Minulla on ongelma. Pelkään etten osaa arvostaa poikaystävääni. :/
Hän on suhteessamme rauhallinen, suvaitsevainen, huumorintajuinen... täydellinen melkeimpä. (kukaanhan ei ole täydellinen?)
Ongelma on siinä, kun en osaa arvostaa sitä mitä hän tekee hyväkseni. Hän on tukenani, lähelläni, hän tukee minua rahallisesti, (jota minä vastustan) sekä pitää minusta täydestä sydämmestään sellaisena kuin olen...
...MUTTA hän ei pidä siitä, että teen yleensä pienistä asioista suuren numeron (esim. rahan käyttö minun hyväkseni, vaikka hän ajattelee parastani) tai suutun. Hän ei ole herkkä suuttumaan, mutta huolestuu helposti, ja syyttää siinä tapauksessa itseään ongelmistani, joka saa minut katumaan tekojani.
Monimutkaista? Kyllä.
Ongelma on siis siinä, että kuinka saisin arvostettua poikaystävääni? Olen huomannut arvostavani poikaystävääni enemmän, kun olemme hetken aikaa yksin, mutta enemmänkin tympäännyn hänen tapaansa jankuttaa asioista silloin kun en tee jotain hänen mielestään oikein. En ymmärrä miten voisin arvostaa häntä enemmän... :/
apua?
Hän on suhteessamme rauhallinen, suvaitsevainen, huumorintajuinen... täydellinen melkeimpä. (kukaanhan ei ole täydellinen?)
Ongelma on siinä, kun en osaa arvostaa sitä mitä hän tekee hyväkseni. Hän on tukenani, lähelläni, hän tukee minua rahallisesti, (jota minä vastustan) sekä pitää minusta täydestä sydämmestään sellaisena kuin olen...
...MUTTA hän ei pidä siitä, että teen yleensä pienistä asioista suuren numeron (esim. rahan käyttö minun hyväkseni, vaikka hän ajattelee parastani) tai suutun. Hän ei ole herkkä suuttumaan, mutta huolestuu helposti, ja syyttää siinä tapauksessa itseään ongelmistani, joka saa minut katumaan tekojani.
Monimutkaista? Kyllä.
Ongelma on siis siinä, että kuinka saisin arvostettua poikaystävääni? Olen huomannut arvostavani poikaystävääni enemmän, kun olemme hetken aikaa yksin, mutta enemmänkin tympäännyn hänen tapaansa jankuttaa asioista silloin kun en tee jotain hänen mielestään oikein. En ymmärrä miten voisin arvostaa häntä enemmän... :/
apua?
Vastaukset 6
Vanhimmat
et tee oikein?
Luettuani juttusi tuli mieleen oma äiti/tytär suhteeni joskus dinosauruskaudella...
Silloin äitini paasasi minulle, joskus yllättävistä asioistakin, mitä olin TAAS tehnyt väärin, vaikka hän on kuinka yrittänyt opastaa ja neuvoa... Loukkaannuin syvästi, koska olin tietysti toiminut niin kuin itse koin oikeaksi.
Sinun pitäisi saada poikaystäväsi ymmärtämään, että teet asiat omalla tavallasi. Tuohon tapaan ei juuri tule puuttua.
Jotenkin tekstistäsi sai vaikutelman ettet arvosta itseäsi tarpeeksi. Kun itsetunto on kohdallaan toisenkin arvostaminen onnistuu paremmin.. :)
meidän suhteessa asiat olivat melkeinpä samalla tavalla. oma muijani teki kuitenkin oman ratkaisun asiaan: laittoi suhteen poikki! syytä en tiedä, enkä enää viitsi edes kysyä. koko tyyppi jurppii parhaillaan niin helvetisti, että siinä oli hänen kiitos.
sun pitää ehdottomasti alata arvostamaan kumppaniasi. ei sitä voi neuvoa kuinka se onnistuu. sen kyllä tuntee helposti, kun toinen ei arvosta ja siitä tulee todella turhautunut olo. ajattelee vaan, että itseä kohdellaan kuin paskaa, vaikka yrittää tehdä ja ajatella parastaan toisesta.
että et halua seurustella "isän" kanssa. Sinun kannattaa joko sulkea korvansa hänen jankutuksilleen ja tuputuksilleen, tai sitten sanoa suoraan että et halua isää, vaan rakastajan/kumppanin.
On äärimmäisen houkuttelevaa tarttua ilmaiseen rahaan kun sitä tarjotaan, mutta siinä jää helposti syyllisyyden tunteiden musertamaksi ja riippuvuuskoukkuun. Aikoinani viereltä seurasin miten exäni inhosi vanhempiaan, mutta kuitenkin otti heiltä vastaan rahaa ja roinaa... ja inhosi heitä lisää.
Ei aikuisen ihmisen kuulu loputtomiin olla toisen avustettavana ja neuvottavana.
En todellakaan ole osannut arvostaa poikaystävääni, se raha-asia tosiaankin pännii, tunnen olevani vain hänen hyväksikäyttäjänsä, ja suutahdan, ja poikaystäväni sanoo tekevänsä sen vain minun vuokseni.
--> Hän on itse harmitellut, että en osaa arvostaa häntä. Haluaisin arvostaa, mutta miten :( Hän tekee kaikkensa vuokseni, ja se ei oikein mene päähäni. Pidän kuitenkin poikaystävästäni, ja en halua erota hänestä IKINÄ. Syy ei todellakaan ole hänessä, vaan minussa.
Yritänhän minä arvostaa häntä, mutta en osaa tehdä mitään. Harmittaa.
Ihastuttavat poikaystävät ovat joskus huomaamattaan rasittavia. Juuri sellaisia "isähahmoja" jotka aina ajattelevat vain tyttärensä parasta. Tai he vain kuvittelevat ajattelevansa toisen parasta. Jos tytär tekee virheen, he moittivat siitä, vaikkei tytär itse sitä virheeksi tunnekaan.
Ehkäpä suhteessanne on kysymys siitä, ettet voi arvostaa poikaystävääsi, koska et arvosta itseäsi? Poikaystäväsi tietää kaiken ja hänellä on tarpeeksi rahaa sinullekin. Sinun täytyy vain olla! Et koe itseäsi tarpeelliseksi tai riittäväksi suhteessanne.