Itelläni ongelmana taitaa olla se että olen suht ujo, enkä pidä rafloista jossa tapais naisia. Raflameininki ei jostain syystä nappaa muo tippaakaan, enkä pakolla viitsi sitten kärsiä ko. paikoissa.
Niin ujo en ole ettäkö menisin lukkoon esim. tilanteessa jossa tapaisin livenä naisen nettitreffien kautta. Itse asiassa nuo tilanteet ei jännitä minua enää tippaakaan. Ongelma on enemmän se ettei naisia tule livenä kohdattua ja tänäänkin puistossa istuskellessa siellä oli aurinkoa ottamassa lähinnä vain pariskuntia tai sitten naisia ystävättäriensä kanssa. Itse olin suurin piirtein ainoa joka oli yksin liikenteessä. Tuollaisissa tilanteissa mun on vaikea lähestyä naista jos hällä on kaveri/kavereita mukana. En siis haluaisi mennä häiritsee koska oletan että ne ovat varattuja jne, eikä halua seuraa.
Naiset mitä olen nettitreffien kautta tavannut ovat olleet kaikki pettymyksiä, vaikka juttuun on aina tultu jotenkuten. Tuntuu kuin nettitreffiin olis eksynyt kaikki vaikeimmat ja/tai epätoivosimmat sinkkunaiset. Sanon esimerkkejä...
Lähes tavalliset, mutta selvästi epätoivoisten naisten ryhmä: Nainen lähettää kuvan tai hällä se kuva jo on sil esillä, niin useimmiten se ei sano todellakaan koko totuutta. Kuva voi olla naamakuva tai sitten sitä on käsitelty kuvankäsittelyohjelmal esim mustavalkoseks tai muuten vaan epäselvemmäksi. Jotkut lähettelee monta vuotta vanhoja kuvia, jotkut jopa vauvakuvansa ja sanoo "päättele siitä" ulkonäköni... Tekstissä nainen voi kertoa harrastavansa liikuntaa monis eri muodoissa ja kertovat olevansa sopusuhtaisia. No sitten kun tälläisen tapaa, niin järjestäen kaikilla on ollut ylipainoa. Tarkemmin kun on kysellyt, selviääkin että joskus pyöräilee töihin ja takas tms. Eli se siitä "liikunnallisuudesta". Itse harrastan säännöllisen epäsäännöllisesti liikuntaa, eikä ole tippaakaan läskiä, mutta en silti mainosta harrastavani mitään liikuntaa.
Samaan syyssyyn monesti ilmenee ettei nainen oikeastaan tee juuri mitään ja on muutenkin aika mitäänsanomaton. Elämäs ei kummosempia suunnitelmia jne., eikä oikeen mikään kauheasti kiinnosta. Itse iloisena ihmisenä mulle ei vain käy ko. ihmiset. Pieni ylipaino muo ei naises todellakaan haittaa. Nämä siis ovat vielä suht tavallisia ihmisiä, mutta...
Mielenterveysongelmaiset: Olen törmännyt sitten monesti naisiin jotka tuon lisäksi ovat jollain lailla masentuneita. Ne takertuvat ja soittelevat ja kertovat että kuinka taas heitä on elämä kohdellut kaltoin. Pahimmat kertoilee kuinka haluis tehdä itsemurhan jne... Siinä saa sit olla psykiatrina heille. Enää en jaksa semmoisia ja sanon aika tiukkaan jo nykyään tälläisille naisille heidän itkiessä elämäänsä että itsepähän olet valintas elämässäs tehnyt.
Haavemaailmassa eläjät: Olen tavannut muutaman erittäin kauniin naisen ja juttuun on tultu. Mutta ne joihin olen itse törmännyt, ovat eläneet jossain ihme haavemaailmassaan. Haluavat miehen olevan ties mitä, ehkä olisin ulkoisesti joillekin heille kelvannutkin, mutta kun itse haluan periaatteessa tavallista elämää, enkä esim. matkustella ympäri maailmaa ja "vain nauttia elämästä"..töitäkin siis on tehtävä, jota nämä haaveissaelävät ei näytä tajuavan. Paha siis mun ottaa lomaa 6kk ja vaan matkustella tai tehdä jotain muuta. Jotkut näistä haaveilijanaisista ovat olleet hyvin materialisteja, jota itse taas en ole. Usein tämä naisryhmä on juuri sitä "nenä pystyssä" ja tiedostavat että ovat hyvännäkösiä. Joskus nämä sanoo aika pahastikin ulkonäöstä, eli tyyliin "en pidä sun hiuksista ja sun vaatemausta", mutta jos tämän ryhmän niaset sanoo "olet ihan ok:n näkönen", niin se on heiltä jo paljon ja mies voi olla siis tyytyväinen ettei olekaan ihan nahjuksen näköinen, vaan hyvän näköinen.
Sekalainen ryhmä: Sitten on tullut tavattua myös muita naisia joissa on ollut outoja piirteitä. Mukaan mahtuu entinen päihderiippuvainen(!), joka kertoi vasta treffeillä että ei tiedä millon retkahtaa uudestaan ryyppäämään(sillä oli jotain lääkettäkin mukana jota siinä sitten popsi treffeillä). Sitten on ollut pari jätkämäistä naista(siis puhetyyliltään jne.). Huonosti käyttäytyviä naisia on pari ollut, eli se että hirnutaan ja mölytään vaikka raflassa, niin voi hemmetti että sain hävetä heitä, mut hoidin silti treffit kunnialla loppuun.
Lisäksi on ollut naisia jotka leikkii kissa hiiri leikkiä, eli joka toinen päivä haluis olla mun kanssa ja joka toinen päivä ei..tosi rasittavaa itellenikin se oli.
Mutta olen tavannut muutaman semmoisen johon olisin halunnut tutustua paremmin...he taas olivat sitä mieltä että olin kivaa seuraa, mutta meistä ei tule mitään sen kummempaa. Viimeisimmästä tälläisestä naisesta on yli vuosi aikaa.
PS. En kovin aktiivisesti ole koskaan nettideittejä harrastanut, eikä mulla ole ilmotusta missään deittipalvelussa nyt. En ole edes vastannut kenenkään naisen ilmotukseen moneen kuukauteen, koska en enää jaksa uskoa ihmeisiin.
Niin ujo en ole ettäkö menisin lukkoon esim. tilanteessa jossa tapaisin livenä naisen nettitreffien kautta. Itse asiassa nuo tilanteet ei jännitä minua enää tippaakaan. Ongelma on enemmän se ettei naisia tule livenä kohdattua ja tänäänkin puistossa istuskellessa siellä oli aurinkoa ottamassa lähinnä vain pariskuntia tai sitten naisia ystävättäriensä kanssa. Itse olin suurin piirtein ainoa joka oli yksin liikenteessä. Tuollaisissa tilanteissa mun on vaikea lähestyä naista jos hällä on kaveri/kavereita mukana. En siis haluaisi mennä häiritsee koska oletan että ne ovat varattuja jne, eikä halua seuraa.
Naiset mitä olen nettitreffien kautta tavannut ovat olleet kaikki pettymyksiä, vaikka juttuun on aina tultu jotenkuten. Tuntuu kuin nettitreffiin olis eksynyt kaikki vaikeimmat ja/tai epätoivosimmat sinkkunaiset. Sanon esimerkkejä...
Lähes tavalliset, mutta selvästi epätoivoisten naisten ryhmä: Nainen lähettää kuvan tai hällä se kuva jo on sil esillä, niin useimmiten se ei sano todellakaan koko totuutta. Kuva voi olla naamakuva tai sitten sitä on käsitelty kuvankäsittelyohjelmal esim mustavalkoseks tai muuten vaan epäselvemmäksi. Jotkut lähettelee monta vuotta vanhoja kuvia, jotkut jopa vauvakuvansa ja sanoo "päättele siitä" ulkonäköni... Tekstissä nainen voi kertoa harrastavansa liikuntaa monis eri muodoissa ja kertovat olevansa sopusuhtaisia. No sitten kun tälläisen tapaa, niin järjestäen kaikilla on ollut ylipainoa. Tarkemmin kun on kysellyt, selviääkin että joskus pyöräilee töihin ja takas tms. Eli se siitä "liikunnallisuudesta". Itse harrastan säännöllisen epäsäännöllisesti liikuntaa, eikä ole tippaakaan läskiä, mutta en silti mainosta harrastavani mitään liikuntaa.
Samaan syyssyyn monesti ilmenee ettei nainen oikeastaan tee juuri mitään ja on muutenkin aika mitäänsanomaton. Elämäs ei kummosempia suunnitelmia jne., eikä oikeen mikään kauheasti kiinnosta. Itse iloisena ihmisenä mulle ei vain käy ko. ihmiset. Pieni ylipaino muo ei naises todellakaan haittaa. Nämä siis ovat vielä suht tavallisia ihmisiä, mutta...
Mielenterveysongelmaiset: Olen törmännyt sitten monesti naisiin jotka tuon lisäksi ovat jollain lailla masentuneita. Ne takertuvat ja soittelevat ja kertovat että kuinka taas heitä on elämä kohdellut kaltoin. Pahimmat kertoilee kuinka haluis tehdä itsemurhan jne... Siinä saa sit olla psykiatrina heille. Enää en jaksa semmoisia ja sanon aika tiukkaan jo nykyään tälläisille naisille heidän itkiessä elämäänsä että itsepähän olet valintas elämässäs tehnyt.
Haavemaailmassa eläjät: Olen tavannut muutaman erittäin kauniin naisen ja juttuun on tultu. Mutta ne joihin olen itse törmännyt, ovat eläneet jossain ihme haavemaailmassaan. Haluavat miehen olevan ties mitä, ehkä olisin ulkoisesti joillekin heille kelvannutkin, mutta kun itse haluan periaatteessa tavallista elämää, enkä esim. matkustella ympäri maailmaa ja "vain nauttia elämästä"..töitäkin siis on tehtävä, jota nämä haaveissaelävät ei näytä tajuavan. Paha siis mun ottaa lomaa 6kk ja vaan matkustella tai tehdä jotain muuta. Jotkut näistä haaveilijanaisista ovat olleet hyvin materialisteja, jota itse taas en ole. Usein tämä naisryhmä on juuri sitä "nenä pystyssä" ja tiedostavat että ovat hyvännäkösiä. Joskus nämä sanoo aika pahastikin ulkonäöstä, eli tyyliin "en pidä sun hiuksista ja sun vaatemausta", mutta jos tämän ryhmän niaset sanoo "olet ihan ok:n näkönen", niin se on heiltä jo paljon ja mies voi olla siis tyytyväinen ettei olekaan ihan nahjuksen näköinen, vaan hyvän näköinen.
Sekalainen ryhmä: Sitten on tullut tavattua myös muita naisia joissa on ollut outoja piirteitä. Mukaan mahtuu entinen päihderiippuvainen(!), joka kertoi vasta treffeillä että ei tiedä millon retkahtaa uudestaan ryyppäämään(sillä oli jotain lääkettäkin mukana jota siinä sitten popsi treffeillä). Sitten on ollut pari jätkämäistä naista(siis puhetyyliltään jne.). Huonosti käyttäytyviä naisia on pari ollut, eli se että hirnutaan ja mölytään vaikka raflassa, niin voi hemmetti että sain hävetä heitä, mut hoidin silti treffit kunnialla loppuun.
Lisäksi on ollut naisia jotka leikkii kissa hiiri leikkiä, eli joka toinen päivä haluis olla mun kanssa ja joka toinen päivä ei..tosi rasittavaa itellenikin se oli.
Mutta olen tavannut muutaman semmoisen johon olisin halunnut tutustua paremmin...he taas olivat sitä mieltä että olin kivaa seuraa, mutta meistä ei tule mitään sen kummempaa. Viimeisimmästä tälläisestä naisesta on yli vuosi aikaa.
PS. En kovin aktiivisesti ole koskaan nettideittejä harrastanut, eikä mulla ole ilmotusta missään deittipalvelussa nyt. En ole edes vastannut kenenkään naisen ilmotukseen moneen kuukauteen, koska en enää jaksa uskoa ihmeisiin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kuulostaa tosiaan tutulta ja vahvistaa uskoani siitä että sen oikean löytäminen on enemmänkin myytti.
Me ihmiset olemme niin erilaisia vaikka kuvittelemme että meille sopivia vastineita on olemassa. Jos onkin, niin vain omasta näkökulmastamme, toisinpäin homma ei siten toimikaan ja jos toimii niin vain vähän aikaa ja vain siksi että ihastuksemme nauttii saamastaan huomiosta kunnes löytyy muuta.
Nämä naiset ketä tapailit netin kautta, oliko heillä kaikilla houkutteleva ja asiallinen ilmoitus? Vaikea uskoa, että kunnollisten ilmoitusten takaa löytyy noinkin epästabiilia porukkaa.
On totta, että pääosin netistä hakee seuraa ne keillä on vaikeuksia saada seuraa livenä syystä tai toisesta. Eli kirjavaa joukkoa löytyy, mutta on siellä seassa niitä ihan oikeesti kunnollisiakin.
Todella hyvä huomio...järkevän deitti-ilmon takaa olen löytänyt ne muutamat joiden kanssa olisin halunnut jatkaa ja sitten ne nänäkkäät, hyvin itsetiedostavat naiset, joiden kanssa ei ole ollut sittenkään mitään yhteyttä vaikka deitti-ilmot on tuntunut hyviltä. Samoin Melkein tavalliset naiset on pääosin löytynyt deitti-ilmojen kautta.
Mutta epästabiilimmat(Lue: juopot ja hullut) on löytyneet aikoinaan eri chattien kautta. Kiss FM:n chatin(jota ei taida enää olla), Deittinetin- ja suomi24:n chatin kautta. Sätissä kaikki nekin on tuntuneet ihan mukavilta, tai ainakin semmoisilta ketä on halunnut tavata.
Omaan deitti-ilmoihini on joskus vastannut naisia, joita en ole tavannut...mukana oli goottia ja nahkatakkirokkaria jne...en tavannut heitä ja kuvienkin perusteella aika pelottavia olivat :) En usko että olisi löytynyt heistä mulle oikeaa.
Jopas sinulla onpi ollut kirjava naisotanta. Kyllä niitä tavallisiakin naisia täältä löytyy, ilman mitään riippuvaisuuksia tahi muita omituisuuksia. Mutta jokainen meistä on kuitenkin omanlaatuinen yksilö ja siinähän se elämän suloisuus onkin, tavata monenlaisia uusia ihmisiä. Onnea mukaan seuraavalle kerralle, jospa se silloin oikein kunnolla tärppäisi=)
Nettitreffailussa onnistuminen vaatii paljon harjoittelua ja epäonnistumisiakin. (Toki jollain voi käydä onni heti ekalla kerralla, mutta sellaista ei missään nimessä kannata odottaa.) Muutenkaan ei kannata liian tosissaan ottaa koko hommaa, vaan "katsella" ympärilleen pilke silmäkulmassa. Kun olet jo törmännyt kaikenmoisiin "kummajaisiin", osaat ehkä jo tunnistaa niitä helpommin ilman että tarttee treffeillä pettyä. Yksi tärkeimpiä sääntöjä nettitreffeissä on, että vaikka se pinnalliselta vaikuttaakin, kuva kannattaa ehdottomasti vaihtaa. Mutta usko mua, kyllä netissä fiksujakin ihmisiä on.
Eilen oli uutisten mukaan kesän helteisin päivä.
Sinä vietit kesän kauneimman päivän alkuillan tietokoneen ääressä kirjoittamassa yo. sepustusta, jota en jaksanut lukea kuin noin ekat 2 kappaletta.
Siis kysymys kuuluu: millainen mies viettää kesän kauneimman iltapäivän tietsikan ääressä kirjoittamassa kilometrin pituista analyysia netissä tapaamistaan naisista?
Vastaus tähän kysymykseen kertoo sinusta varmasti enemmän kuin oma keromuksesi.