Moikka!
Neuvoisitteko vaparin käsiliikkeen veden alla tai itsellenä siinä on kai korjattavaa. Kun veto lähtee edestä kuuluuko käden liikkua suorana veden alla...ei ilmeisesti vaan kai tehden ns. S kirjaimen muotoisen liikkeen, olenko oikeassa?
Ja toinen juttu,joka ei niin tekniikkaan liity; millä sykealueella pitemmän matkan uinnit vedetään, esim. 1500 jne...(60)70-80 % maksimista?
Neuvoisitteko vaparin käsiliikkeen veden alla tai itsellenä siinä on kai korjattavaa. Kun veto lähtee edestä kuuluuko käden liikkua suorana veden alla...ei ilmeisesti vaan kai tehden ns. S kirjaimen muotoisen liikkeen, olenko oikeassa?
Ja toinen juttu,joka ei niin tekniikkaan liity; millä sykealueella pitemmän matkan uinnit vedetään, esim. 1500 jne...(60)70-80 % maksimista?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Veden alla tehdään kysymysmerkki oikealla kädellä. Vasemmalla peilikuva. Tärkeää on että veto kiihtyy kokoajan. Vedon loppu on kaikken tärkein.
tottakai. Elikkäs käsi kuitenkin liikkuu ns. vartalon alla vedossa ennen kuin kulkee vartalon sivulle ja sieltä kyynärpää johtoisesti ylös. Toivottavasti ymmärsitte mitä yritän selitää...:)
Jeps!
Tekniikka kehittyy koko ajan ja myöskin uinnissa. Voithan sinä vetää S-vetojakin, ei siinä mitään, mutta huiput keskittyy käden "ankkurointiin" vedessä ja vetämään kohtisuoraan taaksepäin kyynärpää ylhäällä. Tärkeitä pointteja on kyynärpää, vartalon rotaatio, käden nosto jo lantion kohdalta ja rytmi.
Oheisesta kuvasarjasta näkyy Thorpe vs. Hackett:
http://www.svl.ch/ElbowsHigh/
Tärkeätä tässä on saada pitävä ote vedestä ja vartalon isot lihakset jo heti vedon alussa töihin.
-freestyler-
ja vielä kun muistetaan keskipiste eli nenä missä käsiveto leikkaa.
Ilman keskipistettä menee kiemurteluksi.
Nimenomaan vaatii treenaamista ja käsivedon loppuvetoon huomioita.
Erittäin hyvä linkki freestyler!
kyselit 1500m tehoista ja sykkeistä.
Jos ensin tekniikka kondikseen ja tehot ovat aika yksilöllisiä kuten sykkeetkin.
Max sykkeessi?
Ja mitä matkaa mieluiten uit.Pyrähdys vai matkaa?
Hacket ei 100m pyrähdystä ui koska kestävyytta enemmän kuin räjähtävää nopeutta.
Popov taas 50 ja 100m erikoismies ja 1500m ei ui.
Torpedo on hyvin monilahjakkuus.100m 48,5s ja 800m mutta hacket kyllä 1500m peittoaa torpedon.
Hacket alkaa ns lämpiämään ja pääsemään kunnon vauhtiin 800m kohdalla ja usein ui viimeisen puolikkaan kovempaa kuin ensimmäisen.
Mulla uinnissa on melko matalat sykkeet, mutta jonkun asteinen vauhdin lisäys sekoittaa hengityksen ja vaikka voisi sykkeiden puolesta uida kovempaa reilusti, hengitys ei kuljekaan...tämä kummastuttaa? Miten sitä sitten kehität? Pitääkö vain tehdä kovia vetoja ja totutella...vai mikä niksi tähän liittyy?
Max syke on noin 200 tietämillä (197-198), ikään nähden melko korkealla, mutta 160 ylimenevillä sykkeillä ei tunnu enää kohta kykenevän hegittää, kuntopohja on kyllä tällä hetkellä ihan hyvä...noh matkaahan 1500-...minä uinkin.
mainitset, että vauhdin lisäys sekoittaa hengitysrytmisi.
Millä rytmityksellä hengität 2-3-4-5-6?
Jos vauhdin lisäys sekoittaa hengitystekniikan niin tekniikka kuntoon ja treenaamalla se tulee.
Kokeile esim 10x200 niin, että ensimmäinen kevyt ja viides täysiä ja kuudes kevyt ja viimeinen täysiä.
Ja joka 200m aina vähä enemmän vauhtia.
KÄsivetojen määrä piikin altaassa 25m entä finstan altaassa 50m.Eli montako käsivetoa menee altaan mitalla ja millä hengitysrytmillä uit?
Niin, uin enimmäkseen 2: en hengitystä käyttäen ja välillä 3:lla (tai sitä seasssa). En ole mitannut käsivetoja 25;en altaassa uidessani, mutta hyvä kiitos, täytyy tarkistaa. Mikä olisi ihnateellinen määrä, noin suurinpiirtein? Uintini tähtää kesäisin avovesiin.
jos yli 10 piikin altaassa niin pullikset käyttöön ja muutenkin käsivetotreenejä ja keskity vetoihin.
Yritä saada kunnon liuku ja myös loppuvetoon huomiota.
Samalla voisit kokeilla millainen ero käsivetomäärissä kun uit matkavauhtia verrattuna jos vedät täysiä.
Yritä todella venyttää vetoja ja koko käden liikerataan huomiota.
Kuinka kauan olet uinnut ja määrä per viikko?
Olen uinut nyt "paremmin" muutaman vuoden, siis noin kolme vuotta sitten opettelin vaparin hengitystekniikan, kun kesällä oli kuntokisa. Sen jälkeen olen uinut vaihtelevia määriä viikossa, talvella kävin hallissa satunnaisia kertoja, huhtikuusta säännöllisesti n.1-2 kertaa viikossa. Heti kun märkäpuvulla tarkeni, aloin uimaan avovesissä ja nyt kertoja viikossa ollut 4 jopa 5. Tänään juuri huomasin, että vauhtia kaipaisi ja käsivetoon myös jotain olennaista eli sitä lopputehoa sekä pidempää liukua. Ja taas sama, kun sykkeet nousi liian korkeallle, hengitystekniikka alkoi tahmoa, eikä ollut kuitenkaan kun päälle 160, ei minusta vielä paljon, kyllähän matkauinnin kisaakin pitäisi pystyä uimaan reilummilla sykkeillä, eikö totta? Nyt on tarkoitus uida avovesissä niin pitkään kun märkäpuvulla tarkenee ja syksystä alkaa uimaan enemmän hallissa. Uinti pitää saada sujumaan, sillä tarkoitus kisailla ensi kesänä tosissaan tri-kisoissa ja SM:ää. Että valmentajaa kaivataan:):)
Kestävyyttä pitäisi olla kun kerran triathlonia treenaat ja kisaat.
Vauhdinjakotreenejä ja matkaa.
Pullareilla sekä ilman.
Miten on potkujen laita?
Vaikuttaa, että jostain syystä alat ns hosumaan hengityksen kanssa kun vauhtia lisäät.
Ja silloin nuo sykkeet nousevat kun tavallaan pidätät hengitystä ja rytmi menee sekaisin.
Eli uinti hajoaa ja siihen kyllä kikat löydetään miten ne kondikseen saa.
Nakkaa meilillä jos haluat ja mikä tämän kesän päätavoite?
meili [email protected]
Jep, taitaa olla parempi laittaa meiliä suoraan. Pian tulee:)
Nykyaikana tyylittely on turhaa ja aikaa vievää. S muoto tulee itsestään kovan vedon ja vartalon kierron kautta , sitä ei siis tarvitse yrittää mitenkään tehdä.
Jos olet katsonut mm uinteja niin huomaat että vedossa (800m uinnissa) kyynärpää on kasvojen etupuolella jo vedon alkuvaiheeessakin ja kyynärvarsi ja kämmen osoittaa suoraan alaspäin , eli vedon 'lapa' ja pinta-ala on maksimissaan jo ennenkuin käsivarsi ohittaa hartialinjan. Tuo on se korkea kyynärpää vedossa. Toinen korkea kyynärpää on se kun vedetään käsi ylös vedestaä.
Hartialinajn ohituksen jälkeen käsi hieman suoristuu ennen vedestä pois vetoa. Tärkeintä on saada taaksetyöntävää voimaa veteen ja siten maksimoida vauhti ja pinta-ala.
Nykyään myös työntö ennen käden vetoa vedestä on kanssa turhaa jos mela toimii muutoinkin koko ajan niin erillistä kämmenen työvaihetta ei ole.
Vain kiihtyvä veto vie eteenpäin.
Täällä yksi samoja asioita pähkäilevä ja nyt taidan olla pihalla kyllä kuin "lumiukko" tai pikemminkin vaikka traktori näin kesällä....
Siis eikös maksimaalisin veto tule kun käsi tulee veteen suorana (rikkoo siis veden pinnan suorana ainakin lähes) ja jatkuu samalla vartalon kiertyessä, tulee ns. tuulimylly tai ropeliliike...? Ja veto loppuu käden nousuun aivan lantion kupeelta ylös...?
Kun katsoo noita avovesiuimareita niin kädet näyttä kuin tulisivat kulmassa eteen vetovaiheessa? Tätäkähän tarkoitat? Suoristavatko käden sitten vetoon vai jääkö käsi kulmaan vetovaiheessa liikkuen sitten vartalon sivusta ylös? Voiko uinti olla näin tehtynä liukuvaa? Ja kun avovesiuinnissa ja pitkillä matkoilla jalkojen merkitys on olematon?
Siis ymmärsinkö nyt tosiaan...Voisikohan joku vielä tarkentaa?
Siksi käsi menee veteen koukussa, jotta vedon voima suuntautuisi taaksepäin - eli haluttuun suuntaan. Jos veto aloitetaan käsi suorana voima suuntautuu aluksi alaspäin -> turhaa työtä ja tekniikka hajoaa...