunsa As-ihmisille on tyypillistä valtavan tarkka valikointi seuran suhteen, esim. näsäviisaat tärkeilijät saavat yleensä äkkiä kenkää :) He ovat kyllä ihan normaalin seurallisia kun vain 'oikeita' henkilöitä on valittavissa. Työelämässä hän on itsenäinen yrittäjä, joka tietysti valikoi asiakkaansa.

      Mutta jos heidänkin lapsuuden perhettään ajatellaan, niin tämän päivän trendin mukaan ilmeisesti syrjään vetäytyvät As-pojat olisi huostaanotettu ja vanhemmat olisivat saaneet kasvattaa ainoastaan ilman As-oireita syntyneen tyttärensä. Ja mitä ihmettä huostaanotto olisi hyödyttänyt?! Tuskaa ja ahdistusta se olisi perheelle tuonut, ei mitään helpotusta. Heidän äitinsä, viisas kansannainen, kunnioitti poikiensa erilaisuutta, eikä koskaan yrittänyt muuttaa heitä erilaisiksi kuin olivat.

      Mutta tänä päivänä erilaisuuden kuvitellaan olevan huostaanoton arvoinen asia! Ihme että kaikille ei vaadita samanlaista palttoota niskaan niin kuin kommunistisessa Kiinassa!

      Nyt isä aikoo hankkia itselleen virallisen diagnoosin, koska arvelee sen helpottavan myös lapselle lähetteen saamista. Onko kenelläkään muuten tietoa, paljonko tutkimukset esim. Dextran Asperger-klinikalla maksaisivat?

      Mielestäni vanhempien kannattaa hakeutua lapsen kanssa tutkimuksiin niin kauan kuin pystyvät asiaan vaikuttamaan. Kun huostaanotto on tehty, tilanne on paljon vaikeampi.

      • loppusilauksen eilen lastenkodissa pidetyssä päättöpalaverissa. En kyllä sanoja säästänyt!

        Luonnevammainen hoitaja tietysti kielsi kaiken lapsen väärän kohtelun. Kyllä oksetti katsoa sen jätkän naamaa ja myös sanoin sen.

        Olisin halunnut täräyttää pöytään kaikki todisteet, mitä tiedän hänen törkeyksistään, mutta olosuhteiden pakosta jouduin niistä vielä vaikenemaan. Mutta kaikki aikanaan.


    • jo pidemmän aikaa olleen kirjeen.
      Siis toden totta, ettei voi olla totta,
      että ollaan jo huolissaan lapsista, jotka viihtyvät itsekseen ja omissa oloissaan toisin sanoen "ylen katsovat" toisten lasten seuraa......
      Jotkut aistiperäiset geneettiset sairaudet lapsella
      voivat myös aiheuttaa reaktion ja "oireilun" lapsella niin ettei lapsi kestä ääniä tai hälinää ympärillä.

      Tähänpä laitan taas jutun meidän perheestä.
      Vanhimmalla todettiin kolmen kuukauden ikäisenä atooppinen ihottuma ja allergiat.
      Keskimmäinen syntyi reilun vuoden päästä ja
      oli ensimmäisen viikon aikana jo ensimmäisessä nuhassa.
      Ensimmäisen vuoden aikana (hoidin lapset kotona) oli syöty kymmenen lääkekuuria yskään ja flunssaan. Juostu terveyskeskuksessa, yksityisellä, tutkimuksissa keskussairaalassa jne. Yskitti aina vain; yötä päivää ja välillä nenä tukossa niin ettei henki meinannut kulkea. Lääkäriä, sairaalaa, yskänlääkettä, antibioottia, nuhalääkettä jne. ja sitten tulivatkin "velttouskohtaukset"; rokotteesta, hyttysistä, porkkanasta jne ja taas tutkittiin; terveyskeskuksessa, yksityisellä, keskussairaalassa. Yhteensä aikaa tähän kaikkeen meni noin neljä vuotta. No lapsi alkoi olla jo siinä kunnossa yskänsä kanssa ettei jaksanut enää leikkiä, juosta ja mieluummin oli sisällä leikkimässä, kun muut olivat ulkona.
      Eli hiljainen, vetäytyvä, todella sairaan oloinen hyssykkä jne. Mutta apua ei mistään. Neuvolalääkärikin sanoi, että seurataan, kun pyysin hädissäni lähetettä suoraan allergiasairaalaan. Ja lasta aina vaan yskitti,
      aina vaan oli hiljainen ja vetäytyvä, ja omissa rauhallisisssa leikeissään viihtyvä.
      No jossain vaiheessa soitin toiselle puolelle Suomea aikuisten keuhkolääkärille ja hän sanoi heti, lasta näkemättä, että astma.
      Mutta kehoitti hakeutumaan lähemmäs kotiamme alan erikoislääkärille. Kun olimme vuosikaudet kulkeneet lääkäriltä toiselle, terveyskeskuksesta keskussairaalaan, sanoo puhelimessa lääkäri meille sen, minkä itse olin aavistanut jo pidemmän aikaa.
      Mutta kun keskussairaalasta oli alan erikoislääkäri ehtinyt laittaa lapsen epikriisiin, ettei kyseessä ole astma, niin eihän lasta voitu hoitaa missään terveydenhuollon instassissa astmaatikkona.

      No loppu hyvin, kaikki hyvin; aivan loistava alansa huippu lääkäri löytyi pääkaupunki seudulta yksityiseltä läkäriasemalta ja lapsi sai sairauteensa oikeat lääkkeet ja kuinka hänen elämänsä muuttuikaan. Entisestä syrjään vetäytyvästä "kiltistä" ja rauhallisesta lapsesta tulikin todellinen "juoksija" ja kavereilla ravaaja ja erittäin hyvin ja mielellään "aina" ulkona viihtyvä.
      Ja myös shokkien varalle tuli lääkitys eli velttous ja väsähtäminen olivatkin anafylaktiseen shokkiin liittyviä ensi oireita.
      Hyvin monesti olen miettinyt näin jälkeenpäin, että jos lapset olisivat olleetkin hoidossa esimerkiksi päiväkodissa, kuinkahan ja missähän laitoksessa tai sijaishuollossa näiden "vetäytymis ja nurkassa leikkimis oireiden" vuoksi meidän lapset olisi hoidettu "terveiksi".

      Ja meidän perheen tarinassahan oli kysymys suomalaisesta perussairaudesta; astmasta.
      Ja näin oli hankalaa ja suorastaan h...in ikävääkin oli juosta lääkäristä toiseen, terveyskeskuksesta, yksityiseltä, sairaalaan ja taas takaisin ilman, että olisimme saaneet oikeanlaista terveydenhoitoa lapselle.
      Mieleen nousee PAKOSTAKIN kysymys,
      kuinka oikeanlaista hoitoa saavatkaan
      ne lapset ja perheet, joissa on kysymys edes vähänkään "eksoottisemmasta taudista"
      eli pään alueelle liittyvistä asioista.
      Jos ei suomalaiseen perussairauteenkaan tahdo löytyä terveydenhuollosta edes keskussairaala tasolta oikeanlaista hoitoa. Ja muuten, emme olleet edes ainoa astmaatikko lapsiperhe paikkakunnallamme, kenellä oli yhtä "kova" kohtalo taudin ja sen hoidon suhteen!

    • Pidä pää kylmänä neuvottelussa. Muistakaa, että tuo on lääkäreiden ja hoitajien lähtöasetelma jokaisen lapsen kohdalla.

      Jos kummatkin vanhemmat menette sinne, sopikaa etukäteen yhdessä mitä TE haluatte saada tietää tilanteesta ja kirjoittakaa ne vaikka paperille. Sitten vain vaaditte niin kauan että teitä kuullan ja saatte ymmärrettävän vastauksen.

      Koska ongelmat alkoivat päiväkodissa, kannattaa pyytää selvittämään mikä siellä mättää. Ihan konkreettisia tilanteita esille. Koska lapsi kokee päiväkodissa pelkoa, voi pyytää selvittämään mikä päiväkodin aikuisissa on sellaista, joka synnyttää lapsessa pelkoa ja tarkkailua. Ovatko he osanneet lapsen ensi hoitopäivinä opasta lasta sopeutumaan ryhmään, vai onko lapsi joutunut itse etsimään paikkansa ilman aikuisen turvallista läsnäoloa.

      Mistä ollaan huolissaan, miksi? Selkeät ja yksinkertaiset selitykset. Miksi äiti laitetaan mielenterveystoimistoon? Selkeät perustelut. lastensuojeluilmoituksesta selkeät perustelut, miksi se tehtiin? Mikä vika on nykyisessä ympäristössä, miten se on todettu?

      Te olette lapsen huoltajana vastuussa lapsenne tulevaisuudesta ja terveydestä, teillä on oikeus saada myös neurologisia tutkimuksia jos epäilette tarvetta siihen. Muistakaa, että psykiatrit eivät jostain syystä laita tutkimuksiin toisen paikkaan. Kannattaa vaatia vaan.

      Ja muistakaa, luulot ja oletukset eivät kelpaa, vain todettu fakta.

      Te olette päähenkilöitä, teillä on oikeus saada ensin tieto missä mennään, ennekuin suostutte muihin toimenpiteisiin.

      Kerro kuinka meni palaveri.

      • asiallista "pöytäkirjaa", muistiota.
        Ja juuri omat, teidän lapsenne ja perheenne tilannetta, koskevat kysymykset pyytäisitte
        kirjaamaan vastauksineen muistioon.

        Erikoista, että päiväkodissa koetaan ettei lapsi sopeudu eikä "sulaudu" joukkoon.

        Eikö päivähoidon ole nimenomaan tarkoitus kaikkine ihanteellisine
        kasvatus -ismeineen juuri
        sopeutua lapsen tarpeisiin ja sopeuttaa
        toimintansa lapsen YKSILÖLLISEN hoidon mukaiseksi.
        Jos lapsi "oireilee", oirehtii, ei sopeudu, päiväkodissa, eikö syy ole nimenomaan päiväkodissa ja päiväkodin järjestelmässä.

        Hyvä neuvo oli edellisen kirjoittajan.
        TE olette lapsenne EDUN valvojia ja hänen parhaansa tietäjiä; vaikka viranomaiset valitettavasti nykyisin monesti ajattelevat ja kuvittelevat olevansa
        ainoita ja oikeita LAPSEN EDUN VALVOJIA.


      • neuvottelusta kirjoitti:

        asiallista "pöytäkirjaa", muistiota.
        Ja juuri omat, teidän lapsenne ja perheenne tilannetta, koskevat kysymykset pyytäisitte
        kirjaamaan vastauksineen muistioon.

        Erikoista, että päiväkodissa koetaan ettei lapsi sopeudu eikä "sulaudu" joukkoon.

        Eikö päivähoidon ole nimenomaan tarkoitus kaikkine ihanteellisine
        kasvatus -ismeineen juuri
        sopeutua lapsen tarpeisiin ja sopeuttaa
        toimintansa lapsen YKSILÖLLISEN hoidon mukaiseksi.
        Jos lapsi "oireilee", oirehtii, ei sopeudu, päiväkodissa, eikö syy ole nimenomaan päiväkodissa ja päiväkodin järjestelmässä.

        Hyvä neuvo oli edellisen kirjoittajan.
        TE olette lapsenne EDUN valvojia ja hänen parhaansa tietäjiä; vaikka viranomaiset valitettavasti nykyisin monesti ajattelevat ja kuvittelevat olevansa
        ainoita ja oikeita LAPSEN EDUN VALVOJIA.

        Nyt on niin, että te perheenä olette asiakas ja nämä muut toimijat, päiväkodit ja lääkärit sun muut ovat palveluntarjoajia. Ette ole näihin tyytyväisiä, joten vaihtakaa pokkana palveluntarjoajia.
        Lapsi pois siitä päiväkodista, jossa hän ei viihdy tai häntä ei persoonana hyväksytä, ja jos nyt jotain sairautta hänellä pelkäätte olevan, niin vaihtakaa lääkäriä, kun nämä nykyiset eivät vielä ole sairautta saati sitten sen parannuskeinoa löytäneet. Kaiken huippu, että lääkärin toimesta ruvetaan asiakasta pompottamaan ja aikuisiakin käskemään mielenterveystutkimuksiin. Kaikkeen palveluntarjoajan taholta esitettyyn ei todellakaan ole pakko alistua, saati pelätä. Sanokaa suoraan, että pelkäätte mennä heidän palavereihinsa ja aiotte vaihtaa parempiin, teille sopiviin palveluihin. Tehän se maksaja olette. Millä oikeudella teitä joku määräilee.


      • Helinä-keiju kirjoitti:

        Nyt on niin, että te perheenä olette asiakas ja nämä muut toimijat, päiväkodit ja lääkärit sun muut ovat palveluntarjoajia. Ette ole näihin tyytyväisiä, joten vaihtakaa pokkana palveluntarjoajia.
        Lapsi pois siitä päiväkodista, jossa hän ei viihdy tai häntä ei persoonana hyväksytä, ja jos nyt jotain sairautta hänellä pelkäätte olevan, niin vaihtakaa lääkäriä, kun nämä nykyiset eivät vielä ole sairautta saati sitten sen parannuskeinoa löytäneet. Kaiken huippu, että lääkärin toimesta ruvetaan asiakasta pompottamaan ja aikuisiakin käskemään mielenterveystutkimuksiin. Kaikkeen palveluntarjoajan taholta esitettyyn ei todellakaan ole pakko alistua, saati pelätä. Sanokaa suoraan, että pelkäätte mennä heidän palavereihinsa ja aiotte vaihtaa parempiin, teille sopiviin palveluihin. Tehän se maksaja olette. Millä oikeudella teitä joku määräilee.

        muuttaa käytäntöjään ruveta pitämään muistiota palvereissa. Heillä on omat pasmat, millä he kirjoittavat ylös epikriisiin asiat omista lähtökohdistaan ja oletuksistaan käsin.

        Vanhemmat voivat äänittää kokouksen kulun. Pikku nauhuri vain taskuun.


      • ole kykyä kirjoitti:

        muuttaa käytäntöjään ruveta pitämään muistiota palvereissa. Heillä on omat pasmat, millä he kirjoittavat ylös epikriisiin asiat omista lähtökohdistaan ja oletuksistaan käsin.

        Vanhemmat voivat äänittää kokouksen kulun. Pikku nauhuri vain taskuun.

        lääkärikäynnistä.
        Yleensä palavereista, neuvotteluista,
        pidetään aina vähintään muistiota,
        jos ei pöytäkirjaa, myös nauhoitus on käypä "muistio".
        Kysehän ei ollut psykiatrin yksinpuhelusta vaan eri viranomaisten yhteisestä palverista.
        Ja viranomaisten kaikenlainen toiminta
        on aina virallista ja eri lakien alaista toimintaa.


    • "väärän tiedon antamisesta",
      on rikos.
      Koskee myös eri alojen viranomaisia.

    • taas tuota viranomaisten torveilua!

      Omalla As-tytölläni on nimenomaan tuota sivusta seuraamista hyvin paljon, myös pelkää ja jännittää uusia asioita, ihmisiä ja uutta tekemistä. Oikeastaan mihinkään uuteen tekemiseen, harrastukseen tms. ei voi ryhtyä ennenkuin on opetellut etukäteen vaikka jotain peliä tai mistä uudesta nyt milloinkin on kyse. Tavallisen kehityspsykologian mukaan tämä piirre on vanhempia syyllistävä, mutta kun se nyt vain sattuu olemaan As-lapsille TYYPILLISTÄ.

      Tuon ja monen muun asian takia on diagnoosin saaminen tärkeää, niin turha vanhempien syyllistäminen voi jäädä pois. Piirteet ovat As-lapsillakin yksilöllisiä ja esim. minun lapseni oppi puhumaan mahdottoman aikaisin ja kielen tuottamisessa hänellä ei ole koskaan ollut ongelmia. Mutta jos hän hermostuu tai jännittää jotain, toisen ihmisen puheen ymmärtämisessä on vaikeuksia ja sitä enemmän, mitä jännittyneempi hän on. Jos lasta vaikka komennetaan tekemään jotain, hän ei yksinkertaisesti ymmärrä annettua ohjetta ennenkuin tunnetaso on tasaantunut. Tällainen piirre on tietysti asiaa tuntemattoman mielestä ihan törkeän väärän kasvatuksen tulos ja mitä suurinta tottelemattomuutta.

      Ja siinä tilanteessa kun lapsi ei ymmärrä, hän reagoi siihen oman temperamenttinsa mukaisesti joko murjottamalla ja vetäytymällä täysin kuoreensa tai menemällä ihan suunniltaan ja saamalla vaikka raivarin.

      Ja täytyy muistaa, että nämä ihmisten väliset kontaktivaikeudet voivat esiintyä toisilla lapsilla juuri päinvastaisina, näyttää nimittäin, että he eivät pelkää tai ujostele ketään uusia ihmisiä, mikä tietysti psykiatreista taas on ihan järkyttävä asia ja viittaa varmaankin ihan kamalaan kiintymyssuhdehäiriöön.

      Eli jos pienintäkään epäily neurologisista oireista on, niin vaadi ihmeessä lähete tutkimuksiin. Jos sen antamisesta kieltäydytään, voi tietysti mennä yksityiselle. Tuli mieleen, että jos diagnoosi saadaan tuolla tavalla yksityistä tietä, niin eikö laskuista voi hakea myöhemmin korvausta sosiaalitoimistosta.

      • Hyvä kirjoitus!
        Olet hyvin selvillä lapsesi olemuksesta. Ehdotan, että kommentoisit tätä samaa asiaa toistaen muidenkin kirjoituksiin, niin asia tulee tutuksi ja vanhemmat voivat sitten ruveta opettamaan psykiatreja näkemään lapsen edun.


    • lapset reagoivat helposti, jos vanhempien välit eivät ole kunnossa. olet miehesi kanssa käynyt perheneuvolassa (tms.) jo yli vuoden. liittyisikö lapsenne ongelma teidän vanhempien ongelmiin?

      eihän perheessänne ole fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa? jos on, suosittelen, että jos toinen vanhemmista on terve, normaali ja ei-väkivaltainen, hän voisi muuttaa ongelmaisen vanhemman luota pois lasten kanssa. näin ainakin jokapäiväinen vanhempien huonojen välien näkeminen jäisi pois lapsilta.

      jos teidän vanhempien välit ovat kunnossa, ja teillä on aikaa ja halua hoitaa, helliä ja kasvattaa lapsianne, ei pitäisi olla mitään syytä mihinkään huostaanottoihin tms.

      jos lapsellanne on mielenterveydellisiä ongelmia, on selvitettävä heti, mistä on kyse. jos perhesuhteenne on täysin kunnossa, eivät lapsen ongelmat voi johtua perheestänne, joten siinäkään tapauksessa ei ole syytä huostaanottoon.

      miksi teistä on tehty lastensuojeluilmoitus? toki jotain on oltava vialla. millainen on "nykyinen ympäristö", jota ilmoitus koski?

      älä ummista silmiäsi tilanteeltanne. joskus on vaikea myöntää itselle, että lapsenkasvatus ei olekaan onnistunut. tutkiskele itseäsi. voisit pyytää sosiaalitoimistolta apua teille perheenä, jotta voitte pysyä yhdessä. ja onhan teillä esim kaikkien isovanhempien tuki? he voivat myös osallistua palavereihin, ja tukea teitä siellä.

      ps. jos haluat oikeita neuvoja, oikeaa tukea täältä, kannattaa rehellisesti kirjoittaa kaikki tilanteesta. nyt jäi lastensuojeluilmoituksen perustelut ja toisen viestisi perehterapia kokonaan hämärän peittoon.

      • jotain, mitä on pakko valaista. Kirjoitit näin:

        "jos teidän vanhempien välit ovat kunnossa, ja teillä on aikaa ja halua hoitaa, helliä ja kasvattaa lapsianne, ei pitäisi olla mitään syytä mihinkään huostaanottoihin tms.

        jos lapsellanne on mielenterveydellisiä ongelmia, on selvitettävä heti, mistä on kyse. jos perhesuhteenne on täysin kunnossa, eivät lapsen ongelmat voi johtua perheestänne, joten siinäkään tapauksessa ei ole syytä huostaanottoon."

        Nimenomaan noissa mainitsemissasi tilanteissa tehdään huostaanottoja tämän päivän Suomessa. Ei kai niitä muuten täällä vastustettaisi, jos eivät olisi täysin järjen ja lain vastaisia.
        Tiedän tasan tarkkaan, mistä puhun koska itse olen lapseni kanssa ollut tuossa tilanteessa.

        En ole siis ap, en tiedä miksi ovat terapiassa käyneet, mutta me jouduimme käymään aikanaan terapiassa mieheni kanssa pelkästään vanhempia syyllistävän asenteen takia jo lapsen tarha-ajoista alkaen, että olisimme kestäneet turhat epäilyt. Et ihan selvästi ole ollut esim. As-lapsen kanssa tekemisissä, etkä ymmärrä ollenkaan, miten vanhempien voimavaroja kuluttavaa hänen hoitonsa voi olla, myös siinä voi olla syy perheterapialle.

        Lapselle diagnoosin saaminen tuollaisessa tapauksessa on valtavan vapauttava kokemus koko perheelle, eikä vähiten sen takia, että sitten vanhemmat saavat ensimmäisen kerran tarkkaa ohjausta keinoista, mitkä helpottavat elämän arkipäivää, pelkkä psykiatrinen hoito tekee yleensä hallaa lapsen voinnille.

        Jos lapsi joutuu ennen oikean diagnoosin saamista ymmärtämättömien psykiatrien 'kynsiin', on varsin mahdollista, että tehdään lastensuojeluilmoitus, niin meistäkin tehtiin. Olisikin kiva tietää, miten paljon Suomessa on tällä hetkellä väärin perustein pelkällä psykiatrisella diagnoosilla huostaanotettuja lapsia, jotka eivät ikinä olisi huostaanottoon kuuluneetkaan.

        Meillä oli onneksi fiksut sosiaalityöntekijät, jotka purkivat sijoituksen kun lapseni vointi huononi sijoituksen jälkeen voimakkaasti täysin ymmärtämättömässä hoidossa. Psykiatrian edustama psykodynaaminen näkemys ei näe oireisiin neurologista pohjaa, kaikki selitetään varhaisen vuorovaikutussuhteen häiriöstä käsin.

        Tämä aiheetta vanhempia syyllistävä näkemys vaikuttaa laajalti Suomen huostaanotoissa tällä hetkellä, se tuli esiin selvästi myös eduskunnan huostaanottoseminaarissa viime maaliskuussa. Vaikka en ap olekaan kirjoitin asian tästä näkökulmasta, koska kommenttisi perusteella näytät olevan täysin tietämätön asioiden tästä puolesta.


      • mutta kirjoituksessasi oli kirjoitti:

        jotain, mitä on pakko valaista. Kirjoitit näin:

        "jos teidän vanhempien välit ovat kunnossa, ja teillä on aikaa ja halua hoitaa, helliä ja kasvattaa lapsianne, ei pitäisi olla mitään syytä mihinkään huostaanottoihin tms.

        jos lapsellanne on mielenterveydellisiä ongelmia, on selvitettävä heti, mistä on kyse. jos perhesuhteenne on täysin kunnossa, eivät lapsen ongelmat voi johtua perheestänne, joten siinäkään tapauksessa ei ole syytä huostaanottoon."

        Nimenomaan noissa mainitsemissasi tilanteissa tehdään huostaanottoja tämän päivän Suomessa. Ei kai niitä muuten täällä vastustettaisi, jos eivät olisi täysin järjen ja lain vastaisia.
        Tiedän tasan tarkkaan, mistä puhun koska itse olen lapseni kanssa ollut tuossa tilanteessa.

        En ole siis ap, en tiedä miksi ovat terapiassa käyneet, mutta me jouduimme käymään aikanaan terapiassa mieheni kanssa pelkästään vanhempia syyllistävän asenteen takia jo lapsen tarha-ajoista alkaen, että olisimme kestäneet turhat epäilyt. Et ihan selvästi ole ollut esim. As-lapsen kanssa tekemisissä, etkä ymmärrä ollenkaan, miten vanhempien voimavaroja kuluttavaa hänen hoitonsa voi olla, myös siinä voi olla syy perheterapialle.

        Lapselle diagnoosin saaminen tuollaisessa tapauksessa on valtavan vapauttava kokemus koko perheelle, eikä vähiten sen takia, että sitten vanhemmat saavat ensimmäisen kerran tarkkaa ohjausta keinoista, mitkä helpottavat elämän arkipäivää, pelkkä psykiatrinen hoito tekee yleensä hallaa lapsen voinnille.

        Jos lapsi joutuu ennen oikean diagnoosin saamista ymmärtämättömien psykiatrien 'kynsiin', on varsin mahdollista, että tehdään lastensuojeluilmoitus, niin meistäkin tehtiin. Olisikin kiva tietää, miten paljon Suomessa on tällä hetkellä väärin perustein pelkällä psykiatrisella diagnoosilla huostaanotettuja lapsia, jotka eivät ikinä olisi huostaanottoon kuuluneetkaan.

        Meillä oli onneksi fiksut sosiaalityöntekijät, jotka purkivat sijoituksen kun lapseni vointi huononi sijoituksen jälkeen voimakkaasti täysin ymmärtämättömässä hoidossa. Psykiatrian edustama psykodynaaminen näkemys ei näe oireisiin neurologista pohjaa, kaikki selitetään varhaisen vuorovaikutussuhteen häiriöstä käsin.

        Tämä aiheetta vanhempia syyllistävä näkemys vaikuttaa laajalti Suomen huostaanotoissa tällä hetkellä, se tuli esiin selvästi myös eduskunnan huostaanottoseminaarissa viime maaliskuussa. Vaikka en ap olekaan kirjoitin asian tästä näkökulmasta, koska kommenttisi perusteella näytät olevan täysin tietämätön asioiden tästä puolesta.

        Kävin juuri toisella keskustelupalstalla ja tunnistin sieltä kirjoituksesi, saman kuin täällä.

        En malta olla kommentoimatta, että mielestäni kuvailit todella hyvin, mitä on kun ammatti-ihmiset urautuvat ja sokeutuvat omille työkäytännöilleen. Kirjoitan täällä. koska en viitsi kirjautua minnekään palstalle.

        Hoitokäytännöt pyöritetään automaattisesti aina uusien asiakkaiden kohdalla samaa rataa ja ennenkaikkea VERKOSTOTYÖSKENTELY sokeuttaa lopullisesti. Siinä viranomaiset saavat alitajuisesti tukea toisiltaan omille epäilyilleen ja toimilleen ja asiakas muuttuu kummasti kaikkien silmissä juuri sellaiseksi tapaukseksi kuin heidän mielestään kuuluukin olla.

        Jälleen kerran käsitykseni vahvistui psykiatrisen hoidon mielettömyydestä.

        Varsinkin jos lapsessa ei OIKEASTI oli mitään vikaa, eivät viranomaiset voi pysäyttää enää koneistoaan, minkä joku on laittanut käyntiin. Eivät he voi myöntää erehtyneensä porukalla. Tähän koneistoon ei ilmeisesti kuulu tietämys mistään mahdollisesta neurologisesta häiriöstä.

        Itse olemme pyörineet perheenä saman tapaisessa tilanteessa, joten tiedän miltä teistä perheenä tuntuu. Minusta tuntuu, että olette saamassa henkisen voiton teitä painostaneilta viisailta asiantuntijoilta!

        Seuraan mielenkiinnolla taisteluanne joko tällä tai siellä toisella palstalla.


      • Poika kävi 6kk psykiatrian erikoissairaanhoitajan vastaanotolla ja kerran psykiatrilla. Minulle ilmoitettiin etteivät he voi auttaa lasta vaikka as-oireet ovat selkeästi jokaisen lapsen kanssa tekemisissä olevan aikuisen mielestä selkeät. Minua kiristettiin laittamaan lapsi sairaalahoitojonoon tai menettäisin kaiken tuen. Suostuin siihen ja minulle luvattiin kaikkien tahojen toimivan yhteistyössä ja että voisin perua asian milloin vain koska lapsi ei ole menossa pakkohoitoon. Oma mielipiteeni on sen jälkeen jätetty täysin huomiotta. Tällä hetkellä yhteistyö on sitä että jokaisessa asiassa joudun itse pitämään yhteyttä eri tahoihin koska he eivät tiedä vieläkään edes toistensa nimiä. Pelkään mahdollista huostaanottoa joka voidaan tehdä sillä perusteella etten suostu lääkärin suosittelemaan hoitoon vaikka perustelunani on eri osapuolten välinen yhteistyökyvyttömyys. Tänään varasin ajan yksityiseltä ja sain sen onneksi ennen suunnitellun hoitojakson alkamista. Nyt voin vain toivoa parasta ja ettei lapseni menetä luottamustaan minua ja yhteiskuntaa kohtaan.


      • Väsynyt kirjoitti:

        Poika kävi 6kk psykiatrian erikoissairaanhoitajan vastaanotolla ja kerran psykiatrilla. Minulle ilmoitettiin etteivät he voi auttaa lasta vaikka as-oireet ovat selkeästi jokaisen lapsen kanssa tekemisissä olevan aikuisen mielestä selkeät. Minua kiristettiin laittamaan lapsi sairaalahoitojonoon tai menettäisin kaiken tuen. Suostuin siihen ja minulle luvattiin kaikkien tahojen toimivan yhteistyössä ja että voisin perua asian milloin vain koska lapsi ei ole menossa pakkohoitoon. Oma mielipiteeni on sen jälkeen jätetty täysin huomiotta. Tällä hetkellä yhteistyö on sitä että jokaisessa asiassa joudun itse pitämään yhteyttä eri tahoihin koska he eivät tiedä vieläkään edes toistensa nimiä. Pelkään mahdollista huostaanottoa joka voidaan tehdä sillä perusteella etten suostu lääkärin suosittelemaan hoitoon vaikka perustelunani on eri osapuolten välinen yhteistyökyvyttömyys. Tänään varasin ajan yksityiseltä ja sain sen onneksi ennen suunnitellun hoitojakson alkamista. Nyt voin vain toivoa parasta ja ettei lapseni menetä luottamustaan minua ja yhteiskuntaa kohtaan.

        Ei lasta oteta helpolla huostaan. Sitä on turha pelätä. Lapsia otetaan Suomessa aivan liian harvoin huostan. Ei viranomaiset voi heti sanoa, että nyt teidän lapsella on Asperger tms jos vanhemmat ei halua olla yhteistyössä heidän kanssaan vaan pelkäävät ja riehuvat täällä netissä ja puolustelevat itseään. JOs joku huomaa vikaa, menkää vanhempana selvittämään asiaa yhteistyössä sossujen, lääkärien yms kotiin ja ottakaa heidätkin kotiin, jos haluavat tulla. Kun olette avoimia, mietitte itse, miten voitte yhdessä auttaa lasta, ettekä mollaa viranomaisia, viranomaiset huomaa jo siitä, että olette riittävän hyviä vanhempia, joten ei lapset huostaan lähde.Hyvä vanhempi huolestuu itsekin ja haluaa yhdessä selvittä asiaa,jos joku taho esittää huolta. Kun lähdette mukaan selvittämään, sehän on vanhemmallekin oiva tilaisuus näyttää, että väite ei pidä paikkaansa, kun on mukana yhteistyössä eikä vaan valita. Onhan se hyvä, että viranomaiset puuttuu, jos lapsi ei leiki ja eristäytyy. Silloin ei ole normaali lapsi. Toki tutkimusten kautta voi sitten selvittää, missä määrin on hiljaisempi lapsi kyseessä ja missä määrin muuta puutetta. Minä ainakin olisin lapsestani huolissani, jos lapseni ei leikkisi tarhassa ja seisoskelisi yksin.Ei olisi tavallista. Haluaisin selvittää, mistä johtuu. Asiallisesti. Se kuuluu vanhemmuuteen kestää tällaisiakin tilanteita.


      • hghghf kirjoitti:

        Ei lasta oteta helpolla huostaan. Sitä on turha pelätä. Lapsia otetaan Suomessa aivan liian harvoin huostan. Ei viranomaiset voi heti sanoa, että nyt teidän lapsella on Asperger tms jos vanhemmat ei halua olla yhteistyössä heidän kanssaan vaan pelkäävät ja riehuvat täällä netissä ja puolustelevat itseään. JOs joku huomaa vikaa, menkää vanhempana selvittämään asiaa yhteistyössä sossujen, lääkärien yms kotiin ja ottakaa heidätkin kotiin, jos haluavat tulla. Kun olette avoimia, mietitte itse, miten voitte yhdessä auttaa lasta, ettekä mollaa viranomaisia, viranomaiset huomaa jo siitä, että olette riittävän hyviä vanhempia, joten ei lapset huostaan lähde.Hyvä vanhempi huolestuu itsekin ja haluaa yhdessä selvittä asiaa,jos joku taho esittää huolta. Kun lähdette mukaan selvittämään, sehän on vanhemmallekin oiva tilaisuus näyttää, että väite ei pidä paikkaansa, kun on mukana yhteistyössä eikä vaan valita. Onhan se hyvä, että viranomaiset puuttuu, jos lapsi ei leiki ja eristäytyy. Silloin ei ole normaali lapsi. Toki tutkimusten kautta voi sitten selvittää, missä määrin on hiljaisempi lapsi kyseessä ja missä määrin muuta puutetta. Minä ainakin olisin lapsestani huolissani, jos lapseni ei leikkisi tarhassa ja seisoskelisi yksin.Ei olisi tavallista. Haluaisin selvittää, mistä johtuu. Asiallisesti. Se kuuluu vanhemmuuteen kestää tällaisiakin tilanteita.

        Lapsia nimenomaan otetaan helposti ja turhaan huostaan. Huostaanotosta on tullut ensisijainen ja ainoa toimenpide, jonka luulotellaan olevan ratkaisu kaikkeen; as-lasten ongelmiin, kouluongelmiin, käytöshäiriöihin, vanhempien ohimeneviin ongelmiin, vanhempien ja viranomaisen näkemyseroihin, neurologien ja psykiatrien näkemyseroihin,lasten tai vanhempien erilaisuuteen tai poikkeavaan elämäntapaan ..
        Älä vain suostu jos lapsellesi tarjotaan "hoidollista" huostaanottoa tai laitosjaksoa "intensiivihoidon" tai" erityisen huolenpidon" laitoksessa. Näillä hämäävillä käsitteillä kätketään tosiasia, että kyse on yksinomaan rahastuksesta. Mitään asiallista saati toimivaa hoitoa ei näissä laitoksissa ole tarjolla mutta lähemmäs 500euron vuorokausihintaan ne pitävät mielellään lastasi "hoidossa" pari vuottakin.


      • varokaa kirjoitti:

        Lapsia nimenomaan otetaan helposti ja turhaan huostaan. Huostaanotosta on tullut ensisijainen ja ainoa toimenpide, jonka luulotellaan olevan ratkaisu kaikkeen; as-lasten ongelmiin, kouluongelmiin, käytöshäiriöihin, vanhempien ohimeneviin ongelmiin, vanhempien ja viranomaisen näkemyseroihin, neurologien ja psykiatrien näkemyseroihin,lasten tai vanhempien erilaisuuteen tai poikkeavaan elämäntapaan ..
        Älä vain suostu jos lapsellesi tarjotaan "hoidollista" huostaanottoa tai laitosjaksoa "intensiivihoidon" tai" erityisen huolenpidon" laitoksessa. Näillä hämäävillä käsitteillä kätketään tosiasia, että kyse on yksinomaan rahastuksesta. Mitään asiallista saati toimivaa hoitoa ei näissä laitoksissa ole tarjolla mutta lähemmäs 500euron vuorokausihintaan ne pitävät mielellään lastasi "hoidossa" pari vuottakin.

        "Lapseni sijoitettiin lastenkodin intensiiviosastolle viime tammikuun puolivälissä vain ja ainoastaan psykiatrisen hoidon saamiseksi. Aikaa on kulunut yli 3 kk, eikä hän ole kertaakaan tavannut laitoksen psykiatria, osastolla ei ole yhtään edes psykiatrista sairaanhoitajaa, henkilökunta huutaa lapsille, joita istutetaan yksin omassa huoneessa rangaistukseksi olemattomista rikkeistä jne. jne."

        "Koko irvokas systeemi on mahdollista siksi, että toimintaa pyöritetään valheiden varassa. Laitoksia ei todellisuudessa valvota mitenkään, mutta ulos päin uskotellaan hoidon tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja hienoja hoitotuloksia, joita todellisuudessa kukaan ei ole ikinä tutkinut. Laitos vain markkinoi itseään siten, että saavat jatkuvasti mielettömiä rahoja yhteiskunnalta.
        En ole ikinä tavannut yhtään lasta, nuorta tai vanhempaa, joka olisi kertonut näiden intensiivi- ja vierihoitojen auttaneen ketään lasta. Rahastuspaikkoja ne vain ovat laitosten omistajille ja kidutuspaikkoja lapsille. Tuota nimeä lapseni alkoi siitä paikasta käyttää hyvin nopeasti "hoidon" alettua. "

        "Tee kaikkesi välttääksesi hdl:n intensiivihoitoon joutumisen. Intensiivisyys tarkoittaa esimerkikisi huonerangaistusten lukumäärää, lapsesi viettäisi huoneessaan itkien lähes kaikki illlat. Sinusta keksittäisiin vaikka minkälaisia törkeyksiä, jotta tapaamisoikeuttanne voidaan rajoittaa.
        Se paikka on täysi helvetti, jota en kenenkään soisi kokevan.
        Yritä saada lapsesi terapiaan ja jaksaa itse tukea häntä kotona. Älä allekirjoita ainuttakaan suostumusta."
        nm lapsen etu- tapetaan äiti

        Tässä hyvä ketju hoidollisista huostaanotoista:

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/9339040


      • varokaa kirjoitti:

        Lapsia nimenomaan otetaan helposti ja turhaan huostaan. Huostaanotosta on tullut ensisijainen ja ainoa toimenpide, jonka luulotellaan olevan ratkaisu kaikkeen; as-lasten ongelmiin, kouluongelmiin, käytöshäiriöihin, vanhempien ohimeneviin ongelmiin, vanhempien ja viranomaisen näkemyseroihin, neurologien ja psykiatrien näkemyseroihin,lasten tai vanhempien erilaisuuteen tai poikkeavaan elämäntapaan ..
        Älä vain suostu jos lapsellesi tarjotaan "hoidollista" huostaanottoa tai laitosjaksoa "intensiivihoidon" tai" erityisen huolenpidon" laitoksessa. Näillä hämäävillä käsitteillä kätketään tosiasia, että kyse on yksinomaan rahastuksesta. Mitään asiallista saati toimivaa hoitoa ei näissä laitoksissa ole tarjolla mutta lähemmäs 500euron vuorokausihintaan ne pitävät mielellään lastasi "hoidossa" pari vuottakin.

        "Mitään asiallista saati toimivaa hoitoa ei näissä laitoksissa ole tarjolla mutta lähemmäs 500euron vuorokausihintaan ne pitävät mielellään lastasi "hoidossa" pari vuottakin."

        Ehkä tuo 500 euron vuorokausihinta on kutenkin ns. intensiivi- eli "vierihoidosta" perittyä hintaa... Siis siitä, että lapsi suljetaan yksin (pimeään) virikkeettömään huoneeseen.

        Hintataso saattaa olla muuten tuo esimerkiksi lastensuojelun "psykiatristen" hoitolaitosten puolella. Kuten esimerkiksi ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen kartanon mailla Keminmaassa toimivassa kuntoutusyksikössä, Sateenkaaressa.


      • hghghf kirjoitti:

        Ei lasta oteta helpolla huostaan. Sitä on turha pelätä. Lapsia otetaan Suomessa aivan liian harvoin huostan. Ei viranomaiset voi heti sanoa, että nyt teidän lapsella on Asperger tms jos vanhemmat ei halua olla yhteistyössä heidän kanssaan vaan pelkäävät ja riehuvat täällä netissä ja puolustelevat itseään. JOs joku huomaa vikaa, menkää vanhempana selvittämään asiaa yhteistyössä sossujen, lääkärien yms kotiin ja ottakaa heidätkin kotiin, jos haluavat tulla. Kun olette avoimia, mietitte itse, miten voitte yhdessä auttaa lasta, ettekä mollaa viranomaisia, viranomaiset huomaa jo siitä, että olette riittävän hyviä vanhempia, joten ei lapset huostaan lähde.Hyvä vanhempi huolestuu itsekin ja haluaa yhdessä selvittä asiaa,jos joku taho esittää huolta. Kun lähdette mukaan selvittämään, sehän on vanhemmallekin oiva tilaisuus näyttää, että väite ei pidä paikkaansa, kun on mukana yhteistyössä eikä vaan valita. Onhan se hyvä, että viranomaiset puuttuu, jos lapsi ei leiki ja eristäytyy. Silloin ei ole normaali lapsi. Toki tutkimusten kautta voi sitten selvittää, missä määrin on hiljaisempi lapsi kyseessä ja missä määrin muuta puutetta. Minä ainakin olisin lapsestani huolissani, jos lapseni ei leikkisi tarhassa ja seisoskelisi yksin.Ei olisi tavallista. Haluaisin selvittää, mistä johtuu. Asiallisesti. Se kuuluu vanhemmuuteen kestää tällaisiakin tilanteita.

        Jos lapsi olisi tarhassa yksikseen, olisi se tarhan ensisijainen tehtävä selvittää
        että mikä heidän OMASSA PÄIVÄHOITO järjestelmässään aiheuttaa lapsen yksin seisomisen.
        Ujo ja arka lapsi ei takuuvarmasti josssain 30 huutavan ja kiljuvan lapsen seassa
        löydä ehkä edes ensimmäisenä vuotenakaan
        sitä omaa paikkaansa.
        Jokainen tässä maailmassa on erilainen.
        Kuten sinäkin olet erilainen.

        Jokaista LASTA olisi kunnioitettava omana yksilönä ja ainutlaatuisena henkilönä.
        Kaikki maapallon miljardit ihmiset eivät todellakaan ole yksikään samanlaisia.
        Jokaisen LAPSEN ei todellakaan tarvitse olla heti huutamassa kiljumassa ja riehumassa
        kaiken sakin mukana.
        Onneksi meitä on kaikenlaisia ja monenlaisia.
        Siinä se on ihmisen rikkaus elämän ja elämisen tarkoitus.
        Mikä valitettavasti on tässä huostahullussa tasapäistävien viranomaismielivallan maassa unohdettu
        ja autuaasti myös jo perusajatuksenakin hylätty.

        Lastensuojelu sucks.
        Lastensuojelu alas.


      • hghghf kirjoitti:

        Ei lasta oteta helpolla huostaan. Sitä on turha pelätä. Lapsia otetaan Suomessa aivan liian harvoin huostan. Ei viranomaiset voi heti sanoa, että nyt teidän lapsella on Asperger tms jos vanhemmat ei halua olla yhteistyössä heidän kanssaan vaan pelkäävät ja riehuvat täällä netissä ja puolustelevat itseään. JOs joku huomaa vikaa, menkää vanhempana selvittämään asiaa yhteistyössä sossujen, lääkärien yms kotiin ja ottakaa heidätkin kotiin, jos haluavat tulla. Kun olette avoimia, mietitte itse, miten voitte yhdessä auttaa lasta, ettekä mollaa viranomaisia, viranomaiset huomaa jo siitä, että olette riittävän hyviä vanhempia, joten ei lapset huostaan lähde.Hyvä vanhempi huolestuu itsekin ja haluaa yhdessä selvittä asiaa,jos joku taho esittää huolta. Kun lähdette mukaan selvittämään, sehän on vanhemmallekin oiva tilaisuus näyttää, että väite ei pidä paikkaansa, kun on mukana yhteistyössä eikä vaan valita. Onhan se hyvä, että viranomaiset puuttuu, jos lapsi ei leiki ja eristäytyy. Silloin ei ole normaali lapsi. Toki tutkimusten kautta voi sitten selvittää, missä määrin on hiljaisempi lapsi kyseessä ja missä määrin muuta puutetta. Minä ainakin olisin lapsestani huolissani, jos lapseni ei leikkisi tarhassa ja seisoskelisi yksin.Ei olisi tavallista. Haluaisin selvittää, mistä johtuu. Asiallisesti. Se kuuluu vanhemmuuteen kestää tällaisiakin tilanteita.

        "Hyvä vanhempi huolestuu itsekin ja haluaa yhdessä selvittä asiaa,jos joku taho esittää huolta. Kun lähdette mukaan selvittämään, sehän on vanhemmallekin oiva tilaisuus näyttää, että väite ei pidä paikkaansa, kun on mukana yhteistyössä eikä vaan valita. "

        Kuinka monta vuotta luulet keskivertovanhemman hakeneen lapselleen apua ennen laitonta huostaanottoa?
        Monen kohdalla projekti on kestänyt lähes viisi vuotta, koska esim. mainitsemasi oireyhtymän diagnoositutkimuksia ei voi tehdä alle 5-vuotiaalle.

        Mitä ongelmaa tässä lapsilla ja vanhemmilla olisikaan, jos viranomaiset olisivat niin yli-innokkaita AUTTAMAAN ongelmien selvittämisessä, kuin sinä näytät kuvittelevan :D Tuskin kellään olisi aihetta valittaa, jos apua tosiaan saisi ihan vain sitä hakemalla ja ryhtymällä viranomaisten kanssa yhteistyöhön? Et näytä olevan yhtään perillä tilanteesta, siitä todistaa loistavasti jo pelkkä väitteesi, että lapsia ei muka otettaisi "turhaan" tai "helposti" huostaan. Tarkoittavatko nuo käyttämäsi sanat sitä, että laittomia huostaanottoja ei olisi? Olet ehdottoman väärässä väitteinesi, ei voi muuta sanoa.

        Voi, voi, et ressukka näytä tajuavan ollenkaan, mitä kaikkea ennenkaikkea nämä lapset joutuvat kestämään nimenomaan viranomaisten taholta - ei niinkään omien vanhempien - ennen kuin oikea apu monen kohdalla järjestyy. Eikä se järjesty turhan monen kohdalla ikinä, ei siitä huolimatta, että huostaanotto tehdään miten laittomasti tahansa. Se vain vammauttaa lasta ja jättää hänet oikean avun ulkopuolelle. Siinä yksi perussyy syrjäytyneiden nuorten määrään.

        Miksi sinun mielestäsi vanhemmat eivät saisi puolustaa lapsia MYÖS LAITTOMIA viranomaistoimia vastaan?
        Pitääkö niistä mielestäsi vaieta?


      • Oikeaa tietoa kirjoitti:

        "Hyvä vanhempi huolestuu itsekin ja haluaa yhdessä selvittä asiaa,jos joku taho esittää huolta. Kun lähdette mukaan selvittämään, sehän on vanhemmallekin oiva tilaisuus näyttää, että väite ei pidä paikkaansa, kun on mukana yhteistyössä eikä vaan valita. "

        Kuinka monta vuotta luulet keskivertovanhemman hakeneen lapselleen apua ennen laitonta huostaanottoa?
        Monen kohdalla projekti on kestänyt lähes viisi vuotta, koska esim. mainitsemasi oireyhtymän diagnoositutkimuksia ei voi tehdä alle 5-vuotiaalle.

        Mitä ongelmaa tässä lapsilla ja vanhemmilla olisikaan, jos viranomaiset olisivat niin yli-innokkaita AUTTAMAAN ongelmien selvittämisessä, kuin sinä näytät kuvittelevan :D Tuskin kellään olisi aihetta valittaa, jos apua tosiaan saisi ihan vain sitä hakemalla ja ryhtymällä viranomaisten kanssa yhteistyöhön? Et näytä olevan yhtään perillä tilanteesta, siitä todistaa loistavasti jo pelkkä väitteesi, että lapsia ei muka otettaisi "turhaan" tai "helposti" huostaan. Tarkoittavatko nuo käyttämäsi sanat sitä, että laittomia huostaanottoja ei olisi? Olet ehdottoman väärässä väitteinesi, ei voi muuta sanoa.

        Voi, voi, et ressukka näytä tajuavan ollenkaan, mitä kaikkea ennenkaikkea nämä lapset joutuvat kestämään nimenomaan viranomaisten taholta - ei niinkään omien vanhempien - ennen kuin oikea apu monen kohdalla järjestyy. Eikä se järjesty turhan monen kohdalla ikinä, ei siitä huolimatta, että huostaanotto tehdään miten laittomasti tahansa. Se vain vammauttaa lasta ja jättää hänet oikean avun ulkopuolelle. Siinä yksi perussyy syrjäytyneiden nuorten määrään.

        Miksi sinun mielestäsi vanhemmat eivät saisi puolustaa lapsia MYÖS LAITTOMIA viranomaistoimia vastaan?
        Pitääkö niistä mielestäsi vaieta?

        Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivustolla on runsaasti mielenterveyteen liittyvää aineistoa.
        Ilmeisesi Tehy on katto-organisaatio ja antaa tietoa sosiaalialalla työskenteleville käytännön ohjeita ja sovellutuksia.
        On tietenkin kokonaan toinen kysymys noudatetaanko ohjeita käytännössä.

        Selaa linkkejä.
        Julkaisuja.
        Terve Suomi.
        Asiantuntijoiden palveluita.
        Ajankohtaista.

        http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/etusivu

        ---


      • hghghf kirjoitti:

        Ei lasta oteta helpolla huostaan. Sitä on turha pelätä. Lapsia otetaan Suomessa aivan liian harvoin huostan. Ei viranomaiset voi heti sanoa, että nyt teidän lapsella on Asperger tms jos vanhemmat ei halua olla yhteistyössä heidän kanssaan vaan pelkäävät ja riehuvat täällä netissä ja puolustelevat itseään. JOs joku huomaa vikaa, menkää vanhempana selvittämään asiaa yhteistyössä sossujen, lääkärien yms kotiin ja ottakaa heidätkin kotiin, jos haluavat tulla. Kun olette avoimia, mietitte itse, miten voitte yhdessä auttaa lasta, ettekä mollaa viranomaisia, viranomaiset huomaa jo siitä, että olette riittävän hyviä vanhempia, joten ei lapset huostaan lähde.Hyvä vanhempi huolestuu itsekin ja haluaa yhdessä selvittä asiaa,jos joku taho esittää huolta. Kun lähdette mukaan selvittämään, sehän on vanhemmallekin oiva tilaisuus näyttää, että väite ei pidä paikkaansa, kun on mukana yhteistyössä eikä vaan valita. Onhan se hyvä, että viranomaiset puuttuu, jos lapsi ei leiki ja eristäytyy. Silloin ei ole normaali lapsi. Toki tutkimusten kautta voi sitten selvittää, missä määrin on hiljaisempi lapsi kyseessä ja missä määrin muuta puutetta. Minä ainakin olisin lapsestani huolissani, jos lapseni ei leikkisi tarhassa ja seisoskelisi yksin.Ei olisi tavallista. Haluaisin selvittää, mistä johtuu. Asiallisesti. Se kuuluu vanhemmuuteen kestää tällaisiakin tilanteita.

        tarvita yhtäkään ammattitaidotonta ja kouluttamatonta lastensuojelun viranomaisena esiintyvää henkilöä huseeraamaan ja sekoittamaan ammattilaisten omia toimia!

        Mutta kun meillä suomessa on maan tavaksi muotoutunut
        että jopa lapsen kova vatsa saa aikaan lastensuojelun viranomaisen "huolimielipuolisen" viranomaisintervention
        niin sillä tavalla ja toimintamallilla sitä tässä maassa sitten mennään eteenpäin. Kunnes
        tämä huostahullujen lastensuojeluviranomaisten "interventiomielipuolisuus"
        tulee tiensä päähän ja loppuu kokonaan.


      • hghghf kirjoitti:

        Ei lasta oteta helpolla huostaan. Sitä on turha pelätä. Lapsia otetaan Suomessa aivan liian harvoin huostan. Ei viranomaiset voi heti sanoa, että nyt teidän lapsella on Asperger tms jos vanhemmat ei halua olla yhteistyössä heidän kanssaan vaan pelkäävät ja riehuvat täällä netissä ja puolustelevat itseään. JOs joku huomaa vikaa, menkää vanhempana selvittämään asiaa yhteistyössä sossujen, lääkärien yms kotiin ja ottakaa heidätkin kotiin, jos haluavat tulla. Kun olette avoimia, mietitte itse, miten voitte yhdessä auttaa lasta, ettekä mollaa viranomaisia, viranomaiset huomaa jo siitä, että olette riittävän hyviä vanhempia, joten ei lapset huostaan lähde.Hyvä vanhempi huolestuu itsekin ja haluaa yhdessä selvittä asiaa,jos joku taho esittää huolta. Kun lähdette mukaan selvittämään, sehän on vanhemmallekin oiva tilaisuus näyttää, että väite ei pidä paikkaansa, kun on mukana yhteistyössä eikä vaan valita. Onhan se hyvä, että viranomaiset puuttuu, jos lapsi ei leiki ja eristäytyy. Silloin ei ole normaali lapsi. Toki tutkimusten kautta voi sitten selvittää, missä määrin on hiljaisempi lapsi kyseessä ja missä määrin muuta puutetta. Minä ainakin olisin lapsestani huolissani, jos lapseni ei leikkisi tarhassa ja seisoskelisi yksin.Ei olisi tavallista. Haluaisin selvittää, mistä johtuu. Asiallisesti. Se kuuluu vanhemmuuteen kestää tällaisiakin tilanteita.

        Oletko tyhmä vai tietämätön vai molempia?

        Kehottaisin lukemaan huolellisesti läpi kaikki edellä kirjoitettu, ennen kuin otat oikeudeksesi puuttua asiaan millään tavalla. Tekisi tosi hyvää, kun tietäisi jotain asiasta, johon puuttuu.


    • niin rohkenen sanoa siitä minäkin, koska se tuli mieleeni ensimmäisenä, kun mainittsiin:
      - uusien asioiden pelko ja se, että
      - lapsi seuraa vierestä toisten leikkejä

      Aivan tyypillistä AS-oireistoa, vaikka ei toki tietysti päde joka ainoan AS-lapsen kohdalla tämäkään. Olisi kiva kuulla, mitä aloittajan perheelle nyt kuuluu varsinkin, kun tiedetään psykiatrien kyvyttömyys tulkita oikein nimenomaan neurologisten lasten oireita saati, että heitä laskettaisiin edes oikeisiin tutkimuksiin psykiatrian puolelta.

      Eli kyllä aloittajalla on EHDOTTOMASTI aihetta tuollaisessa tilanteessa pelätä väärin perustein tehtyä huostaanottoa. Nimenomaan AS-oireiset lapset ovat joutuneet joukoittain niiden kohteiksi, valitettavasti.

      Laittomat huostaanotot ovat hirvittäviä ihmisoikeusrikoksia koko perhettä kohtaan, ja lapsen vointi yleensä huononee, jos hänet pakotetaan psykiatriseen hoitoon, koska se ei sovi neurologisten oireyhtymien lapsille. Huostaanotto sinällään ei takaa lapselle oikeaan hoitoon pääsyä. Ei voi muuta kuin toivoa, että aloittajan tilanteessa vanhemmat olisivat saaneet pitää lapsensa ja psykiatrisista "hoito"käytännöistä pelästyneinä veisivat lapset yksityisen puolen tutkimuksiin ja sitä kautta oikeaan, lasta auttavaan kuntoutukseen.

    • Tuo tuli vielä mieleen edelliseen lisäyksenä.

      Millä ihmeen oikeudella he pakottavat lapsen huostaanotettavaksi, jo pelkästään siinä rikotaan terveydenhoitolakia, että vanhempien pyynnöstä huolimatta lasta ei lasketa enää toisen lääketieteen erikoisalan konsultaatioon!

      Psykiatrisen "hoidon" nimissä tehdyt huostaanotot pitäisikin Suomessa ottaa oikein erikseen suurennuslasin alle tutkittavaksi. Oli törkeää, miten ministeri Risikko kuittasi laittomat hoidolliset huostaanotot toteamuksella: "Psykiatriseen hoitoon vain kuuluu joskus huostaanotto."

      Voi helvetti vieköön, ei se noin itsestään selvää pitäisi olla, että psykiatrit saavat puoskaroida lapsia miten väärin perustein tahansa! Kallonkutistajat ja heidän touhunsa puolueettomaan rikostutkimukseen!

      • Sitä kannatan minäkin!

        Ja hallitus vastuuseen kaikista muista yhteiskunnan rikoksista, mitä lapsia kohtaan on tehty viime vuosina.
        Joutaisi linnaan suuri joukko sijaishoitajiakin, ei sen puoleen, mutta nykyäänhän laki näissä asioissa koskee vain lastenvanhempia, sijarit eivät saa tuomioita, vaikka asia etenisi oikeuteen asti.

        Ja kovennettu tuomio sellaiselle kallonkutistajalle, joka on itse taloudellisesti hyötynyt lasten laittomista huostaanotoista.


      • 30 kirjoitti:

        Sitä kannatan minäkin!

        Ja hallitus vastuuseen kaikista muista yhteiskunnan rikoksista, mitä lapsia kohtaan on tehty viime vuosina.
        Joutaisi linnaan suuri joukko sijaishoitajiakin, ei sen puoleen, mutta nykyäänhän laki näissä asioissa koskee vain lastenvanhempia, sijarit eivät saa tuomioita, vaikka asia etenisi oikeuteen asti.

        Ja kovennettu tuomio sellaiselle kallonkutistajalle, joka on itse taloudellisesti hyötynyt lasten laittomista huostaanotoista.

        Helsingin Sanomat 22.8.2010. Hoitohenkikökunnan asenteet vievät potilaan lepositeisiin.

        Lue myös 142 kommenttia.
        Lue myös muita artikkeleita linkissä.

        http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hoitohenkilökunnan asenteet vievät potilaan lepositeisiin/1135259527818

        ---


      • Varpuiluako? kirjoitti:

        Helsingin Sanomat 22.8.2010. Hoitohenkikökunnan asenteet vievät potilaan lepositeisiin.

        Lue myös 142 kommenttia.
        Lue myös muita artikkeleita linkissä.

        http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hoitohenkilökunnan asenteet vievät potilaan lepositeisiin/1135259527818

        ---

        Ammulehti. Puheenaiheet 25.10.2010.
        Viimeaikoina on kuultu äänekkäitä kannaottoja siitä, että Suomessa otetaan liikaa psykiatrisia potilaita tahdosta riippumattomaan hoitoon

        Lue 32 kommennttia.
        Vastaa. Mitä mieltä sinä olet.

        http://www.aamulehti.fi/teema/puheenaihe/koko-psykiatrinen-hoitojarjestelma-pitaisi-rajayttaa/195061

        ----


      • Pakkohoito. kirjoitti:

        Ammulehti. Puheenaiheet 25.10.2010.
        Viimeaikoina on kuultu äänekkäitä kannaottoja siitä, että Suomessa otetaan liikaa psykiatrisia potilaita tahdosta riippumattomaan hoitoon

        Lue 32 kommennttia.
        Vastaa. Mitä mieltä sinä olet.

        http://www.aamulehti.fi/teema/puheenaihe/koko-psykiatrinen-hoitojarjestelma-pitaisi-rajayttaa/195061

        ----

        Tässä linkissä on tietoa erilaisista psyykkisistä sairauksista.

        Katso myös otsakkeet:
        Hoito.
        Tukipalveluja.

        http://www.kolumbus.fi/jyrki.vartiainen/sairaudet.htm

        ---


    suomi24-logo

    Osallistu keskusteluun

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Uusimaa eristykseen - mentiinkö liian pitkälle?

      Muut Pohjoismaat eivät ole tällaista tehneet, vaikka niisstä tilanne on vakavampi. Tutkija ihmettelee THL:n uusia lukuja: ”Miten Uudenmaan sulkeminen
      Maailman menoa
      612
      4155
    2. Sanna Marin kovassa paikassa. Sääliksi käy.

      Ei tainnut Sanna tietää millaiseen myrskyyn joutuu. Hän on joutunut tilanteeseen jossa kansalaisten henki ja talous on vaarassa. Aivan kammottava til
      Maailman menoa
      341
      1144