laittautumisesta

Kai ne siks lopettaa, että "pullat on jo uunissa". Ei oo enää mitään "metsästettävää"...

Tuo on kyllä harmi jos nainen lakkaa pitämästä itestään huolta. Suurin harmi naiselle itselleen sillä itsensä laiminlyöminen yleensä kyllä heijastuu pahana tuulena, yleisenä tyytymättömyytenä jne. Voisitko kuvitella että taustalla on jotakin muuta; lievää masennusta tai vastaavaa.
Ihan jokainen nainen on jossain määrin turhamainen ja se kaikille sallittakoon sillä se juuri tekee meistä naisia. Kysy suoraan, että mikset enää laittaudu kuin ennen? Eihän tuollaisesta voi suuttua. Minusta on aina mukavaa jos mies sanoo jotain ylkonäkööni liittyvää - oli se kritiikkiä tai ei - mutta näin ainakin tiedän että tuo tuossa vielä välittää miltä näytän ja on joskus jopa ylpeä.

Usko tai älä, meihin naisiinkin uppoaa suora puhe.

Minä en missään vaiheessa lopettanut, mutta mies jätti minut silti, joten sillä ei tunnu olevan merkitystä...
Eron jälkeen itselleni tuli semmoinen olo, etten taida kyl enää panostaa siihen puoleen niin paljon ja kas, olen tavannut useita miehiä ja vientiä on ollut ihan uskomattoman paljon vaikkei aina meikkiä ja hienot vaatteet ole ollutkaan!!!Joten nyt kysyn sinulta, mitä sillä on väliä? Joko sanot suoraan hänelle tai sitten alat itse panostamaan ulkonäköösi ja vaatetukseesi, jolloin se "peilautuu" myös häneen. Se ainakin toimis minun kohdalla!!;o)

Aina kun näet kauniisti meikatun, kammatun ja pukeutuvan naisen, kehut hänen laittautumistaan. Joko nainen ottaa opikseen tai sitten hän ottaa hatkat. Kumpikin vaihtoehto on nykyistä parempi.

tuo heijastaa syytä miksi hän laittautui alunperinkään. Nyt kun on mies, niin enää ei tarvitse.

Tai sitten hän mukautuu sinun tyyliisi. Jos sinä et ole mitenkään huoliteltu, niin hänkään ei koe sitä tarpeelliseksi. Ihmisille käy näin, ruvetaan matkimaan sen ryhmän pukeutumista mihin kuulutaan. Esimerkiksi työpaikoilla on useita sanattomia pukeutumiskoodeja...

Tai hän saattaa olla masentunut. Masentunut ihminen ei jaksa välittää ulkonäöstään, koska energiakriisi on päällä. Ei tarvitse olla masentunut sanan varsinaisessa merkityksessä vaan pieni alakulo ja stressi riittää myös.

Ja en osaa vastata kysymykseen, miksi lopetan ulkonäöstä huolehtimisen. En ole lopettanut.

Peruskysymys:
Huolehditko itse itsestäsi? Näetkö itse vaivaa valitaksesi naista miellyttävät vaatteet? Huolehdit että kampaus on kunnossa ja niin pois päin?

Vai makaatko sohvalla ja ihmettelet, kun nainen ei enää jaksakaan laittautua vuoksesi?

...laittautumisella? Meikkaamista ja puolta kiloa lakkaa tukassa?

- Ensinnäkin, kun olitte kavereita, tuskin näit häntä heti aamulla, tai muutoin kotioloissa kovin paljon. Nyt näet, ja tiedät, millaisia suurin osa naisista on "yksin" ollessaan. Toki jotku meikkaa vaikka veisivät vain roskat ulos...

- Toisekseen, meikkaus ym. saattaa riippua pikemminkin ihmisen iästä ja elämäntilanteesta. Itse meikkasin kaikkein eniten yläasteella ja lukiossa, nykyään ainoastaan lähtiessäni juhliin.

- Jotkut naiset saattavat käyttää meikkaamista miehen pyydystämiseen, mutta todellisuudessa moni nainen meikkaa muiden naisten takia. Kilpaillaan (ehkä jopa tiedostamatta) sillä, kuka on kaunein.

Oli miten oli tässä tapauksessa, oikean vastauksen saat tietenkin kysymällä sitä naiseltasi. Ja haluan huomauttaa, että laittautuminen ja itsestään huolta pitäminen eivät ole sama asia! Ihminen voi olla luonnostaan kaunis ilman meikkejäkin. Eikä meikittömyys tarkoita sitä, ettei nainen pitäisi huolta itsestään. Huolta pitäminen tarkoittaa peseytymistä sopivin väliajoin, terveydestä ja ihosta huolehtimista, kuntoilua ym. (Liika meikkaaminen ja tukan laittaminen itse asiassa voi olla vain haitaksi.)

Kun en ole lopettanut ulkonäöstä huolehtimista. Olen kyllä huomannut saman ilmiön ja ihmettelen myös.

Itse tunnen suurta iloa, kun oma mieheni kommentoi ulkonäköäni ja huomaa, että tykkään huolehtia siitä. Haluan näyttää hyvältä mieheni silmissä! Itsellänikin on parempi olo, raikkaampi ja mukavampi, kun on huoliteltu olemus. Mikään vahanukke en tietenkään ole, mutta hiustenlaitto, meikki, kivat vaatteet, puhtaus ja ihana hajuvesi kuuluvat jokaiseen päivään.

Ärsyttää minuakin, kun näen pariskuntia, joissa nainen on aika usein "kulahtanut". En minäkään toki juhlavaatteissa viipota arkisin, mutta pukeudun naisellisesti hameisiin myös ihan tavallisena maanantaina:)

Eipä silti, kuten jokainen nainen tässä vaiheessa sanoo:"MINUN mieheni rakastaa minua ihan sellaisena kuin olen, eikä minun TARVITSE meikata hänen vuokseen!", niin totean vaan, että varmasti rakastaa minunkin mieheni minua ilman meikkiä. Mutta, se ei sulje pois sitä tosiasiaa, että toista pitää huomioida myös omalla olemuksella. Ei kannate kieltää sitä, että aika moni mies tykkää katsella kauniita naisia. Jos se nainen löytyy omasta suhteesta, niin mikäs sen kivempaa.

Meillä mies huolehtii itsestään myös, peseytyy usein, pukeutuu ihan kivasti, käyttää tuoksua jne. ja on muutenkin ulkonäöllisesti mieleeni. Silti, vaikka haluammekin näyttää kivalta, niin voin vannoa, että tästä "pinnallisuudesta" huolimatta meillä on suhteessa rakkautta enemmän kuin kenelläkään tuntemallani pariskunnalla. Yhdessä ollaan oltu vuosia ja meno eikun paranee.

mutta mä olenkin niin epävarma, että on pakko koko ajan miellyttää miestä. Sinkkuna (kun ei oikein huvita hakeakaan mitään) ei jaksa kiinnostaa niin paljoa. Saapi olla paremmin rauhassa :-)

Tähän samaan ketjuun voisin pyytää jotain selitystä sille, että vaikka vuosien seurustelun jälkeen vielä pidän itseni kunnossa, laittaudun ja yritän olla huoliteltu ja nätti, niin en saa mitään palautetta koskaan, ellen sitä itse kalastele. Minusta on oikeasti mukavaa, jos mies olisi sitä mieltä että olen nätti tai fiksu tai edes jotain positiivista, mutta todellakaan ilman pyytämistä en moista saa kuulla.

En tiedä mitä tehdä. Voin antaa itseni repsahtaa, mutten haluaisi, vaikka välillä turhan päiten yrittäminen väsyttääkin. Toisaalta voin yrittää entistä enemmän, mutta en usko että asia miksikään muuttuu.

Olen ehkä liian miellyttämishaluinen tai jotain, mutta minulle olisi oikeasti tärkeää, että mieheni pitäisi minua edes nättinä, varsinkin vielä kun olen nuori. Emmekö me kaikki tarvitse positiivista palautetta joskus? Kuinka ihmeessä sitä oikein saa?

Mä en lopettanut itsestäni huolehtimista, mutta jouduin jättämään äärimmäisen yhden äärimmäisen timmin vartalon, yli 180 senttisen urheilija-taustan omaavan miehen syystä, että hänen mielestään meikkasin liikaa. Elämässäni en ole mikään meikkipelle ollut( God bless me!:D), mutta kun mies-parka pelkäsi, että bussikuski vie mut, jos meikkaan edes 'normisti'. Voi voi.

Jäntsyä, että sä ap tykkäisit naisesi meikkaavan enemmän... Mun mieheni kun ovat kaikki päin vastoin jostakin mystisestä syystä aina toivoneet, että pukeutuisin/ näyttäytyisin 'vaatimattomampana'.

yleensä käy niin, että seurustellessa mies vaatii aikaa naiselta ja yhä enemmän ja enemmän.. lapsetkin tulee kuvioihin... on useampi sotkemassa pieneksi käynyttä asuntoa... on useampi suu odottamassa ruokaa jne

anna hyvä ihminen naisellesi aikaa, niin hän kyllä laittautuu... kunhan ensin saa levättyä kaikelta tohinalta.