No mulle ei päälimmäinen huoli tässä sinkkuudessa ole miehen puute. Kai se joskus kolahtaa.. Ajattelen minä.
Pahempaa tässä on se että kaikki kaverit varattuja ja minä sinkkuna en tahdo oikeen sopia joukkoon. Mut on jopa jätetty kutsumasta mökkeilemään ja grillailemaan sinkkuuteni takia. Siitähän vois melkein loukkaantua.
Onhan se niin että parilliset voi katella iltasin/viikonloppuisin himassa keskenään telkkua. Eipä se yksinään niin kovin hupaisaa ole. Ketään ei kiinnosta lähteä enään ulos ja säälivät "meidän sinkkua" kun on yksin. Onko mies ratkaisu kaikkeen? Ymmärrän että perhe ja lapset vievät aikaa, mutta se että kokonaan unohdetaan ystävät ei välttämättä oo hyvä ratkaisu. Vai onko?
Oman pitkän seurustelusuhteen aikana tuli kyllä käytyä kavereiden kanssa lenkillä ja harrastuksissa, joskus kahvilla taikka baarissa. Mukavaa vaihteluahan se oli. Ja miehellä oli salit ja sählyt eikä hänkään viihtynyt joka ilta kotisohvalla.
Vai onkos se sitten tämä ikä? Lähestytään kolmeakymppiä. Kaikki on niin kiireisiä töistänsä ja stressaavat. Kukaan ei ainakaan ehdi ottaa puhelinta käteen ja pyytää enää kahville. Saati sitten että aikaa liikenisi tyttöjen yhteiseen saunailtaan.
Onkohan muilla vastaavanlaisia kokemuksia?
Pahempaa tässä on se että kaikki kaverit varattuja ja minä sinkkuna en tahdo oikeen sopia joukkoon. Mut on jopa jätetty kutsumasta mökkeilemään ja grillailemaan sinkkuuteni takia. Siitähän vois melkein loukkaantua.
Onhan se niin että parilliset voi katella iltasin/viikonloppuisin himassa keskenään telkkua. Eipä se yksinään niin kovin hupaisaa ole. Ketään ei kiinnosta lähteä enään ulos ja säälivät "meidän sinkkua" kun on yksin. Onko mies ratkaisu kaikkeen? Ymmärrän että perhe ja lapset vievät aikaa, mutta se että kokonaan unohdetaan ystävät ei välttämättä oo hyvä ratkaisu. Vai onko?
Oman pitkän seurustelusuhteen aikana tuli kyllä käytyä kavereiden kanssa lenkillä ja harrastuksissa, joskus kahvilla taikka baarissa. Mukavaa vaihteluahan se oli. Ja miehellä oli salit ja sählyt eikä hänkään viihtynyt joka ilta kotisohvalla.
Vai onkos se sitten tämä ikä? Lähestytään kolmeakymppiä. Kaikki on niin kiireisiä töistänsä ja stressaavat. Kukaan ei ainakaan ehdi ottaa puhelinta käteen ja pyytää enää kahville. Saati sitten että aikaa liikenisi tyttöjen yhteiseen saunailtaan.
Onkohan muilla vastaavanlaisia kokemuksia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Samassa veneessä ollaan. On tullut sellainen tunne, että sinkku on uhka perheidyllille. Hänellä on vapaus mennä, tehdä, ja olla kuinka haluaa. Ei sinkkua haluta sekoittamaan niitä tuttuja turvallisia, monotonisesti päivästä ja viikosta toiseen saman kaavan mukaan meneviä perherutiineja. Eihän siitä nyt mitään tulisikaan, jos se sinkku onnistuisi houkuttelemaan toisen puolisoista vaikka elokuviin, ja toinen joutuisi laittamaan lapset yksin nukkumaan...
Voih niin tuttua on tuo! Jopa tapahtuu semmoista, että sinkku on selvästi uhka joidenkin kavereiden parisuhteelle! Onhan pitkästä aikaa kavereita tapaava, viehättävä sinkkunainen toki vaihtelua parisuhteen kangistamalle dialogille ja kun tämä "parillinen" mies sitten kuuntelee vilpittömän kiinnostuneena sinkkutytön juttuja, niin jopahan singahtaa paha katse emännältä...
Ääripää on tämä Luojan kiitos, mutta näinkin on käynyt! Eikä ole tod tyylinä mulla flirttailla kavereiden miesten kanssa, joten piste niillekin kuvitelmille...
sama tilanne vajaat 3 vuotta ollut päällä.
Oikeastaan vasta tänä keväänä aloin funtsaamaan et ehkä pitää alkaa taas katsomaan ehdokkaita, mutta kriittisemmin.
Itse asiassa ongelma ratkesi siten et löytyi fiksu ja kaunis neito jonka kanssa tiivisti ollaan yhteydessä ja satunnaisesti tapaillaan.
Hätäilemällähän ei synnyt kuin niitä...
Avoimin mielin vain laajentamaan ystäpiiriäsi, ne voi kuitenkin valita sukulaisia ei.
Moi,
Olen jo tullut siihen tulokseen, että vaikka en entisiä kavereitani halua hylätä, niin hankin uusia. Aloin harrastamaan joukkuelajia ja pääsin osalliseksi joukkueen saunailtoihin. Lisäksi aloitin soittelemaan vanhoille kavereille, joista jostain kumman syystä ei ole kuulunut hetkeen mitään.
Varattuja kavereita kun näen niin ne kyselevät mitäs olen tehnyt ja voin kertoa käyneeni kivoilla keikoilla ja uimassa ja lenttistä pelailemassa. Karuahan se on mutta kyllä se tuntuu hieman kostolta, mutta kerrankin näin päin. Ne on olleet viikonlopun kotona ja tehneet pitsaa ja nukkuneet ainakin kymmenentuntia...
Ei uusien ystävien hakkiminen vanhoja korvaa tai saa niitä soittelemaan useammin, mutta eipähän tarvitse yksin kotona kökkiä.
Minusta on ainakin kivaa, helppoa ja vaivatonta, kun saa olla yksin omissa oloissaan.
Ihan sama juttu! paitsi että mun parhaan kaverin mies vihaa mua,kun luulee et houkuttelen kaverini "pahoille teille" vaikka pyytäisin sitä vaan kahville. Ei oo reilua.