Toisen kännykän

Miksi miehen pitäisi haluta tonkia puhelintasi? Mitä hänen pitäisi haluta sieltä nähdä? En hyvällä tahdollakaan ymmärrä ajatustasi.

Meilläkin mies saa vastata puhelimeeni, mutta useimmiten kiikuttaa sen kuitenkin minulle, vaikkapa sinne suihkuun. Ei siinä mitään. Jos hän ei halua selittää kaverilleni, että olen suihkussa ja soitan myöhemmin, niin hän ei halua. Onko tuo nyt ongelma? En ymmärrä, miksei hän halua, mutta osaan elää sen asian kanssa =)

Minä taas en vastaa miehen puhelimeen yleensä siitä syystä, että se on firman numero, ja puhelut melko usein työhön liittyviä. Mutta jos näen, että joku tuttu soittaa, ja mies ei pääse luuriin, voin vastatakin.

Viimeinen kappaleesi oli lähinnä huvittava. Häh? Haluat rehellistä ja avointa? Ja silti kuvittelet puhelinta tiirailemalla estäväsi pettämisen? Jos suhde on rehellinen ja avoin, tuollaista kyyläystä ei tarvita. Ja voin kertoa sinulle salaisuuden. Koska miehesi tietää tavastasi, jos hän haluaisi pettää, hän osaisi kyllä tehdä se niin, ettei puhelimeen jäisi merkkejä. Usko pois.

Omituista. En muuta sano. Mutta toivottavasti löydätte aiheesta yhteisen sävelen. Mitä jos sinä jatkat miehen puhelimen katselua ja tyydyt siihen, että sinun luurisi ei häntä kiinnosta? Voit vaikka kertoa, mitä puhelimestasi löytyy?

Ei tulisi mieleenkään pyytää saaada selata miehen kännykkää saati sitten antaa tämän selata omaani. Herran jestas sentään.

Ei kai ihan kaiken tarvitse olla avointa, vaikka parisuhteessa eläisikin? Parisuhteessakin on kuitenkin aina kaksi YKSILÖÄ. Ei tarkoitus ole se, että aivan kaikki olisi yhteistä ja parisuhteen hinta olisi se, että menettää oman identiteettinsä. Minulla on yksityisiä asioita jotka eivät millään tavoin kuulu naiselleni. Näitä ovat esimerkiksi työasiani, vanhat ystäväni, nettikirjoitteluni, sähköpostini ja kännykkäni. En halua, että naiseni sotkeutuu sellaisiin asioihin vaikka minulla ei mitään salattavaa olekaan. Samoin minusta on luontevaa, että naisellani on omat ystävänsä, työasiansa jne. Ei minulla ole mitään tarvetta eikä kiinnostusta mennä sotkeutumaan niihin. Jos naisellani olisi päiväkirja, en minä haluaisi sitäkään vilkuilla, mutta sinä ilmeisesti pitäisit senkin avoimena?

Oikea luottamus parisuhteessa merkitsee sitä, että sallii kumppanille hänen identiteettinsä ja yksityisyytensä. Jos yksityisyyttä ei ole, ei ole myöskään luottamusta.

Minä tein sen mitä ei saa tehdä. Inhon inho!
Olen seurannut mieheni puhelinkäyttäytymistä jonkin aikaa. Hänelle viestejä tulee ja meneekin: niitä hän ei kommentoi mitenkään.
Puheluja tulee ja menee: ei kommentteja.
Kun minun puhelimeni soi alkaa kuulustelu siitä kuka se soittaja oli ja mitä asiaa... Sama peli viestieni kanssa.
Eilen illalla tein jotain mitä ei saisi tehdä:/ Katsoin mieheni puhelimesta soitetut ja vastatut puhelut:( Katsoin sieltä myös puhelinluetteloa:\ Inhon inho minua ja häntäkin.
Valehelematta kolmekymmentä minulle tuntemattoman naisen nimeä. Pelkkiä etunimiä.
Nyt sapettaa ja silmiä kirvelee.

...vaikka minulla ei mitään salattavaa olekaan. Toki miesten nimiä löytyy etunimillä, mutta he ovat sukulaisia tai työn/opiskelun vuoksi sinne poimiintuneita, eikä siis olisi ongelma, vaikka mies haluaisikin katsoa luetteloani. Jos hän pyytäisi, voisimme vaikka käydä sen yhdessä nimi nimeltä läpi.

Kuitenkaan tekstiviestejä ym. en haluaisi antaa selata. En siksi, ettenkö luottaisi mieheeni vaan siksi, että esim. ystäväni tekstaavat _minulle_, eivät miehelleni ja minulle. He saattavat kertoa jostakin sellaisesta, jonka ovat tarkoittaneet kahdenkeskiseksi, ja kunnioitan heitä sillä, etten referoi niitä miehelleni sen kummemmin.

Mies saattaa kaverinsa kanssa puhuttuaan kertoa jotain tämän kuulumisia (en ole hänen kavereitaan vielä juuri livenä tavannut). Saatan kysyä itsekin tyyliin "mitäs Pekka", mutta yritän olla tarkka siitä, etten utele hänen puheluistaan tai viesteistään. Annan siis tilaa vastata vain ympäripyöreästi "mitäs se" ja tyydyn siihen, enkä esim. tenttaa heidän mahdollisista ongelmistaan. Ne kun ovat miehelleni, eivät minulle kerrottuja, ja miehen oikeus ja velvollisuus on päättää, mitä minulle on asiallista kertoa eteenpäin.

mun mielipide on ainakin se että luottamusta pitää sen verran olla ettei tarvitse toisen puhelinta urkkia..musta se on yksityisyyden loukkaamista on sitten vaikka kuinka avoin suhde.. suomessa taitaa edelleenkin olla KIRJESALAISUUS!!!!

Melkoista urkkimista. Mullakin on tuhoton määrä vieraiden naisten numeroita kännyssäni, mutta se onkin työpuhelin.
Mun puolestani avo saa kyylätä mun puhelinta jos kiinnostaa, eipä juuri ole kiinnostanut.
Jos joku haluaa pettää, ei kai silloin puhelimeen jätä todisteita?

toisen puhelinta selailla (salaa) tietääkseen pettääkö toinen niin jotain on pahasti pielessä. Meillä saa toisen puhelimeen kajota ja vaikka tutkia mutta emme tee sitä. Mun mielestä toisen puhelimeen ei vaan kajota, oli se kenen tahansa. Kyllä täällä ihme asioista nostetaan älämölö, jonkun mies on liian hyvä ollakseen totta, toisen mies ei kerro, että tupakoi ja nyt vielä mies ei halua selailla puhelinta - jo on ongelmat.

"Kun lukee toisen kännykkää on ainakin tietoinen, ettei toinen petä tai että hän saa toiselta sukupuolelta sopimattomia tekstiviestejä."

Jos minulla olisi tuollainen tunne suhteessani, pitäisin sitä suurena ongelmana. Minä tiedän, että vaimoni ei petä minulta. Tuo tieto riittää minulle, koska minä luotan vaimooni. Hänkin luottaa minuun. Tämä molemminpuolinen luottamus on minulle hyvin arvokasta. Lisäksi vaimoni luottamus kasvattaa minun luottamustani. Minulle tulee hyvä mieli siitä, että olen hänen luottamuksensa arvoinen.

Kännykän tutkiminen sen toivossa, että sieltä löytyisi jotain pettämiseen liittyvää, tarkoittaisi sitä, että vaimoni syyttäisi minua pettämisestä. Minua siis syytettäisiin turhaan jostain tuollaisesta. En varmasti pitkään sellaista sietäisi. Miltä sinusta tuntuisi, jos joka kerta kauppaan mennessäsi vartija varjostaisi sinua koko ajan? Sinähän saatat varastaa jotain, joten on parempi pitää sinua silmällä.

Jos suhteesi perustuu kyttäämiseen, et koskaan voi olla varma, etteikö miehesi petä. Kännykästä ei löytynyt mitään? Sehän tarkoittaa vain sitä, että miehesi osaa peitellä jälkensä. Sähköpostista ei löydy mitään, koska hänellä on webbisähköposti, josta et tiedä mitään. On siis aivan varmaa, että miehesi voi pettää sinua niin, ettei jää kiinni - ainakaan heti.

Meillä kännykät ovat avoimesti pöydällä silloin, kun olemme kotona. Voisin milloin vain tutkia vaimoni kännykän ja hän voisi tutkia minun kännykkäni. Luottamukseen kuitenkin kuuluu se, ettei kännyköitä tutkita. Jo se, että ne ovat työkännyköitä, riittää syyksi tuolle kiellolle. Lisäksi meillä molemmilla on omia ystäviä, joiden asiat eivät puolisolle kuulu. Senkään vuoksi emme tutki toistemme kännyköitä tai sähköposteja. Emme myöskään avaa toisillemme tulleita kirjeitä.

Yhteinen kännykkä on eri juttu. Jos perheessä on sellainen, se on kaikkien käytettävissä. Tällöin ystävätkin sen tietävät, eivätkä lähetä viestejä, joita eivät halua muiden silmille.

jos se on ainoa keino selvittää luotettavuuteni, etsiköön itselleen muuta sisältöä elämäänsä. Luottamus on jotain ihan muuta ja "mitataan" muilla keinoin.