Kyllä kuulosti moni juttu tutulta. Mä kuulun kastiin "kelpaa silloin,kun ei muuta ole". Olen muutaman vuoden asunut toisella paikkakunnalla ja vasta silloin huomasin, kuinka toissijainen olen muutamalle vanhalle ystävälle ollut.Erästä ihmistä pidin läheisenä kunnes vuosien päästä uudessa kaupungissa tajusin, että meidän 13 vuotisen ystävyyden aikana se olin aina minä,joka tulin kylään.Hänen kyläilyt meillä voi laskea kahden käden sormilla. Täällä uudessa paikassa ei esim.ole käynyt kertaakaan,vaikka yöpymismahdollisuudet on...Alkuvuosina käydessäni kotikaupungissa otin ensiksi häneen yhteyttä ja kyselin tapaamismahdollisuutta. Vastausta sainkin odotella. Melko usein kävi niin,että kotiinlähtöpäivänä sain viestin,että josko nähdään.Pakko oli myöntää itselleen,että näin siinä kävi,kun musta ei enää oo hyötyä.Ennen tänne muuttoa puhelin soi melkein joka viikko...Olen meilaillut ja lähettänyt kortteja ym. mutta vastausta en saa.Tälläkin hetkellä hän on lomalla 100km:n päässä meistä,mutta ei ehdi tulla käymään.Enää en onneksi stressiä kanna tästä.Täältä on löytynyt muutama ystävä ja kotikaupunkiinkin jäi pari ihmistä,jotka selvästi jäivät kaipailemaan mua. Mutta ikäväähän se on,ettei kelpaa pelkästään ystävänä vaan tietyissä tapauksissa on takana hyötymistarkoitus. Jos sielunsisaria/-veljiä löytyy Pirkanmaan alueelta,niin vastatkaa viestiin!
Ystävä? Mikä se on?
Rose Red
0292
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.