Mulla menee maratoniin parhaimmillaan 3.24 ja sen jälkeen tankkaan, venyttelen sekä lepäilen loppupäivän.
Epilepsiakohtaukseeni menee 0.03 ja sen jälkeen olen niin paskana, ettei jalat kanna enkä pysty edes puhumaan, yrjöt tulee ja joudun tiputukseen puoleksi vuorokaudeksi ja osastolle vuorokaudeksi tai pariksi. Pulssi hakkaa ihan älyttömiä lukemia, veriarvot ovat sekaisin ja sydän aivan äärirajoillaan. En tiedä, milloin elimistöni ei enää tätä kestä.
Eli repikää siitä, jotka kehuskelette maratonin rankkuudella. Epilepsiakohtaus on extremeä.
Epilepsiakohtaukseeni menee 0.03 ja sen jälkeen olen niin paskana, ettei jalat kanna enkä pysty edes puhumaan, yrjöt tulee ja joudun tiputukseen puoleksi vuorokaudeksi ja osastolle vuorokaudeksi tai pariksi. Pulssi hakkaa ihan älyttömiä lukemia, veriarvot ovat sekaisin ja sydän aivan äärirajoillaan. En tiedä, milloin elimistöni ei enää tätä kestä.
Eli repikää siitä, jotka kehuskelette maratonin rankkuudella. Epilepsiakohtaus on extremeä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
... hii ja hoo! Kohtauksia on monenlaisia, samoin juostuja maratoneja. Miten noita nyt kannattaa ryhtyä vertailemaan? Jos epileptinen kohtauksesi on noin raju, niin mikset syö lääkkeitäsi? Oikean lääkityksen avulla saa kohtaukset pysymään aisoissa. En ryhtyisi elvistelemään kohtauksilla, niissä kun ei yleensä ole elvistelemisen aihetta. Sairauksissa kun yleensä ei ole... Nimim. kokemusta on
En elvistele sairaudellani enkä kohtauksellani, vaan haluan tuoda esiin kuinka nopeasti ihminen voi mennä viisinkertaista maratoniakin huonompaan kuntoon. Se on pelottavaa se!