Te jotka olette vaihtaneet perhetta kesken vuotta, pliis jakakaa kokemuksenne! olen itse sita suunnittelemassa ja aivan pulassa tan asian kanssa... jarjeston kautta tulin jenkkeihin...
miten otitte asian puheeksi, miten aika sujui perheessa, kun uutta perhetta etsittiin ja loytyiko hyva uusi perhe?? kun uutta perhetta etsitaan, miten paljon asioihin sa itse vaikuttaa???
pliis auttakaa..
miten otitte asian puheeksi, miten aika sujui perheessa, kun uutta perhetta etsittiin ja loytyiko hyva uusi perhe?? kun uutta perhetta etsitaan, miten paljon asioihin sa itse vaikuttaa???
pliis auttakaa..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minä olin lähdössä käymään Suomessa ja vaihto tuli sopivasti siihen saumaan. Olin käytännössä koko uuden perheen etsinnän ajan Suomessa. Itselläni kävi kyllä mielettömän hyvä tuuri, koska olin jo pitkään miettinyt miten sanoa asian, kun perheen äiti kysyi itse minulta haluanko jatkaa heillä. Sanoi, että ymmärtää hyvin, jos haluan palata Suomeen ja etteivät he suutu, koska asiasta ei tulisi heille mitään ongelmaa. Sitten muka mietin asiaa päivän verran ja ilmotin päätökseni. Olin muistaakseni pari viikkoa sen jälkeen perheessä ja kaikki meni hyvin. Itse sain valita uuden perheen järjestön ehdokkaista. Uusi perheeni oli kyllä kuin suoraan pahimmista painajaisistani, mutta sieltäkin pääsin lähtemään lähes ongelmitta.
että minkä järjestön kautta olit au pairina?
Olin Espanjassa espanjalaisen järjestön kautta, eli ei mikään Suomessa kovin tunnettu järjestö. Järjestö on nimeltään Planet Au Pair. En kyllä suosittele kyseistä järjestöä kenellekään, koska järjestölle joutuu kyllä maksamaan, mutta he eivät tee lupaamiaan asioita puolestasi.
itse olin euraupairin kautta aupparina italiassa ja vaihdoin perhettä reilun kahden kuukauden jälkeen. Otin ensin yhteyttä suomen järjestöön ja sieltä neuvottiin olemaan suoraan yhteydessä paikalliseen järjestöön.
Kerroin perheen äidille vasta soitettuani järjestöön ja äiti suuttui oikein kunnolla. Muistaakseni tarkat sanani olivat "I've been thinking about changing family". hän pyysi minua ottamaan lapset ja menemään ulos. seuraavan kerran kuulin hänestä kun hän soitti kotiin ja kertoi soittaneensa järjestöön, oli siis sillä välin lähtenyt talosta. minun pitäisi olla perheessä vielä 15 päivää ja sitten olin vapaa lähtemään.
Ei minkäänlaista keskustelua asiasta, ei edes yritystä puhua ympäri tai jutella että mitkä asiat ovat huonosti ja voisiko niitä parantaa.
Aloitin perheen hakemisen heti, järjestö järjesti haastattelun toiseen perheeseen joka ei kuitenkaan tuntunut omalta. ajattelin ehkä itsekkäästi ja kieltäydyin. kaiken kaikkiaan ehdin tavata kolme perhettä joista sitten yhteen lopulta päädyin. Järjestö kuitenkin hoiti hommansa välillä aika heikosti. monta pettymystä ehti tulla ennen kuin löysin uuden perheen, äidille tuli itkettyä puhelimessa, ajassa mitattunakin se taisi olla noin kuukausi.
Vanhassa perheessä ensimmäiset päivät olivat hyvinkin kiusallisia. asiasta ei puhuttu vaan tein työni ja sillä selvä. pikkuhiljaa äitikin kuitenkin leppyi, pystyimme juttelemaan asiasta ja hän jopa ehdotti minulle jäämistä. lähdin kuitenkin, sillä jääminen tuntui liian oudolta siinä tilanteessa. erosimme kuitenkin hyvissä väleissä ja perhettä on jopa vähän ikävä. kuitenkin sen verran kiusallista että ei olla oltu sittemmin yhteydessä. harmi, sillä 2-vuotiaat kaksoset ehtivät jo tulla tärkeiksi.
Uusi perhe oli aluksi tosi mukava, lapset huomattavasti vanhempia ja työ aivan erilaista. hankaluutensa oli kuitenkin siinäkin perheessä ja vaikka loppuun asti siellä viihdyin ei suhteet perheeseen ole kovin lämpimät. toisaalta harmittaa todella, koska olisin mielelläni viettänyt mukavan vuoden ihanassa perheessä, joka olisi säilynyt "omana" lopun elämää. mutta aina vain ei käy niinkuin suunnittelee tai unelmoi :) Kaikesta huolimatta, elämäni parhaat ja vaikuttavimmat 8 kuukautta!
vaihdanko perhettä kun se on tylsä ja ärsyttävä.