siis kun aina sanotaan, että siihen oikeaan törmää tai sinä törmäät tai tulet törmäämään..
Mikä se törmäys on, suora aloiteko? pitääkö alkaa kampittamaan kadulta ihmisiä, vai alkaa työpaikan ahdistelijaksi? Miten käytännössä voisi "törmätä" keneenkään? ei mitään suhteita kuitenkaan mistään pystymetsästä revitä. kyllä niitä varten täytyy olla joku yhdistävä tekijä tai jonkun sortin pohjustus, että ylipäätään koskaan voisi "törmätä" tai jutusta kehittyä mitään. Ei suhteita synny siten, että metrossa istut jotakuta vastapäätä tai ostat samaa kurkkua kaupasta tai tilaat samaa lehteä kuin joku muu. Mutta entäs jos ei ole mitään sillä tavalla kanssakäymisiin lisäävää ja yhdistävää oikeastaan kenenkään potentiaalisen ihmisen kanssa.. silti pitäisi törmätä johonkin, eikö se ole aika epätodennäköistä, että jos käy jossakin, niin vaikka näkisi satoja ihmisiä päivässä, niin kenen kanssa tosiaan on edes yhtä ainutta minuuttia?
Vaikka olisi miten sosiaalinen tai muu käytännössä hyvä tapaus yleensä, niin se ei auta yhtään, jos ei niitä olosuhteita ole, ja kun kuitenkin noin järjellä käsittää, ettei oikeasti, siis ihan oikeasti ketään tuntematonta mennä hihasta repimään.
Mitäs sanoo sinkut tähän..
Mikä se törmäys on, suora aloiteko? pitääkö alkaa kampittamaan kadulta ihmisiä, vai alkaa työpaikan ahdistelijaksi? Miten käytännössä voisi "törmätä" keneenkään? ei mitään suhteita kuitenkaan mistään pystymetsästä revitä. kyllä niitä varten täytyy olla joku yhdistävä tekijä tai jonkun sortin pohjustus, että ylipäätään koskaan voisi "törmätä" tai jutusta kehittyä mitään. Ei suhteita synny siten, että metrossa istut jotakuta vastapäätä tai ostat samaa kurkkua kaupasta tai tilaat samaa lehteä kuin joku muu. Mutta entäs jos ei ole mitään sillä tavalla kanssakäymisiin lisäävää ja yhdistävää oikeastaan kenenkään potentiaalisen ihmisen kanssa.. silti pitäisi törmätä johonkin, eikö se ole aika epätodennäköistä, että jos käy jossakin, niin vaikka näkisi satoja ihmisiä päivässä, niin kenen kanssa tosiaan on edes yhtä ainutta minuuttia?
Vaikka olisi miten sosiaalinen tai muu käytännössä hyvä tapaus yleensä, niin se ei auta yhtään, jos ei niitä olosuhteita ole, ja kun kuitenkin noin järjellä käsittää, ettei oikeasti, siis ihan oikeasti ketään tuntematonta mennä hihasta repimään.
Mitäs sanoo sinkut tähän..
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eihän me sinkut törmätä oikeisiin, tai ylipäätään kehenkään. Samaa valitusta päivästä toiseen vuosi vuoden perään. Kaipa sitä voisi joskus suunsa avatakin mielenkiintoisen naisen kohdatessaan, mutta niinpä.
sinä törmää, vaikutat kirjoitustesi perusteella todella hyvältä mieheltä :)
Tuolla hyvyydellä/huonoudella ei ole mitään tekemistä törmäämisen kanssa.
Näinhän se menee. Merkityksellisen pokaamisen paikat Top-5 on:
1) Työpaikka
2) Opiskelupaikka
3) Harrastustoiminta
4) Yhdistystoiminta
5) Koiran ulkoiluttaminen
666) Ravintola
Mikäli ihminen on peruskoulun käynyt työtön sohvaperuna epäsosiaalinen kilpikonnan omistaja niin törmäilyt ovat todellakin vähissä.
Taidamme olla sen verran sisäsiittoista porukkaa, että puolisot löytyy yleensä kaverin kavereista. Harmi sinänsä, koska uskoisin 90% prosenttia tuntemattomistakin olevan ihan normaaleja ihmisiä.
Toi on kyllä täysin totta. Jos aattelee, että mies opiskelee tai on töissä miesvaltaisella alalla / nainen naisvaltaisella, jossa sielläkin ne harvat vastakkaisen sukupuolen edustajat ovat seurustelevat tai ovat naimisissa, niin jos ei nyt jotain ihan spesiaalia vapaa-ajallaan harrasta, niin törmäämiset ovat todella vähissä. Baarista on aivan turha kuvitella löytävänsä mitään oikeeta tai pysyvää, siellä suurin osa ainakin miehistä on liikkeellä pelkkä seksi mielessä. Koeta siinä sitten tutustua oikeasti, jos toisella on vaan mielessä, että millon päästään naimaan...
En minäkään tiedä, missä voisin enää törmätä kehenkään, muualla kun baarissa. Ja jos sieltä ei löydy muuta kun yhdenillan juttuja, niin mistä voisin sitten löytää ketään? Nettiä on kokeiltu noin 25 kertaa - tuloksetta. Töissä on vaan varattuja, eli sekin on pois laskuista. Kai sitten pitäis mennä juttelemaan jollekin jossain kaupassa tai kadulla, mutta vielä ei rohkeus ihan siihen ole riittänyt (vaikka moneen asiaan riittääkin).
Olen kanssasi täysin eri mieltä. Molemmat pitkät avoliittoni alkaneet baarista ja sattumoisin kemiatkin toimivat niin hurjana, että samantien päädyttiin sänkyynkin.Niin vain molemmat suhteet useiksi vuosiksi yhteiselämää johtivat. Kyllä se on ihan sattuman kauppaa missä se oikean tapaa.Baarissa käy ihan tavallisia ihmisiä, kyllä ne sitoputumiskammoisetkin joskus rakastuu, kun tarpeeksi ihana ihminen kohdalle osuu.
Itselläni on kyllä sellainen käsitys että ravintolasta tai vastaavast ne aikas pitkälti löytyy. Itselläni jokainen suhde, teini aikaa lukuunottamatta, on alkanut ravintola reissulta. Ja jos mietin kavereitani niin myös heistä taitaa suunnilleen jok`ikinen olla löytänyt kumppaninsa juuri ravintola reissulta. Osa ollut jo naimissakin useita vuosia.
Tuolla parisuhde osastolla muuten oli joku aika sitten kysely juuri tästä aiheesta: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=708&posting=22000000016999445
Taitaa tuo ravintola olla se yleisin paikka, missä ihmiset kohtaavat. Johtunee suomalaisten sulkeutuneesta luonteesta ja alkoholin vapauttavasta vaikutuksesta. Itse kysäisin samaa asiaa myös tuossa jokunen aika sitten ja noiden parin kyselyn perusteella muutama muu paikka erottui edukseen. Sattumaahan se kyllä pelkästään taitaa olla.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000001391&posting=22000000015943293
kunnollisen kumppanin...itsekin aikanaan löysin,
nykyisen mieheni yksi miespuolinen kaveri vaan lykkäsi mun luo kahville,2vuotta sitten,ja yhdessä ollaan ja onnellisesti edelleenkin!