Vähän helpottaa kun luin muitten saman sisältöisiä juttuja kuin tämä tulee olemaan, mutta silti pakko kirjoittaa omakin(:
Tapasin pari kuukautta sitten baarissa miehen(kas kummaa..), jonka kanssa sitten rupesimme tapailemaan. Minusta meillä oli/on hauskaa yhdessä, ei nyt mitään tyyliin rakkautta ensi silmäyksellä, kuitenkin nähtiin useamman kerran aina viikossa. Nyt ollaan nähty viimeksi yli viikko sitten ja sitäkin edeltävästä kerrasta oli pari viikkoa. En oo yhtään sellaista tyyppiä, joka soittelee koko ajan perään, jos toinen ei ole enää halukas tapaamaan. Mutta tämä on siinä mielessä eri juttu, että en ymmärrä sitä miestä yhtään. Silloin kun viimeksi nähtiin ja kyselin ihan asiallisesti että missä mennään ja haluaako hän vielä että tapaillaan, hän sanoi että juu haluaa. Sanoin vain että selvä ja kiva, mutta kun hän ei ole tapaamista ehdottanut ja varmaan yks täysin merkityksetön tekstari vaihdettu viikon sisään, niin eipä kiinnostuksen aste kovin suuri voi olla. Ollaan tästä puhuttu aiemminkin ja hän vain vakuuttaa haluavansa nähdä... Välillä olen aivan raivoissani sille ja aion laittaa jonkun viestin että mulle ihan sama vaikkei nähtäiskään enää ikinä. Toisaalta ei päivästä mene edes puolta tuntia etten ajattelis häntä ja muutamat yöunetkin olen menettänyt miettiessäni miksi hän käyttäytyy noin? En nyt voi sanoa olevani rakastunut, mutta äärimmäisen ihastunut vähintään.
Nyt oon tosiaan päättäny että jos hän ei ota ensin yhteyttä niin olkoon. Ei se silti oo mulle yhdentekevää, haluaisin että olisi..:( Eli tän viestin pointti on nyt kai että miksi ihmeessä ei voi sanoa suoraan jos ei kiinnosta? Tai jos kiinnostaa, niin miki se sitten vaikuttaa kaikelta muulta kuin siltä... Arrggh, haluaisin unohtaa sen ihmisen!!!
Tapasin pari kuukautta sitten baarissa miehen(kas kummaa..), jonka kanssa sitten rupesimme tapailemaan. Minusta meillä oli/on hauskaa yhdessä, ei nyt mitään tyyliin rakkautta ensi silmäyksellä, kuitenkin nähtiin useamman kerran aina viikossa. Nyt ollaan nähty viimeksi yli viikko sitten ja sitäkin edeltävästä kerrasta oli pari viikkoa. En oo yhtään sellaista tyyppiä, joka soittelee koko ajan perään, jos toinen ei ole enää halukas tapaamaan. Mutta tämä on siinä mielessä eri juttu, että en ymmärrä sitä miestä yhtään. Silloin kun viimeksi nähtiin ja kyselin ihan asiallisesti että missä mennään ja haluaako hän vielä että tapaillaan, hän sanoi että juu haluaa. Sanoin vain että selvä ja kiva, mutta kun hän ei ole tapaamista ehdottanut ja varmaan yks täysin merkityksetön tekstari vaihdettu viikon sisään, niin eipä kiinnostuksen aste kovin suuri voi olla. Ollaan tästä puhuttu aiemminkin ja hän vain vakuuttaa haluavansa nähdä... Välillä olen aivan raivoissani sille ja aion laittaa jonkun viestin että mulle ihan sama vaikkei nähtäiskään enää ikinä. Toisaalta ei päivästä mene edes puolta tuntia etten ajattelis häntä ja muutamat yöunetkin olen menettänyt miettiessäni miksi hän käyttäytyy noin? En nyt voi sanoa olevani rakastunut, mutta äärimmäisen ihastunut vähintään.
Nyt oon tosiaan päättäny että jos hän ei ota ensin yhteyttä niin olkoon. Ei se silti oo mulle yhdentekevää, haluaisin että olisi..:( Eli tän viestin pointti on nyt kai että miksi ihmeessä ei voi sanoa suoraan jos ei kiinnosta? Tai jos kiinnostaa, niin miki se sitten vaikuttaa kaikelta muulta kuin siltä... Arrggh, haluaisin unohtaa sen ihmisen!!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Otatko itse ikinä ensin yhteyttä häneen? Vai odotatko aina ensin hänen yhteydenottoaan? Toinen saattaa olla aivan yhtä epävarma, jos et itse ole aktiivinen. Tai menettää kiinnostuksen, jos osoitat olevasi liian passiivinen.
Olen kyllä ottanut häneen yhteyttä, alussa hän tosin ehti itse useimmiten ensin. Tuntuu vain todella typerältä olla itse kyselemässä että missä mennään jos toiselta saa niin ristiriitaisia vastauksia tekojen kanssa.. Esim. juuri silloin kun viimeksi tapasimme, eräs ystäväni sattui paikalle ja mies reippaasti esitteli itsensä hänelle. Kyseiselle ystävälleni en ollut kertonut miehestä, joten tilanne oli vähintäänkin kiusallinen...
Olen ollut ihan samassa tilanteessa. Lopulta meni hermot viimein ja laitoin viestiä että ei nähdä enää, parempi niin ja haukuin miehen lyttyyn. Mies otti yhteyttä ja halusi nähdä vielä viimeisen kerran joka meni tietenkin seksiin. Silloin tajusin miten alhaalla tämä juttu on ollut koko ajan. Mies ei uskalla sanoa suoraan että ei kiinnosta koska pelkää että loukkaannut ja lähdet niin että et enää ole edes seksiseurana. Jos kiva tyttö kysyy että voidaanko vielä tapailla niin kuka mies oikeesti kehtaa sanoa että parempi ettei. Vaikka mies ei oikeesti oo kiinnostunut, mutta ei vaan kehtaa sanoa totuutta. Valitettavasti ne on ne teot jotka ratkasee. Miehen sanoihin ei kannata luottaa, ne on ne teot. Usko minua että tuo teidän juttu ei tule paranemaan, etenemään. Särjet sydämesi. Parasta että päästät hänet menemään.
...muttei se oo niin helppoa. Vaikka sitä vaikeammaksi se menee mitä enemmän pitkittää. Hohhoi, oon kyllä sanonut ettei sitä tarvi pelätä että loukkaantuisin jos mies on sitä mieltä että parempi kun ei tavata. Ja hän on vain sitä mieltä että olen höpsö, just joo! Varmaan tuo sun ehdotukses on sitten paras ratkaisu, onneks on sentään kesä ja kärpäset...
Näin on mullekkin käynyt parikertaa,mutta en jaksa enään miettiä..miehen logiikkaa..ei sitä varmaan ole olemassakaan,pääasia et on käytettävissä silloin kun hän haluaa..ottaa pattiin hemmetisti..mutta marionetteihin ne kyllästyykin, pitänee laittaa enemmän haastetta peliin ja unohtaa vaan..kyl se sit kolahtaa kunnolla kun on sen aika..uskon ainakin niin vahvasti..sipe