Irtisanoin itseni vakituisesta työsuhteesta, unelmatyöstäni, työpaikasta, jossa kuvittelin olevani vielä kymmenenkin vuoden päästä. Työyhteisöni koostui pääasiassa naisista (kuinka ollakaan) ja joukkoon mahtui se yksi kuuluisa "mätäomena", joka myrkytti kaikkien mielen tavalla tai toisella. Persoonana tämä ihminen oli hyvin pidetty ja sosiaalinen, mutta hyvin epävarma omasta identiteetistään. Viiden vuoden ajan tuo "mätäomena" vaikutti elämääni lähes päivittäin, milloin negatiivisesti ja toisinaan jopa positiivisestikin. Kiitos hänelle, opin vuosien aikana itsestäni paljonkin ja löysin uusia puolia, joita en tiennyt omaavanikaan.
Mutta- en ollut se kiusattu vaan - koko työyhteisömme oli ja on edelleen. Hän on saanut viiden vuoden aikana 2 kirjallista varoitusta johtajatasolta "paskanpuhumisesta", mutta siitä huolimatta nauttii luontaisetuuksista vielä tuossa työpaikassa. Suojatakseen selustansa, tuo henkilö on hankkinut ympärilleen muutaman "suojakilven" eli ts. ne sinisilmäiset työntekijät, jotka haluavat uskoa sen mitä kuulevat. Uuden esimiehen vaihtuessa "mätäomena" turvasi heti tulevaisuutensa lyöttäytyen hänen seuraansa aina kuin mahdollista ja kertoi oman versionsa työyhteisömme tilasta,asia johti loppujen lopuksi siihen että tuo esimies irtisanoutui tehtävästään,koska ymmärsi joutuneensa keskelle "sotaa" eikä halunnut olla se, joka irtisanoisi tuon paskanpuhujan. Mitä tehdä tälläiselle asialle, jota hyssyttelevät kaikki esimiehistä lähtien? Millä tälläisen paskan saa poistettua töistä? "Isojohtajakin" odottaa toimialaesimiehen yhteydenottoa, että saisi kitkettyä henkilön pois kuvasta. Kenet tästä ongelmasta syyllistäisi tai ts. saamattomuudesta?
Itse tein radikaalin ratkaisun. En halunnut olla enää tuossa negatiivisessa työympäristössä, jolle olin uhrannut jo viisi vuotta odottaen muutosta. Nyt minulla ei ole vakituista työtä - mutta töitä kuitenkin ja olen pitkästä aikaa sekä helpottunut että avoin kaiken suhteen. On ihanaa mennä töihin, jossa kaikki ovat positiivisella mielellä ja iloisia! Olen edelleen kuitenkin yhteydessä entisiin työkavereihini ja sama kuvio pyörii siellä edelleen.....Mieleni täyttää suru, kun mietin mitä he joutuvat kestämään siellä, mutta elämä on valintoja täynnä... Toivotan ihanaa kesää teille kaikille ja erityisesti jaksamista sielunsiskoille ja -veljille! ;)
Mutta- en ollut se kiusattu vaan - koko työyhteisömme oli ja on edelleen. Hän on saanut viiden vuoden aikana 2 kirjallista varoitusta johtajatasolta "paskanpuhumisesta", mutta siitä huolimatta nauttii luontaisetuuksista vielä tuossa työpaikassa. Suojatakseen selustansa, tuo henkilö on hankkinut ympärilleen muutaman "suojakilven" eli ts. ne sinisilmäiset työntekijät, jotka haluavat uskoa sen mitä kuulevat. Uuden esimiehen vaihtuessa "mätäomena" turvasi heti tulevaisuutensa lyöttäytyen hänen seuraansa aina kuin mahdollista ja kertoi oman versionsa työyhteisömme tilasta,asia johti loppujen lopuksi siihen että tuo esimies irtisanoutui tehtävästään,koska ymmärsi joutuneensa keskelle "sotaa" eikä halunnut olla se, joka irtisanoisi tuon paskanpuhujan. Mitä tehdä tälläiselle asialle, jota hyssyttelevät kaikki esimiehistä lähtien? Millä tälläisen paskan saa poistettua töistä? "Isojohtajakin" odottaa toimialaesimiehen yhteydenottoa, että saisi kitkettyä henkilön pois kuvasta. Kenet tästä ongelmasta syyllistäisi tai ts. saamattomuudesta?
Itse tein radikaalin ratkaisun. En halunnut olla enää tuossa negatiivisessa työympäristössä, jolle olin uhrannut jo viisi vuotta odottaen muutosta. Nyt minulla ei ole vakituista työtä - mutta töitä kuitenkin ja olen pitkästä aikaa sekä helpottunut että avoin kaiken suhteen. On ihanaa mennä töihin, jossa kaikki ovat positiivisella mielellä ja iloisia! Olen edelleen kuitenkin yhteydessä entisiin työkavereihini ja sama kuvio pyörii siellä edelleen.....Mieleni täyttää suru, kun mietin mitä he joutuvat kestämään siellä, mutta elämä on valintoja täynnä... Toivotan ihanaa kesää teille kaikille ja erityisesti jaksamista sielunsiskoille ja -veljille! ;)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Meillä hoidettiin aikoinaan siten , että mätämunat sai kunnolla turpaan ja kimpassa hoidettiin joten meillä oli aina todistajat sille ettei me olla mitään tehty. Kyllä ne kusipäät sitten tajus erota. Toimii varmasti
Olipa kuin omaa elämäkertaa olisi lukenut.Minulla vain pomokin syyllisti ja käski miettiä omia tekemisiä.Vuosia olin masentunut ja poissa työelämästä.En irtisanonut itseäni.Nyt olenkin samalla työnantajalla toisessa hommassa työkokeilussa.Harmittaa kovasti ansiomenetykset ja työpaikan vaihto.Toivon että tämä kiusaaja ja hänen lähipiiri joskus tajuaisivat tehneensä väärin.Naisvaltainen oli minunkin työ.Uskon että suurin tekijä oli kateus,koulutin itseäni niin toisille tuli pelko että ulen pian heidän pomokseen vaikka sanoin etten tähtää johto-pallille.
saamaton mielestäni esimies.onnea muuten.