Olen loppuvaiheessa raskaana ja olemme avomieheni kanssa parikymppisiä. Tämä mies ei tee juuri muuta kuin juo, ainakin viionloppuisin. Yöksi hän ei tuolloin tule kotiin vaan joko valvoo kavereiden kanssa ryypäten tai sitten menee äitinsä helmoihin nukkumaan. Kotona se ei tee mitään paitsi välillä haluaa tehdä ruoan mikä on hyvä puoli tietenkin. Asiat tuskin tulee muuttumaan lapsen synnyttyä ja en haluaisi lapsen kasvavan riitojen ja alkoholismin keskellä, mutta en myöskään ilman isäänsä. Ja se ajatus yksin olemisesta. Olen miettinyt että olisiko tuo vain jotain tulevan isän pelkoja. Selvinpäin tämä mies on hyvinkin herkkä ja ihana, mutta a-klinikalle hän ei enään tahdo mennä. Niin, hän on joskus käyttänyt huumeita, mutta päässyt jo niistä onneksi eroon. Nyt on sunnuntai enkä tälläkään hetkellä tiedä missä helkutissa äijjä mennä laahustaa ja kenen kanssa. tässä kuussakin on jo pelkkään ryyppäämiseen mennyt jo satoja euroja, eli jo raha asioiden takia haluaisin erota, jotta ei tarvitsisi pelätä että onko sitä rahaa vai ei. Raha asioista vielä että hän kuukaudessa laittaa n.50 euroa ruokaan ja maksaa puolet vuokrasta and that`s it. eli olen yksin ostanut kaikki vauvan tarvikkeetkin.
en tiedä olenko liian sinisilmäinen vai hätäilenkö nyt ihan turhaan?
en tiedä olenko liian sinisilmäinen vai hätäilenkö nyt ihan turhaan?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tuosta ääliöstä. Harmillista, mutta ei se alkoholin käyttö siitä kuitenkaan vähene, ja tunnen itseni tuossa suhteessa vain äidiksi ja kämppikseksi, joka vain tekee kaiken toisen puolesta. en voi seurustella tuon äijjän kanssa pelkän lapsen takia, tai siitä pelosta että homma karkaa kaverilta käsistä. vaikeata aluksi kyllä varmaan on mutta kyllä kait se sitten siitä lutviutuu.
Juuri näin se on!
En ymmärrä, ihan kuin olisit minun miehestäni kirjoittanut, onkohan sillä useita naisia... Meillä isäntä teki täsmälleen samaa! Aloin odottaa lasta kun mies oli just täyttänyt 20v, itseasiassa samana päivänä... Mies ryyppäsi ja poltti pilveä aivan entiseen malliin, käytti lääkkeitä viinan kanssa ja vietti railakasta elämää! Ei tietoakaan lapsesta. Ylpeili kyllä välillä sille tuulelle sattuessaa kaikille tulevasta lapsesta. Muutettiin yhteen lapsen syntymän jälkeen, kun siihen saakka epäröin tosi voimakkaasti ja ajattelin, että kyllä se siitä rauhottuu, kun on niin nuori vielä. Lapsi herkisti paljon miestä, mutta eipä menot rauhottuneet. Pilvenpolton sain loppumaan, mutta lääkkeitä mies veti salaa viinan kanssa, ja mun valmistujaispäivänä, lapsen ollessa puolivuotias, mies riehui kotona, potkaisi ulko-oven rikki ja meille tuli samalla väliaikainen ero. Olin hölmö ja otin hänet takaisin lapsen takia... Lapsen takia olisi pitänyt pitää hänet poissa tästä kodista! Ei mennyt kuin kesäkuusta lokakuuhun enemmän ja vähemmän tapellen, mies joi kaikki viikonloput, hävisi perjantaina ja saattoi ilmaantua sunnuntai-iltana, eikä mitään saanut kysyä, kun se oli KYTTÄÄMISTÄ! Sitten tuli lokakuun puoliväli ja mies huusi ja heilui minulle vauva sylissä, uhkasi mua, jne, ei kuitenkaan käynyt fyysisesti käsiksi. Sanoin, että jos et lähde itse, soitan poliisit. Niinpä muutettiin erilleen. Meilläkään mies ei tehnyt mitään muuta kuin mäkätti mulle tekemättömistä hommista, vaikka olin tosi väsynyt pienen lapsen kanssa, opiskelin opintoni loppuun lapsen syntymän jälkeen puoli vuotta. Oli tosi raskasta. Tästä linkistä löytyy lopputarina meidän suhteelle, miten sitten kävikään... http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000000574&posting=22000000017273440 Tuo on siis mun aloittama ketju.
Sulle suosittelisin lämpimästi ainakin erillään asumista, jos nyt ei kokonainen ero tule kysymykseen. Lapsen kanssa on vaikeampi sitten erota...Nytkin tuntuu pahalta, kun minä odotan toista samalle miehelle...Omaa tyhmyyttäni...
Mikä ihme siinä on että niitä kakaroita pitää ylipäätänsä alkaa värkkäämään niiden juoppojen tai hakkaajien tai "yö-juoksijoiden" kanssa??!! Sitähän täällä elämässä saa mitä tilaa.
Mikä helvetin kiire on tehdä penskoja kun itse on just hätäseen päässy lukiosta?
Ja sitten sen ensimmäisen tai toisen 'ripari-villen' kanssa heti toukat putkeen ja sitten nettiin itkemään kun "mies on jossain ja kukaan ei ymmärrä, ja rahat on menny.."
toivottavasti pysyt ratkaisussasi. Ensi alkuun voi ikävä sitä renttua kohtaan tuntua kestämättömältä, mutta ajattele silloin tulevaa
lastasi ja sitä, mitä kaikkea hän joutuisi näkemään ja kokemaan tuollaisessa perheessä.
Itse olen lapsuuteni viettänyt tuollaisissa olo-suhteissa. Turvallinen lapsuus on minulta jäänyt viettämättä, sen sijaan tiedän kuinka nopeasti pienikin lapsi saa yöllä vaatteet päälleen, kun isä tulee kännissä kotiin ja heiluminen alkaa. Selvinpäin isä oli herkkä niinkuin sanoit siipastasi, mutta sitä herkkyyttä sai harvoin olla todistamassa. Toivon sinulle ja tulevalle lapsellesi kaikkea hyvää!
Moi,
Mieti menneisyyttäsi, haluatko samanlaisen tulevaisuuden vaikka elämmekin hetkessä?
Mielestäni tällaisissa tilanteissa ero ainoa vaihtoehto, vaikka pahalta tuntuu kun läheinen josta välittää lähtee pois--> antaa mennä, sitten on parempi kun ei tarvitse huolehtia/ pelätä toisen puolesta. ottaa aikaa, mutta jokainen päivä on vahvempi ja parempi,olet varmempi päätöksestä--> OOT ONNELLINEN!
Sulla on parempi tulevaisuus ilman ko.miestä. Mieti itseäsi ja tulevaa lastasi. Minkälaisen tulevaisuuden haluatte? Miehiä riittää, on niitä hyviäkin, ja kaikellahan on tarkoitus! TEE SIIRTO UUTEEN VAIHEESEEN!
liian sinisilmäinen. eroa jos pystyt. helppo toki täältä sanoa, mutta sanon kun kysyit. todennäkösesti menee pahemmaks ku vauva syntyy. tai sit ukko muuttuu rakkaudesta lapseensa. tai sit ei. mulla mielikuva tällä hetkellä sellainen, et uudet isät ei muutu mikskään, jatkavat "poikamies" eloaan ja janoavat vapautta ja spontaania elämää, mitä lapsen kanssa ei voi elää.
lapselle varmasti parempi elää yksin äitinsä kanssa, kuin ottaa mallia vastuuntunnottomasta isästä?
No ei se ole ihme että erityisopetuksen tarve lisääntyy. Täysääliömuijat hankkiutuu raskaaksi idioottien spermasta ja sitten kehtaa vielä valitella yh:n arkea tai yksinäisyyttä. Haloo!!!
Ei taida hissi kulkea ihan korkeimpiin kerroksiin...
laita se seinää vasten ja sano että valitsee joko sut tai viinan ja menemisen.. ei tollasesta tule mtn ku se noi käyttäytyy. iha lapsenki parhaaks jo!!!
Voi hyvä luoja...mä en jaksa ymmärtää miks tommosten juoppojen kaa mennään yhteen, tai et tehtaillaan kersoja..turha sit itkeä..oma valinta..jätä ukkos.
anyway,voimia....
mun mielestä on parempi jättää se mies.lapsen ei oo hyvä nähdä tuollaista isän mallia,parempi kun ei isää ollenkaan.varmasti pystyt kasvattamaan lapsestasi hyvän ja tasapainoisen ihmisen yksinkin mutta pahoin pelkään että tollaisen miehen kanssa ette siihen pysty.tämä on minun mielipiteeni asiasta.