Mulla on siis varmaan maailman oudoin ongelma: Ahdistun, jos nätti nainen hymyilee mulle vaikka baarissa. Arkitilanteissa tuo ei ole mikään ongelma, päinvastoin. Mutta heti jos olen haku päällä ja mulle hymyillään, niin tulee olo että mikä vikana kun toista naurattaa. Ja tää ei oo tod. mikään provo, vaan ihan tosi ongelma. Muuten en tietääkseni ole mikään kaheli, vaan ihan normaali hyvin koulutettu ja työssä käyvä 3-kymppinen mies. Useampia suhteita takana myös, eli en mikään kokematonkaan. Järki sanoo että nou hätä, mutta kun ei silti...
Siis onkohan maailmassa ketään toista, joka olis vaikka joskus kokenu samaa. Mietin, onko mulla huono itsetunto, mutta kun ei pitäisi. Ei mun hommassakaan pärjää olemattomalla itsetunnolla. En siis tod. käsitä mikä panttaa. Käytännössä ilta on mun osalta siinä, jos tosiaan joku kiva neito heittää hymyllä. En koskaan hymyile takaisin, ainakaan niin että sitä baarin hämärässä 5 metrin päähän näkis. Ja kun saan juomani temmottua, häviän paikalta ja yleensä painun suoraan kotiin.
Arvaan kyllä että HÄ? Joo, niin mietin itekkin. Mut tosiaan musta vaan tuntuu että se pelkkää pilkkaa, vaikka järki sanoo muuta. Mutta kun tuntuu miltä tuntuu...
Yhtään ajatusta? Vai pitääkö lähtä lekurille? Ei kyllä huvittais, kun ei oo ennenkään nupin takia tarvinnut.
Kiitos ajasta ja vaivasta sille joka vaivautuu jonkun asiallisen kommentin heittämään.
Siis onkohan maailmassa ketään toista, joka olis vaikka joskus kokenu samaa. Mietin, onko mulla huono itsetunto, mutta kun ei pitäisi. Ei mun hommassakaan pärjää olemattomalla itsetunnolla. En siis tod. käsitä mikä panttaa. Käytännössä ilta on mun osalta siinä, jos tosiaan joku kiva neito heittää hymyllä. En koskaan hymyile takaisin, ainakaan niin että sitä baarin hämärässä 5 metrin päähän näkis. Ja kun saan juomani temmottua, häviän paikalta ja yleensä painun suoraan kotiin.
Arvaan kyllä että HÄ? Joo, niin mietin itekkin. Mut tosiaan musta vaan tuntuu että se pelkkää pilkkaa, vaikka järki sanoo muuta. Mutta kun tuntuu miltä tuntuu...
Yhtään ajatusta? Vai pitääkö lähtä lekurille? Ei kyllä huvittais, kun ei oo ennenkään nupin takia tarvinnut.
Kiitos ajasta ja vaivasta sille joka vaivautuu jonkun asiallisen kommentin heittämään.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Unohdin: Nuorempana ei tuollaista ongelmaa mulla koskaan ollu. En myöskään tiedä, milloin tuo alkoi, huomasin sen vaan joskus pari vuotta sitten ehkä. Ei siis ihme, että viimeiset vuodet olenkin sikkuna pyöriny itsekseni... Liekö hermot menossa, vai mikä?
hymyn olevan "pakollinen" sänkyynkutsu, ja siksi reagoit niinkuin teet.
No ei tuo niin ihmeellistä ole. Olet ujo omalla tavallasi. Häkellyt huomiosta, jota et uskoisi omalle kohdallesi sattuvan. Kuitenkaan naiset eivät tätä ominaisuuttasi ymmärrä tai arvosta, pikemminkin yleensä he pitävät sitä säälittävänä heikkoutena, jonka takia sinulla ei ole juurikaan mahdollisuuksia suhteisiin naisten kanssa. Paras mahdollisuutesi on yrittää irrottautua tästä heikkoudesta ja hankkia lisää itsevarmuutta. Esimerkiksi ottamalla itsesuggestiolla tuotettu adrenaliini ja itsevarmuuden ylikompensaatio käyttöön. Kun olet pari kertaa sanonut sille hymyilevälle naiselle, että 'vittuakos lehmä virnuilet?' ja silti jatkanut paikallasi kylmästi drinkkisi siemailua, olet päässyt alkuun. Naiset eivät pidä epävarmuudesta, sen sijaan yli-itsevarma käytös antaa vahvan alfa-signaalin. Kaikki kuvitelmasi siitä, mikä on oikeaa käytöstä, on väärin. Voittaja vie kaiken, loput tekevät sitten käsillään.
Jeps, siinä olet oikeassa kyllä että tällä haavaa ei paljon mahkuja ole. Mutta tuosta adrenaliinista ja muusta: Kylmän viileesti drinkki naamariin on just mun tapa reagoida - mut sitten lähden vetämään. Eli ei toimi, koettu on monta kertaa. En siis vie hommaa loppuun tai eteenpäin. Sitäpaitsi, harvemmat naiset haluaa välttämättä tutustua mihinkään kivikasvoon.
Mitä se hymy sinulle tarkoittaa? Ajatteletko jotenkin niin, että hymy tarkoittaa naisen kiinnostusta ja se tarkoittaa että sinun pitää iskeä hänet ja siitä tulee paineita? Tai niin, että ne edellisetkin, nyt jo rikkoutuneet, suhteetkin alkoivat hymystä ja päättyivät kuitenkin myöhemmin ja tuntuu siltä että hymyyn vastaaminen vie sinut johonkin hajoavaan suhteeseen? Ehkä olet antanut hymylle merkityksen, jota sillä ei tietenkään ole, ja se merkitys saa sinut paniikkiin.
Itselläni oli samanlaisia tunteita muutama vuosia sitten. En vaan jotenkin pystynyt käsittelemään sitä, että joku mies oli minusta kiinnostunut. Ehkä aiemmat huonot kokemukset, paineet ja epävarmuus aiheuttivat sen. Kaikki kiinnostuksen osoitukset tuntuivat pahalta, en vaan tiennyt miten suhtautua.
Minulla meni ohi ajan kanssa ja pienen ajatustyön tuloksena. Jos vähän pohdiskelet asiaa, niin varmasti löydät sen alitajuisen logiikan jolla juttusi toimii. Sitten sitä voi muokata ja se on siinä =) Tsemppiä!