Olen tässä reilut puoli vuotta seurustellut, ennen tätä olin yli 2 vuotta sinkkuna. Poikaystävä on kaikinpuolin sitä mitä olen toivonut löytäväni. Nyt olen tosin huomannut, että vaikka viihdyn hänen kanssaan ja olen yleensä viikonlopun hänen luonaan, alan sunnuntaina olla jo kystäkyllä yhdessäolemista ja haluan kotiin. Kaipaan sitä, että saan nukkua yksin omassa sängyssäni kaikki raajat vinksinvonksin, että saan rötköttää sohvalla sekä jättää astiat huuhtelematta jos niin tahdon jne.
Kaikkein eniten "karsastan" kuitenkin seksiä. Poikaystäväni on huomattavasti aktiivisempi ja halukkaampi kuin minä. Tuntuu pahalta kieltäytyä ja loukata häntä, mutta en yksinkertaisesti halua niin usein ja seksi tuottaa minulle jonkin verran kipuja. Jotta minun ei tarvitsisi olla se ilonpilaaja ja että säästyisin kivuilta, tuntuu että olisin mieluummin yksin kotona.
Sinkkuna sain rötkötellä ihan miten sattuu, olla kotona ilman vaatimuksia huuhdelluista astioista tai velvollisuudesta seksiin. Kaipaan näitä, mutta kaipaan myös häntä...
Kaikkein eniten "karsastan" kuitenkin seksiä. Poikaystäväni on huomattavasti aktiivisempi ja halukkaampi kuin minä. Tuntuu pahalta kieltäytyä ja loukata häntä, mutta en yksinkertaisesti halua niin usein ja seksi tuottaa minulle jonkin verran kipuja. Jotta minun ei tarvitsisi olla se ilonpilaaja ja että säästyisin kivuilta, tuntuu että olisin mieluummin yksin kotona.
Sinkkuna sain rötkötellä ihan miten sattuu, olla kotona ilman vaatimuksia huuhdelluista astioista tai velvollisuudesta seksiin. Kaipaan näitä, mutta kaipaan myös häntä...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä minä voin rötkötellä edelleenkin miten sattuu ja tarvittaessa jättää astiat huuhtelematta jne jne.. mikset vain ole oma itsesi toisen seurassa?
Seksiasioista varmaankin kannattaisi keskustella hänen kanssaan ajoissa eikä pitää tunteitaan sisällään yhtään enää pidempään.
et osaa olla oma itsesi hänen kanssaan..niin kehen helvettiin hän sitten on tutustunut sen 6kk??
viimeisen puoli vuotta ja vietän viikonloput hänen kanssaan, mutta minä kyllä olen ihan oma itseni. Vaikka kotona olen hyvinkin tarkka järjestyksestä niin sitä en ole poikaystäväni luona. Elikkä rönötän sohvalla jos siltä tuntuu ja jätän vaikka astiat pöytää jos en viitsi huuhdella niitä ja mitä seksiin tulee niin sitä haluaisin kyllä enemmän. Eipä silti kyllä miehestä kaverin saa kunhan vaan tekee aloitteen. Sinun kannattaisi jutella näistä kaikista asioista kaverisi kanssa, uskon että löydätte kompromissin. Itselläni alkaa ikävä jo sunnuntaiaamuna kun tiedän että tänään pitää lähteä kotiin. Kaikkea hyvää sinulle ja poikaystävällesi.
"Nyt olen tosin huomannut, että vaikka viihdyn hänen kanssaan ja olen yleensä viikonlopun hänen luonaan, alan sunnuntaina olla jo kystäkyllä yhdessäolemista ja haluan kotiin. Kaipaan sitä, että saan nukkua yksin omassa sängyssäni kaikki raajat vinksinvonksin, että saan rötköttää sohvalla sekä jättää astiat huuhtelematta jos niin tahdon jne. "
Kaipaatko enemmän yksinäisyyttä vai kotiisi? Kyllä minullakin halutti aina viikonlopun jälkeen kotiin mutta se johtui siitä, ettei tyttökaverini tykönä ollut minulle niin älyttömästi tekemistä.
Kait se kyllästyminen on paljolti sitäkin, että en oikein tunne olevani kotonani hänen asunnossaan eli koti-ikävä alkaa vaivata hänen luonaan. Hänen asuntonsa on hyvin askeettinen, kun taas minulla on esim. kukkasia lisäämässä kodikkuutta. Aikani kuluisi hänen luonaan paremmin, jos pääsisin nettiin vapaasti tai voisin rötköttää sohvalla - saatika nukkua yhtä hyvässä sängyssä kuin minulla itsellä on. Nukun huonosti muualla kuin omassa sängyssäni, eikä hänen pienessä sohvassa sovi rötköttämään muuten kuin yksin - enhän minä sitten häntä voi käskeä omassa kodissaan lattialle istumaan, jotta pääsisin toteuttamaan rötvimishalujani.
Olen itse kohtuullisen siisti talostelija, mutta en jaksa aina pingottaa kotitöistä omassa huushollissani. On vaikeaa olla noteeraamatta poikaystävän kommentteja, kun hän pöydän toisella puolella istuen sanoo, että huuhtele se veitsi sitten kunnolla. Jotkut asiat pitävät olla millilleen oikeilla kohdilla - jos ei ole, hän käy nyysimässä ne oikeaan asentoon. Pieniä juttujahan nämä ovat, mutta saavat oloni vaivautuneeksi.
Siitä seksistä pitäisi todellakin yrittää puhua. En minä sitä suoranaisesti inhoa, mutta en tarvitse sitä niin usein. Kaipaan enemmän muuta läheisyyttä - sohvalla tai sängyllä sylikkäin rötvääminen tuntuu ihanalta. Kivulias seksi ei mitenkään ole omiaan lisäämään halujani... Olen sanonut hänelle näistä kivuista ja tuntuu ymmärtävän, mutta kerran pari viikossa ei riitä hänelle. Puhuminenkin tahtoo joskus tyssätä siihen, että kun kysyn hänen ajatuksiaan, hän sanoo, ettei mielessä ole mitään.
Niin kuin sanoin, kaipaan häntä, mutta kaipaan myös yksinäisyyttä. Vähän hankala yhdistelmä ajatellen vaikka mahd. yhteen muuttoa.
itse olen seurustellut kohta puoliin kanssa puol vuotta..pitkän sinkku kauden jälkeen ja joskus on ollut vaikeata löytää sitä yhteis ymmärrystä aioista ja jotain tapoja on miehelläni mitä minä en voi hyväksyä mutta kun rakastan toista nin ne on pikku seikkoja suhteessa ja samaa olen toivonut molemmin puolin suhteessa koska minä olen kuiteskin ollut niin pitkään sinkkuna ennen häntä ja hänen pitää ymmärtää se että joskus vain haluan sitä omaa aikaa ja haluan röhnöttää sohvalla ja lukea kirjaa ilman hänen seuraansa ja hän ymmärtää sen koska voidaan puhua asoista.
sinulle neuvoksi että onko sinun hyvä ola suhteessa missä et voi ola oma itsesi?
ja et voi sanoa hänelle että et kaipaa aina hänen seuraa?
ja mitä seksiin tulee niin puhuminen auttaa aina jos mies ei voi puhua sinun kanssa nin se ei ole oikea sinulle.
kyllä miehen pitää ymmärtää aia että sinä olet kuiteskin ollut niin pitkään sinkkuna että heti suhteeseen ryntäämminen voi olla aluksi hankalaa.
ja sanoit viellä lopussa että haluat sinkkuna röhnöttää sohvalla.. rakstatko todella häntä kun voit sanoa noin ja ajatella noin???
mutta koita saada aisia järjestykseen:) hyvät kesän jatkot sinulle:)