Voiko sellaista oikeasti olla? Turhan usein käy niin, että mies jota olen pitänyt ystävänäni yrittääkin jossain vaiheessa iskeä minua. Tai jos iskuyritystä ei ole vielä tullut, niin kavarit alkavat varsin suoraan vihjailemaan, että kaveri olisikin kiinnostunut minusta myös muussa mielessä. Onhan se toki imartelevaa, että toinen pitää minusta niin paljon, mutta loppujen lopuksi se alkaa ahdistamaan, eikä enää tiedä miten käyttäytyä. En kuitenkaan ole mielestäni antanut aihetta ymmärtää minkäänlaista kiinnostusta omalta puoleltani. Näiden tilanteiden takia tuntuu hankalalta tehdä mitään näiden "ystävien" kanssa kahdestaan, kun ei voi olla varma käsittääkö toinen tilanteen jotenkin väärin. Mikä tässä mättää? Miksi toisilta miehen ja naisen välinen ystävyys tuntuu onnistuvan paljon helpommin?
Miehen ja naisen
ystävyys?
102751
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Voi. Piste.
Olen heteromies, ja omaan useita naisystäviä. Soitellaan, juodaan kahvia, reissataan. On nukuttukkin vierekkäin, myös lusikkasaennossa, kun on ollut vaikeaa, eikä mitään seksijuttuja ole sattunut. Niitä sitten toisten kanssa.
Mikä parasta, joillain heistä on mieskin ja voin silti lähteä viikonlopun reissuun varatun tytön ja heidän lapsen kanssa. Luottamus pelaa ja pitää! Tuota vierekkäin nukkumista ei ole suoritettu kenenkään seurusteluaikana. Se voisi olla jo liikaa, eikä kukaan pyri veitsenterälle taiteilemaan.
En myöskään väitä etteikö ystävyys voisi johtaa salakavalasti seurusteluun, mutta yllämainittujen YSTÄVIENI kanssa EI!
...se taitaa kuitenkin olla. Ei "siinä" merkityksessä, mutta kaipa sitä vähän aina on jännitettä miehen ja naisen välillä ystävyydessä, jos pystyy nukkumaan lähekkäin. Tai en tiedä. Mutta en kyllä miespuolisille kavereilleni (joskus ollut) itkisi asioitani olkapäätä vasten. Ehkä jonkun kanssa voisinkin, mutta jotain ihan pientä vetoa siinä olisi kuitenkin.
Onhan niitä jänniteitä, kun molemmat tietää että palikat sopisi yhteen.
Kerran kävi "läheltä piti" tilanne kun molemmilla oli hieman puutosta. Minä tein aloitteen ja ehdotin, että mitäs jos... Hän katsoi minua ja totesi: -Et kai sä voi mulle tollista ehdottaa..? Näin hänen silmistään, ja on hän myöhemmin tunnustanutkin, että olisi lähtenyt, jos jatkanut pyytämistä.
Tapahtuma ei pilannut todellakaan ystävyyttämme. Molempien itsetunto kasvoi, kun keskustelimme tapahtuneesta myöhemmin. Hän tunsi olevansa haluttu, ja minulla, koska olisi lähtenyt, jos olisin "vonganut".
Kyllä hän on vuodattanut miesasioitaan minulle, ja minä naisasioitani hänelle. Monet hänen miehensä olen tavannut ja iltaa niiden kanssa istunut. Yksi heistä sai minulta suuret kehut, (tosin myös muilta hänen ytäviltään), Nyt heillä on ilonen 8kk vanha pikkupoika ja naimisiin ovat menossa.
Toki mies ja nainen voivat olla ihan ystäviäkin vaan. Mulle se ei ainakaan tuota ongelmaa.
Minun teoriani on, että nämä miespuoliset ystäväsi ovat kilttejä, arkoja tai kokemattomia parisuhdeasioissa.
Heille kaverisuhde kanssasi on vakavin suhde naisihmiseen, mitä heillä on ollut ja kunhan he ovat tutustuneet sinuun tarpeeksi hyvin ja olette rakentaneet luottamukselliset välit he uskaltautuvat tekemään seuraavan siirron heidän ajattelemassaan "suhteessa".
Mihet, joilla on uskallusta toimia pikaisesti siirtyvät yrityksen jälkeen eteenpäin, muut rakentavat tuon ystävyyssuhteen ensin - sinä tietenkin ajattelet, että eivät he ole sinusta kiinnostuneita kun olette tunteneet jo vuosiakin eikä mitään ole tapahtunut.
Ongelmana tässä tilanteessa on myös se, että nämä miehet usein kuvittelevat harhaanjohdettuina, että noin naiset haluavat suhteensa muodostaa - "ollaan ensin ystäviä". Mutta tuohan on kuitenkin vain myytti (ainakin käsittääkseni).
sen sanoit jota itse en ole ymmärtänyt, vaikea tutustua uuteen ihmiseen kun ei pysty ja osaa heittäytyä suoraan kaikkeen uuteen ja ihmeelliseen, haluaisi ottaa rauhassa ja katsellen, mutta kun siinä katsellessa ne hätäisimmät naiset karkaa ja perään on enää sitten turha huudella.!!
kuvaamallasi tavalla. Naisella on ikää tullut lähes 30, biologinen kello alkanut tikittää jne. Ei meistä kukaan ole ikuisesti nuori. Ei naisetkaan.
Minulla on miespuolinen kaveri ja kävi kuin kävikin niin että jossain välissä hän tunnusti olevansa ihastunut minuun ja että haluaisi seurustella. Sanoin hänelle suoraan etten ole kiinnostunut hänestä siinä mielessä, mutta ystävänä kyllä. Tästä on muutama vuosi ja vieläkin ollaan ystäviä.
Ei kannata ajatella että käsittääkö toinen jotain väärin, jos et tosiaan tee mitään mistä sellaista voisi helposti ymmärtää niin. Piere vaikka miehen seurassa niin tuntuu enemmän kavereilta ;D
Kaikilta se ei onnistu, sille ei kai voi paljonkaan mitään jos puhuminen ei auta. Mutta minä olen vetänyt rajan siihen että ollaan vaan ystäviä enkä ole sitä ylittänyt. Näin asiat pysyy yksinkertaisempina.
tuloksena on epäterve suhde, jossa nainen voi manipuloida itseensä rakastunutta miestä miten tahtoo. Tosi mies tiedostaa tilanteen eikä rupea moiseen säälittävään kuvioon. Friendship hell ei vaan toimi.
Tuntisittepa ne naiset niin ymmärtäisitte,miksi toisen mielestä voi,ja toisen mielestä ei voi.Enempiä asiaa selittelemättä.