On se kumma että jotkut naiset unohtavat ystävien kanssa tehdyt suunnitelmat heti kun kuvoihin astuu mies....Yhtäkkiä ollaan todella epämääräisiä, yhteisiin menoihin ei enää lupauduta vaan aina saa vastaukseksi sen "katsotaan", ja jo sovitut menot unohdetaan...
Kaverit syrjään kun elämään astuu mies
mirandax
101003
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Täältä toiselta puolelta katsottuna usein näyttää siltä, että sinkkunaiset ovat tunkeneet kalenterinsa aivan tupaten täyteen harrastusta sun muuta. Ei siis mikää ihme, että jonkin pitää väistyä, jos miehelle ylipäätään aikaa löytyy. Ihan loogista. Ole mieluummin iloinen toisen puolesta, että on löytänyt jonkun.
Tottakai olen onnellinen siitä että ystäväni on löytänyt miehen! Ihmetyttää vain se, että heti ollaan perumassa jo kauan sitten yhdessä suunniteltuja menoja....
Rakastuminen on aivojen kemiallinen tila, ja hyvin vähän tahdonalainen. Muistan itse tehneeni tosi paskaset kavereille, kun aloin seurustella, mutta sitä ei siinä huumassa tajunnut, vaikka kaverit yritti rautalangasta vääntää. Olen pahoillani omasta käytöksestäni ja olen pahoillani siitä, että sinun kaverisi syyllistyy samaan mokaan, mutta voin vakuuttaa, ettei se ole ilkeyttä tai edes välinpitämättömyyttä. Se vain on. Lääkkeen jos tietäisin...
Siinä menee aivot narikkaan kun rakkaus iskee. Tutkittu juttu.
Ei pidä paikkaansa. Miehet on ihan samanlaisia.
Olen saanut seurata vieressä oman avomieheni kaverisuhteiden hiipumista. Kyseessä on tosin kaverit, jotka eivät sit vissiin olleetkaan kovin hyviä kavereita, sellaisia tyyppejä, jotka säilyvät koko elämän, tuli mitä tuli.
Nää äijät on sinkkuna ollessaan olleet siis todellakin kiinnostuneita tulemaan meille, olemaan mieheni kavereita, urheilemaan yhdessä, istumaan iltaa, katsomaan leffoja jne. Monta kertaa ovat jopa yöpyneet meillä, kun on ilta vierähtänyt mukavasti.
Mutta... kun kuvioon on iskeytynyt nainen, ei äijästä kuulu enää halaistua sanaa. Ennen saatettiin tulla käymään useita kertoja viikossa, yhtäkkiä ei kuulu kuukauteen kahteen mitään. Sit kun mun mies soittaa, että tuutko kattoon fudista, niin sit on yhtäkkiä ihan hirveesti menoja. Kaiken huippu oli tää eräskin 'kaveri', joka sanoi, että on kaikenlaisia kissanristiäisiä nyt joka kesäviikonloppu, että elokuussa vois nähdä.
Siis kuka sanoo kaverilleen noin?
Ei sen puoleen, on mun miehellä sellaisiakin ystäviä, jotka on ollu ystäviä ihan pennusta asti ja ovat säilyttäneet hyvät ja tiiviit välit, vaikka tyttöystäviä on ilmaantunut.
En itsekään ymmärrä naisia enkä miehiä, jotka hylkäävät kaverinsa seurustelun alettua. Mihin kummaan logiikkaan tämä perustuu? Meinaan, että kyllähän ihminen kavereita tarttee. Ei kai kukaan niin hölmö ole, että kuvittelee olevansa vuorokaudet läpeensä kumppaninsa kanssa. Luulisi, että vaikka kyseessä olisi uusikin ja innostava tuttavuus, niin silti ei paljon vaadi, että ottaa yhteyttä kavereihinsa. Todennäköisesti kun niitä kavereita tulee vielä jossain vaiheessa kaipaamaan...
Minun mieheni ei pidä enään yhteyttä kuin satunnaisesti vain yhteen kaveriinsa ja silloinkin työn merkeissä. Kaikki muut nuoruuden kaverit ovat kaikonneet kukin teillensä.
Ihan omien huomioitteni perusteella yleistän, että kun naisilla yleensä ystävät säilyvät vanhuuteen asti, niin miehillä ne katkeavat viimeistään keski-ikään mennessä. (paitsi sukulaiset ja harrastukset, jos on)
Tiedän monia hyvin yksinäisiä vanhempia miehiä.
Tuo on kyl niin totta. Itse on pyrkinyt olemaan kavereiden kanssa ainakin yhtä paljon, kun uuden kullan kanssa. Ja varsinkin ennalta sovitut jutut pitää hoitaa.
Aina ei kuitenkaan ole helppo sovittaa kavereiden ja kullan vapaa-aikaa omaan vapaa-aikaan. Joskus pitää valita ja uusi ihastus saattaa helposti vetää pitemmän korren. Sitä pitää vaan sit paikkailla kavereille myöhemmin. Unohtaa ei saa omaa elämää seurustelun takia.
hauskaa seuraa ovat nuo kun-sain-miehen-en-enää-kavereita-tarvitse -ihmiset? Meinaan, lienee puheenaiheet jokseenkin vähissä, kun aina ollaan keskenään ja tehdään samoja juttuja =D No ei ole minun ongelmani.
normaalia etääntymistä?
Tuo voi olla ihan hyväkin juttu. Itselläni tuollainen
käytös on ainakin oppinut erottamaan ketkä ovat oikeita
ystäviä.
Minä olen edelleen hyvä ystävä muutaman tyypin kanssa,
jotka olen tuntenut melkein koko elämäni, mutta muutamat
"kaverit" kyllä unohtivat minut heti kun naisystävä
löytyi. Paras esimerkki on tyyppi, joka ei ole soittanut
kertaakaan naisen löytymisen jälkeen, vaikka ennen
vietettiin paljonkin aikaa yhdessä.