Olenko ymmärtänyt oikein, moottorin lastuttaminen on uusi moottorinohjausohjelma joka tulee EEPROM-piirissä?
Miten ihmeessä näistä pyydetään satoja euroja kun nuohan on yhtä helppoja kopioida kuin naapurinpojan PC-peli.
Auton "lastuttaminen"
14
1037
Vastaukset
- Turpomiäs
Aiemmin käytettiin paljon varsinaista uutta piisirua eli lastua joka asennettiin osana autoon. Nykyisin pääosin vedetään autoon piuhat, ja syötetään uusi softa eli ohjelma auton tietojärjestelmään kuten pc:hen. Puhutaan virisoftista.
Mulla on VAG:n auto 1,8-bensaturbolla josta vakiona saa 150 hv tässä mallissa. Virivaraa ois, vaikka lähes 300 heppaan. Olen kysellyt useista virifirmoista ja korjaamoista. Päädyin tulokseen: en lähde roplaamaan. Maksaa kuitenkin, ja lopputulos ei varmaa (esim. niinkin tärkeä asia kuin kylmäkäynnistyvyys/käynti maamme kovissakin talvioloissa), lisäksi uudessa autossa takuu katkeaa, ja vaatisi lain mukaan muutoskatsastuksen. Vaikka osaan saa virisoftan mukaan ns. säätölaitteen jossa katkaisimiesta vaihdetaan vakio- ja virisoftat vaikkapa katsastusta varten niin en halua hankaluuksia. On tapauksia että virisoftan jälkeen on esim. vaihdeloota tai kytkin menneet, kyllä se lisävääntö rasittaa voimansiirtoa, ei siitä pääse mihinkään.
Toisaalta autooni tämä 150 hv turbo riittää mainiosti. Vääntöä tarpeeksi vapariin verrattuna, ja kiihtyy ja kulkee yli tarpeenkin. Toisaalta vapaastihengittävässä ei saada juuri lisätehojakaan edes virisoftalla, korkeintaa muutama hevosvoima.- Pörje
Mistä se teho sitten tulee bensakonetta lastuttaessa ?
Niissä vehkeissä on siis nakutustunnistin, joka muuttaa ensin sytytystä ja tarvittaessa rajoittaa ahtopainetta estäen moottorivaurion.
Ohitetaanko tämä toiminto (tilapäisesti mitattaessa) ja annetaan ahtopaineiden nousta riskillä yli nakutusrajan, vai mistä se teho otetaan lastuttamalla. ?
Polttoaineseoksen muutoksella ei bensakoneissa tehoon voi vaikuttaa kuin nimellisesti koska syttymisraja ja katti rajoittavat tehokkaasti seosta.
Näisrä huimista viritys- ja teholukemista saa lukea jatkuvasti, mutta selvää vastausta lisäyksen syistä ei ole kuulunut, lukuunottamatta lastumyyjien ja - valmistajien huvittavia selityksiä. - Sittenkään
Pörje kirjoitti:
Mistä se teho sitten tulee bensakonetta lastuttaessa ?
Niissä vehkeissä on siis nakutustunnistin, joka muuttaa ensin sytytystä ja tarvittaessa rajoittaa ahtopainetta estäen moottorivaurion.
Ohitetaanko tämä toiminto (tilapäisesti mitattaessa) ja annetaan ahtopaineiden nousta riskillä yli nakutusrajan, vai mistä se teho otetaan lastuttamalla. ?
Polttoaineseoksen muutoksella ei bensakoneissa tehoon voi vaikuttaa kuin nimellisesti koska syttymisraja ja katti rajoittavat tehokkaasti seosta.
Näisrä huimista viritys- ja teholukemista saa lukea jatkuvasti, mutta selvää vastausta lisäyksen syistä ei ole kuulunut, lukuunottamatta lastumyyjien ja - valmistajien huvittavia selityksiä.Kun polttoaine tarvitsee palaakseen ilmaa ja syttyäkseen tuo seos pitää olla oikenalaisessa suhteessa niin miten olisi ajatus siitä että sinne sylinteriin ahdetaan enemmän ilmaa ja lisätään polttoainetta sopivassa suhteessa.
Ymmärrän että sinua tuo nakutus askarruttaa, mutta onko se todellinen ongelma vakiomoottorissa vai onko nakutusanturin arkipäivä sitä että se odottelee jos vaikka joskus nakuttaisi.
Eli, ahtopainetta nostetaan ja tuota nakutusvarmuusrajaa pienennetään. Ei niin vaikeaa. - Pörje
Sittenkään kirjoitti:
Kun polttoaine tarvitsee palaakseen ilmaa ja syttyäkseen tuo seos pitää olla oikenalaisessa suhteessa niin miten olisi ajatus siitä että sinne sylinteriin ahdetaan enemmän ilmaa ja lisätään polttoainetta sopivassa suhteessa.
Ymmärrän että sinua tuo nakutus askarruttaa, mutta onko se todellinen ongelma vakiomoottorissa vai onko nakutusanturin arkipäivä sitä että se odottelee jos vaikka joskus nakuttaisi.
Eli, ahtopainetta nostetaan ja tuota nakutusvarmuusrajaa pienennetään. Ei niin vaikeaa.Se nakuttaminen on juuri todellinen ja ainoa ahtopainetta rajoittava seikka.
Ei niitä puristussuhteita huvikseen tiputella kun ahtoja lisätään.
Nykyisin jo monissa ahdetuissa bensaturboissa on vakiona toiminto, jolla hetkellistä tehoa saadaan kiihdytyksessä jopa 10% yli ilmoitetun maksimitehon (boost), ja lisäksi se vielä "haistelee" polttoaineen puristuskestävyyden mahdollistaen erilaiset paineet eri polttoaineille.
Hetkellisen toiminnon sallii se, että lämpötilalla (niin moottorin kuin ahtoilman) on vaikutus itsesytytykseen ja tämä vara mitataan ulos tilanteessa, jossa se on mahdollista.
Mutta mitä ihmeen rajoja sitten vielä lastutuksella siirretään jotta päästään niihin huimiin teholisäyksiin. ? ? - libo...
Pörje kirjoitti:
Se nakuttaminen on juuri todellinen ja ainoa ahtopainetta rajoittava seikka.
Ei niitä puristussuhteita huvikseen tiputella kun ahtoja lisätään.
Nykyisin jo monissa ahdetuissa bensaturboissa on vakiona toiminto, jolla hetkellistä tehoa saadaan kiihdytyksessä jopa 10% yli ilmoitetun maksimitehon (boost), ja lisäksi se vielä "haistelee" polttoaineen puristuskestävyyden mahdollistaen erilaiset paineet eri polttoaineille.
Hetkellisen toiminnon sallii se, että lämpötilalla (niin moottorin kuin ahtoilman) on vaikutus itsesytytykseen ja tämä vara mitataan ulos tilanteessa, jossa se on mahdollista.
Mutta mitä ihmeen rajoja sitten vielä lastutuksella siirretään jotta päästään niihin huimiin teholisäyksiin. ? ?www.turbotec.com
- sattunut olemaan
libo... kirjoitti:
www.turbotec.com
Olisiko nämä juuri niitä mainosmiesten muhkeita puheita ?
- Luetun ...
sattunut olemaan kirjoitti:
Olisiko nämä juuri niitä mainosmiesten muhkeita puheita ?
ymmärtämistä veliseni !
Jos et ole 10 päivään tyytyväinen saat rahasi takaisin !
Eikä tämä ole mainos vaan kyse on luetun ymmärtämisestä - Pörje
Luetun ... kirjoitti:
ymmärtämistä veliseni !
Jos et ole 10 päivään tyytyväinen saat rahasi takaisin !
Eikä tämä ole mainos vaan kyse on luetun ymmärtämisestäVahva usko ja hyvin muotoillut mainospuffit ylittävät kevyesti kaikki termofysiikan lainalaisuudet.
Tämä on jopa helppoa ymmärtää ! - puristussuhde
Pörje kirjoitti:
Se nakuttaminen on juuri todellinen ja ainoa ahtopainetta rajoittava seikka.
Ei niitä puristussuhteita huvikseen tiputella kun ahtoja lisätään.
Nykyisin jo monissa ahdetuissa bensaturboissa on vakiona toiminto, jolla hetkellistä tehoa saadaan kiihdytyksessä jopa 10% yli ilmoitetun maksimitehon (boost), ja lisäksi se vielä "haistelee" polttoaineen puristuskestävyyden mahdollistaen erilaiset paineet eri polttoaineille.
Hetkellisen toiminnon sallii se, että lämpötilalla (niin moottorin kuin ahtoilman) on vaikutus itsesytytykseen ja tämä vara mitataan ulos tilanteessa, jossa se on mahdollista.
Mutta mitä ihmeen rajoja sitten vielä lastutuksella siirretään jotta päästään niihin huimiin teholisäyksiin. ? ?siitä kasva kun ahtoja nostetaan.
Enemmän se on mäntien ja voimansiiroon mekaanisesta kestävyydestä kiinni.
Luulempa että jos alunperin 1.8 matalapaineturbossa tehot nostetaan kaksinkertaisiksi niin kyllä siinä täytyy uusia jo männät ja kytkin vähintään. - JJH
puristussuhde kirjoitti:
siitä kasva kun ahtoja nostetaan.
Enemmän se on mäntien ja voimansiiroon mekaanisesta kestävyydestä kiinni.
Luulempa että jos alunperin 1.8 matalapaineturbossa tehot nostetaan kaksinkertaisiksi niin kyllä siinä täytyy uusia jo männät ja kytkin vähintään.Kerran oli TM:ssä esimerkkinä VAG 1,8T:n ja Dieseleiden TDI 90 ja 110 heppaisten lastuttaminen. Olisiko ollut vuosi 1999.
Vertailtiin saatuja tehoja/vääntöjä ja mainittiin myöskin sellainen tosiasia, että ainakin VW:n silloisissa 90 ja 110 heppaisissa Dieseleissä oli valtavasti eroja moottoreissa eli tehdas ei tyydy pelkkään lastuviritykseen vaan takuuvastuullisena tekee kaikki tarvittavat muutokset jotta moottori kestää moitteitta kasvaneet voimat.
Toki se 90 heppainen saatiin lastuttamalla 110 hepan tehoiseksi, mutta ei se moottori silti ollut sen tehtaan 110 heppaisen veroinen !
Tehdas joutuu tekemään kestävyyden ja kaytettävyyden sekä päästöjen suhteen kompromisseja joita lastunvalmistajat eivät tee. - Pörje
JJH kirjoitti:
Kerran oli TM:ssä esimerkkinä VAG 1,8T:n ja Dieseleiden TDI 90 ja 110 heppaisten lastuttaminen. Olisiko ollut vuosi 1999.
Vertailtiin saatuja tehoja/vääntöjä ja mainittiin myöskin sellainen tosiasia, että ainakin VW:n silloisissa 90 ja 110 heppaisissa Dieseleissä oli valtavasti eroja moottoreissa eli tehdas ei tyydy pelkkään lastuviritykseen vaan takuuvastuullisena tekee kaikki tarvittavat muutokset jotta moottori kestää moitteitta kasvaneet voimat.
Toki se 90 heppainen saatiin lastuttamalla 110 hepan tehoiseksi, mutta ei se moottori silti ollut sen tehtaan 110 heppaisen veroinen !
Tehdas joutuu tekemään kestävyyden ja kaytettävyyden sekä päästöjen suhteen kompromisseja joita lastunvalmistajat eivät tee.Dieseleitä on väärin sotkea tähän soppaan muuten kuin esimerkkinä, niillähän ei tuo itsesytytys muodosta mitään rajaa vaan tehonnosto loppuu siihen kun mekaaninen kestävyys ja ennenkaikkea lämmönsiirto tuottaa ongelmia..
Puristussuhteesta sen verran, että polttoaine ei ymmärrä siitä mitään, vaan puristuspaineen ja -lämmön yhteisvaikutus sen itsesyttymisen / nakutuksen aiheuttaa, ell esipuristettua(ahdettua) ilmaa ei voi puristaa niin paljoa kuin ahtamatonta.
Tilapäisesti ahtopainetta voi tietysti nostaa nakutusrajan yläpuolellekin ja toivoa kädet ristissä että kone kestäisi vähän aikaa.
Myönnän sen verran kannastani, että vanhemmat mekaanisesti ohjatut turbot oli laskettu myyntiin aika suurella varmuusrajalla, mutta nykyiset, ne harvat, on elektronisesti ohjattu jo sen verran tarkkaan, että mitkään kaupalliset korupuheet eivät niistä saa lastuttamalla mitään muuta kuin odotettavissa olevia ongelmia. - ike.
Pörje kirjoitti:
Mistä se teho sitten tulee bensakonetta lastuttaessa ?
Niissä vehkeissä on siis nakutustunnistin, joka muuttaa ensin sytytystä ja tarvittaessa rajoittaa ahtopainetta estäen moottorivaurion.
Ohitetaanko tämä toiminto (tilapäisesti mitattaessa) ja annetaan ahtopaineiden nousta riskillä yli nakutusrajan, vai mistä se teho otetaan lastuttamalla. ?
Polttoaineseoksen muutoksella ei bensakoneissa tehoon voi vaikuttaa kuin nimellisesti koska syttymisraja ja katti rajoittavat tehokkaasti seosta.
Näisrä huimista viritys- ja teholukemista saa lukea jatkuvasti, mutta selvää vastausta lisäyksen syistä ei ole kuulunut, lukuunottamatta lastumyyjien ja - valmistajien huvittavia selityksiä.Edelliseen autooni (VW golf 1.8T) asennettiin uusi ohjelma 80tkm kohdalla ja ajelin sillä 180tkm asti ilman ainuttakaan ongelmaa joka olisi voinut johtua virityksestä.
Tehoa lisätty 150->207hv ja vääntöä 210Nm->330Nm.
Tehonlisäys mielestäni melkoinen ja vääntö aika murskaavaa mutta ei keston (paitsi renkaiden, etuveto...) kannalta tuntunut olevan mitään ongelmia ja auto kuitenkin sai "kenkää" välillä melkoisesti. (autobahnia ja rata-ajoakin)
Eikös se ole aika itsestään selvää, että jos lastulla nostetaan ahtopainetta ja bensansyöttöä niin tehokin kasvaa? Sytkäkin sillä hoidetaan kohdalleen niin miksi se alkaisi nakuttaa, ainakaan niin paljon että haittaisi?
VW:n 1.8t:ssä ensimmäisenä virityksen kannalta ongelmaksi muodostuu pienehkö turbo joka kovemmin viritettynä alkaa muodostaa melkoisesti lämpöä.
Lappulattiassa ajo ( 230km/h) pitkiä matkoja lastutetulla sytyttää moottorin vikavalon jostain syystä, jonka jälkeen voi mennä konehuoneeseen ihailemaan punahehkuista rautaa. Pikku jäähdyttely/pidemmät ajot kierrokset alle 5000rpm tosin korjaa ongelman. Tai sitten tietysti isompi ahdin. - Omin korvin kuullut
ike. kirjoitti:
Edelliseen autooni (VW golf 1.8T) asennettiin uusi ohjelma 80tkm kohdalla ja ajelin sillä 180tkm asti ilman ainuttakaan ongelmaa joka olisi voinut johtua virityksestä.
Tehoa lisätty 150->207hv ja vääntöä 210Nm->330Nm.
Tehonlisäys mielestäni melkoinen ja vääntö aika murskaavaa mutta ei keston (paitsi renkaiden, etuveto...) kannalta tuntunut olevan mitään ongelmia ja auto kuitenkin sai "kenkää" välillä melkoisesti. (autobahnia ja rata-ajoakin)
Eikös se ole aika itsestään selvää, että jos lastulla nostetaan ahtopainetta ja bensansyöttöä niin tehokin kasvaa? Sytkäkin sillä hoidetaan kohdalleen niin miksi se alkaisi nakuttaa, ainakaan niin paljon että haittaisi?
VW:n 1.8t:ssä ensimmäisenä virityksen kannalta ongelmaksi muodostuu pienehkö turbo joka kovemmin viritettynä alkaa muodostaa melkoisesti lämpöä.
Lappulattiassa ajo ( 230km/h) pitkiä matkoja lastutetulla sytyttää moottorin vikavalon jostain syystä, jonka jälkeen voi mennä konehuoneeseen ihailemaan punahehkuista rautaa. Pikku jäähdyttely/pidemmät ajot kierrokset alle 5000rpm tosin korjaa ongelman. Tai sitten tietysti isompi ahdin.Näin on yleensä ollut tapana aloittaa tällaiset tarinat.
Saahan niistä moottoreista rakentamalla, mutta että
lähes 60% lisää vääntöä pelkällä lastulla ilman ongelmia tai lämmönsiirto-tehon ratkaiseminen ahdinta suurentamalla ? ?
He he . Toivottavasti iän karttuminen sitten opettaa suhtautumaan tällaisiin tarinoihin niille kuuluvalla tavalla.
- JJH
Ennen otettiin lastu kannesta pois eli kantta madallettiin puristusten lisäämiseksi....
Lisäksi kanavia avarrettiin hengityksen parantamiseksi.
Vaihdettiin hyvin hengittävä peltipakosarja.
Myös nokka-akseli vaihdettiin pidemmän venttiilien aukioloajan ja -noston tarjoavaan.
Vaihdettiin isommat kaasarit.
vaihdettiin reilummat suuttimet ruiskuun.
Vaihdettiin takomäntäsarja vakioiden sijaan.
Parannettiin öljynkiertoa.
Lisättiin jäähdytystehoa.
Koko kampikoneisto vielä kytkinasetelmineen saatettiin tasapainottaa.
Nooh, vieläkin niin tehdään kun halutaan "lastuttamisen" eli moottorinohjaukseen puuttumisen jälkeen vielä LISÄÄ tehoa....
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Missä kokoomuksen naiset?
Hähmäistä ukkotarinaa kuultu koko viikonloppu. Kukaan ei ole kokoomuksessa edes yrittänyt pitää naisten puolta. Jopa1674623Finland is now Petter place
Audin B-ryhmän ralliautolla saatiin kansa voimaan hyvin. Kiitos kokoomus huumoripläjäyksestä.392532Ilman Stadia Suomessa ei olisi kunnon lihajalosteita
HK, Helsingin makkaratehdas, Votkin, mitä näitä nyt onkaan. Böndellä ei ole kunnollisia jalostajia.1542206Kela tukee virallisesti Pride-liikettä
Iso kiitos Kansaneläkelaitokselle tuen osoittamisesta myös vähemmistöille. Näin toimii vastuullinen valtiollinen koko k72180Jorma Lind kuollut
Ylen uutisankkurina 40 vuotta toiminut Jorma Lind on kuollut 85-vuotiaana. https://yle.fi/a/74-20230265 ARVl on näet331348- 701204
Toivon että kuulut elämääni
Mutta aika näyttää miten läheisesti. Lupaan kertoa jossain sivulauseessa, kun muutan paikkaa.711122Mahdatko ymmärtää sitä
Mä en selviä jollei me jutella kunnolla. Tarvitsen sua siihen. Etkä sä voi sitä tietää kun en ole ilmaissut mutta olen751111En unohda sua
En vaan unohda sua. Eikä se näköjään ole tarkoituskaan. Rakastan sua sitten omalla tavalla kauempaa kun mikään muu ei on391023- 53953