Hei taas.
Tässä pitäisi taas päättää mitähän sitä lomalla tekisi, tai oikeastaan mihin suuntaisi. Näillä näkymin pidän pitkän loman vasta vuoden vaihteessa, kesällä piipahdan jossakin Euroopassa.
Minä tykkään matkustaa yksin, mutta joskus olisi kiva ainakin suunnitella reissua jonkun kanssa. Tässä iässä kun kaikki ympärillä ovat pariutuneet, ovat reissut kavereiden kanssa jääneet kaukaiseksi haaveeksi, ja matkaseuraa saa vasta kun antaa ystävälle lahjaksi matkan, josta hän ei voi kieltäytyä :)
New York on todella hyvä paikka sinkulle, mutta olen siellä käynyt nyt kolme kertaa vuoden sisään ja mietinkin, että mitäs nyt... Amerikkaan kun pääsee melkoisen halvalla, niin ehkä jotain muuta siellä..? Tai onko teillä ehdottaa jotain sinkkuystävällistä kohdetta?
En ole etelänlomailun ystävä, vaikka rakastankin aurinkoa. Ennemmin tykkään vain bogoilla kaupungissa, syödä hyvin, kävellä paljon ja tutustua ihmisiin. Madrid oli mukava, mutta siellä ihmisiin tutustuminen oli paljon vaikeampaa kuin esim. Nykissä. Eurooppaa en juurikaan muuten tunne, serkun luokse Prahaan meinasin singahtaa viikonlopuksi ja Baltiasta tykkään, mutta sekään ei oiken yksin matkustaessa iske...
Kohtalotovereita?
Ehdotuksia?
Kokemuksia?
Tässä pitäisi taas päättää mitähän sitä lomalla tekisi, tai oikeastaan mihin suuntaisi. Näillä näkymin pidän pitkän loman vasta vuoden vaihteessa, kesällä piipahdan jossakin Euroopassa.
Minä tykkään matkustaa yksin, mutta joskus olisi kiva ainakin suunnitella reissua jonkun kanssa. Tässä iässä kun kaikki ympärillä ovat pariutuneet, ovat reissut kavereiden kanssa jääneet kaukaiseksi haaveeksi, ja matkaseuraa saa vasta kun antaa ystävälle lahjaksi matkan, josta hän ei voi kieltäytyä :)
New York on todella hyvä paikka sinkulle, mutta olen siellä käynyt nyt kolme kertaa vuoden sisään ja mietinkin, että mitäs nyt... Amerikkaan kun pääsee melkoisen halvalla, niin ehkä jotain muuta siellä..? Tai onko teillä ehdottaa jotain sinkkuystävällistä kohdetta?
En ole etelänlomailun ystävä, vaikka rakastankin aurinkoa. Ennemmin tykkään vain bogoilla kaupungissa, syödä hyvin, kävellä paljon ja tutustua ihmisiin. Madrid oli mukava, mutta siellä ihmisiin tutustuminen oli paljon vaikeampaa kuin esim. Nykissä. Eurooppaa en juurikaan muuten tunne, serkun luokse Prahaan meinasin singahtaa viikonlopuksi ja Baltiasta tykkään, mutta sekään ei oiken yksin matkustaessa iske...
Kohtalotovereita?
Ehdotuksia?
Kokemuksia?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Miten olisi Peru...? Ei halpalentoja, mutta mielenkiintoinen matkakohde. Kalliiksi tulee, mutta ei ole jokaisen valokuva-albumissa inkatemppeleitä ja laamoja.
Olen menossa Etelä-Amerikkaan vuoden päästä. En tosin Peruun, vaan Argentiinaan. Peru on minun intohimoni ollut jo pikkulikasta ja sinne aion joskus, mutta tämä vuosi on enemmänkin "välivuosi" ja sitten seuraavana teen megalomaanisen matkan Latinalaiseen Amerikkaan.
Ihan hyvin luit ajatuksiani... :) Minähän olen jossakin edellisessä elämässäni ollut inkatyttö, lähetin hommissa juossut Machu Picchun raunioita...
Mä haaveilen paljon matkustelusta. Olisi kiva käydä joka mantereella ja mieluummin sellaisia rinkkaselässä matkoja, jolloin näkisi mahdollisimman paljon. Ainut paha on vaan raha. Ku ei ole mikään loisto palkalla oleva työ. Niin haaveet jää vaan haaveiden asteelle.. Mutta ehkä minäkin jonakin päivänä 3) *vajoaa taas haaveisiin*
Raha ei ole este: kulkurit ovat yleensä köyhiä.
Kun on tahto, niin on tie. Minulla takana 49 maata ja elän juuri ja juuri köyhyysrajalla. Töitä löytyy aina: avokaadon-, appelsiinin-, persikan-, kiiwihedelmän-, viininpoimintaa, tomaatinpoimintaa, kasvinhoitoa, hotellisiivousta, keittiötöitä... lista on loputon, mitä kaikkea olen maailmalla tehnyt.
Pikkasen säästöön lentolippua varten ja rohkeutta taskuun, niin maailmalle voi lähteä vaikka vain hammasharja taskussa...
Joskus viime vuosikymmenellä luin jutun parista jätkästä, jotka olivat matkustaneet maailman ympäri saldolla plus-miinus-nolla.
Tiedän: pakettimatkailijaperheissä kasvaneiden ja hotellimukavuuksiin tottuneiden on vaikea tajuta, että tuollainen elämä on mahdollista, mutta eiköhän maailmalla viipota tälläkin hetkellä tuhansittain enemmän tai vähemmän nuorta ja rahatonta rinkkakansaa...
Eiköhän kaikki Euroopan metropolit ole aika sinkkuystävällisiä paikkoja, joko perinteinen Berliini, Pariisi, Lontoo, Rooma tai sitten joku eksoottisempi: Budapest, Bukarest...
Jos siis tarkoitat sinkkuystävällisyydellä esim. sitä, että voi yksinäisenä naisena mennä vaikka oluelle tai kahvilaan istuskelemaan tuntematta itseään hölmöksi...
Itse pidän Berliinistä ja Lontoosta...
Ymmärsit yskän eli juuri tuo tunne kun istuu yksikseen, se on se ratkaiseva. Samoin se kuinka hyvin pääsee ihmisten kanssa luontevasti juttusille.
Pariisin tarjouslento meni sivu suun, mutta päätin lähteä Pärnun kautta Vilnaan. :)
Haaveilen myös Minskistä, mutta sinne en uskalla lähteä yksin kun en osaa kieltäkään.
Kesällä pidän yhden hikisen viikon, kavereiden häät ja polttarit kun rajoittavat ikävästi suunnitelmien tekoa.
Vuoden vaihteessa lähden ainakin Miamiin ja siitä sitten kierrellen muuallekin, mutta siitä ehdin päättää myöhemminkin.
Mitäs suunnitelmia teillä muilla? Ylipäätään matkustatteko yksin vai mitä puuhailette lomilla? Minä en osaa olla Suomessa lomalla ollenkaan, aina pitää olla lentoliput odottamassa ja jokainen loma pitää käyttää mahdollisimman hyvin ulkomailla.
En minäkään mitenkään rahoissa kieri ja edellistä Yhdysvaltain reissua maksan vieläkin... mutta kyse on valinnoista. Jos pitää silmät auki niin saattaa löytää tosi edullisia lentoja. Ja jos tyytyy halvimpaan mahdolliseen majoitukseen niin ei se loppujen lopuksi niin kallista lystiä ole se matkustaminenkaan.
Lentoliput kourassa sitäpaitsi jaksaa syödä vaikka kuukausia hernekeittoa ja kaurapuuroa!
näkee enemmän, tosin matka-aikakin on vähän pidempi.
nyt loppukesästä norjaan ja ens kesänä jonnekin huitsunkuitukkaan, tyyliä niin kauas kuin pippuri kasvaa ;) tai persaus kestää..