Ihmisiä ne on juopotkin! Varmaan moni kovia elämänkokemuksia kokea saaneet.
Miksi naisille ei
kelpaa juopot miehet?
221367
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kyllä on kelvannut monelle naiselle ja useasti...
Ja ei, ei niistä oikein ole loppuelämän kumppaniksi valitettavasti! Kun on tarpeeksi monta kertaa peitellyt jälkiä/selitellyt/peittänyt mustelmia, niin sen oppii tajuamaan...
"Älä viskaa mua pihalle, luulin että se olet sinä..."
Valitettavan useinhan naiset sietävät ja elävät juopon miehen kanssa,vain yksinjäämisen pelossa, vaikka todellisuudessa se yksineläminen voisi olla paljon onnellisempaa ja vapaampaa kuin riippuvainen elämä juopon kanssa.
Juopoissa on NIIN PALJON enemmän "huolta kannettavana". Ja kuka sitä örveltämistä vapaaehtosesti edes suostuis kattelee (ehkä toinen saman moinen). Henki haisee, hyi!
Vaikka elämänkokemus olisikin kova niin ei silti tarvi hyväksyä sellasta käytöstä nurkissaan...
eronneena, en kyllä suosittele kenellekään. Sellaisessa suhteessa hajottaa itsensä. Mutta jos olet juoppo itsekin, ota juoppo kaveriksi, yhdessä juominen on paljon mukavampaa.
juopot naiset?
Ei varmaan ole miesten yksinoikeus hakea lohtua, sääliä ja silitystä. Pari mottasua nenääkin varmaan tekis terää. Yrjöjen ja kusien siivouksetkin varmaan kans luonnistus. Samoin juoppoporukoitten kotiin tuominen. Lasten kanssa turvakotiin lähteminen väkivaltaista juoppoa karkuun. Viimeistenkin ruokarahojen ja lasten säästöpossujen tyhjentäminen kaljoihinsa...
Juopothan kovia kokeneet(?), se ero on kovien ja kovien kokeneiden kesken, että juopot ei omaa selkärankaa.
He eivät myönnä itsellensä että ihminen saa olla heikko (myös miehet).
He eivät myönnä itsellensä että tarvitsevat apua.
He eivät myönnä itsellensä että voisivat myös apua ottaa vastaan jos sitä tarjotaan.
Kun juopot on niin "kovia" elämänkokemuksia saannut. Kysyn, että mitä elämänkokemuksia pieni viaton lapsi saa juopolta (mitä tos aiemmin kirjoitin esimerkkinä)?
Ihmisiähän juopotkin on. Niin on myös lapsetkin ja juoppojen puolisot myös.
Lapsi on puolustuskyvytön ja sen pitäisi myös juopotkin muistaa.
Eli kuka tuossakin sitten eniten kokee kovia elämänkokemuksia? Se joka rypee itsesäälissä, vaiko se joka tuhoaa myös lähesteinsä elämän omalla käyttäytymisellään?
Niin, eli tarvitseeko vielä valaista lisää?
Juoppo mies harvemmin kelpaa naiselle pitemmän päälle, koska ongelmana on usein se, että alkoholiriippuvuus tuo mukanaan muutakin kuin pelkän juomisen; jatkuvat poissaolot, katteettomat lupaukset, vastuuntunnottomuuden, toisen ihmisen laiminlyömisen, persoonallisuuden muuttumisen - juopon ihmisen elämä on lopulta myös henkisesti hyvin rajoittunutta. Juopon on itse ymmärrettävä ongelmansa ja haettava apua, koska juoppouteen yleensä myös kuolee lopulta.
kysyä vaikka Mervi Tapolalta
Jos mies silloin tällöin innostuu ottamaan hieman alkoholia, niin eihän se miehestä juoppoa tee. Sinkkumiehen elämässä alkoholi voi hyvinkin korvata toisten useimmin harrastamat yhden illan suhteet. Kumpi on parempi: mies, joka tuhoaa aivosolujaan j anauttii elämsätään vai mies, joka käyttää hyväkseen naisia täyttääkseen tyhjyyttään? Ja vittuako se kenellekään kuuluu mitä aikuinen mies tekee omalla elämällään? Kyllä se mies siitä muuttuu, kun tarpeeksi Hyvä nainen astuu kuvioihin. Mies on loppujen lopuksi niin helvetin heikko ja avuton, uskokaa pois.
kuin sopivassa tilaisuudessa silloin tällöin ottava ...
Kyllähän alkoholisti mieskin kelpaa- alkoholisti naiselle. Ajattelin lähinnä vain näin tämän palstan lukijoiden näkökulmasta, n. 3kymppisen näkökulmasta siis. Eihän siinä iässä vielä ole ehtinyt alkoholisoitua, joten ankara ryyppääminen ja putket on lähinnä se, mihin sen ikäinen nainen miehissä törmää.
Ps. sopiva tilaisuus on aina...
Kuvaamassasi tilanteessa on usein alkavan alkoholismin ensioireet; jotkut ihmiset onnistuvat ehkä pääsemään iän myötä tavoistaan, mutta moni sortuu lopulta varsinaiseen alkoholismiin. Se, joka elää alkoholiriippuvaisen kanssa, on yleensä paras kertomaan, millä asteella kumppanin juominen on (alkoholiongelmainen ei tietenkään itse myönnä ongelmaa pitkään aikaan).
Niin, mutta se ei tarkoita automaattisesti, että ihmisestä olisi tulossa alkoholisti, vaikka viinaa välillä reippaasti menisikin. Esimerkiksi minä itse: voin ottaa 4-5 päivää kunnolla, mutta se ei tarkoita, että olisin siitä riippuvainen. Kaipa sitä vain juo yksinäisyyteen ja yleiseen tarkoituksettomuuden tunteeseen- edes välillä on jotain merkitystä elämällä, eli se, ettei kuole tylsistymiseen. Parisuhteessa tämä "tarve" häipyy. Mutta meitä on moneen junaan- alkoholistin kyllä pystyy tunnistamaan, jos tahtoa/taitoa löytyy.
aina löytyy hyvä syy juoda. Eipä kumminkaan kovin normaalilta kuulosta vetää kunnolla 4-5 päivää putkeen, vaan sen takia kun on niin yksinäistä/tylsää... ja jotta saa elämäänsä sisältöä.
Jotenkin jo kuulostat olevan alkoholistien ovien lähellä.
Hankkisit elämän muualta kuin pullosta. Esim. kivoi harrastuksia on pilvin pimein ja niistä tasan tulee elämään enemmän sisältöä ja merkitystä. Parempi harrastukset kuin vaan tylsyydessä nyhjöttäminen päivien putkien keskellä.
Joo, meitähän on moneen junaan ja jokainen tekee valintansa itse (siis ne, jotka siihen pystyvät.
No jaa, eipä tuo normaalia kai olekaan, mutta minä en ole normaali tapaus...Kai sitä pitää välillä vain nollata tilanne, saada jalat takaisin maan pinnalle. Itselleni ainakin tuollainen tapa käyttää alkoholia sopii paremmin, kuin joka viikonloppu baarissa örveltämässä. Ei minulle kuitenkaan tuota mitään ongelmia olla kuukausia juomattakaan, että alkoholistia minusta ei saa tekemälläkään. Kukin tyylilään.
epärehellisiä, persoonallisuushäiriöisiä, lapsellisia, kehittymättömiä taparenttuja. mieluummin yksin kun juopon kaa!
hitto jos kaikki jois vaikeaan (sellasta ihmiselämää ei ole jossa ei edes joskus ole vaikeuksia) elämäänsä meillä suomenmaassa ei oliskaan muita kuin juoppoja. eikähän se toi pullo huulille mene pelkkää heikkoutta ja selkärangattomuutta.
ei kelpaa juopot akat?
Juoppo mies odottaa naiselta loputonta paapomista ja ymmärtämistä. Naisella on enemmän tällaisia 'äidillisiä' piirteitä kuin miehellä. Miehet kavahtavat sitä, että heidän täytyisi ryhtyä naiselle 'äidiksi' - siksi miehet eivät siedä juoppoa naista.
naisille ei kelpaa juopot miehet?
Naisille eivät juopot kelpaa, koska naisetkin ovat 'vain' ihmisiä - siinä missä miehetkin. Naisissa on miehiä enemmän paapojaa, mutta suurimmalla osalla naisista on kuitenkin ihan terve itsesuojeluvaisto, joka kertoo, milloin paapominen on syytä lopettaa.
Ei nainen jaksa juoppoa miestä, ihan samaan tapaan kuin mieskään ei jaksa juoppoa naista.
Alkoholiongelmaisella ihmisellä on 'vastuunkanto' itsestään hakusessa. Hän ei tämän seurauksia kuitenkaan itse näe ( ainakaan kokonaisuudessaan), vaan kuvittelee kumppaninsa ymmärtävän kaikki oikkunsa tapaan: "minun tietoisuuteni asioista on sinun tietoisuutesi", kyseenalaistamatta mitään omiin alkoholiin liittyviin toimintatapoihinsa liittyvää.
Mä olen tuntenut muutaman alkoholiongelmaisen, mutten onneksi kuitenkaan seurustellut 'kunnolla' kenenkään sellaisen kanssa. Sivusta seuranneena tiedän alkoholiongelmaisen vaativan kumppaniltaan äärimmäisen paljon: ongelmainen ei itse välttämättä ole edes tietoinen ongelmansa laajuudesta (puhumattakaan syistä!), mutta kumppanin pitäisi kuitenkin tietää ja ymmärtää aina kaikki ongelmaisen teot, myös ongelmaisen itsensä puolestakin.:o
Alkoholiongelman omaava siis siirtää vastuun omasta pahasta olostaan muille, mikä on luonnolisesti hyvin julmaa.
Itsekin juhlin kyllä silloin tällöin, kun on aihetta.;) Tämän taisin tossa yhdessä ketjussa ilmaistakin, eli että siis mm. edellisellä viikolla juhlin sen 3 1 päivää. Joku voisi kenties tuossakin nähdä ongelman aihetta, mutta vakuutan, ettei 3:n 1:n päivän juhlat tarkoita mulle totaalista 'täysin ördönä & vintti pimeenä olemista' koko ko. aikaa. Special occasion muutenkin, juhlille syynä.;) Juhlat ovat anyways kivoja.
..kuitenkaan väittää, etteikö päihdeongelmainen voisi olla hyväkin kumppani. Monasti päihdeongelmaiset ovatkin niitä erityisen herkkiä (ja 'selväpäisinä' myös erityisen empaattisia) yksilöitä.
Kaiken a ja o on se, että päihdeongelmainen tiedostaa oman ongelmansa ja pyrkii tietoisesti saamaan sen hallintaansa. Muutoin hän on varmasti liian vaikea kumppani ainakin kenelle tahansa sellaiselle, joka kaipaa parisuhteelta ihan vain niitä normaaleja juttuja.
- pirttihirmut
- äärimmäisen ylipainoiset
- hygieniastaan huolehtimattomat
- pultsarinaiset
- paranoidisen mustasukkaiset naiset
- seksistä täydellisesti kieltäytyvät
?
Ihmisiähän hekin ovat! :o)