Sanokaas mitä teidän mielestänne tuo avoliitto tarkoittaa. Avioliitto nyt on ihan selvä juttu, mutta mites tuo avo-? Minä kun olen kuullut erilaisia vastauksia. Haluasin tietää onko kumminkin enimmäkseen ihmisillä jokin tietty käsitys tosta asiasta. Kiitos jo etukäteen. =)
Avoliitto?
Leijona
36
2647
Vastaukset
- kmox
..avoliitto ole lähinnä kuten avioliitto, mutta ilman virallisuutta. Eli noin yleisesti, asutaan yhdessä jne.
- §
= asutaan ns. avioliiton omaisissa olosuhteissa ilman vihkimistä.
Juridisesti avioliitolla ja avoliitolla on huomattava ero.
Esim. avioliiton purkautuessa suoritetaan omaisuuden ositus, jonka pääsääntö on, että omaisuus pannaan puoliksi, ellei aviopuolisoilla ole avioehtoa.
Tästä tasan jakamisesta on tiettyjä poikkeuksia, joihin en tässä puutu.
Avoliiton mennessä pänks kumpikin vie omat kamansa ja muutetaan eri osoitteisiin.
Perintöoikeudellisesti aviopuoliso perii puolison, ellei osapuolilla ole rintaperillisiä eli lapsia, lastenlapsia.
Avopuoliso ei peri. Testamentin avulla voidaan ohjata omaisuutta kuoleman jälkeen avopuolisolle.
Summa sum maarum:
Avioliitto muodostaa juridisesti huomattavasti turvallisemman ja vankemman saarekkeen osapuolille kuin avoliitto.- Pii
Toisaalta avioliittoon liittyy erilaisia rajoituksia, joita avoliitossa ei ole. Esimerkkinä mainittakoon se, ettei avioitunut nainen saa sterilisaatiota ilman puolison kirjallista suostumusta.
Joku mainitsi myös, että avioliitossa joutuisi puoliso kustantamaan toisen elämän jos toinen joutuu työttömäksi, eli työttömyyspäivärahaa ei tulisi? Tämän oikeellisuudesta en tiedä.
Nykyisin onneksi avoliittoon suhtaudutaan järkevästi ja se otetaan vakavasti. Sairaalassa avopuoliso katsotaan jo lähiomaiseksi, minullakin lukee papereissa, kehen pitää yhteyttä ottaa: (avo)mieheeni.
Avoliitto on, ainakin vielä, minun valintani. Minulle se tarkoittaa elämän jakamista toisen kanssa. Avioliittoon menisin lähinnä vain ilmaistakseni muille, kuinka sitoutunut olen: Jumalan silmien edessä lupaamisella ei ole minulle niin väliä, kun en usko. - jello
Pii kirjoitti:
Toisaalta avioliittoon liittyy erilaisia rajoituksia, joita avoliitossa ei ole. Esimerkkinä mainittakoon se, ettei avioitunut nainen saa sterilisaatiota ilman puolison kirjallista suostumusta.
Joku mainitsi myös, että avioliitossa joutuisi puoliso kustantamaan toisen elämän jos toinen joutuu työttömäksi, eli työttömyyspäivärahaa ei tulisi? Tämän oikeellisuudesta en tiedä.
Nykyisin onneksi avoliittoon suhtaudutaan järkevästi ja se otetaan vakavasti. Sairaalassa avopuoliso katsotaan jo lähiomaiseksi, minullakin lukee papereissa, kehen pitää yhteyttä ottaa: (avo)mieheeni.
Avoliitto on, ainakin vielä, minun valintani. Minulle se tarkoittaa elämän jakamista toisen kanssa. Avioliittoon menisin lähinnä vain ilmaistakseni muille, kuinka sitoutunut olen: Jumalan silmien edessä lupaamisella ei ole minulle niin väliä, kun en usko.Ensimmäisestä en tiedä, mutta uskomattomalta kuulostaa että näin olisi Suomessa, puoliso ohittaisi toisen itsemääräämisoikeuden...? Epäilen.
Tukiasiat taas menevät niin, että samassa taloudessa asuvien tulot lasketaan yhteen, oli sitten avioliitossa tai ei...pahimmillaan lasketaan kämppäkaverustenkin tulot samaan, etenkin jos on eri sukupuolista kyse.
Sairaalassa taas olet voinut ilmoittaa lähiomaiseksesi kenet haluat jo ties kuinka kauan (ainakin 10 vuotta), vaikka kaverisi jos siltä tuntuu.
Avioliitto taas on joko instituutio tai taloudelliselta kannalta tarkastikin laskettavissa. Jos esim. toinen on töissä ja toinen kotona, saa töissä oleva puoliso verohelpotusta. Toisen kuollessa perii puoliso (ja lapset, mikäli lapsia on), avoliitossa taas perintö menee perimisjärjestyksen mukaan ja avokki jää ilman mikäli ei ole erillisiä papereita omistussuhteeesta. Kiitos Suomen lain, et voi testamentata omaisuuttasi kenelle huvittaa, vaan se jaetaan perimisjärjestyksessä.
Se on sitten eri asia, mitä avioliitto kenellekin on...itse menin naimisiin ihmisen kanssa, jonka kanssa on tunne, että haluamme elää elämämme yhdessä ja avioliitto tuntuu hyvältä. Instituutio? Voi olla. Uskon asioita ei tähän kuitenkaan ole tullut sekoitettua :) - Miau
Pii kirjoitti:
Toisaalta avioliittoon liittyy erilaisia rajoituksia, joita avoliitossa ei ole. Esimerkkinä mainittakoon se, ettei avioitunut nainen saa sterilisaatiota ilman puolison kirjallista suostumusta.
Joku mainitsi myös, että avioliitossa joutuisi puoliso kustantamaan toisen elämän jos toinen joutuu työttömäksi, eli työttömyyspäivärahaa ei tulisi? Tämän oikeellisuudesta en tiedä.
Nykyisin onneksi avoliittoon suhtaudutaan järkevästi ja se otetaan vakavasti. Sairaalassa avopuoliso katsotaan jo lähiomaiseksi, minullakin lukee papereissa, kehen pitää yhteyttä ottaa: (avo)mieheeni.
Avoliitto on, ainakin vielä, minun valintani. Minulle se tarkoittaa elämän jakamista toisen kanssa. Avioliittoon menisin lähinnä vain ilmaistakseni muille, kuinka sitoutunut olen: Jumalan silmien edessä lupaamisella ei ole minulle niin väliä, kun en usko.Kyllä sterilisaation saa ilman miehen suostumusta vaikka olisi naimisissa. Syiksi riittää, että on kolme lasta ja/tai täyttänyt 30 vuotta. Ei minulta ainakaan kyselty miehen mielipidettä eikä tuo edes ollut mukana kun hain lähetteen.
- Pii
Miau kirjoitti:
Kyllä sterilisaation saa ilman miehen suostumusta vaikka olisi naimisissa. Syiksi riittää, että on kolme lasta ja/tai täyttänyt 30 vuotta. Ei minulta ainakaan kyselty miehen mielipidettä eikä tuo edes ollut mukana kun hain lähetteen.
Tuon yli kolme lapsen säännön kyllä tiesin, mutta ainakin kahdessa tietämässäni tapauksessa ollaan vaadittu asiakirjoja, että leikkaus on suostuttu suorittamaan. Lapsia kun ei ole ollut joko ollenkaan tai kahta enempää ja aviomies ei tietenkään ole ollut lääkärillä mukana. Muutenkin sterilisaation myöntämisessä ollaan todella nihkeitä ja ystäväni ei ole sitä vieläkään saanut, vaikka täyttää kohta 35. Revi siitä huumoria.
- Aviomies
Pii kirjoitti:
Toisaalta avioliittoon liittyy erilaisia rajoituksia, joita avoliitossa ei ole. Esimerkkinä mainittakoon se, ettei avioitunut nainen saa sterilisaatiota ilman puolison kirjallista suostumusta.
Joku mainitsi myös, että avioliitossa joutuisi puoliso kustantamaan toisen elämän jos toinen joutuu työttömäksi, eli työttömyyspäivärahaa ei tulisi? Tämän oikeellisuudesta en tiedä.
Nykyisin onneksi avoliittoon suhtaudutaan järkevästi ja se otetaan vakavasti. Sairaalassa avopuoliso katsotaan jo lähiomaiseksi, minullakin lukee papereissa, kehen pitää yhteyttä ottaa: (avo)mieheeni.
Avoliitto on, ainakin vielä, minun valintani. Minulle se tarkoittaa elämän jakamista toisen kanssa. Avioliittoon menisin lähinnä vain ilmaistakseni muille, kuinka sitoutunut olen: Jumalan silmien edessä lupaamisella ei ole minulle niin väliä, kun en usko."Toisaalta avioliittoon liittyy erilaisia rajoituksia, joita avoliitossa ei ole. Esimerkkinä mainittakoon se, ettei avioitunut nainen saa sterilisaatiota ilman puolison kirjallista suostumusta."
pitää parisuhteen muotoa valitessaan keskeisenä kriteerinä sterilisaation saamisen mahdollista helppoutta, niin siitä vaan avoliittoon - mars mars!!
Moni kiinnittää huomiota AIVAN ERI ASIOIHIN.
PS.
Tuo kommenttisi sterilisaation saamisesta avioliitossa olevan kohdalla oli sitä paitsi väärä. - My
Pii kirjoitti:
Tuon yli kolme lapsen säännön kyllä tiesin, mutta ainakin kahdessa tietämässäni tapauksessa ollaan vaadittu asiakirjoja, että leikkaus on suostuttu suorittamaan. Lapsia kun ei ole ollut joko ollenkaan tai kahta enempää ja aviomies ei tietenkään ole ollut lääkärillä mukana. Muutenkin sterilisaation myöntämisessä ollaan todella nihkeitä ja ystäväni ei ole sitä vieläkään saanut, vaikka täyttää kohta 35. Revi siitä huumoria.
Nainen saa kyllä ihan itse päättää sterilisaatiostaan. Hän ei ole aviomiehen holhouksen alainen! Jos aviomieheltä ruinataan allekirjoitettua paperia niin kyse on virkavirheestä.
Minulle on TYRKYTETTY sterilisaatiota jo kahden lapsen jälkeen. Olin silloin juuri täyttänyt 30v! Kolmannen lapsen syntyessä olin 32v ja JOKA KERTA kun kävin jossain lääkärissä, kysyttiin haluanko sterilisaation.
Ystävälleni tehtiin sterilisaatio eikä hän mitään aviomiehen lupaa siihen tarvinnut, niinkuin ei tarvitsekaan! - My
Pii kirjoitti:
Toisaalta avioliittoon liittyy erilaisia rajoituksia, joita avoliitossa ei ole. Esimerkkinä mainittakoon se, ettei avioitunut nainen saa sterilisaatiota ilman puolison kirjallista suostumusta.
Joku mainitsi myös, että avioliitossa joutuisi puoliso kustantamaan toisen elämän jos toinen joutuu työttömäksi, eli työttömyyspäivärahaa ei tulisi? Tämän oikeellisuudesta en tiedä.
Nykyisin onneksi avoliittoon suhtaudutaan järkevästi ja se otetaan vakavasti. Sairaalassa avopuoliso katsotaan jo lähiomaiseksi, minullakin lukee papereissa, kehen pitää yhteyttä ottaa: (avo)mieheeni.
Avoliitto on, ainakin vielä, minun valintani. Minulle se tarkoittaa elämän jakamista toisen kanssa. Avioliittoon menisin lähinnä vain ilmaistakseni muille, kuinka sitoutunut olen: Jumalan silmien edessä lupaamisella ei ole minulle niin väliä, kun en usko.SEKÄ avo- että avioliitossa pitää elättää kumppania jos tämä joutuu työttömäksi jääden työmarkkinatuen varaan.
- Pii
Aviomies kirjoitti:
"Toisaalta avioliittoon liittyy erilaisia rajoituksia, joita avoliitossa ei ole. Esimerkkinä mainittakoon se, ettei avioitunut nainen saa sterilisaatiota ilman puolison kirjallista suostumusta."
pitää parisuhteen muotoa valitessaan keskeisenä kriteerinä sterilisaation saamisen mahdollista helppoutta, niin siitä vaan avoliittoon - mars mars!!
Moni kiinnittää huomiota AIVAN ERI ASIOIHIN.
PS.
Tuo kommenttisi sterilisaation saamisesta avioliitossa olevan kohdalla oli sitä paitsi väärä.Ilmeisesti kyse on sitten lähinnä lääkärin vakaumuksesta, eikä laista tai säännöstä. Itse en sterilisaatiota halua, ja terveessä parisuhteessa sellaisista asioista pystytään mielestäni sopimaan. Suhde, jossa mies pakottaisi naisen olemaan sterilisaatiota hankkimatta ei mielestäni ole kovin hyvällä pohjalla, niin kuin ei sellainenkaan suhde, missä nainen salaa livahtaa sterilisaation hankkimaan.
En esittänyt tätä perusteluna omalle avoliitolleni, vaan esimerkkinän siitä, miksi joku saattaisi haluta pysyä avoliitossa. No, ilmeisesti tällaista syytä ei ole, vaikka kokemus on minulle osoittanut toisin. Itsemääräämisoikeus (etenkin oman ruumiini ollessa kyseessä) on minulle erittäin tärkeä asia, ja jos menettäisin sen avioliitossa, en menisi koskaan naimisiin. Niin ei kuitenkaan tässä maailman ajassa ole, ja olen vain iloinen kuullessani, että esim. sterilisaatio on kuitenkin oman harkinnan varassa, eikä jossain mystisessä ylemmässä kädessä. Kyse ei siis ollut "sterilisaation saamisen mahdollisesta helppoudesta", vaan itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta, jota en ainakaan tässä asiassa voisi hyväksyä.
Omaan avoliittooni olen tyytyväinen vallan toisista, iloisemmista syistä, en siis siksi, että voin kävellä tästä lääkärille ja saada sterilisaation. - Pii
Aviomies kirjoitti:
"Toisaalta avioliittoon liittyy erilaisia rajoituksia, joita avoliitossa ei ole. Esimerkkinä mainittakoon se, ettei avioitunut nainen saa sterilisaatiota ilman puolison kirjallista suostumusta."
pitää parisuhteen muotoa valitessaan keskeisenä kriteerinä sterilisaation saamisen mahdollista helppoutta, niin siitä vaan avoliittoon - mars mars!!
Moni kiinnittää huomiota AIVAN ERI ASIOIHIN.
PS.
Tuo kommenttisi sterilisaation saamisesta avioliitossa olevan kohdalla oli sitä paitsi väärä.Ilmeisesti kyse on sitten lähinnä lääkärin vakaumuksesta, eikä laista tai säännöstä. Itse en sterilisaatiota halua, ja terveessä parisuhteessa sellaisista asioista pystytään mielestäni sopimaan. Suhde, jossa mies pakottaisi naisen olemaan sterilisaatiota hankkimatta ei mielestäni ole kovin hyvällä pohjalla, niin kuin ei sellainenkaan suhde, missä nainen salaa livahtaa sterilisaation hankkimaan.
En esittänyt tätä perusteluna omalle avoliitolleni, vaan esimerkkinän siitä, miksi joku saattaisi haluta pysyä avoliitossa. No, ilmeisesti tällaista syytä ei ole, vaikka kokemus on minulle osoittanut toisin. Itsemääräämisoikeus (etenkin oman ruumiini ollessa kyseessä) on minulle erittäin tärkeä asia, ja jos menettäisin sen avioliitossa, en menisi koskaan naimisiin. Niin ei kuitenkaan tässä maailman ajassa ole, ja olen vain iloinen kuullessani, että esim. sterilisaatio on kuitenkin oman harkinnan varassa, eikä jossain mystisessä ylemmässä kädessä. Kyse ei siis ollut "sterilisaation saamisen mahdollisesta helppoudesta", vaan itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta, jota en ainakaan tässä asiassa voisi hyväksyä.
Omaan avoliittooni olen tyytyväinen vallan toisista, iloisemmista syistä, en siis siksi, että voin kävellä tästä lääkärille ja saada sterilisaation. - valtiovarainministeri
Pii kirjoitti:
Tuon yli kolme lapsen säännön kyllä tiesin, mutta ainakin kahdessa tietämässäni tapauksessa ollaan vaadittu asiakirjoja, että leikkaus on suostuttu suorittamaan. Lapsia kun ei ole ollut joko ollenkaan tai kahta enempää ja aviomies ei tietenkään ole ollut lääkärillä mukana. Muutenkin sterilisaation myöntämisessä ollaan todella nihkeitä ja ystäväni ei ole sitä vieläkään saanut, vaikka täyttää kohta 35. Revi siitä huumoria.
Sterilisaatioita ei pitäisi tehdä muuten kuin lääketieteellisin perustein. Jos syy on joku muu, sterilisaatio kaikilta kustannuksiltaan tulisi potilaan maksaa itse.
Eräässä tapauksessa nainen teetti sterilisaation kun ei varmasti koskaan eikä milloinkaan halua lasta enää. Kului pari kuukautta ja löytyipäs niin sykähdyttävä mies. Vanha siis pihalle ja uusi kehiin - ja sterilisaation purkuun! Nyt niin kauheasti ja määräämättömästi halusi tuon uuden ukon siittävän lapsen.
Eikä yhteiskunnan varojen haaskaus lopu yleensä sterilisaation purkuun vaan seuraa rankat lapsettomuushoidot. Ajatellaanpa kontrastia: vuosikymmeniä ehkäistään ja yhtäkkiä naks, ei tulekaan lasta - siitä alkaa vuosien lapsettomuushoidot. Mitä vaikutti ehkäistä? Sitäkö että saa itse päättää mitä nyt sattuu haluamaan? Tätä kutsutaan hienolla nimellä nykyisin: yksilönvapaus jolla ei joissakin asioissa ole mitään päätä eikä häntää. - miau
valtiovarainministeri kirjoitti:
Sterilisaatioita ei pitäisi tehdä muuten kuin lääketieteellisin perustein. Jos syy on joku muu, sterilisaatio kaikilta kustannuksiltaan tulisi potilaan maksaa itse.
Eräässä tapauksessa nainen teetti sterilisaation kun ei varmasti koskaan eikä milloinkaan halua lasta enää. Kului pari kuukautta ja löytyipäs niin sykähdyttävä mies. Vanha siis pihalle ja uusi kehiin - ja sterilisaation purkuun! Nyt niin kauheasti ja määräämättömästi halusi tuon uuden ukon siittävän lapsen.
Eikä yhteiskunnan varojen haaskaus lopu yleensä sterilisaation purkuun vaan seuraa rankat lapsettomuushoidot. Ajatellaanpa kontrastia: vuosikymmeniä ehkäistään ja yhtäkkiä naks, ei tulekaan lasta - siitä alkaa vuosien lapsettomuushoidot. Mitä vaikutti ehkäistä? Sitäkö että saa itse päättää mitä nyt sattuu haluamaan? Tätä kutsutaan hienolla nimellä nykyisin: yksilönvapaus jolla ei joissakin asioissa ole mitään päätä eikä häntää.Sterilisaatio on melko halpa toimenpide, sterilisaation purku ei.
Tässä pitää muistaa myös, että MIEHEN STERILISAATIO on huomattavasti halvempi ja yksinkertaisempi toimenpide kuin naisen. Minkäköhän takia jotkut miehet VAATIVAT vaimolleen tehtävän sterilisaation, vaikka itselle se olisi helpompaa? Sitten kun vaimolle on sterilisaatio tehty voikin alkaa katsella uutta suhdetta. - Janna
Pii kirjoitti:
Toisaalta avioliittoon liittyy erilaisia rajoituksia, joita avoliitossa ei ole. Esimerkkinä mainittakoon se, ettei avioitunut nainen saa sterilisaatiota ilman puolison kirjallista suostumusta.
Joku mainitsi myös, että avioliitossa joutuisi puoliso kustantamaan toisen elämän jos toinen joutuu työttömäksi, eli työttömyyspäivärahaa ei tulisi? Tämän oikeellisuudesta en tiedä.
Nykyisin onneksi avoliittoon suhtaudutaan järkevästi ja se otetaan vakavasti. Sairaalassa avopuoliso katsotaan jo lähiomaiseksi, minullakin lukee papereissa, kehen pitää yhteyttä ottaa: (avo)mieheeni.
Avoliitto on, ainakin vielä, minun valintani. Minulle se tarkoittaa elämän jakamista toisen kanssa. Avioliittoon menisin lähinnä vain ilmaistakseni muille, kuinka sitoutunut olen: Jumalan silmien edessä lupaamisella ei ole minulle niin väliä, kun en usko.Aviopuolisot ovat lain mukaan velvollisia elättämään toisensa. Eli, jos toisella puolisolla ei syystä tai toisesta ole tuloja, on toinen puoliso velvoitettu elättämään tämän.
- Janna
My kirjoitti:
SEKÄ avo- että avioliitossa pitää elättää kumppania jos tämä joutuu työttömäksi jääden työmarkkinatuen varaan.
Avoliitossa ei toista tarvitse elättää, avoliitossa asuvia kohdellaan kuin kämppäkavereita tai solussa asuvia, jos heillä ei ole yhteistä lasta. Yhteinen lapsi muuttaa asioita jonkun verran.
- Janna
jello kirjoitti:
Ensimmäisestä en tiedä, mutta uskomattomalta kuulostaa että näin olisi Suomessa, puoliso ohittaisi toisen itsemääräämisoikeuden...? Epäilen.
Tukiasiat taas menevät niin, että samassa taloudessa asuvien tulot lasketaan yhteen, oli sitten avioliitossa tai ei...pahimmillaan lasketaan kämppäkaverustenkin tulot samaan, etenkin jos on eri sukupuolista kyse.
Sairaalassa taas olet voinut ilmoittaa lähiomaiseksesi kenet haluat jo ties kuinka kauan (ainakin 10 vuotta), vaikka kaverisi jos siltä tuntuu.
Avioliitto taas on joko instituutio tai taloudelliselta kannalta tarkastikin laskettavissa. Jos esim. toinen on töissä ja toinen kotona, saa töissä oleva puoliso verohelpotusta. Toisen kuollessa perii puoliso (ja lapset, mikäli lapsia on), avoliitossa taas perintö menee perimisjärjestyksen mukaan ja avokki jää ilman mikäli ei ole erillisiä papereita omistussuhteeesta. Kiitos Suomen lain, et voi testamentata omaisuuttasi kenelle huvittaa, vaan se jaetaan perimisjärjestyksessä.
Se on sitten eri asia, mitä avioliitto kenellekin on...itse menin naimisiin ihmisen kanssa, jonka kanssa on tunne, että haluamme elää elämämme yhdessä ja avioliitto tuntuu hyvältä. Instituutio? Voi olla. Uskon asioita ei tähän kuitenkaan ole tullut sekoitettua :)Omaisuutensa voi kyllä testamentata kenelle tahansa ja tuo testamentin saaja voi hyvässä lykyssä myös saada koko perinnön. Kunhan lainmukaiset perilliset vain luopuvat lakiosastaan. Jos perilliset vaativat lakiosaansa, jaetaan lakiosat omaisuudesta ensin heille ja loput sitten testamentin saajalle.
Avopuoliso voi siis testamentilla periä kuolleen avopuolisonsa. Avopuoliso tosin maksaa perinnöstään veroa kolminkertaisesti aviopuolisoon verrattuna... - My
Janna kirjoitti:
Avoliitossa ei toista tarvitse elättää, avoliitossa asuvia kohdellaan kuin kämppäkavereita tai solussa asuvia, jos heillä ei ole yhteistä lasta. Yhteinen lapsi muuttaa asioita jonkun verran.
Tarvitseepas.
Ystävättäreni on työmarkkinatuella. Avomiehen tulot vaikuttavat sen verran, että ennestäänkin pieni työmarkkinatuki on 100e ja risat per kuukausi kaverilleni. Ei sillä elä. Asumistukea ei tipu, koska mies ansaitsee mukapaljon (markkoina suunnilleen 10000mk/kk brutto). Pärjäisitkö itse tuolla reilulla 100e kuukaudessa? Siitä on kiva maksella opintolainoja ja puhelinlaskuja. - My
Janna kirjoitti:
Aviopuolisot ovat lain mukaan velvollisia elättämään toisensa. Eli, jos toisella puolisolla ei syystä tai toisesta ole tuloja, on toinen puoliso velvoitettu elättämään tämän.
Kuten edellä sanoin. Mitään tukia ei myönnetä jos AVOparin (kuten avioparin) yhteenlasketut tulot ylittävät tietyn (saman) rajan.
Ei työmarkkinatukea, asumistukea, ei toimeentulotukea, ei lasten kotihoidontuen lisäosaa eikä mitään muutakaan. - Pii
My kirjoitti:
Kuten edellä sanoin. Mitään tukia ei myönnetä jos AVOparin (kuten avioparin) yhteenlasketut tulot ylittävät tietyn (saman) rajan.
Ei työmarkkinatukea, asumistukea, ei toimeentulotukea, ei lasten kotihoidontuen lisäosaa eikä mitään muutakaan.Niin, mutta jos toinen on työtön, eikä siis tienaa mitään, eivät nuo rajat luultavasti yhden ihmisen tuloista mene rikki? Hmm. Avioliitossa taas tuet ovat poissuljettuja joka tapauksessa.
- My
Pii kirjoitti:
Niin, mutta jos toinen on työtön, eikä siis tienaa mitään, eivät nuo rajat luultavasti yhden ihmisen tuloista mene rikki? Hmm. Avioliitossa taas tuet ovat poissuljettuja joka tapauksessa.
Nuo rajat ovat SEKÄ avio- että avoliitossa samat. JA PIENET.
Työtön, joka olisi oikeutettu n. 2300mk (brutto) työmarkkinatukeen, mutta hänen AVO- tai aviopuolisonsa tienaa enemmän kuin 7000mk/kk/brutto (wautsi mikä liksa, kyllä sillä kaksi elää...) niin työmarkkinatuki laskee siitä lähtien, kunnes päättyy kokonaan avo-tai aviopuolison tienatessa n. 11000mk/kk.
Avioliitto ei tukia poissulje. Täysin samat pienet rajat silloinkin. - Pii
My kirjoitti:
Nuo rajat ovat SEKÄ avio- että avoliitossa samat. JA PIENET.
Työtön, joka olisi oikeutettu n. 2300mk (brutto) työmarkkinatukeen, mutta hänen AVO- tai aviopuolisonsa tienaa enemmän kuin 7000mk/kk/brutto (wautsi mikä liksa, kyllä sillä kaksi elää...) niin työmarkkinatuki laskee siitä lähtien, kunnes päättyy kokonaan avo-tai aviopuolison tienatessa n. 11000mk/kk.
Avioliitto ei tukia poissulje. Täysin samat pienet rajat silloinkin.Kyllä maailma on mätä! Ensiksi ei saa tukia vanhempien tulojen takia, ja sitten kun täyttää 20 onkin itsellä jo mies, jonka takia ei taaskaan saa tukia. Opintolainaakaan ei saa kuin 1000/lukukausi. Maksapa sillä vuoden vuokrat. Ja elä huikealla 200 euron summalla kuukausi tässä nykystadissa, kun ainoa keino päästä paikkauttamaan hampaat tai selvittämään sairaus vuoden sisällä on mennä yksityiselle.
- My
Pii kirjoitti:
Kyllä maailma on mätä! Ensiksi ei saa tukia vanhempien tulojen takia, ja sitten kun täyttää 20 onkin itsellä jo mies, jonka takia ei taaskaan saa tukia. Opintolainaakaan ei saa kuin 1000/lukukausi. Maksapa sillä vuoden vuokrat. Ja elä huikealla 200 euron summalla kuukausi tässä nykystadissa, kun ainoa keino päästä paikkauttamaan hampaat tai selvittämään sairaus vuoden sisällä on mennä yksityiselle.
Sanopa muuta.
Voin kyllä kertoa, että nuo opintotuet ovat "huikeita" summia kun vertaa tilanteeseen, jossa koulun penkiltä jää työttömäksi, mies käy palkkatyössä ja vuokrat ovat korkeita, täällä nykystadissa, kuten mainitsit.
Ellet saa mistään OMAA rahaa vaan kaikki tai lähes kaikki pitäisi pyytää kumppanilta, joka hänkään ei ole upporikas, hermot alkavat kiristyä, molemmilta...
Siitä "ei mistään" pitäisi kuitenkin riittää opintolainan takaisin maksuun!
- hile
Avoliitto tarkoittaa lähinnä yhteistä taloutta.
- Oikein
Jos mies ja nainen asuvat samassa huoneistossa, kyseessä on avoliitto (juridisesti) - paitsi sisarusten ollessa kyseessä. Tällä on vaikutusta, mikäli toinen esim. opiskelee. Laki ei käsitä eri sukupuolta olevia "kämppiksiä", joilla ei ole seurustelusuhdetta, vaan toisen "liian suuret" tulot voivat vähentävät toisen saamia tukia.
Tätävastoin, esim. seurustelevan homoparin tapauksessa, toisen suuretkaan tulot eivät vähennä toisen saamia tukia. Laki ei siis ole sama kaikille.
- oikeasti aviossa
On tyhmää että nuo nimitykset avo- ja avioliitto ovat niin lähellä toisiaan vaikka ne poikkeavat juuri avioliiton perusteiltaan toisistaan. Suhteen perusta on sitoutuminen, sitä se ei avoliitossa tarvitse olla vaan muutetaan yhteen kun siltä sattuu tuntumaan. Pakotie halutaan pitää vapaana; jos löytyy parempi, otan kamat ja menen. Turhia papereita ei tarvitse täyttää, ja tavarat ovat automaattisesti sinun ja minun kun alitajuisesti ne on jaettu pitkin aikaa.
Kuten jo joku sanoikin että hän menisi avioliittoon vain ilmaistakseen muille, kuinka sitoutunut hän on. Kun hän ei mene, hän ei halua näyttää olevansa sitoutunut.
Avioliitto on juridisesti turvattu, sitoutunut, kahden aikuisen liitto jotka haluavat vihkikaavan mukaan rakastaa toisiaan. Monien muiden ihmisten on myös helpompi suhtautua aviopariin kuin avopariin, sillä avoparista ei tiedä onko se väliaikainen vai vähän pitempiaikainen. Avioliitossa asuvaan ei suhtauduta näin vaan puolisot ajatellaan kuuluvan sukuun. - My
on terminä huono, koska avoliitossa ei ole liittoa! Se on vain yhteisasumista, ei sen enempää.
- pulla
noh se on se yhdessä asumisen merkki elikkäs asutaan tyttö/poikakaevrin kanssa yhdessä. itse olen asunut poikaystäväni kanssa kohta 2 vuotta yhessä, mutta en ikinä muutakun vitsillä mainitsettu että me ollaan avoliitossa...minua ihmetyttää ja ärsyttääkin tämä nimitys!
- Lilli
Minuakin lähinnä ärsyttää tuo avoliitto- nimitys! Hassua on se, että virallinen taho yksin päättää, että kaksi ihmistä solmii avoliiton heidän muuttaessa yhteen. Siinä ei siis periaatteessa ole kysymys omasta tahdosta kuten avioliitossa. Vaan kyllähän tässä AVOliitossa on mukavaa elää, kun on niin ihana AVOpuolisokin! Ehkä sitten joskus omasta tahdosta "liittoudutaan" ihan oikeasti! :)
- Lilli
Minuakin lähinnä ärsyttää tuo avoliitto- nimitys! Hassua on se, että virallinen taho yksin päättää, että kaksi ihmistä solmii avoliiton heidän muuttaessa yhteen. Siinä ei siis periaatteessa ole kysymys omasta tahdosta kuten avioliitossa. Vaan kyllähän tässä AVOliitossa on mukavaa elää, kun on niin ihana AVOpuolisokin! Ehkä sitten joskus omasta tahdosta "liittoudutaan" ihan oikeasti! :)
- Pii
Lilli kirjoitti:
Minuakin lähinnä ärsyttää tuo avoliitto- nimitys! Hassua on se, että virallinen taho yksin päättää, että kaksi ihmistä solmii avoliiton heidän muuttaessa yhteen. Siinä ei siis periaatteessa ole kysymys omasta tahdosta kuten avioliitossa. Vaan kyllähän tässä AVOliitossa on mukavaa elää, kun on niin ihana AVOpuolisokin! Ehkä sitten joskus omasta tahdosta "liittoudutaan" ihan oikeasti! :)
Minä taas ajattelinkin siirtyväni avoLIITTOON. Sitouduin mieheeni täydellisesti, (ja se teki hänestä "mieheni") kun muutimme yhteen. Sitä ennen seurustelimme, olimme tyttö- ja poikaystävät. Nyt olemme avoliitossa. Saattaa olla, että joskus naimisissakin. Tämä avoliittokin oli kuitenkin aika iso askel, seuraava mietimme vasta pitkän ajan päästä.
- Janna
Määrittelisin avoliiton rakastamiseksi, toiseen luottamiseksi, yhdessä elämiseksi, yhteisen elämän rakentamiseksi, yhteisen tulevaisuuden suunnittelemiseksi - kuitenkin ilman vihkimistä. Eihän näiden sanojenkaan ero ole kuin yksi i-kirjain, miksi sisällönkään pitäisi erota sen enempää?
Kaikki tätä vähempi on mielestäni seurustelua - vaikka yhdessä asuttaisiinkin.
Elimme mieheni kanssa avoliitossa 7 vuotta ennen kuin menimme naimisiin. Kertoessamme naimisiinmenostamme eräs ystäväni halusi, että olimme menneet naimisiin, koska rakastamme toisiamme. Hän melkein vaati minua sanomaan nämä sanat. Mietin hieman asiaa, mutta en voinut hänelle niin sanoa.
Perusteluni:
Olemme ja elämme mieheni kanssa yhdessä ja rakennamme yhteistä tulevaisuutta, koska rakastamme toisiamme valtavasti, mutta naimisiin menimme yksinomaan käytännön syistä. Kuten esim. perintöasioiden takia, halusimme turvata toistemme tulevaisuuden, jos jommallekummale käy huonosti.
En koe avioliiton muuttaneen sitoutumistani mieheeni mihinkään suuntaan, olimme kumpikin sitoutuneet jo toisiimme ja todenneet haluavamme jakaa elämämme toistemme kanssa.
Kuulostaa ehkä raadolliselta, mutta yhteivastuullisen asuntolainan ottamisen sanoisin olleen kovempi paikka kuin naimisiinmenon. Siinä testattiin luottamus todella pohjia myöten. Pankkineitikin ehdotti meille erillisiä lainoja, mutta päädyimme kuitenkin yhteiseen lainaan (=toinen jos päättääkin häippästä, jää toinen yksin vastuuseen pankille koko lainasta...). Jos emme olisi sitoutuneet toisiimme täydellisesti, emme olisi tällaista lainaa voineet ottaa.
Naimisiinkin menimme hyvin vaatimattomasti maistraatissa ja häämatkamme oli Siljan risteily Tukholmaan... No, oli meillä sentään parempi kahden hengen hytti ikkunalla, ettei ihan autokannen alla oltu. 'Virallinen' hääkuvamme on laivaan mentäessä otettu risteilykuva =) Kaikesta kitschistä huolimatta tai juuri siitä johtuen kuva on herättänyt hihityksiä ja hymyä ystävissämme.- Shakira
rahavaikeuksia ikinä ollut, vai minkä ihmeen takia piti ottaa yhteisvastuullinen laina? Todistaaksenne yhteenkuuluvuutta? Vaikka olisi kuinka täydellisesti sitoutunut toiseen niin kaikkea voi tapahtua.
- o)))
Milloin 2 ihmistä on avoliitossa, tarvitseeko nukkua monta yötä toisen kämpillä? Vai riittääkö jos on oikeus mennä jääkaapille ja syödä mitä sieltä löytyy?
Avoliitossa asuvaa kutsuttiin ennen susipariksi. Mihin se siitä olisi muuttunut. Susipareja on nyt vain enemmän ja heitä pitää kohdella hellävaroen, ettei mieli pahoitu.
Avioliitossa ollaan kun on menty naimisiin - yksinkertaista. Silloin miehestä ja naisesta on tullut yksi liha. On luvattu rakastaa myötä ja vastoinkäymisissä. Kyllä se eroaa avoliitosta, jossa vastamäessä on näppärä lähteä eri suuntiin. Avoliittohan onkin verrattavissa koeaikaan, vaikka sellainen koeaika onkin kuin nousisi persaus edellä puuhun.
On mukava muistaa vuosikymmenienkin jälkeen omaa hääpäiväänsä, elämän suurinta päivää. Hääthän eivät tunnukaan sille miltään joka on jo vuosikaudet kokeillut vehkeiden sopivuutta sängyssä.- Pii
Avioliitostapa vasta vaikea onkin lähteä, kun yli 40 prosenttia niistä päättyy eroon.
- My
Tiedoksi..
Milloin 2 ihmistä on avoliitossa?
Silloin, kun molemmat VIRALLISESTI asuvat samassa asunnossa, eli siis on yhteinen osoite. Se on avoliiton VIRALLINEN tunnus. Avoliittoja purkautuu siinä missä avioliittojakin, mutta ne erot tilastoidaan VIRALLISESTI vain väestörekisterikeskuksessa, johon ilmoitetaan kummankin tai toisen uusi osoite. Moni ei varmasti eroa avoliitostakaan ihan huvikseen. Aina tarvitaan jokin syy.
Tuskinpa kukaan ihminen määrittelee avioliiton osapuolten välisen rakkauden (niin myötä kuin vastamäessä) alkavan vihkimishetkestä. Rakkaus, kunnioitus ja kaikki muu on ollut ennen sitä. Vihkimishetkestä ne vain jatkuvat VIRALLISESTI, avioliitossa. Ainakin minä ja mieheni olemme eri lihaa, vaikka olemmekin aviossa. Meidän kahden lihasta on tullut yksi lapsissamme.
Elämäni suurin päivä oli hääpäivä (=suurin juhla), vaikka olimme asuneet VIRALLISESTI samassa osoitteessa mieheni kanssa jo vuosia.
- Anonyymi
Miehen ja naisen käsitys avioliitosta on täysin eri. Nainen avioituu saadakseen hyvän isän lapselle. Mies avioituu saadakseen vakiseksiä. Tämä tajutaan vasta, kun lapsi syntyy. Silloin ollaan jo nalkissa. Mies syyttää naista pihtaamisesta. Nainen syyttää miestä vapaamatkustajana olosta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuka maksaa Elokapinan töhrinnän?
Vieläkö tukevat Elokapinan toimintaa mm. Aki Kaurismäki, Sofi Oksanen, Paleface, Koneen Säätiö ym. ? Kenen kukkarosta ot5853879Muuttaisiko viesti mitään
Haluaisin laittaa viestin, mutta muuttaisiko se mitään. Oletko yhä yhtä ehdoton vai valmis kyseenalaistamaan asenteesi j483318- 382801
Valpuri Nykänen elokapina
Aikas kiihkomielinen nainen kun mtv:n uutiset haastatteli. Tuollaisiako ne kaikki on.662759Oon vähän ihastunut suhun nainen
Vaikka toisin jokin aika sitten väitin mutta saat mut haluamaan olemaan parempi ihminen :)192144- 322091
Se että tavattiin
Hyvin arkisissa olosuhteissa oli hyvä asia. Olimme molemmat lähestulkoon aina sitä mitä oikeasti olemme. Tietysti pieni121967- 291865
Oot pala mun sielua
Jos toivot, että lähden mä lähden. Jos toivot, että jään mä jään. Koen, että olet mun sielunkumppani, mutta lämmöllä my171810Hei T........
Ajattelin kertoa että edelleen välillä käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua, enkä varmasti ikinä... Vaikka on kulunu471759