Meillä on ollut kiva au-pair tyttö kohta vuoden. Nyt aika alkaa lähestyä loppuaan ja mietin läksiäislahjaa. Mitä itse haluaisitte läksiäislahjaksi? Onko raha liian persoonatonta? Ajattelin vaan, että kun noita kiloja on matkalaukussa varmaan muutenkin liikaa...
Entiset au-pairit, mitä olette saaneet? Nykyiset ja tulevat au-pairit, mitä haluaisitte saada?
Suurennetun valokuvan perheestä;-)
Entiset au-pairit, mitä olette saaneet? Nykyiset ja tulevat au-pairit, mitä haluaisitte saada?
Suurennetun valokuvan perheestä;-)
Vastaukset 15
Vanhimmat
Sain kultaisen rannekorun. Sillä on arvoa, käyttöä ja se säilyy läpi elämän. Eikä vienyt tilaa matkalaukussa:).
Mitä itse haluaisin? En rahaa, koska sitä ei muista kuin hetken. Valokuvia, jos en muuten kuvaisi paljon. Ne on yleensä kivoja muistoja. Voisin ottaa paikallisen kielisen kirjan, jos oisin oppinut kielen au pair vuotenani. Sillä olis mukava pitää taitoja yllä ja toisaalta muistokirjoituksen myötä, myös muistot palaisivat mieleen. Ehkä myös kirje, jossa puhutaan vuodesta, ´ja mitä hassuja sattumuksia tapahtui, toisaalta mikä au pairissa oli hyvää. Huonona päivänä voisi sitten lukea niitä. Ja aina kun ei sanotuksi saa ,kuinka tärkeä joku ihminen onkaan ollut. Edellisen rannekoruun. Se voi olla jollekin hyvä, mutta itse en koruja käytä ja tuskin sitäkään tulisin käyttämään. Jokatapauksessa oli lahja mikä hyvänsä, se varmasti ilahduttaa ketä tahansa au pairia. Muista myös,että sanojen merkitys on korvaamaton:)
Oletpas sina mukava ja huomaavainen host mama, kun oikein laksiaislahjaa mietit! Oikeesti, mina en kylla todellakaan oleta saavani mitaan, vaikka perhe minusta tykkaakin ja minekin viihdyn hyvin heilla toissa ja asumassa. Mutta... En nyt osaa mitaan heittaa, sanon vaan viela kerran, etta kiva etta haluat antaa jotain. Kylla au pairinne ilahtuu ja saa hyvan mielen, olipa se lahja mita tahansa.
ps. tietysti raha kelpaa kaikille. Mutta just joku hauska valokuvakin.. sen voisi aina valilla kaivella esiin ja muistella hyvia aikoja.
puolentoista aupair vuoden jälkeen perheeltä aidon norjalaisen villatakin, joka on ollut käytössä paljon. On lämmin ja aivan ihana!
t-paidan, cd-levyja maan kielella, ylimaaraista rahaa 100e viimeisen palkan yhteydessa...
jos saisin paattaa mita haluaisin niin tietysti joku hopea tai kultakoru olisi mukava pieni (ei kiloja) lahja jota voisi kayttaa pitkaan (vrt. vaatteet, kengat, kassit jotka menevat muodista pois piantai kuluvat kayttokelvottomiksi). edullisempia mukavia vaihtoehtoja olisi kirja tai cd-levy maan kielella. t-paita (kenties itse tehty tai teetetty) on myos kiva ja kaytannollinen ainakin vuoden tai pari.
raha on kivaa mutta se kuluu nopeasti. valokuva ei ole mielestani hyva koska itse ainakin otan valokuvia runsaasti ja voin halutessani teettaa minka tahansa kuvan perheesta myohemmin suurennoksena tms. toisaalta valokuvat kehyksineen vie paljon tilaa vaikka kirjahyllysta, ja ylimaaraista tilaa minulla ei tallaiselle 'roinalle' kotonani ole.
olen myos kuullut etta kaverit on saanut esimerkiksi lahjakortin kampaamoon tai lempivaatekauppaan (pari viikkoa ennen lahtoa jotta kerkeaa sen lahjakortin kayttaa).
ihan sellaisen minikirjasen, mietelmiä teemasta "kiitos" ja siihen lisäyksiä perheen puolesta. Niitä sitten olen lueskellut vielä vuosia sen jälkeen naureskellen. Ei ollu kyllä iso lahja, mut sitäkin hauskempi ja koska yhteys on säilynyt vuosia sen jälkeen, niin oon saanu sen jälkeenkin juttuja. Ja paras muisto siltä ajalta oli ainakin mulle ne ihmiset..
Me ostettiin yhelle tytölle lähtiäisiksi rinkka, kun oli kertynyt paljon ylimääräistä tavaraa vuoden aikana, ja oli muutenkin lähdössä vielä reissamaan eteenpäin.
Toiselle ostettiin mini-iPod, kun oli musiikinkuuntelija, pistettiin sinne valmiiksi vuodelta tutuiksi tulleita biisejä.
Sitten tosiaan noita lahjakortteja sen mukaan mikä tyttöä on sattunut kiinnostamaan. Ja ylimääräistä "jatkorahaa" ettei tyhjätaskuna kotiin tarvitse palata. Aina on kyllä läksiäislahja annettu jokaiselle, kai vähän tapana. Ja korttiin kirjoitettu kiitokset. Joskin yksi tyttö ei siihen sanonut edes kiitos (perheen kummallakaan kielellä), ehkä ei tykännyt saamastaan,. Mutta aina ollaan yritetty antaa jotain henkilökohtaisen mieluista.
au pairina ja sain lähtiessä perheeltä lahjaksi kortin johon oli kirjoitettu vuolaat kiitokset minulle sekä pienen tyttöpatsaan, jonka perheen äiti oli ostanut minulle siksi että patsaan tyttö oli ihan näköiseni =) en odottanut mitään lahjaa, olinhan heille kuin perheenjäsen. tärkein lahja mitä heiltä sain oli kuitenkin mahtavat kokemukset mitä sain vuoden aikana!
Minä itse en usko saavani mitään kun täältä lähden. Perhe on kyllä tosi kiva mutta en vain jaksa uskoa että he minulle jotain ostaisivat tai antaisivat. Eikä siinä mitään, ei tietenkään tarvitsekaan, mutta kaunis ele se tietenkin on.
Minun mielestäni tuo koru kuulostaa hyvältä jos tietää, minkälaisista koruista henkilö pitää. Tosin kultakoru kuulostaa hirmuisen kalliilta..
Raha on aina tarpeellista. Eipä siitä muistoa jää, mutta onko pakko jäädä?
Kuva perheestä kehyksissä kuulostaa kivalta, mutta liian iso se ei saa olla juuri tuon matkalaukkuongelman takia.
Valitettavasti en osaa sanoa yhtäkään uutta ideaa tähän..
läksiäislahjaksi kultaisen kaulakorun, joka oli aivan ihanassa rasiassa ja lisäksi pari sataa euroa rahaa.
Sanoivat, että tuo raha siksi, että pääsisin heitä katsomaan nopeammin. Niin minä sitten kävinkin. Hyvä mieli jäi lahjasta. Raha on aina tervetullutta, mutta oli kiva saada myös jotain pysyvämpää.
lahja on mielestäni hyvä, itse en saanut mitään vaikka kuulemma perheen paras au pair olinkin, eikai kuulunut heidän tapoihinsa. (sanoivat ettei muita au paireja hyvästellessä oltu itketty mutta mun lähtiessä itkettiin.) Mutta joku kiva koru esim ja lisäksi vaikka kirje ihanista kokemuksista vuoden aikana. Ja sinä äiti joka olitte ipodia sun muuta antanu saanko tulla teille;) vitsi vitsinä
Mä sain matkalaukun, rahaa ja aivan ihanan kirjeen. Jossa mua kiitettiin ja toivottiin,että säilyn heidän elämässään yms..Edelleenkään en pysty lukemaan kirjettä ilman kyyneleitä.
Eilen juuri palasin heidän luotaan, tällä kertaa olin kuukauden lomalla, ystävänä.
Jokin lasten tekemä kortti/piirtämä kuva. Sitä ei koskaan raaskisi heittää pois ja aina se toisi mieleen tuon ajan.
Sain lähtiessäni kultaisen korun ja lapsilta "helmikorun", molemmat ovat yhtä tärkeitä ja ihania muistoja. Lasten itsetekemät kortit ilahduttavat kuitenkin eniten.
Itse vietin vuoden perheessä ja kun olin kotiin lähdön aika yllätyin kuinka paljon sain läksiäislahjoja. Itse perheeltä sain rannekorun, valokuvan perheestä hienoineen kehyksineen.. siinä vaiheessa ei käynyt mielessänikään, että laukku olisi liian täynnä näille lahjoille. Sain vielä perheen isovanhemmilta vaatteita lahjaksi ja naapureilta kotitekoistaviiniä, kyllä siis tavaraa tuli paljon ja oli jo ennestään laukut täynnä. Sain myös lentokentällä perheen isältä 100e vielä tuhlattavaksi lentokentälle... Paras läksiäislahja kuitenkin kaikista oli ihanat ja onnelliset muistot perheestä vuoden ajalta!