On tää sinkkuelämä kyllä ihan perseestä, suoraan sanottuna. Koettaa elää täyttä elämää, mutta aina välillä tulee näitä ihme ahdistuskohtauksia kun tajuaa, että edelleen on yksin. Ja itse en ainakaan pysty täydessä selibaatissa loputtomiin olemaan, joten säännöllisen epäsäännöllisesti sitten tapahtuu jotain, jonka seurauksena herään aamulla ventovieraan miehen vierestä. Joskus on oikeasti ollut kivaa, mutta useimmiten seurauksena on vaan paha olo ja henkinen krapula. Kun en mä oikeasti noita yhden illan juttuja edes halua, mutta niitä vaan aina silloin tällöin tulee, kun kuitenkin on jatkuvasti sellanen toisen ihmisen, läheisyyden ja hellyyden puute. Ja sen puute, että vois rakastaa ja tulla rakastetuksi on myös koko ajan olemassa, sitä ei vaan noilla pikasilla säädöillä oikein saa täytettyä. En väitä, että parisuhde on aina auvoista ja onnellista, mutta kyllä hyvä ja toimiva, rakkauteen perustuva parisuhde on aika tärkeä voimavara ja hyvinvoinnin lisääjä. En mä tiiä, mitä tää tällanen vastentahtoisesti sinkkuna pyöriminen pitemmän päälle ihmisen terveydelle aiheuttaa, mut jos ei löydy niin ei kai sitten auta kun jatkaa noita epämääräisiä säätöjä ja koettaa vaan kärsiä seuraukset.
Sinkkuus vie järjen
tältä sinkkunaiselta
313487
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Näinhän se on. Sinkkuus on suolesta tasapainoiselle ihmiselle. Perustelit minun ajatuksin juuri sen miksi seurustellaan.
Itse "pakkoseurustelen" juuri tästä syystä. Takana on muutama epäonnistunut suhde, ja ei vaan kiinnosta olla yksin. Ottajia varmaan olisi, mutta kun on sinkkuna niin usein pelkkää ryyppäämistä ja sähläämistä.
Vaikeaa olla kunniallinen.
Nyt suhteessa jossa loppu näkyy, kun ei tunnu oikealta.
Kohta alan luopua toivosta löytää se oikea.
En suosittele suhteeseen hyppäämistä, melkein yhtä paha ja vie mahikset löytää se oikea.
..ollaan täälläkin. Viimeksi viime viikonloppuna tuli taas herättyä vieraan miehen vierestä. Ihan kivaa oli, mutta jostain syystä henkistä morkkista on taas tarjonnut koko tän alkuviikon. Ei noi jutut vaan ole mua varten, mutta enpä pysty minäkään täydellisessä selibaatissa elämään. Haluaa toisen lähelle, hellyyttä, seksiä. Ja sitten sitä pikku päissään tulee lähdettyä sillä hetkellä kivan tuntuisen miehen mukaan. Kuitenkin haluaisin ihan oikean parisuhteen, haluaisin rakastua ja olla rakastettu. Ihan perseestähän tämä tilanne on...mutta kun en halua kenenkään yhdentekevän miehen kanssakaan alkaa seurustelusuhteeseen, niin kai tässä on vaan sinniteltävä. Kunnes se oikea tulee sielä nurkan takaa...just just. Ei tuohonkaan viittisi enää uskoa. Noh..onneksi on kavereita ja harrastuksia, mutta eihän ne sitä läheisintä suhdetta täysin korvaa...
Hieman enemmän itsekunnioitusta, niin jonkun voit oikeasti saadakin. Ei kukaan täysipainoinen ihminen alenna itseään yhden illan suhteisiin, jos ei niistä edes nauti. Ei meitä miehiä kiinnosta selkärangattomat luuseri-sinkut, jotka eivät hallitse halujaan/tekojaan.
Miehenä minulla on kovat tarpeet mutta en sentään lähde ruiskuttamaan tavaraani keneen tahansa. Kaikkein vähiten haluaisin vakavaan seurustelusuhteeseen naisen kanssa joka ei kunnioita itseään eikä hallitse himojaan. Voihan se hetken tuntua hyvältä, mutta jälkeenpäin kaduttaa kyllä jos ei ole muuten sentyyppinen ihminen.
Kyse ei ole siitä, ettenkö hallitse halujani tai kunnioita itseäni. Jos näin olisi, makaisin jokaisen vastaantulijan kanssa eikä miehellä olisi mitään väliä, ainoastaan sillä että löytäisin jonkun. Nythän näin ei suinkaan ole, vaan valkkaan kyllä yhdenillanjututkin aikamoisella tarkkuudella. Että hallitsen kyllä itseni silloin kun haluan ja jos ei oikeasti kiinnosta, en lähde miehen mukaan. Mut tarpeeks kauan kun on ilman mitään toimintaa sillä rintamalla, niin sit jos tulee joku söpö mies eteen ja hellyyttä on tarjolla, niin kyllä sitä aika harvoin jättää tilaisuuden käyttämättä. Mut noi hetkellisetkin haksahdukset valitettavasti aiheuttaa morkkiksen siksi, koska en oikeesti oo sellainen ihminen, vaan haluaisin oikean parisuhteen. Mutta ahdistusta ja levottomuutta aiheuttaa kyllä sekin, jos ei ikinä saa edes sitä hellyyttä tai saa tosi harvoin. Voi kun tää issekseen eläminen on sitten vaikeeta!
"Kyse ei ole siitä, ettenkö hallitse halujani tai kunnioita itseäni.
---
Mut noi hetkellisetkin haksahdukset valitettavasti aiheuttaa morkkiksen siksi, koska en oikeesti oo sellainen ihminen"
Kaipa sitä voi kunnioittaa itseään ja silti toimia sitä kunnioitusta vastaan. Onhan jokaisella oikeus olla heikko, mutta miksi ei etsi jotain muuta keinoa sen itsekunnioituksen toteuttamiselle- jotain, joka vahvistaa sitä identiteettiä, joka olet OIKEASTI? Siis sinähän olet oikeasti juuri tuollainen ihminen, jonka kuvasit. Kunnioita sitä ihmistä virheineen ja turha itsesääli ja kitinä pois.
veikkaan ja arvaan että teot ja ajatukset on ristiriidassa taas.. kaipailet jo alitajuisesti vakiintumista eli perhettä.mutta ilmeisen vetävänä naisena pyörit vielä baareissa iskettävänä ja iskemässä .yhden illan pelimiespanot ei ole niitä potentiaaleja vakeja.
"Koettaa elää täyttä elämää, mutta aina välillä tulee näitä ihme ahdistuskohtauksia kun tajuaa, että edelleen on yksin"
Niinpä. Mun mielestä toi oli osuvasti sanottu. Itsekin tässä kesälomaa viettelen ja olen koittanut keksiä itselleni kaikenlaista tekemistä. Kavereilla ei sattunut lomat tällä kertaa samaa aikaan. Olen tässä aamupäivän istunut kartan ääressä miettien että mihinköhän tuon auton keulan suuntaisi. Sitten se ahdistus kohtaus iski. Vaikka maisemia on kiva katsella ja kelitkin nyt tällä hetkellä suosii niin on se reissaaminen yksin kyllä aika saatanan yksinäistä ja tylsää puuhaa. Mökki olis kiva jostain vuokrata ja mennä sinne saunomaan, uimaan ja grillailemaan mutta, ähh. Eihän semmoistakaan voi yksin tehdä, ainakaan koko viikkoa. Johan siinä erakoituu ihan täysin ja kalliiksikin se yksin tulee. Kyllä välillä ahdistaa ihan satasella :(.
Omalta kohdaltani täytyy sanoa että minä en edes jaksa noita yhden yön säätöjä enää. Hirvee duuni ensin sen naisen saamisessa kämpille ja mitä sitten jää käteen. Okei, pussit tulee tyhjennettyä mutta seuraavana iltana panettaa ihan entiseen tyyliin. Yhtä tyhjän kanssa.
Sait hymyn huulilleni. Hauskaa on lukea kun me sinkut natistaan ja valitetaan, vaikka elämä on parhaimmillaan. Ajatelkaa, ettei kukaan ole nalkuttamassa kotona jos tukka ei ole hyvin tai rahat loppu. Voitte tavata ihania uusia tuttavuuksia tai harrastaa tai mennä ihan minne lystää, keneltäkään kysymättä.
Ja vielä, ihana kesä edessä, vaatteet vähenee ja ulkona tapaa vaikka ketä. Positiivinen ja iloinen asenne käteen ja liikenteeseen. Vaikka vielä tänään sattuisi jotain...Iloinen ihminen suorastaan aiheuttaa jonoja kalenteriin...usko pois!
Kiva kun huvitti edes jotakuta. Mutta tottahan se on että nyt sinkkuna sitä voipi reissata ihan miten vaan ja mihin vaan. Eikä tarvitse ottaa huomioon toisen mielipidettä. Pitäisi vetäistä se hymy vaan kasvoille, pakata laukku ja hypätä autoon. Varata hotellihuone jostain ja tutustua uuteen kaupunkiin ja katsella nähtävyyksiä. Tiedä jos sen seuralaisen löytäisi sieltä toisesta kaupungista. Eihän siitäkään mitään tule jos asiaa märehtii täällä kotona yksin. Mites sitä sanotaankaan: se reissuun lähtemisen korkein kynnys on tuossa kotiovella ;)
Tuo elämä on juuri sitä saastaa. Vaikka kuinka ois hauskaa sillon niin ei se elämä parane siitä yhtään jälkeenpäin.
Olisi kirjaimellisesti tuplasti hauskempaa tehdä noita retkiä jonkun tytön kanssa ja katella kuvia jälkeenpäin.
Ja toisekseen tuo elämäntyyli on varmaan aika rajattua, avoimet ja kauniit ihmiset on varmasti kovia tossa ja saavat uusia tuttavuuksia jne jne mutta ei se kaikille sinkuille käy.
iloinen ja avoin vetää puoleensa kyllä kaiken näköistä porukkaa. itse olen sen huomannut kun sellainen olen.
mutta kun ityseään ei nyt mitkään suhteet kiinnosta.
sinkkuna, sinkkunainen...?
Ihan tarpeeksi kauan voidakseni alkaa oikeasti seurustelemaan ja lopettaa nää älyttömät pelaamiset ja säätämiset.
Koita nyt silti unohtaa nuo ahdistumiset, ja "voida hyvin" sen aikaa kun olet sinkkuna, hyvä olo paistaa aina päällepäin ja joku sen varmasti huomaa ;)
Vaikutat aidolta ihmiseltä ja tuskin sun kauaa tarvitsee olla yksin...
Aivan loistavaa, että joillain naisillakin menee huonosti.:) Tulee miespuoliselle hylkiölle heti parempi olo. Lällällää leidit, ettepä kelpaa kuin yhden yön juttuihin!
Köyden jatkoksi vaan naisparat. Sillä se teidänkin ahdistus lähtee. Liian pitkään on Suomen miehet joutuneet kantamaan miltei yksin vastuunsa itsemurhaluvuista.
Olisi varmaan minunkin pitänyt viime viikonloppuna käydä painamassa jotain kännistä lahnaa, niin voisin minäkin surkutella kuinka ankeaa tämä sinkun elämä on. Mutta kun ei tajua käyttää läheisyyden- ja hellyydenkipeitä naisia hyväkseen, niin pitää kai olla ylpeä itsestään ja sinkkuudestaan. Pahus.
Nyyh, miksi kaikki sinkkunaiset on tuollaisia, että ne haluaa pelkkää läheisyyttä ja hellyyttä eli siis seksiä? Miksei mikään muu kelpaa niille?
Onkai se nyt liikaa vaadittu, että ihmiset voisivat kiinnostua toisesta ihmisestä muuten kuin omien halujen tyydyttämisen kautta.
Mulla meni noin neljännesvuosisata tajuta, että naiset todellakin kiinnostuvat miehistä vain omien halujensa tyydyttäjinä, toisin sanoen pillunsa ohjaamana. Kai sinne naisen paisuvaiskudoksiinkin mahtuu sen verran verta, että sitä ei riitä samaan aikaan aivoihin.
Kaikki ne "kunnon" miehen adjektiivit joita naiset tapaavat luetella ovat lopulta vain kivoja bonuksia, jotka sinänsä olisivat kivoja olemassa, mutta joiden puuttuminenkaan ei loppujen lopuksi ole mikään este rakastumiselle.
Voisin olla melkeinpä varma, että miehet ovat useammin niitä, jotka haluavat naisen vain halunsa tyydyttääkseen. Totta kai naiset haluavat myös saada nautintoa, mutta sen voi kyllä se "kunnon" mieskin antaa, eikä se nautinto ole päällimmäisenä mielessä.
Tuttavapiirissäni ei ole yhtään naista joka eläisi alapäänsä ohjaamana, tällaisia miehiä taasen tapaa usein.
Joo, miehet useammin siinä mielessä että se järki saattaa paeta hetkellisesti, toisilla osittain ja toisilla kokonaan, mutta se järki yleensä palaa viimeistään siinä vaiheessa kun pussit on tyhjennetty.
Naiset sen sijaan antavat tuollaisen saman tyyppisen himon ohjata koko elämäänsä. Esim. sen himon kohteen kanssa on pakko päästä naimisiin ja hankkia lapsia, vaikka se olisi muuten miten epäsopiva tahansa.
Naiset nyt vaan on tuollaisia, eikä ne sille itse mitään voi.
"Esim. sen himon kohteen kanssa on pakko päästä naimisiin ja hankkia lapsia, vaikka se olisi muuten miten epäsopiva tahansa."
Jos täällä palstalla kirjoittaa, ettei tahdo löytää ketään sopivaa, hyökätään heti kimppuun ja valitetaan ettei naisille mikään kelpaa. Toisaalla sitten sanotaankin että naiset eivät välitä, oli kumppani sitten kuinka epäsopiva tahansa, naimisiin on päästävä ja lapset saatava. =)
Ja kyllähän se ainakin minun kohdalla on niin, että henkilö, kehen olen rakastunut, on myös himojeni kohde ja juuri tässä järjestyksessä. Uskoisin että monilla muilla naisilla asianlaita on samoin.
"Kaikki ne "kunnon" miehen adjektiivit joita naiset tapaavat luetella ovat lopulta vain kivoja bonuksia, jotka sinänsä olisivat kivoja olemassa, mutta joiden puuttuminenkaan ei loppujen lopuksi ole mikään este rakastumiselle"
Siinähän se on, kun rakastumista ei voi ohjailla. Onhan se helppo luetella unelmakumppanin ominaisuuksia ja pähkäillä eri ominaisuuksia markkina-arvoteorian pohjalta, mutta sitten sitä meneekin ja ihastuu/rakastuu johonkin itselle täysin epäsopivaan ihmiseen. Niin, elämä on.
Hei, tosi harva nainen valittaa ettei löydy sopivaa! Sen sijaan paljon useammin valitetaan ettei löydy sopivaa _ja_ kiinnostavaa tai sitten sitä että kiinnostus ei ole molemminpuolista.
Omalta osaltani olen joutunut hyväksymään tosiasian, että en vaan ole kiinnostava. Tällä "koulutuksella" ei sitten riitä enää pisaraakaan sympatiaa naisille, jotka esim. ovat kotonaan nyrkkeilysäkkeinä tai yh:ia sen vuoksi, että se kiinnostava prinssi ei loppujen lopuksi ollutkaan ihan valmis perhe-elämään. Sitä ovat saaneet, mitä tilanneetkin.
En kyllä ollenkaan päässyt jyvälle mitä ajoit viesteilläsi takaa? Tai, siis, mitä sinulla on naiselle tarjota mikä ei siis naisille tunnu nyt sitten kuitenkaan kelpaavan? Kai sinulla on jonkinlainen käsitys siitä, miksi et olisi naisten mielestä kiinnostava? Minkähän tyyppistä naista oikein olet etsimässä ja minkähän moisista paikoista? Ettet vain olisi etsinyt vääristä paikoista? Oletko varma, että itse huolisit kumppanin joka ei ole sekä sopiva että kiinnostava? Mitä vikaa siinä on jos haluaa sekä-että, eikä vain kiinnostavaa, mutta ei sopivaa tai sopivaa, mutta ei kiinnostavaa? Selventäisitkö minulle kun olen niin tyhmä (ja tällä hetkellä myös väsynyt)? ;) Kaksi viimeistä lausetta olivat aika julmia. Eihän kukaan voi ennustaa miten se elämänsä rakkaudeksi luultu ihminen tulee joskus tulevaisuudessa käyttäytymään! Ei kukaan varmaankaan etsi väkivaltaista kumppania tai aloita suhdetta vain erotakseen. Oletkohan miettinyt tuota asiaa riittävästi.......?
"Tai, siis, mitä sinulla on naiselle tarjota mikä ei siis naisille tunnu nyt sitten kuitenkaan kelpaavan?"
Nähtävästi minulla ei ole tarjota yhtään mitään. Mitähän pitäisi olla? Ulkoisesti tiedän olevani aika kaukana siitä, mitä on tapana pitää ihanteena. Toinen vakava haitta on kai jonkinlainen spontaaniuden puute. Pystyn toki halutessani jonkin aikaa esittämään "tuuliviiriä", mutta enpä sitten toisaalta voi ottaa kovin vakavasti naista, johon tuollainen esitys uppoaa.
Kaikkeahan saa haluta, mutta kaikki ei silti kaikkea saa. Jos olet, ystävä hyvä, saanut haluamasi, niin hyvä sinulle.
Minulle ainakin nainen olisi tarpeeksi kiinnostava, jos hän on kiinnostunut minusta. Sopivuudesta en sitten toisaalta tingi. Jos on nähtävissä, että juttu ei toimisi, niin sitten se on lopetettava.
"Eihän kukaan voi ennustaa miten se elämänsä rakkaudeksi luultu ihminen tulee joskus tulevaisuudessa käyttäytymään! "
Totta helvetissä voi! Useimmat vaan eivät halua sitä tehdä! Kun annetaan mieluummin sen pillun tai munan tehdä päätökset.
Näin on. Samaa mieltä ja olen kattellu naisten menoa yli 30 vuotta. Naiset haluaa miehestä raha-automaatin ja panokoneen kun siltä tuntuu. Miksikö suomalainen mies ei puhu? No kun ei nainen kuuntele. Naisia kiinnostaa vaan oman huonon itsetuntontonsa pönkittäminen vaatteilla yms. ja kivana lisänä tulee mies joka panee ja jonka voinsitten viskata menemään jos siltä tuntuu.
Itse olen varmasti kaikki kriteerit täyttävä ja kuitenkin ämmät valittaa sitä jatätä ja pitää päästä kokeilemaan toisia kulleja.
En ole koskaan tavannut naista joka olisi noihin perushyveisiin ollut tyytyväinen. Paskapuhetta.
Naiset rakastuu mieheen joka:
-ei vaadi mitään
-Jolla on uskomaton pinna
-joka rahoittaa naisen jokaisen päähänpiston
Ihan samat fiilikset täälläkin. Johtuu varmaan kesästä ja siitä kun on lomalla... ja kun kuuntelee muiden kesälomasuunnitelmia miehen tai perheen kanssa. Itse en muista koska olisin harrastanut yhden yön juttuja, joskus teininä viimeksi. Eikä musta enää ole siihen, ei vaikka välillä tuntuu että kuolema noutaa jos ei saa jotain rakasta lähelle. Jotenkin vaan iän myötä olen alkanut kunnioittaa itseäni enemmän. Ajatus siitä että joku tuntematon pääsisi fyysisesti sisimpääni ei todellakaan houkuttele. Myös henkinen puoli rakastelussa on tullut tärkeämmäksi, todellinen läheisyys eikä läheisyyttä läheisyyden vuoksi. Mulla on mun tyyny minkä mä otan kainaloon kun oikein paljon ahdistaa, naurakaa vaan. Tosiaan viimeksi eilen mietin että onko mun loppuelämä tätä. Baareihin ei huvita mennä enää kun siellä ne kuviot on nähty niin tuhanteen kertaan, virtuaalisesti en ole vielä kokeillut kun mä uskon enemmän siihen tässä ja nyt juttuun. Ehkä joskus ehkä ei koskaan siihen asti näillä eväillä mennään.
Tämä mies ei saa edes sitäkään. Tosin en kyllä ehkä edes lähtisi mihinkään yhdenyön juttuun vaikka joku pyytäisi, mutta silti.
niin ei tarvii tulla yhdenyön miehiä ja morkkista. Eli hommaa semmoinen mies jonka kanssa on vähän tykkäämistä ja seksiä ja säännöllisisä tapaamisia. Silleen että molemmat halauavat samaa. Minulla on ollut pari tämmöistä viime vuosien aikana kun en ole halunnut seurustella mut kun jotain sutinaa pitäs olla ja yhdenyön jutut ei oo toimivia minulle.