Kun mies halusi lopettaa viesteilyn,salasrakas lähettelee nyt ystävättärensä välityksellä tekstiviestejä, on kauhean sairas jne. eli säälin avulla vielä pyrkii vaikuttamaan mieheen.
Mies on muitten asioitten takia aivan puhki.
Mies on muitten asioitten takia aivan puhki.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kun tajuasivat sen että kun suhde loppuu miehen/naisen puolelta niin jättäisivät rauhaan. Kypsymätöntä touhua.Tee kuule selväksi että jos ei viestittely ym lopu, niin mies saa lähteä.Kyllä se siitä säikähtää. Tai uhkaa sille salapaskalle että kerrot sen miehelle jos ei lopu.Että mua raivostuttaa tollaset takertujat.
Mitäs tähän pitäisi kommentoida? Taidat pelätä, että sittenkin pystyy vaikuttamaan mieheen?
surkeita nuo salarakkaat, kakkoset, panot... kun suhde varattuun mieheen loppuu. Ovat uskoneet miehen valheet ja kauniit puheet, luulleet olevansa jotakin erityistä ja tärkeää tuolle miehelle. Kuvitelleet, että kotona sillä on joku pirttihirmu perkele ja pihtari jonka mies kohta jättää, ero on melkein jo meineillä yms. Sitten kun totuus paljastuu niin alkaa ykkösen haukkuminen ja miehen painostaminen, roikutaan ja itketään, ollaan niin loukkaantuneita että!
eka ne voivottelee ja puolustelee, et eihän heitä pidä syytellä mistään tai heitä haukkua mistään, hehän ovat ihan puhtaita pulmusia vaikka kaverin miehen kakkosena/salarakkaana elelis.
vaan kuinkas käy kun mies sitten laittaa poikki, voi että he ovat niin uhreja reppanat, ja kun se vaimo siellä kotona muka niin huorittelee... heh heh.
kasvakaa. Jos mies jättää, niin heittäkää irti, silloin hän ei tosiaan HALUA teitä, vaan sen jonka kanssa silloin alun perin menikin naimisiin. vihkivalalla on enemmän merkitystä kuin teillä kakkosilla, siis tässä tapauksessa että mies jättää kakkosen.!!!
Olen kai kymmenen kertaa sanonut miehelle, jo heti jutun paljastuttua , että lähtisi viivana ihanan salarakkaansa kanssa. Ei vain ole mennyt. On tuossa ollut jo kohta pari kuukautta lähes sekaisin ja yritti lopetella tekstailun "kaikella ystävyydellä ja siististi".
En millään haluaisi nähdä ex-miestäni kaljakuppilassa muitten samanlaisten joukossa valittelemassa surkeaa kohtaloaan. " Ei ole paikkaa minne mennä" jne.
Toinen surkimus riippuu toisessa surkimuksessa. Kuinkahan kauan jaksan...
Kerroit kaikkien kakkosten (eli varmaan siis minäkin aikanaan) olevan tuollaisia kuten sanoit, niin vastataanpas.
Ainoa, milloin tunsin oloni surkeaksi, oli silloin kun olin suhteessa. Eli kyllä tavallaan.
Ja kyllä, tietenkin uskoin ja kuvittelin miehen välittävän. Olin nuori ja naiivi, vieläkin olen, sillä vaikka yritänkin niin aina kuitenkin tahdon uskoa siihen, mitä muut puhuvat. Tietenkin se jo suhteen aikana selvisi, ettei mies kenestäkään välitä tai osaa arvostaa. Pettäjä mikä pettäjä. Samalla myös lakkasin uskomaan niihin pirttihirmu kamaluuksiin.
Ja mitä tapahtui kun totuus paljastui? No jätin miehen, miksi ihmeessä olisin hänen tyttöystävälle alkanut vihottelemaan?! Jos jollekin vihotella pitäisi niin varmaan miehelle, hän puhui todella törkeästi tyttöystävästä enkä edes usko niiden asioiden olevan totta. Kyseenalaisti muunmuassa hänen kykynsä olla äiti. Ja sitäpaitsi jos minun mieheni alottaisi suhteen sen ikäisen tytön kanssa kun minä silloin olin, niin en näkisi miehessä mitään tavoittelemisen arvoista. Miksi siis hänessäkään?
Mutta toivottavasti heillä olisi tapahtunut joku onnenpotku, tai ainakin tyttöystävällä. Itse ainakin olen onnellisempi kuin ikinä suhteen aikana. Ei se petturi ole aina se hartain toiveiden täyttymys eiköstäjuu?
sillä toisella naisellakin on tunteet, koittakaa ymmärtää enemmän heitä
Oot ennustajaeukko, kun tiiät