Karman laki onko se totta?

Tietävä_777

http://koti.phnet.fi/elohim/jalleensyntyminen

Jos aloitamme tutkimusretken Uuden aikakauden liikkeen sekä myös itämaisten uskontojen peruskäsityksistä, on se ehkä hyvä aloittaa jälleensyntymisestä. Tämä oppi on nimittäin taustalla lähes kaikessa Uuden aikakauden opetuksessa ja se on myös itämaisen maailmankuvan eli hindulaisuuden ja buddhalaisuuden perususkomus. Sen yleisyydestä on arvioitu, että länsimaissa ihmisistä n. 25 % uskoo siihen, mutta Intiassa ja muissa Aasian maissa, joista tämä oppi on peräisin, on luku tietenkin paljon suurempi. Siellä, eli lähinnä Intiassa ja muissa Aasian maissa, jälleensyntymistä onkin opetettu perusteellisesti jo ainakin 2000 vuoden ajan, ja ilmeisesti se tuli yleisesti hyväksytyksi n. 300 e.Kr., ei juuri sitä ennen.

Kun on kyseessä käsitys jälleensyntymisestä, perustuu se joka tapauksessa siihen, että meidän elämämme uskotaan olevan jatkuvaa kiertokulkua. Sen uskotaan olevaa jatkuvaa kiertokulkua, niin että jokainen syntyy maan päälle yhä uudelleen ja uudelleen ja saa uuden ruumiillistuman aina sen mukaan, miten hän on elänyt entisessä elämässään. Kaikki se paha, mitä meille tänään tapahtuu, pitäisikin vain olla seurausta aikaisemmista tapahtumista ja siitä, että joudumme nyt niittämään sitä, mitä aiemmin olemme kylväneet. Vain jos koemme valaistumisen ja samalla vapaudumme kiertokulusta, eli saavutamme mokshan, ei tämä kiertokulku jatku kohdallamme ikuisesti. (Länsimaisessa käsityksessä ei tosin niinkään painoteta mokshan saavuttamista. Sensijaan täällä jälleensyntyminen nähdään myönteisessä valossa, eli lähinnä mahdollisuutena kehittyä ja kasvaa henkisesti. Sillä ei ole samanlaista negatiivistä sävyä kuin yleensä idässä on.)

Mutta mitä meidän tai sinun on syytä ajatella jälleensyntymisestä; onko se todella totta vai ei, ja kannattaako siihen uskoa? Yritämme etsiä vastausta tähän asiaan tulevilla riveillä.

47

2021

Vastaukset

  • Olen näitä elohimojuttuja nähnyt S24:ssä aina tasaiseen tahtiin, ja pääpointtihan näissä on tietenkin k-uskoon käännytys eikä mikään todellinen avoin KESKUSTELU...

    • "Hoh Hoh Hoijaa"

      Vanhaa nimimerkkiäni tapailemallako sitä taas yritetään manata minua esiin;)


    • H.H. kirjoitti:

      "Hoh Hoh Hoijaa"

      Vanhaa nimimerkkiäni tapailemallako sitä taas yritetään manata minua esiin;)

      En tiennytkään että tämä nimimerkki on varattu? Ei tämä ollut mikään viittaus sinuun vaan aloituksen materiaalin väsyttävyyteen.


  • Karman laki on sanasta sanaan totta. Se merkitsee syyn ja seurauksen lakia. Jokainen niittää sitä mitä hän kylvääkin.

    Samoin reinkarnaation käsite on kuolemakokemusten valossa totta. Me jokainen voimme palata tänne murheen alhoon halutessamme.

    Sensijaan samsaran tai metempsykoosin käsite (sielunvaellus) ei ole totta. Tämä prosessi ei ole pakollinen, vaan olemme täällä kaikki vapaaehtoisina.

    Kristityt olettavat, että tämä maailma olisi oikea kotimme, ettemme olisi olleet sieluina olemassa ennen ruumiin hedelmöitystä, ja että tämä maailma ja yksi ainutkertainen elämä olisi olemassa, ja sen jälkeen kaikki joutuisivat iankaikkiseen mielipuoliseen kidutukseen - paitsi ne aniharvat, jotka jostakin syystä pääsevät tai joutuvat pelastukseen. Tämä käsitys on paitsi väärä, myös täysin mielipuolinen ja brutaali. Tämä maailma ei ole meidän kotimme; olemme täällä vain käymässä.

    • "Kristityt olettavat, että tämä maailma olisi oikea kotimme"

      Johannes 15
      Maailma vihaa Jeesuksen omia
      18 "Jos maailma vihaa teitä, muistakaa, että ennen teitä se on vihannut minua.
      19 Jos te kuuluisitte tähän maailmaan, se rakastaisi teitä, omiaan. Mutta te ette kuulu maailmaan, koska minä olen teidät siitä omikseni valinnut, ja siksi maailma vihaa teitä. [Luuk. 6:22]

      Annas kun arvaan: Seuraava vastauksesi sisältää väitteitä Raamatulla lyömisestä sekä latinaa :D :D


    • H.H. kirjoitti:

      "Kristityt olettavat, että tämä maailma olisi oikea kotimme"

      Johannes 15
      Maailma vihaa Jeesuksen omia
      18 "Jos maailma vihaa teitä, muistakaa, että ennen teitä se on vihannut minua.
      19 Jos te kuuluisitte tähän maailmaan, se rakastaisi teitä, omiaan. Mutta te ette kuulu maailmaan, koska minä olen teidät siitä omikseni valinnut, ja siksi maailma vihaa teitä. [Luuk. 6:22]

      Annas kun arvaan: Seuraava vastauksesi sisältää väitteitä Raamatulla lyömisestä sekä latinaa :D :D

      "Mutta mitä meidän tai sinun on syytä ajatella jälleensyntymisestä; onko se todella totta vai ei, ja kannattaako siihen uskoa? Yritämme etsiä vastausta tähän asiaan tulevilla riveillä."

      Auttaako jälleensyntymiseen uskominen vapautumaan jälleensyntymisestä?.


    • kysymys teille kirjoitti:

      "Mutta mitä meidän tai sinun on syytä ajatella jälleensyntymisestä; onko se todella totta vai ei, ja kannattaako siihen uskoa? Yritämme etsiä vastausta tähän asiaan tulevilla riveillä."

      Auttaako jälleensyntymiseen uskominen vapautumaan jälleensyntymisestä?.

      Elämä on kivvaa, miksi siitä pitäisi vapautua? Kärsimyksen vuoksi? Kuka täällä koko ajan kärsii? Ilman kärsimystä emme tuntisi iloakaan.

      Onko jo perustettu reinkarnaatio- ja karmausko johon ei liity vapautumisen tai taivaspaikan tavoitetta? Jos ei ole, perustan itse.


    • H.H. kirjoitti:

      "Kristityt olettavat, että tämä maailma olisi oikea kotimme"

      Johannes 15
      Maailma vihaa Jeesuksen omia
      18 "Jos maailma vihaa teitä, muistakaa, että ennen teitä se on vihannut minua.
      19 Jos te kuuluisitte tähän maailmaan, se rakastaisi teitä, omiaan. Mutta te ette kuulu maailmaan, koska minä olen teidät siitä omikseni valinnut, ja siksi maailma vihaa teitä. [Luuk. 6:22]

      Annas kun arvaan: Seuraava vastauksesi sisältää väitteitä Raamatulla lyömisestä sekä latinaa :D :D

      Noin se menee teoriassa.

      Kristinuskon käytäntö onkin sitten jotain aivan toista.


    • kysymys teille kirjoitti:

      "Mutta mitä meidän tai sinun on syytä ajatella jälleensyntymisestä; onko se todella totta vai ei, ja kannattaako siihen uskoa? Yritämme etsiä vastausta tähän asiaan tulevilla riveillä."

      Auttaako jälleensyntymiseen uskominen vapautumaan jälleensyntymisestä?.

      gravitaatioon uskominen vapautumaan painovoiman kahleista?

      Kyllä, jos samalla tiedostetaan energiaperiaate ja Newtonin lait. Emme vapaudu painovoiman kahleista hyppäämällä Näsinneulasta alas tuosta vain ja uskomalla, ettei painovoima vaikuta meihin, mutta jos tiedämme, missä on termiikkejä ja jos meillä on riippuliidin, niin pääsemme halutessamme irti gravitaatiosta.

      Jälleensyntymä ei ole _kahle_, se on _mahdollisuus_. Olemme täällä kaikki vapaaehtoisina, eikä ketään ole pakotettu tänne (paitsi ne onnettomat, jotka edelliskerralla tekivät itsemurhan tai onnistuivat tavalla tai toisella muuten kämmeltämään). Tämä materiaalinen maailma on koulu, jossa olemme oppimassa ja kokemassa ja kasvamassa Taivaan kotia varten.

      Se vanha virsi sanoo totuuden: "mä taimi olen sun tarhassas, ja varten taivasta luotu". Tästähän on kyse. Tämä maailma on Jumalan taimitarha.


    • ... kirjoitti:

      Noin se menee teoriassa.

      Kristinuskon käytäntö onkin sitten jotain aivan toista.

      Ei ole minulle karmauskon idea vielä selvinnyt:

      "Tämä materiaalinen maailma on koulu, jossa olemme oppimassa ja kokemassa ja kasvamassa Taivaan kotia varten."

      Olet mielestäsi osa Jumalaa ja sinun täytyy olla Hänestä erossa, jotta voisit oppia miten tulla toimeen Hänen eli itsesi kanssa, kun sitten taas joskus olet kokonainen...

      ???

      Entäpä jos karmuudessa sittenkin on kyse ehdasta höpsöttelystä?


    • H.H. kirjoitti:

      Ei ole minulle karmauskon idea vielä selvinnyt:

      "Tämä materiaalinen maailma on koulu, jossa olemme oppimassa ja kokemassa ja kasvamassa Taivaan kotia varten."

      Olet mielestäsi osa Jumalaa ja sinun täytyy olla Hänestä erossa, jotta voisit oppia miten tulla toimeen Hänen eli itsesi kanssa, kun sitten taas joskus olet kokonainen...

      ???

      Entäpä jos karmuudessa sittenkin on kyse ehdasta höpsöttelystä?

      >>Ei ole minulle karmauskon idea vielä selvinnyt: >Olet mielestäsi osa Jumalaa ja sinun täytyy olla Hänestä erossa, jotta voisit oppia miten tulla toimeen Hänen eli itsesi kanssa, kun sitten taas joskus olet kokonainen...


    • Herra Karmanen kirjoitti:

      >>Ei ole minulle karmauskon idea vielä selvinnyt: >Olet mielestäsi osa Jumalaa ja sinun täytyy olla Hänestä erossa, jotta voisit oppia miten tulla toimeen Hänen eli itsesi kanssa, kun sitten taas joskus olet kokonainen...

      - "Kukaanhan ei onneksi tule sinulle tätä karma-asiaakan väkisin kaaliisi poraamaan!"

      - "No, ethän sä hitto soikoon edes haluakkaan, että se sinulle seviäisi!"

      - "Vähän jakomielinen tapa suhtautua itseensä ja maailmaan."

      - "Sekavaa, etten sanoisi."

      - "Ehkä täällä ollaan jo vähän sivistyneempiä"

      - "Eikös ne roomalaisetkin sanoneet "Tunne itsesi!"??"

      Huh. Olet puhunut.


    • H.H. kirjoitti:

      - "Kukaanhan ei onneksi tule sinulle tätä karma-asiaakan väkisin kaaliisi poraamaan!"

      - "No, ethän sä hitto soikoon edes haluakkaan, että se sinulle seviäisi!"

      - "Vähän jakomielinen tapa suhtautua itseensä ja maailmaan."

      - "Sekavaa, etten sanoisi."

      - "Ehkä täällä ollaan jo vähän sivistyneempiä"

      - "Eikös ne roomalaisetkin sanoneet "Tunne itsesi!"??"

      Huh. Olet puhunut.

      Mukavaa, että tekstini viihdytti! ;-P


    • H.H. kirjoitti:

      Ei ole minulle karmauskon idea vielä selvinnyt:

      "Tämä materiaalinen maailma on koulu, jossa olemme oppimassa ja kokemassa ja kasvamassa Taivaan kotia varten."

      Olet mielestäsi osa Jumalaa ja sinun täytyy olla Hänestä erossa, jotta voisit oppia miten tulla toimeen Hänen eli itsesi kanssa, kun sitten taas joskus olet kokonainen...

      ???

      Entäpä jos karmuudessa sittenkin on kyse ehdasta höpsöttelystä?

      Juuri noin.

      Sinäkin olet Jumalan lapsi, halusit tai et. Sinäkin olit olemassa sieluna jo kauan ennen kun pyysit Taivaan Isältä lupaa tulla tänne materiaaliseen maailmaan ja ennen kun valitsit, ketkä olisivat vanhempasi. Halusit tulla tänne - vapaaehtoisena - kasvaaksesi Taivasta varten. Lankesit syntiin, jotta saisit vapaan tahdon niin hyvään kuin pahaankin

      Se vanha virsi

      "Mä taimi olen sun tarhassas', ja varten taivasta luotu"

      sanoo kaiken sanasta sanaan. Siitähän tässä kaikessa on kysymys.

      Minä ja sinä ja Hentun Liisa olemme kaikki pieniä paloja Jumalaa - Pyhää Henkeä - ja olemme pohjiltamme yhtä ja samaa substanssia. Silti meillä on yksilöllisyyys; minä en ole sinä ja Hentun Liisa ei ole kumpikaan meistä, vaikka pohjiltamme kuulumme kaikki samaan kokonaisuuteen. Vaikka olemme siis pieniä paloja Jumaluutta, emme kuitenkaan ole Isä eli Jumala.

      Kristitylle ei luulisi olevan liian vaikeaa ymmärtää, mitä Pyhä Kolminaisuus merkitsee.


    • ... kirjoitti:

      Juuri noin.

      Sinäkin olet Jumalan lapsi, halusit tai et. Sinäkin olit olemassa sieluna jo kauan ennen kun pyysit Taivaan Isältä lupaa tulla tänne materiaaliseen maailmaan ja ennen kun valitsit, ketkä olisivat vanhempasi. Halusit tulla tänne - vapaaehtoisena - kasvaaksesi Taivasta varten. Lankesit syntiin, jotta saisit vapaan tahdon niin hyvään kuin pahaankin

      Se vanha virsi

      "Mä taimi olen sun tarhassas', ja varten taivasta luotu"

      sanoo kaiken sanasta sanaan. Siitähän tässä kaikessa on kysymys.

      Minä ja sinä ja Hentun Liisa olemme kaikki pieniä paloja Jumalaa - Pyhää Henkeä - ja olemme pohjiltamme yhtä ja samaa substanssia. Silti meillä on yksilöllisyyys; minä en ole sinä ja Hentun Liisa ei ole kumpikaan meistä, vaikka pohjiltamme kuulumme kaikki samaan kokonaisuuteen. Vaikka olemme siis pieniä paloja Jumaluutta, emme kuitenkaan ole Isä eli Jumala.

      Kristitylle ei luulisi olevan liian vaikeaa ymmärtää, mitä Pyhä Kolminaisuus merkitsee.

      Joskus viestitit, kuinka kategorisoin liian helposti. Argumentti toisen sokeasta pisteestä on tietenkin pelitekninen veto, joka periaatteessa jäävää suoran vastausyrityksen.

      Haluaisin sinun silti tutkivan määrättyjä ei-kristillisiä uskontoja ja vertailevan niiden kokonaisvaltaistakin jumalakäsitystä omaasi. Vapaamuurarit, mormonit ja tämä tälläkin palstalla mainostettu share international edustavat mielestäni varsin samanlaisia ajatuksia kuin mitä olet esille tuonut. En peittele lopputulemaa, vaan tarkoitus on saada sinut huomaamaan miksi nämä eivät ole kristillisiä uskontoja ja miksi ne ovat kaikki harhaisia.

      Sinä olet korostanut omia kokemuksiasi, enkä nyt aio niitä väheksyä. Olet toisaalta kertonut, kuinka kultalusikka suussa olet saanut elää kurjaa elämää. Arvelen, että tavalla tai toisella olet siten joutunut pettäjän tiellä yliajetuksi, petetyksi. Sillä ei tämän keskustelun kannalta ole ehkä muuta merkitystä kuin mahdollinen empiria ja siitä johdettava analogia.

      Mistä tiedät olleesi Jumalan luona?
      Muistan kyllä, kuinka kerroit suunnattomasta rakkaudesta, mutta miten edelleen voit olla niin vakuuttunut lumoutumisesi lähteneen juuri Jumalasta?


    • ... kirjoitti:

      Juuri noin.

      Sinäkin olet Jumalan lapsi, halusit tai et. Sinäkin olit olemassa sieluna jo kauan ennen kun pyysit Taivaan Isältä lupaa tulla tänne materiaaliseen maailmaan ja ennen kun valitsit, ketkä olisivat vanhempasi. Halusit tulla tänne - vapaaehtoisena - kasvaaksesi Taivasta varten. Lankesit syntiin, jotta saisit vapaan tahdon niin hyvään kuin pahaankin

      Se vanha virsi

      "Mä taimi olen sun tarhassas', ja varten taivasta luotu"

      sanoo kaiken sanasta sanaan. Siitähän tässä kaikessa on kysymys.

      Minä ja sinä ja Hentun Liisa olemme kaikki pieniä paloja Jumalaa - Pyhää Henkeä - ja olemme pohjiltamme yhtä ja samaa substanssia. Silti meillä on yksilöllisyyys; minä en ole sinä ja Hentun Liisa ei ole kumpikaan meistä, vaikka pohjiltamme kuulumme kaikki samaan kokonaisuuteen. Vaikka olemme siis pieniä paloja Jumaluutta, emme kuitenkaan ole Isä eli Jumala.

      Kristitylle ei luulisi olevan liian vaikeaa ymmärtää, mitä Pyhä Kolminaisuus merkitsee.

      En ehkä käyttäisi termiä "jumala" tai "taivaan isä" vaan termiä "universaali tajunta". Ihmisillä nousee heti karvat pystyyn kun mainitsee termin "jumala" ja silloin alkaa aina kiivas juupas-eipäs keskustelu, joka on hedelmätöntä.

      Useimmilla meistä on tietty "jumala" näkemys joka johtuu useimmiten lapsuuden "pakko-luterilaisuudesta". Tämä asia voidaan korjata ainoastaan laittamalla terminologia uusiksi ja ymmärtämällä että olemme osa "universaalia tajuntaa" johon kuolemassa yhdymme.


    • H.H. kirjoitti:

      Joskus viestitit, kuinka kategorisoin liian helposti. Argumentti toisen sokeasta pisteestä on tietenkin pelitekninen veto, joka periaatteessa jäävää suoran vastausyrityksen.

      Haluaisin sinun silti tutkivan määrättyjä ei-kristillisiä uskontoja ja vertailevan niiden kokonaisvaltaistakin jumalakäsitystä omaasi. Vapaamuurarit, mormonit ja tämä tälläkin palstalla mainostettu share international edustavat mielestäni varsin samanlaisia ajatuksia kuin mitä olet esille tuonut. En peittele lopputulemaa, vaan tarkoitus on saada sinut huomaamaan miksi nämä eivät ole kristillisiä uskontoja ja miksi ne ovat kaikki harhaisia.

      Sinä olet korostanut omia kokemuksiasi, enkä nyt aio niitä väheksyä. Olet toisaalta kertonut, kuinka kultalusikka suussa olet saanut elää kurjaa elämää. Arvelen, että tavalla tai toisella olet siten joutunut pettäjän tiellä yliajetuksi, petetyksi. Sillä ei tämän keskustelun kannalta ole ehkä muuta merkitystä kuin mahdollinen empiria ja siitä johdettava analogia.

      Mistä tiedät olleesi Jumalan luona?
      Muistan kyllä, kuinka kerroit suunnattomasta rakkaudesta, mutta miten edelleen voit olla niin vakuuttunut lumoutumisesi lähteneen juuri Jumalasta?

      >>Haluaisin sinun silti tutkivan määrättyjä ei-kristillisiä uskontoja ja vertailevan niiden kokonaisvaltaistakin jumalakäsitystä omaasi.> Vapaamuurarit, mormonit ja tämä tälläkin palstalla mainostettu share international edustavat mielestäni varsin samanlaisia ajatuksia kuin mitä olet esille tuonut.> En peittele lopputulemaa, vaan tarkoitus on saada sinut huomaamaan miksi nämä eivät ole kristillisiä uskontoja ja miksi ne ovat kaikki harhaisia.>Sinä olet korostanut omia kokemuksiasi, enkä nyt aio niitä väheksyä. Olet toisaalta kertonut, kuinka kultalusikka suussa olet saanut elää kurjaa elämää>Mistä tiedät olleesi Jumalan luona?>Muistan kyllä, kuinka kerroit suunnattomasta rakkaudesta, mutta miten edelleen voit olla niin vakuuttunut lumoutumisesi lähteneen juuri Jumalasta?


    • ... kirjoitti:

      >>Haluaisin sinun silti tutkivan määrättyjä ei-kristillisiä uskontoja ja vertailevan niiden kokonaisvaltaistakin jumalakäsitystä omaasi.> Vapaamuurarit, mormonit ja tämä tälläkin palstalla mainostettu share international edustavat mielestäni varsin samanlaisia ajatuksia kuin mitä olet esille tuonut.> En peittele lopputulemaa, vaan tarkoitus on saada sinut huomaamaan miksi nämä eivät ole kristillisiä uskontoja ja miksi ne ovat kaikki harhaisia.>Sinä olet korostanut omia kokemuksiasi, enkä nyt aio niitä väheksyä. Olet toisaalta kertonut, kuinka kultalusikka suussa olet saanut elää kurjaa elämää>Mistä tiedät olleesi Jumalan luona?>Muistan kyllä, kuinka kerroit suunnattomasta rakkaudesta, mutta miten edelleen voit olla niin vakuuttunut lumoutumisesi lähteneen juuri Jumalasta?

      ">> Vapaamuurarit, mormonit ja tämä tälläkin palstalla mainostettu share international edustavat mielestäni varsin samanlaisia ajatuksia kuin mitä olet esille tuonut.> En peittele lopputulemaa, vaan tarkoitus on saada sinut huomaamaan miksi nämä eivät ole kristillisiä uskontoja ja miksi ne ovat kaikki harhaisia.>Mistä tiedät olleesi Jumalan luona?


    • H.H. kirjoitti:

      ">> Vapaamuurarit, mormonit ja tämä tälläkin palstalla mainostettu share international edustavat mielestäni varsin samanlaisia ajatuksia kuin mitä olet esille tuonut.> En peittele lopputulemaa, vaan tarkoitus on saada sinut huomaamaan miksi nämä eivät ole kristillisiä uskontoja ja miksi ne ovat kaikki harhaisia.>Mistä tiedät olleesi Jumalan luona?

      Kannattaisi varmaan tutustua Anthony de Mellon kirjaan Havahtuminen. de Mello oli jesuiittapappi ja valaistunut. Voisi antaa uusia näkökantoja aiheeseen.


    • H.H. kirjoitti:

      ">> Vapaamuurarit, mormonit ja tämä tälläkin palstalla mainostettu share international edustavat mielestäni varsin samanlaisia ajatuksia kuin mitä olet esille tuonut.> En peittele lopputulemaa, vaan tarkoitus on saada sinut huomaamaan miksi nämä eivät ole kristillisiä uskontoja ja miksi ne ovat kaikki harhaisia.>Mistä tiedät olleesi Jumalan luona?

      >>Ihmiset eivät ole ajattelussani vakioita, vaan muuttujia, kauniimmin sanottuna persoonallisia yksilöitä. Silti ajattelevatkin yksilöt saattavat olla puoluesidonnaisia - ilman jäsenkirjaa. Ilman puoluesidonnaisuutta ajatukset saattavat olla linjassa puolueen politiikan kanssa.> Näinhän se on uskonnoissakin, mutta toisaalta uskon ja uskonnon ero on valtava. Se mitä sanon, niin sinun uskosi noudattaa jumalakäsityksen osalta vapaamuurarillista uskontoa. >Hämmästelen. En tiedä teetkö taktisesti, vai ajatusluupin seurauksena auktorisoivan kehäpäätelmän: Sinun kokemuksesi on ratkaiseva, ei muiden, mikäli nämä ovat ristiriidassa omasi kanssa.> Edellytät formaalia todistusta ilman auktoriteettia - uskonnosta!>Hyvä on, saat sen.

      Jumaluus, ehdoton Rakkaus ja suvereniteetti edellyttää Jumalan olevan absoluutti. Siten se minkä kiistit, ristinsovitus, oli ainutlaatuinen tapahtuma, missä Jumala osoitti oman luontonsa kuollessaan puolestamme. >Jos tämä oli non sequitur mielestäsi, sinulle tulee ongelma.> Todistustaakka siirtyy silloin nimittäin sinulle, koska olet väittänyt suurimman oikeuden olevan suurin vääryys.>Ymmärrän kyllä, että todistelusi vaatii Jumalan rakkauden rinnalle moisen oletuksen, koska muuten teologinen konseptisi hajoaa käsiin.>Voin siis tässä tapauksessa vallan hyvin todeta esittämäni todistukseksi, jonka aksioomina ovat ristinsovitus ja Raamattu.> Sinun näkemyksesi mukainen jumala ei siis taida olla sittenkään aivan absoluutti. Siten se noudattaa muurariuskonnollisuuden mukaista Jumalan ristinsovituksen kieltämistä ja mormonien "me kaikki olemme jumalia"-oppia, joissa suurin rakkaus, suurin oikeus ja suurin totuus kielletään.>Siksi niiden palvoma jumala on Jumalan vastustaja, tämä josta Raamatussa kerrotaan.>Aina en tiedä olenko ystävien luona vaikka kuinka rakastaisin näitä ja nämä osoittaisivat vieraanvaraisuuttaan.>"Mikään huono puu ei voi kantaa hyvää hedelmää, ja vastaavasti hyvän puun hedelmät eivät voi olla huonoja."

      Glykoli on siirappimainen, makea, mutta myrkyllinen neste.>Olipa meistä kumpi tahansa väärässä näissä suuremmissa kysymyksissä, iloitsen tuosta. Olen silti hieman varautunut, sillä pelolla on tarkoitus ja silloin pahinta mitä voi tapahtua, on tuudittautua väärään turvallisuudentunteeseen.


    • " Karman laki on sanasta sanaan totta. Se merkitsee syyn ja seurauksen lakia. Jokainen niittää sitä mitä hän kylvääkin."

      Jep jokainen niin tekee.

      "
      Samoin reinkarnaation käsite on kuolemakokemusten valossa totta. Me jokainen voimme palata tänne murheen alhoon halutessamme.
      Sensijaan samsaran tai metempsykoosin käsite (sielunvaellus) ei ole totta. Tämä prosessi ei ole pakollinen, vaan olemme täällä kaikki vapaaehtoisina. "

      Yritätkö sanoa että ei tarvitsekkaan maksaa karmansa jos vain yksinkertaisesti päättää olla syntymättä johonkin?
      Mites sen karman laita silloin?


    • ... kirjoitti:

      >>Ihmiset eivät ole ajattelussani vakioita, vaan muuttujia, kauniimmin sanottuna persoonallisia yksilöitä. Silti ajattelevatkin yksilöt saattavat olla puoluesidonnaisia - ilman jäsenkirjaa. Ilman puoluesidonnaisuutta ajatukset saattavat olla linjassa puolueen politiikan kanssa.> Näinhän se on uskonnoissakin, mutta toisaalta uskon ja uskonnon ero on valtava. Se mitä sanon, niin sinun uskosi noudattaa jumalakäsityksen osalta vapaamuurarillista uskontoa. >Hämmästelen. En tiedä teetkö taktisesti, vai ajatusluupin seurauksena auktorisoivan kehäpäätelmän: Sinun kokemuksesi on ratkaiseva, ei muiden, mikäli nämä ovat ristiriidassa omasi kanssa.> Edellytät formaalia todistusta ilman auktoriteettia - uskonnosta!>Hyvä on, saat sen.

      Jumaluus, ehdoton Rakkaus ja suvereniteetti edellyttää Jumalan olevan absoluutti. Siten se minkä kiistit, ristinsovitus, oli ainutlaatuinen tapahtuma, missä Jumala osoitti oman luontonsa kuollessaan puolestamme. >Jos tämä oli non sequitur mielestäsi, sinulle tulee ongelma.> Todistustaakka siirtyy silloin nimittäin sinulle, koska olet väittänyt suurimman oikeuden olevan suurin vääryys.>Ymmärrän kyllä, että todistelusi vaatii Jumalan rakkauden rinnalle moisen oletuksen, koska muuten teologinen konseptisi hajoaa käsiin.>Voin siis tässä tapauksessa vallan hyvin todeta esittämäni todistukseksi, jonka aksioomina ovat ristinsovitus ja Raamattu.> Sinun näkemyksesi mukainen jumala ei siis taida olla sittenkään aivan absoluutti. Siten se noudattaa muurariuskonnollisuuden mukaista Jumalan ristinsovituksen kieltämistä ja mormonien "me kaikki olemme jumalia"-oppia, joissa suurin rakkaus, suurin oikeus ja suurin totuus kielletään.>Siksi niiden palvoma jumala on Jumalan vastustaja, tämä josta Raamatussa kerrotaan.>Aina en tiedä olenko ystävien luona vaikka kuinka rakastaisin näitä ja nämä osoittaisivat vieraanvaraisuuttaan.>"Mikään huono puu ei voi kantaa hyvää hedelmää, ja vastaavasti hyvän puun hedelmät eivät voi olla huonoja."

      Glykoli on siirappimainen, makea, mutta myrkyllinen neste.>Olipa meistä kumpi tahansa väärässä näissä suuremmissa kysymyksissä, iloitsen tuosta. Olen silti hieman varautunut, sillä pelolla on tarkoitus ja silloin pahinta mitä voi tapahtua, on tuudittautua väärään turvallisuudentunteeseen.

      "Ihan oikeasti, kaipaan jotain hiukan älyllisempää argumentointia kuin mustepilveä täynnä raamatunlauseita ja auktoriteetteihin vetoamista."

      Riviä paria alempana:

      "Osaatko tavata sanan "paranoia"?"

      Selkeästikään et kaipaa ainakaan älyllistä keskustelua; moinen viisasteluhan sitä ei ole.

      "Mikä muu tekee ristinsovituksesta absoluuttia paitsi kristittyjen olettamus asiasta? Onko olemassa mitään objektiivista näyttöä asian absoluuttiudesta? Jos minulta kysytään, niin ainoa näyttö Jumalan luonteesta mikä tuossa saadaan, on se että Jumala rankaisee ihmisiä ikuisella kidutuksella toisten tekemistä ajallisista hairahduksista ja vaatii niistä sovitukseksi viattoman uhrin. Ei kuulosta kovin fiksulta Jumalalta, jos minulta kysytään."

      Suurin viisaus on hullutusta niille, jotka itsensä korottavat. Pieni nöyrtyminen tekisi kuule sinullekin eetua.

      ">> Edellytät formaalia todistusta ilman auktoriteettia - uskonnosta!


    • emil kirjoitti:

      " Karman laki on sanasta sanaan totta. Se merkitsee syyn ja seurauksen lakia. Jokainen niittää sitä mitä hän kylvääkin."

      Jep jokainen niin tekee.

      "
      Samoin reinkarnaation käsite on kuolemakokemusten valossa totta. Me jokainen voimme palata tänne murheen alhoon halutessamme.
      Sensijaan samsaran tai metempsykoosin käsite (sielunvaellus) ei ole totta. Tämä prosessi ei ole pakollinen, vaan olemme täällä kaikki vapaaehtoisina. "

      Yritätkö sanoa että ei tarvitsekkaan maksaa karmansa jos vain yksinkertaisesti päättää olla syntymättä johonkin?
      Mites sen karman laita silloin?

      Vastaus kysymykseesi "yritätkö sanoa että ei tarvitsekkaan maksaa karmansa jos vain yksinkertaisesti päättää olla syntymättä johonkin?"

      on että periaatteessa kyllä. Koska olemme täällä vapaaehtoisina, ja koska olemme nimenomaan pyytäneet Taivaan Isältä lupaa tänne, niin silloin, jos toteaa, että "kiitti mulle riitti", niin se on sitämyöten selvä. Olettaen tietysti, että sitä karmaa a) ei ole annettu anteeksi ja b) on kertynyt tietyn kriittisen massan yli.

      Koska Taivaan Isä on kuitenkin Rakkaus, hän ei pompota lapsiaan täällä enempää kuin on tarpeen. Voisi kuitenkin olettaa, että jos sitä karmaa on kertynyt riesaksi saakka, se pitäisi polttaa pois. Varmaan jollekin Maolle, Tsingis-kaanille tai Hitlerille on näin voinut käydä.

      Itse haluan tämänkertaisen maanpäällisen elämäni olevan viimeiseni.


    • H.H. kirjoitti:

      "Ihan oikeasti, kaipaan jotain hiukan älyllisempää argumentointia kuin mustepilveä täynnä raamatunlauseita ja auktoriteetteihin vetoamista."

      Riviä paria alempana:

      "Osaatko tavata sanan "paranoia"?"

      Selkeästikään et kaipaa ainakaan älyllistä keskustelua; moinen viisasteluhan sitä ei ole.

      "Mikä muu tekee ristinsovituksesta absoluuttia paitsi kristittyjen olettamus asiasta? Onko olemassa mitään objektiivista näyttöä asian absoluuttiudesta? Jos minulta kysytään, niin ainoa näyttö Jumalan luonteesta mikä tuossa saadaan, on se että Jumala rankaisee ihmisiä ikuisella kidutuksella toisten tekemistä ajallisista hairahduksista ja vaatii niistä sovitukseksi viattoman uhrin. Ei kuulosta kovin fiksulta Jumalalta, jos minulta kysytään."

      Suurin viisaus on hullutusta niille, jotka itsensä korottavat. Pieni nöyrtyminen tekisi kuule sinullekin eetua.

      ">> Edellytät formaalia todistusta ilman auktoriteettia - uskonnosta!

      >>Riviä paria alempana:

      "Osaatko tavata sanan "paranoia"?"

      Selkeästikään et kaipaa ainakaan älyllistä keskustelua; moinen viisasteluhan sitä ei ole.>Suurin viisaus on hullutusta niille, jotka itsensä korottavat. Pieni nöyrtyminen tekisi kuule sinullekin eetua.>Avainsana, johon tuossa puuttua, on "inhimillisen". Sillä Se voisi aueta.>"Oikeudenkäytön oikeudenmukaisuus edellyttää suhteellisuudentajua: ilman suhteellisuudentajua parasin tuomiovalta muuttuu sietämättömäksi diktaattoriksi. Vanha kunnon "ei naurisvarasta hirtetä" kuuluu suomalaiseen kansanperinteeseen ja tuomarinohjeisiin yhä tänäänkin."

      Lienet kuullut armosta. Armo on rakkautta ja armo on pyhää.> Olisi uhreja kohtaan rakkaudetonta, jos pahanteko saisi jatkua loputtomiin>. Siispä, turhat olkiukot pois puhuvista käärmeistä, kiitos.> Me emme ajan taakse voi läheskään kaikesta päästä selvyyteen, ja väittely vaikkapa luomiskertomuksen yksityiskohtien luonteesta, ovatko ne yksinomaan metaforallisia vai eivät, lienee turhaa.> Mitä sinä, ihminen, yrität asettua Jumalan paikalle ja jopa yläpuolelle väittämällä pyhiä kirjoituksia merkityksettömiksi ja järjettömiksi?>Armoa rakkaudettomille on se, että näiden ei tarvitse olla Hänen kanssaan tekemisissä, koska eivät sitä eläessään koskaan halunneetkaan.>Nyt sitten sinun "logiikkaasi". Vaadit yhtäällä rationaalisuutta, asioiden suhteellistamista järjen keinoin, ja edellytät toisaalla suhteettoman, jopa äärettömän suurten kokonaisuuksien nivomista inhimillisen ajattelun keinoin, vieläpä niin että mahtipontinen kaikenkattava ajatus olisi vedenpitävyyden lisäksi todistettavissa. >Tämän seikan toteajaa kutsut sitten milloin järjettömyyteen, milloin auktoriteettiin vetoajaksi. Uskolle et halua jättää sijaa.> En itsekään ole taipuvainen uskomaan järjenvastaisuuksia, mutta olen huomannut monien mielettömyyksien osoittautuneen jälkikäteen näennäisiksi> Tämä pätee myös uskonasioihin. Se mistä en ole valmis luopumaan, on usko ristinsovitukseen, vaikka toki minullakin on heikot hetkeni.> Oma järjettömyyteni näkyy siinä, että ristinsovitukseen uskominen edellyttää ajattelevalta yksilöltä sellaisten asioiden hyväksymistä, jotka kuuluvat "pakettiin" mutta joita ei voi saada lopulliseen harmoniaan.>Minulle riittää, jos kykenet myöntämään olevan Jumalaa koskevia totuuksia, jotka eivät ole inhimillisesti avattavia.>Tulet huomaamaan, että kyseistä käsitettä en sivuuta, vaan tapasi väärinkäyttää sitä. Käytit sitä sellaisessa yhteydessä, jossa pyrit mitätöimään suurimman rakkaudellisen tapahtuman, Jumalan ristinkuoleman.>Kerrohan vielä, miksi uskova ei saisi uskonasioissa vedota auktoriteettiin?>Miksi Pyhän henki ei ole sinulle riittävä auktoriteetti, jopa kaikkien valtakuntien rikkauksien näkemistä ja kokemista suurempi?>Milloin olet viimeksi tohtinut pohtia olevasi väärässä?


    • ... kirjoitti:

      >>Riviä paria alempana:

      "Osaatko tavata sanan "paranoia"?"

      Selkeästikään et kaipaa ainakaan älyllistä keskustelua; moinen viisasteluhan sitä ei ole.>Suurin viisaus on hullutusta niille, jotka itsensä korottavat. Pieni nöyrtyminen tekisi kuule sinullekin eetua.>Avainsana, johon tuossa puuttua, on "inhimillisen". Sillä Se voisi aueta.>"Oikeudenkäytön oikeudenmukaisuus edellyttää suhteellisuudentajua: ilman suhteellisuudentajua parasin tuomiovalta muuttuu sietämättömäksi diktaattoriksi. Vanha kunnon "ei naurisvarasta hirtetä" kuuluu suomalaiseen kansanperinteeseen ja tuomarinohjeisiin yhä tänäänkin."

      Lienet kuullut armosta. Armo on rakkautta ja armo on pyhää.> Olisi uhreja kohtaan rakkaudetonta, jos pahanteko saisi jatkua loputtomiin>. Siispä, turhat olkiukot pois puhuvista käärmeistä, kiitos.> Me emme ajan taakse voi läheskään kaikesta päästä selvyyteen, ja väittely vaikkapa luomiskertomuksen yksityiskohtien luonteesta, ovatko ne yksinomaan metaforallisia vai eivät, lienee turhaa.> Mitä sinä, ihminen, yrität asettua Jumalan paikalle ja jopa yläpuolelle väittämällä pyhiä kirjoituksia merkityksettömiksi ja järjettömiksi?>Armoa rakkaudettomille on se, että näiden ei tarvitse olla Hänen kanssaan tekemisissä, koska eivät sitä eläessään koskaan halunneetkaan.>Nyt sitten sinun "logiikkaasi". Vaadit yhtäällä rationaalisuutta, asioiden suhteellistamista järjen keinoin, ja edellytät toisaalla suhteettoman, jopa äärettömän suurten kokonaisuuksien nivomista inhimillisen ajattelun keinoin, vieläpä niin että mahtipontinen kaikenkattava ajatus olisi vedenpitävyyden lisäksi todistettavissa. >Tämän seikan toteajaa kutsut sitten milloin järjettömyyteen, milloin auktoriteettiin vetoajaksi. Uskolle et halua jättää sijaa.> En itsekään ole taipuvainen uskomaan järjenvastaisuuksia, mutta olen huomannut monien mielettömyyksien osoittautuneen jälkikäteen näennäisiksi> Tämä pätee myös uskonasioihin. Se mistä en ole valmis luopumaan, on usko ristinsovitukseen, vaikka toki minullakin on heikot hetkeni.> Oma järjettömyyteni näkyy siinä, että ristinsovitukseen uskominen edellyttää ajattelevalta yksilöltä sellaisten asioiden hyväksymistä, jotka kuuluvat "pakettiin" mutta joita ei voi saada lopulliseen harmoniaan.>Minulle riittää, jos kykenet myöntämään olevan Jumalaa koskevia totuuksia, jotka eivät ole inhimillisesti avattavia.>Tulet huomaamaan, että kyseistä käsitettä en sivuuta, vaan tapasi väärinkäyttää sitä. Käytit sitä sellaisessa yhteydessä, jossa pyrit mitätöimään suurimman rakkaudellisen tapahtuman, Jumalan ristinkuoleman.>Kerrohan vielä, miksi uskova ei saisi uskonasioissa vedota auktoriteettiin?>Miksi Pyhän henki ei ole sinulle riittävä auktoriteetti, jopa kaikkien valtakuntien rikkauksien näkemistä ja kokemista suurempi?>Milloin olet viimeksi tohtinut pohtia olevasi väärässä?

      Otattekohan te nyt elämänne ja uskonne jo vähän liiankin vakavasti?

      Tätäköhän ne buddhistitkin tarkottaa sanoessaan, että nainen voi valaistua vain syntymällä mieheksi?

      Onko teillä naisilla jotenkin ongelmana tämä hirvittävä auktoriteetin tarve/pelko?

      Riidanhaastaminenhan ei kai ole oikein hyvä "keskustelutaktiikka" sekään?

      Naurattaisi, jos ei vähän enemmän pelottaisi moinen "uho". Hulluuden partaalleko te olette toisianne yrittämässä ajaa?

      Molemmilla teillä on näköjään vielä paljon opittavaa siitä, mitä täällä olette niin kovin mielellänne "julistamassa"! ; )

      Kun nyt selvästi molemmmat olette mensakelpoisia, niin eiköhän olisi jo aika ruveta harjoittelemaan siitä älynne "jalostamista" eli viisastumista?

      OLen tietysti armollinen ja uskon, että aika se on, joka tekee teidänkin kohdallanne pelkää hyvää, mutta sitä ennen on vielä moni virhekkin edessä. Ei viisaaksikaan sentään nyt ihan päivässä tulla.

      Hitto te molemmathan ootte kuin riivattuja ja pois meistä sellaiset, hyi!

      Mutta jatkakaa toki, jos niin haluatte. Tää on vapaa maa! ;-P


    • ... kirjoitti:

      >>Riviä paria alempana:

      "Osaatko tavata sanan "paranoia"?"

      Selkeästikään et kaipaa ainakaan älyllistä keskustelua; moinen viisasteluhan sitä ei ole.>Suurin viisaus on hullutusta niille, jotka itsensä korottavat. Pieni nöyrtyminen tekisi kuule sinullekin eetua.>Avainsana, johon tuossa puuttua, on "inhimillisen". Sillä Se voisi aueta.>"Oikeudenkäytön oikeudenmukaisuus edellyttää suhteellisuudentajua: ilman suhteellisuudentajua parasin tuomiovalta muuttuu sietämättömäksi diktaattoriksi. Vanha kunnon "ei naurisvarasta hirtetä" kuuluu suomalaiseen kansanperinteeseen ja tuomarinohjeisiin yhä tänäänkin."

      Lienet kuullut armosta. Armo on rakkautta ja armo on pyhää.> Olisi uhreja kohtaan rakkaudetonta, jos pahanteko saisi jatkua loputtomiin>. Siispä, turhat olkiukot pois puhuvista käärmeistä, kiitos.> Me emme ajan taakse voi läheskään kaikesta päästä selvyyteen, ja väittely vaikkapa luomiskertomuksen yksityiskohtien luonteesta, ovatko ne yksinomaan metaforallisia vai eivät, lienee turhaa.> Mitä sinä, ihminen, yrität asettua Jumalan paikalle ja jopa yläpuolelle väittämällä pyhiä kirjoituksia merkityksettömiksi ja järjettömiksi?>Armoa rakkaudettomille on se, että näiden ei tarvitse olla Hänen kanssaan tekemisissä, koska eivät sitä eläessään koskaan halunneetkaan.>Nyt sitten sinun "logiikkaasi". Vaadit yhtäällä rationaalisuutta, asioiden suhteellistamista järjen keinoin, ja edellytät toisaalla suhteettoman, jopa äärettömän suurten kokonaisuuksien nivomista inhimillisen ajattelun keinoin, vieläpä niin että mahtipontinen kaikenkattava ajatus olisi vedenpitävyyden lisäksi todistettavissa. >Tämän seikan toteajaa kutsut sitten milloin järjettömyyteen, milloin auktoriteettiin vetoajaksi. Uskolle et halua jättää sijaa.> En itsekään ole taipuvainen uskomaan järjenvastaisuuksia, mutta olen huomannut monien mielettömyyksien osoittautuneen jälkikäteen näennäisiksi> Tämä pätee myös uskonasioihin. Se mistä en ole valmis luopumaan, on usko ristinsovitukseen, vaikka toki minullakin on heikot hetkeni.> Oma järjettömyyteni näkyy siinä, että ristinsovitukseen uskominen edellyttää ajattelevalta yksilöltä sellaisten asioiden hyväksymistä, jotka kuuluvat "pakettiin" mutta joita ei voi saada lopulliseen harmoniaan.>Minulle riittää, jos kykenet myöntämään olevan Jumalaa koskevia totuuksia, jotka eivät ole inhimillisesti avattavia.>Tulet huomaamaan, että kyseistä käsitettä en sivuuta, vaan tapasi väärinkäyttää sitä. Käytit sitä sellaisessa yhteydessä, jossa pyrit mitätöimään suurimman rakkaudellisen tapahtuman, Jumalan ristinkuoleman.>Kerrohan vielä, miksi uskova ei saisi uskonasioissa vedota auktoriteettiin?>Miksi Pyhän henki ei ole sinulle riittävä auktoriteetti, jopa kaikkien valtakuntien rikkauksien näkemistä ja kokemista suurempi?>Milloin olet viimeksi tohtinut pohtia olevasi väärässä?

      ">>Suurin viisaus on hullutusta niille, jotka itsensä korottavat. Pieni nöyrtyminen tekisi kuule sinullekin eetua.>Nyt sitten sinun "logiikkaasi". Vaadit yhtäällä rationaalisuutta, asioiden suhteellistamista järjen keinoin, ja edellytät toisaalla suhteettoman, jopa äärettömän suurten kokonaisuuksien nivomista inhimillisen ajattelun keinoin, vieläpä niin että mahtipontinen kaikenkattava ajatus olisi vedenpitävyyden lisäksi todistettavissa. Minulle riittää, jos kykenet myöntämään olevan Jumalaa koskevia totuuksia, jotka eivät ole inhimillisesti avattavia.


    • Ganda kirjoitti:

      Otattekohan te nyt elämänne ja uskonne jo vähän liiankin vakavasti?

      Tätäköhän ne buddhistitkin tarkottaa sanoessaan, että nainen voi valaistua vain syntymällä mieheksi?

      Onko teillä naisilla jotenkin ongelmana tämä hirvittävä auktoriteetin tarve/pelko?

      Riidanhaastaminenhan ei kai ole oikein hyvä "keskustelutaktiikka" sekään?

      Naurattaisi, jos ei vähän enemmän pelottaisi moinen "uho". Hulluuden partaalleko te olette toisianne yrittämässä ajaa?

      Molemmilla teillä on näköjään vielä paljon opittavaa siitä, mitä täällä olette niin kovin mielellänne "julistamassa"! ; )

      Kun nyt selvästi molemmmat olette mensakelpoisia, niin eiköhän olisi jo aika ruveta harjoittelemaan siitä älynne "jalostamista" eli viisastumista?

      OLen tietysti armollinen ja uskon, että aika se on, joka tekee teidänkin kohdallanne pelkää hyvää, mutta sitä ennen on vielä moni virhekkin edessä. Ei viisaaksikaan sentään nyt ihan päivässä tulla.

      Hitto te molemmathan ootte kuin riivattuja ja pois meistä sellaiset, hyi!

      Mutta jatkakaa toki, jos niin haluatte. Tää on vapaa maa! ;-P

      "Onko teillä naisilla jotenkin ongelmana tämä hirvittävä auktoriteetin tarve/pelko?"

      Onko sinulla kohtukateutta oletettuja naisia kohtaan?

      "Riidanhaastaminenhan ei kai ole oikein hyvä "keskustelutaktiikka" sekään?"

      Omasta puolestani sanon, että en haasta riitaa. Koen toki näissä keskusteluissa "henkien taistelua", mutta pidän hyvänä Raamatun ohjetta, kuinka kaikki on koeteltava. Siten on välttämätöntä kaivella pohjamutiakin.

      Näkisin, että rivinne ovat jo hieman hajoamassa. Emil kysyi varsin perustellusti kolmoispisteeltä, että eikö karman laki toimikaan, jos kerran voimme valita lähtökohtamme uuteen maanpäälliseen elämään. Kolmoispisteen vastaus edusti henkilökohtaista teologiaansa, että Hitler ja Stalin eivät voi, mutta pääosin muut voivat. Niks-naks.

      "eiköhän olisi jo aika ruveta harjoittelemaan siitä älynne "jalostamista" eli viisastumista?"

      Kiitos. Tuo käy nuhteesta sekä toivotuksesta ja on kelvollinen kumpaisenakin.


    • H.H. kirjoitti:

      "Onko teillä naisilla jotenkin ongelmana tämä hirvittävä auktoriteetin tarve/pelko?"

      Onko sinulla kohtukateutta oletettuja naisia kohtaan?

      "Riidanhaastaminenhan ei kai ole oikein hyvä "keskustelutaktiikka" sekään?"

      Omasta puolestani sanon, että en haasta riitaa. Koen toki näissä keskusteluissa "henkien taistelua", mutta pidän hyvänä Raamatun ohjetta, kuinka kaikki on koeteltava. Siten on välttämätöntä kaivella pohjamutiakin.

      Näkisin, että rivinne ovat jo hieman hajoamassa. Emil kysyi varsin perustellusti kolmoispisteeltä, että eikö karman laki toimikaan, jos kerran voimme valita lähtökohtamme uuteen maanpäälliseen elämään. Kolmoispisteen vastaus edusti henkilökohtaista teologiaansa, että Hitler ja Stalin eivät voi, mutta pääosin muut voivat. Niks-naks.

      "eiköhän olisi jo aika ruveta harjoittelemaan siitä älynne "jalostamista" eli viisastumista?"

      Kiitos. Tuo käy nuhteesta sekä toivotuksesta ja on kelvollinen kumpaisenakin.

      >>Koen toki näissä keskusteluissa "henkien taistelua", mutta pidän hyvänä Raamatun ohjetta, kuinka kaikki on koeteltava. Siten on välttämätöntä kaivella pohjamutiakin. >Näkisin, että rivinne ovat jo hieman hajoamassa. Emil kysyi varsin perustellusti kolmoispisteeltä, että eikö karman laki toimikaan, jos kerran voimme valita lähtökohtamme uuteen maanpäälliseen elämään. Kolmoispisteen vastaus edusti henkilökohtaista teologiaansa, että Hitler ja Stalin eivät voi, mutta pääosin muut voivat. Niks-naks.


    • H.H. kirjoitti:

      ">>Suurin viisaus on hullutusta niille, jotka itsensä korottavat. Pieni nöyrtyminen tekisi kuule sinullekin eetua.>Nyt sitten sinun "logiikkaasi". Vaadit yhtäällä rationaalisuutta, asioiden suhteellistamista järjen keinoin, ja edellytät toisaalla suhteettoman, jopa äärettömän suurten kokonaisuuksien nivomista inhimillisen ajattelun keinoin, vieläpä niin että mahtipontinen kaikenkattava ajatus olisi vedenpitävyyden lisäksi todistettavissa. Minulle riittää, jos kykenet myöntämään olevan Jumalaa koskevia totuuksia, jotka eivät ole inhimillisesti avattavia.

      >>Päinvastoin. Ylpeä ihminen on mielestään liian viisas oppimaan saati opetettavaksi, puhumattakaan sellaisesta, mitä hän ei mitenkään voisi käsittää. Nöyrä voi hankkia tietoa ja silti ymmärtää oman rajallisuutensa.>Meille on monille annettu myös jalat, mutta ei jyrkänteeltä hyppimistä varten. Siipiä meille ei ole annettu.>Jos minulla olisi kyseinen sairaus, tokkopa haluaisin diagnoosia esitettävän ilkeänä kysymyksenä ja esittäjän vieläpä "toteavan" käytöksensä olevan moitteetonta. Tässä kohden erityisesti toivon sinun käyttävän järkikultaasi, vai uskotko/tiedätkö olevasi oikeassa?>Pari tuhatta... Tarjosit sopivasti mielleyhtymän: Markus 5>Sinun tulkintasi mukaisesti Jeesus oli kiduttaa näitä henkiä - tai miestä - ja käski riivatut siat syöksymään rinteeltä.>Haa! 'Esitä mahdoton ajatus'. Onneksi tuohon ei tarvitse vastata suoraan. Kysymyshän oli kiero.>- Ihminen on Jumalan ulkopuolinen kristinuskon mukaan, mutta ei ilmeisesti sinulle riittävä todiste.>- Jumala itsensä todistus ei myöskään ole sinulle julkilausumasi mukaisesti riittävä.>Näet kovasti vaivaa tilkitäksesi Jumalan oman uskosi ulkopuolelle. Palataanpa siksi vielä tuohon kertomukseen Leegiosta. Miten oma kerrontasi poikkeaa riivatun Leegion tavasta puhua Jumalasta?


    • ... kirjoitti:

      Vastaus kysymykseesi "yritätkö sanoa että ei tarvitsekkaan maksaa karmansa jos vain yksinkertaisesti päättää olla syntymättä johonkin?"

      on että periaatteessa kyllä. Koska olemme täällä vapaaehtoisina, ja koska olemme nimenomaan pyytäneet Taivaan Isältä lupaa tänne, niin silloin, jos toteaa, että "kiitti mulle riitti", niin se on sitämyöten selvä. Olettaen tietysti, että sitä karmaa a) ei ole annettu anteeksi ja b) on kertynyt tietyn kriittisen massan yli.

      Koska Taivaan Isä on kuitenkin Rakkaus, hän ei pompota lapsiaan täällä enempää kuin on tarpeen. Voisi kuitenkin olettaa, että jos sitä karmaa on kertynyt riesaksi saakka, se pitäisi polttaa pois. Varmaan jollekin Maolle, Tsingis-kaanille tai Hitlerille on näin voinut käydä.

      Itse haluan tämänkertaisen maanpäällisen elämäni olevan viimeiseni.

      Miksi Kaikki buddhat -esim Sakyamuni- teki niin paljon töitä sen eteen ettei tarvitsisi syntyä tänne uudestaan? On paljon henkilöitä jotka pyrkivät samsarasta pois. Moni heistä on oppinut sekä omaavat laajan kokemuksen meditaatiosta yms harjoituksista joissa tutustuu omaan mielen tapaan toimia. Nämä kaikki tekevät hirveästi töitä sen eteen ja kertovat että se on erittäin vaikeata päästä samsarast pois.

      Sinun väittämäsi on että he ovat väärässä. kuitenkn moni heistä on harjoittanut useampi vuosi täyspäiväsesti ja moni heistä muistaa aikaisempia elämiä. jotenkin minusta tuntuu että he ovat vakuutavampia kuin sinä (esim Milarepa, Naropa, Padmasambhava, Sakyamuni Buddha). Sori vaa mut sinun näkemyksei tuntuu hieman toiveunelta.

      Jos ei pysty hallitsee tätä elämää (ajatuksia, tunteita) niin miksi yhtäkkiä valaistuisi sen takia että kuolee? Oppien mukaan samsara ei ole muuta kuin mieli. ja mieli tässä tapauksessa on tunteet ja ajatukset.


    • ... kirjoitti:

      >>Päinvastoin. Ylpeä ihminen on mielestään liian viisas oppimaan saati opetettavaksi, puhumattakaan sellaisesta, mitä hän ei mitenkään voisi käsittää. Nöyrä voi hankkia tietoa ja silti ymmärtää oman rajallisuutensa.>Meille on monille annettu myös jalat, mutta ei jyrkänteeltä hyppimistä varten. Siipiä meille ei ole annettu.>Jos minulla olisi kyseinen sairaus, tokkopa haluaisin diagnoosia esitettävän ilkeänä kysymyksenä ja esittäjän vieläpä "toteavan" käytöksensä olevan moitteetonta. Tässä kohden erityisesti toivon sinun käyttävän järkikultaasi, vai uskotko/tiedätkö olevasi oikeassa?>Pari tuhatta... Tarjosit sopivasti mielleyhtymän: Markus 5>Sinun tulkintasi mukaisesti Jeesus oli kiduttaa näitä henkiä - tai miestä - ja käski riivatut siat syöksymään rinteeltä.>Haa! 'Esitä mahdoton ajatus'. Onneksi tuohon ei tarvitse vastata suoraan. Kysymyshän oli kiero.>- Ihminen on Jumalan ulkopuolinen kristinuskon mukaan, mutta ei ilmeisesti sinulle riittävä todiste.>- Jumala itsensä todistus ei myöskään ole sinulle julkilausumasi mukaisesti riittävä.>Näet kovasti vaivaa tilkitäksesi Jumalan oman uskosi ulkopuolelle. Palataanpa siksi vielä tuohon kertomukseen Leegiosta. Miten oma kerrontasi poikkeaa riivatun Leegion tavasta puhua Jumalasta?

      Selailin tuon tekstisi läpi. En kommentoi sitä yksityiskohtaisesti sillä havaitsin ettet ymmärtänyt viestiäni. Esimerkki:
      "Nyt puhuttiin viisausdesta ja typeryydestä, ei ylpeistä ja nöyristä ihmisistä."

      => Nöyrä huomaisi viisaudessa olevan pitkälti samaa, ylpeä ei havaitse typeryyttään.

      Pääsisit kenties jyvälle, mikäli metaforasi jalostuisivat mainitsemistasi yhden käden läpsytyksistä.

      Teepä vaihteeksi ryhtiliike ja kokeile ajatusta minun olevan sinun puolella. Et olisi jaksanut näinkään pitkälle, mikäli argumentointini todella olisi hataralla pohjalla kuin väität. Esittämäsi retoriset halpaheitot - vaikkapa latinaksi - eivät muuta asiaa, varsinkin kun käytät niitä kumileimasimen tavoin. Se jos mikä Ei ole argumentointia, vaan inttämistä.

      Nähtäväksi jää, mitä uutta sinulla on esittää. Vanha loimi kun on jo paha parsia. Tähän mennessä olet esittänyt itsesi auktoriteettina, jonka kokemus painaa enemmän kuin mikään muu. Et ole myöskään selittänyt pahan ongelmaa, mikä on ilmeinen dilemma "kaikki on jumalaa"-ajatuksessa, etkä myöskään sitä, mikä ihmisen tajunnan taso/tila tms. on ollut ennen tämän tuloa maailmaan. Jospa yksityisajattelija nyt ensin ajattelisi ja sitten esittelisi näitä mietelmiään. Toivon myös sinun koettavan suhtautua sinulle kirjoitettuihin viesteihin niin, että yrität nähdä mitä toinen tarkoitti. Muussa tapauksessa kommenttiesi tarkoitus lienee jotakin keskustelua epämääräisempää.

      Kokeilepa siis uudelleen vastata - asiallisesti kiitos. Tämä ei ole savuverho, vaan mitä suorin kysymys:

      Miten oma kerrontasi poikkeaa riivatun Leegion tavasta puhua Jumalasta?


    • emil kirjoitti:

      Miksi Kaikki buddhat -esim Sakyamuni- teki niin paljon töitä sen eteen ettei tarvitsisi syntyä tänne uudestaan? On paljon henkilöitä jotka pyrkivät samsarasta pois. Moni heistä on oppinut sekä omaavat laajan kokemuksen meditaatiosta yms harjoituksista joissa tutustuu omaan mielen tapaan toimia. Nämä kaikki tekevät hirveästi töitä sen eteen ja kertovat että se on erittäin vaikeata päästä samsarast pois.

      Sinun väittämäsi on että he ovat väärässä. kuitenkn moni heistä on harjoittanut useampi vuosi täyspäiväsesti ja moni heistä muistaa aikaisempia elämiä. jotenkin minusta tuntuu että he ovat vakuutavampia kuin sinä (esim Milarepa, Naropa, Padmasambhava, Sakyamuni Buddha). Sori vaa mut sinun näkemyksei tuntuu hieman toiveunelta.

      Jos ei pysty hallitsee tätä elämää (ajatuksia, tunteita) niin miksi yhtäkkiä valaistuisi sen takia että kuolee? Oppien mukaan samsara ei ole muuta kuin mieli. ja mieli tässä tapauksessa on tunteet ja ajatukset.

      On muistettava, että valaistuminen sellaisenaan ei tee ketään autuaaksi.

      Olemme täällä sen takia, että oppisimme - rakastamaan niin itseämme, toisiamme kuin Jumalaakin. Vain rakkaus merkitsee - ei valaistuminen.

      Valaistumisesta on hyötyä, jos se auttaa oppimaan rakkauden kaksoiskäskyn ja kultaisen säännön; muussa tapauksessa ei. Olen itsekin kokenut satorin, valaistumisen tilan, mutta en tiedä, onko siitä ollut oppimisen kannalta hyötyä - todennäköisesti on, sillä se on auttanut minua tajuamaan, kuka olen.

      Jos ja kun kerran olemme täällä vapaaehtoisesti, voimme päättää itse olla palaamatta tänne, jos tämä maailma tuntuu pahalta ja ahdistaa. Toki sillä reunaehdolla, ettei ole liikaa karmaa pois poltettavana. Siksi liiallista karmankeruuta pitäisi välttää, ettei joutuisi tulemaan takaisin vain polttamaan sitä pois.

      Haluan kysyä buddhalaisilta samaa kuin kristityiltäkin: mikä takaa, että oppi ja doktriinit ovat oikeassa? Miten doktriinin oikeellisuus perustellaan joutumatta kehäpäätelmään?


    • H.H. kirjoitti:

      Selailin tuon tekstisi läpi. En kommentoi sitä yksityiskohtaisesti sillä havaitsin ettet ymmärtänyt viestiäni. Esimerkki:
      "Nyt puhuttiin viisausdesta ja typeryydestä, ei ylpeistä ja nöyristä ihmisistä."

      => Nöyrä huomaisi viisaudessa olevan pitkälti samaa, ylpeä ei havaitse typeryyttään.

      Pääsisit kenties jyvälle, mikäli metaforasi jalostuisivat mainitsemistasi yhden käden läpsytyksistä.

      Teepä vaihteeksi ryhtiliike ja kokeile ajatusta minun olevan sinun puolella. Et olisi jaksanut näinkään pitkälle, mikäli argumentointini todella olisi hataralla pohjalla kuin väität. Esittämäsi retoriset halpaheitot - vaikkapa latinaksi - eivät muuta asiaa, varsinkin kun käytät niitä kumileimasimen tavoin. Se jos mikä Ei ole argumentointia, vaan inttämistä.

      Nähtäväksi jää, mitä uutta sinulla on esittää. Vanha loimi kun on jo paha parsia. Tähän mennessä olet esittänyt itsesi auktoriteettina, jonka kokemus painaa enemmän kuin mikään muu. Et ole myöskään selittänyt pahan ongelmaa, mikä on ilmeinen dilemma "kaikki on jumalaa"-ajatuksessa, etkä myöskään sitä, mikä ihmisen tajunnan taso/tila tms. on ollut ennen tämän tuloa maailmaan. Jospa yksityisajattelija nyt ensin ajattelisi ja sitten esittelisi näitä mietelmiään. Toivon myös sinun koettavan suhtautua sinulle kirjoitettuihin viesteihin niin, että yrität nähdä mitä toinen tarkoitti. Muussa tapauksessa kommenttiesi tarkoitus lienee jotakin keskustelua epämääräisempää.

      Kokeilepa siis uudelleen vastata - asiallisesti kiitos. Tämä ei ole savuverho, vaan mitä suorin kysymys:

      Miten oma kerrontasi poikkeaa riivatun Leegion tavasta puhua Jumalasta?

      => Nöyrä huomaisi viisaudessa olevan pitkälti samaa, ylpeä ei havaitse typeryyttään.>Pääsisit kenties jyvälle, mikäli metaforasi jalostuisivat mainitsemistasi yhden käden läpsytyksistä.>kumileimasimen tavoin. Se jos mikä Ei ole argumentointia, vaan inttämistä.>Nähtäväksi jää, mitä uutta sinulla on esittää. Vanha loimi kun on jo paha parsia. Tähän mennessä olet esittänyt itsesi auktoriteettina, jonka kokemus painaa enemmän kuin mikään muu.> Et ole myöskään selittänyt pahan ongelmaa, mikä on ilmeinen dilemma "kaikki on jumalaa"-ajatuksessa, >etkä myöskään sitä, mikä ihmisen tajunnan taso/tila tms. on ollut ennen tämän tuloa maailmaan.> Jospa yksityisajattelija nyt ensin ajattelisi ja sitten esittelisi näitä mietelmiään. Toivon myös sinun koettavan suhtautua sinulle kirjoitettuihin viesteihin niin, että yrität nähdä mitä toinen tarkoitti>Kokeilepa siis uudelleen vastata - asiallisesti kiitos. Tämä ei ole savuverho, vaan mitä suorin kysymys:

      Miten oma kerrontasi poikkeaa riivatun Leegion tavasta puhua Jumalasta?


    • ... kirjoitti:

      => Nöyrä huomaisi viisaudessa olevan pitkälti samaa, ylpeä ei havaitse typeryyttään.>Pääsisit kenties jyvälle, mikäli metaforasi jalostuisivat mainitsemistasi yhden käden läpsytyksistä.>kumileimasimen tavoin. Se jos mikä Ei ole argumentointia, vaan inttämistä.>Nähtäväksi jää, mitä uutta sinulla on esittää. Vanha loimi kun on jo paha parsia. Tähän mennessä olet esittänyt itsesi auktoriteettina, jonka kokemus painaa enemmän kuin mikään muu.> Et ole myöskään selittänyt pahan ongelmaa, mikä on ilmeinen dilemma "kaikki on jumalaa"-ajatuksessa, >etkä myöskään sitä, mikä ihmisen tajunnan taso/tila tms. on ollut ennen tämän tuloa maailmaan.> Jospa yksityisajattelija nyt ensin ajattelisi ja sitten esittelisi näitä mietelmiään. Toivon myös sinun koettavan suhtautua sinulle kirjoitettuihin viesteihin niin, että yrität nähdä mitä toinen tarkoitti>Kokeilepa siis uudelleen vastata - asiallisesti kiitos. Tämä ei ole savuverho, vaan mitä suorin kysymys:

      Miten oma kerrontasi poikkeaa riivatun Leegion tavasta puhua Jumalasta?

      "Argumentointivirheet on tapana osoittaa silloin kun niitä tulee vastaan. Se ei ole inttämistä."

      Kun osoittaisit. Tarkoituksellinen väärinymmärtäminen ja niiden perusteella "osoitukset" kertovat epäasiallisesta suhtautumisesta. Tämähän on tullut esille jo siten, että muuten et olisi käynyt tätä "keskustelua". Tarkoituksellinen väärinymmärtäminen näkyy myös siinä, että siten kuin sinä olet "ymmärtänyt" viestini, niistä ei saa kokonaiskuvaa. Paria viestiä ylempänä hämmästelit, miten Leegio liittyy kirjoittamaani. Tietenkin se liittyi.

      Se liittyi jo siihen, kun peräänkuulutit järkeä ja minä pidin asiaa hyvänä, mutta lisäsin vertauksen inhimillisistä rajoista käyttäen esimerkkiä jyrkänteeltä hyppäämisestä - viitaten jo vihjeenä kertomukseen Leegiosta. Kun sitten esitit väitteen kristittyjen Jumalan kiduttavan luotujaan ja mainitsit yhtä pelastunutta kohden olevan parituhatta Jumalan kiduttamaa, olit valmistanut häpeäpaalusi. Raamatun kertomus Leegiosta käy oivasti esimerkistä, mitä kristillisyys kertoo siitä kuka kiusaa, kiduttaa ja ajaa itsensä lopulta tuhoon. Jeesushan se ei ollut eli Jumala on syytön.

      "Nöyrä ja typerä antaa aina periksi, viisas ja ylpeä puolustaa näkökantaansa."

      Valitettavasti tuolla taisit juuri vahvistaa häpeämättömyytesi - harmi! Näkökantaa ei pidä puolustaa, mikäli se ei ole oikeutettu eli väittelyn "voittaminen" ei saa olla itsetarkoitus vilpillisin keinoin.

      Esimerkki kyseisestä:

      ">>Kokeilepa siis uudelleen vastata - asiallisesti kiitos. Tämä ei ole savuverho, vaan mitä suorin kysymys:
      Miten oma kerrontasi poikkeaa riivatun Leegion tavasta puhua Jumalasta?


    • H.H. kirjoitti:

      "Argumentointivirheet on tapana osoittaa silloin kun niitä tulee vastaan. Se ei ole inttämistä."

      Kun osoittaisit. Tarkoituksellinen väärinymmärtäminen ja niiden perusteella "osoitukset" kertovat epäasiallisesta suhtautumisesta. Tämähän on tullut esille jo siten, että muuten et olisi käynyt tätä "keskustelua". Tarkoituksellinen väärinymmärtäminen näkyy myös siinä, että siten kuin sinä olet "ymmärtänyt" viestini, niistä ei saa kokonaiskuvaa. Paria viestiä ylempänä hämmästelit, miten Leegio liittyy kirjoittamaani. Tietenkin se liittyi.

      Se liittyi jo siihen, kun peräänkuulutit järkeä ja minä pidin asiaa hyvänä, mutta lisäsin vertauksen inhimillisistä rajoista käyttäen esimerkkiä jyrkänteeltä hyppäämisestä - viitaten jo vihjeenä kertomukseen Leegiosta. Kun sitten esitit väitteen kristittyjen Jumalan kiduttavan luotujaan ja mainitsit yhtä pelastunutta kohden olevan parituhatta Jumalan kiduttamaa, olit valmistanut häpeäpaalusi. Raamatun kertomus Leegiosta käy oivasti esimerkistä, mitä kristillisyys kertoo siitä kuka kiusaa, kiduttaa ja ajaa itsensä lopulta tuhoon. Jeesushan se ei ollut eli Jumala on syytön.

      "Nöyrä ja typerä antaa aina periksi, viisas ja ylpeä puolustaa näkökantaansa."

      Valitettavasti tuolla taisit juuri vahvistaa häpeämättömyytesi - harmi! Näkökantaa ei pidä puolustaa, mikäli se ei ole oikeutettu eli väittelyn "voittaminen" ei saa olla itsetarkoitus vilpillisin keinoin.

      Esimerkki kyseisestä:

      ">>Kokeilepa siis uudelleen vastata - asiallisesti kiitos. Tämä ei ole savuverho, vaan mitä suorin kysymys:
      Miten oma kerrontasi poikkeaa riivatun Leegion tavasta puhua Jumalasta?

      >>Leegiosta. Kun sitten esitit väitteen kristittyjen Jumalan kiduttavan luotujaan ja mainitsit yhtä pelastunutta kohden olevan parituhatta Jumalan kiduttamaa, olit valmistanut häpeäpaalusi>. Raamatun kertomus Leegiosta käy oivasti esimerkistä, mitä kristillisyys kertoo siitä kuka kiusaa, kiduttaa ja ajaa itsensä lopulta tuhoon. Jeesushan se ei ollut eli Jumala on syytön.>Valitettavasti tuolla taisit juuri vahvistaa häpeämättömyytesi - harmi! >Jumala ja jumala. Tällä tavoin kuvittelet voivasi kiertää kysymyksen. Lisäksi kirjoitat miten kristityt muka suhtautuvat.>Olet kirjoittanut kristittyjen Jumalasta - siis ei siitä jumalana esiintyvästä vihtahoususta, jonka kiistät olevan saatana ja kiistät jopa saatanan - rienaavasti.


    • H.H. kirjoitti:

      "Onko teillä naisilla jotenkin ongelmana tämä hirvittävä auktoriteetin tarve/pelko?"

      Onko sinulla kohtukateutta oletettuja naisia kohtaan?

      "Riidanhaastaminenhan ei kai ole oikein hyvä "keskustelutaktiikka" sekään?"

      Omasta puolestani sanon, että en haasta riitaa. Koen toki näissä keskusteluissa "henkien taistelua", mutta pidän hyvänä Raamatun ohjetta, kuinka kaikki on koeteltava. Siten on välttämätöntä kaivella pohjamutiakin.

      Näkisin, että rivinne ovat jo hieman hajoamassa. Emil kysyi varsin perustellusti kolmoispisteeltä, että eikö karman laki toimikaan, jos kerran voimme valita lähtökohtamme uuteen maanpäälliseen elämään. Kolmoispisteen vastaus edusti henkilökohtaista teologiaansa, että Hitler ja Stalin eivät voi, mutta pääosin muut voivat. Niks-naks.

      "eiköhän olisi jo aika ruveta harjoittelemaan siitä älynne "jalostamista" eli viisastumista?"

      Kiitos. Tuo käy nuhteesta sekä toivotuksesta ja on kelvollinen kumpaisenakin.

      Lienee selvää jo tässävaiheessa että Karmaan tai Karmanlakiin uskovien näkemykset ovat eriäviä. Vapaasta-ajattelusta johtuen ja silti toistensa ajatúksia tunnustellen ja hyväksyen. Kiveenhakatuilla savitauluilla mätkiminen johtaa lenkille jossa kiinniotettavia on yhtämonta kuin juoksijaa :-)
      Suurinosa seisoo paikallaan katsellen kuinka rakastava kristitty täräyttää savitaulun kupoliin kysymättä edes lupaa. Ei se mitään, on tästä kokemusta :-)

      Kaikkea ja kaikkia on koeteltava toki jos niin valitsee, mutta jos niitä koettelijoita alkaa olla rivissä monia kertoja ja inkarnaatio toisensajälkeen niin tilauksen laatu varmasti vahvistuu ja tilaus tulee perille ennemmin tai myöhemmin. Alkuperäinen ajatus on vain kääntänyt polarisaatiota.

      Rivi joka elää jatkuvasti elävän uskon muutoksissa on hankala maali jos savitaulun kantaja ei ymmärrä edes filosofis-psykologis-analyyttiseltä kannalta tarkastella omia motiivejaan tunnetasolla olla "metsästäjä" :-)

      Itseltäni ainakin tippui pois usko H.H:n puhtaasta uskonnollisesta etsimisestä pois jo aikaa sitten. Akateemiset opinnot (filosofis-teologiset) luovat näppäriä uusia ehdollistumia joilla käsitellä "elämää suurempia" asioita lähes ymmärtäen, mutta samalla ne luovat viitekehityksiä käytökselle, toimintatavoille ja oletuksille joista on hyvin vaikea irtautua jos uskon asioista haluaa puhua puhtaasti omana itsenään ilman ehdollistumia. Uskontojen ja kirkkojen toimintatapojen analysointiin ne ehkä toimivat, mutta uskonnäkemyksien suhteen kokolailla turhaa.

      Oliko täällä taistelu? Jos olimme taistelussa ja hävisimme niin kyllä kannatti :-) Eräs osa vapautumista on kilpailullisuudesta vapautuminen joten mikäpäs tässä katsellessa teoriapitoista teoreemojen ristitulta vaikka kauaksi jää mielestäni tämän taistelun lopputulos "perimmäisistä totuuksista".

      Fire at will :-) Älkää silti suotta liian tosissaan :-)


    • ... kirjoitti:

      On muistettava, että valaistuminen sellaisenaan ei tee ketään autuaaksi.

      Olemme täällä sen takia, että oppisimme - rakastamaan niin itseämme, toisiamme kuin Jumalaakin. Vain rakkaus merkitsee - ei valaistuminen.

      Valaistumisesta on hyötyä, jos se auttaa oppimaan rakkauden kaksoiskäskyn ja kultaisen säännön; muussa tapauksessa ei. Olen itsekin kokenut satorin, valaistumisen tilan, mutta en tiedä, onko siitä ollut oppimisen kannalta hyötyä - todennäköisesti on, sillä se on auttanut minua tajuamaan, kuka olen.

      Jos ja kun kerran olemme täällä vapaaehtoisesti, voimme päättää itse olla palaamatta tänne, jos tämä maailma tuntuu pahalta ja ahdistaa. Toki sillä reunaehdolla, ettei ole liikaa karmaa pois poltettavana. Siksi liiallista karmankeruuta pitäisi välttää, ettei joutuisi tulemaan takaisin vain polttamaan sitä pois.

      Haluan kysyä buddhalaisilta samaa kuin kristityiltäkin: mikä takaa, että oppi ja doktriinit ovat oikeassa? Miten doktriinin oikeellisuus perustellaan joutumatta kehäpäätelmään?

      Muutama epäkohta sinun tietoisuudessa.
      - Satorin kokeminen helppoa, valaistuminen ei.

      Tiibetinbuddhalaisuudessa puhutaan Nyameista. Nämä ovat meditaatiossa tapahtuvia kokemuksia. näitä ei pidä sekoittaa valaistumiseen. opit kertovatkin että nämä kokemukset voivat olla este valaistumisen polulla (ts. buddhalaisille,)varsinkin jos luulee tietävänsä näiden takia jotain enemmän ja näistää syntyy ajatuksia ja tunteita että nyt sitä valaistumista ollaan koettu ja minä olen nyt tietjäjä ja muiden opettaja.
      Erilaiset tyhjyyden kokemukset ovat suht. helppoja kokea mutta tyhjyyden pitäminen tai tyhjyydessä pysyminen on ihan eri asia.

      Ja jos on kokenut jotain valoilmiöitä, autuasta rauhaa ja suunnatonta iloa muutamia mainitakseen niin nämä eivät ole satoria eli valaistumis kokemuksia.

      Doktriinit ovat buddhan tai muiden valaistuneiden sanoja siksi buddhalainen uskoo niihin koska buddhalainen pitää buddhatilan (mielen todellisen luonnon tila) täydellisenä ja kaikkitietävänä. Toki niin Sakyamuni Buddha kuin muut mestarit aina painottavat että mihinkään ei pidä uskoa sokeasti vaan opit on tarkasteltava kaikilta eri kanteilta. onko se totta vai ei.
      (Mahayana)buddhalainen näkemys on että valaistuminen vapautta rajattoman-tasavertaisuuden, -rakkauden, -ilon ja -myötätunnon
      Valaistunut on myös vailla omaa kärsimystä ja karma on täydellisesti puhdistettu. siksi hän voi syntyä mihin vain haluaa eikä ole enään tottumuksien vankina.

      Mutta meidän uskonnoissa on eroa. minä olen buddhalainen sinä et. tarkoitan siis sitä että minu näkemykseni samsarasta on nimenomaan se että se tarkoitta "ei vapaaehtoista olomuotoa". Näin sanotaan buddhalaisissa opeissa ja se on sanan käännöskin.
      Tämä tarkoittaa siis sitä että ajatukset ja tilanteen/tunteet ovat sekä tottumuksia että jo aikasemmin luotuja (tai niiden siemen). ei siten että kaikki tässä elämässä olisi viime-elämän tuotoksia vaan mahdollisesti tuhannen elämän takaalta löytyvää teosita ja opituista tavoista peräsin.
      Se että reagoi asioihin niinkuin reagoi on opittua (eli karmaa) ja muilla tavoilla ei oikein osaa reagoida. ja kun yrittää olla näistä reaktioista herrana niin huomaa kuinka vaikeata se on. eli ollaan karmamme vankeina täällä.


    • emil kirjoitti:

      Muutama epäkohta sinun tietoisuudessa.
      - Satorin kokeminen helppoa, valaistuminen ei.

      Tiibetinbuddhalaisuudessa puhutaan Nyameista. Nämä ovat meditaatiossa tapahtuvia kokemuksia. näitä ei pidä sekoittaa valaistumiseen. opit kertovatkin että nämä kokemukset voivat olla este valaistumisen polulla (ts. buddhalaisille,)varsinkin jos luulee tietävänsä näiden takia jotain enemmän ja näistää syntyy ajatuksia ja tunteita että nyt sitä valaistumista ollaan koettu ja minä olen nyt tietjäjä ja muiden opettaja.
      Erilaiset tyhjyyden kokemukset ovat suht. helppoja kokea mutta tyhjyyden pitäminen tai tyhjyydessä pysyminen on ihan eri asia.

      Ja jos on kokenut jotain valoilmiöitä, autuasta rauhaa ja suunnatonta iloa muutamia mainitakseen niin nämä eivät ole satoria eli valaistumis kokemuksia.

      Doktriinit ovat buddhan tai muiden valaistuneiden sanoja siksi buddhalainen uskoo niihin koska buddhalainen pitää buddhatilan (mielen todellisen luonnon tila) täydellisenä ja kaikkitietävänä. Toki niin Sakyamuni Buddha kuin muut mestarit aina painottavat että mihinkään ei pidä uskoa sokeasti vaan opit on tarkasteltava kaikilta eri kanteilta. onko se totta vai ei.
      (Mahayana)buddhalainen näkemys on että valaistuminen vapautta rajattoman-tasavertaisuuden, -rakkauden, -ilon ja -myötätunnon
      Valaistunut on myös vailla omaa kärsimystä ja karma on täydellisesti puhdistettu. siksi hän voi syntyä mihin vain haluaa eikä ole enään tottumuksien vankina.

      Mutta meidän uskonnoissa on eroa. minä olen buddhalainen sinä et. tarkoitan siis sitä että minu näkemykseni samsarasta on nimenomaan se että se tarkoitta "ei vapaaehtoista olomuotoa". Näin sanotaan buddhalaisissa opeissa ja se on sanan käännöskin.
      Tämä tarkoittaa siis sitä että ajatukset ja tilanteen/tunteet ovat sekä tottumuksia että jo aikasemmin luotuja (tai niiden siemen). ei siten että kaikki tässä elämässä olisi viime-elämän tuotoksia vaan mahdollisesti tuhannen elämän takaalta löytyvää teosita ja opituista tavoista peräsin.
      Se että reagoi asioihin niinkuin reagoi on opittua (eli karmaa) ja muilla tavoilla ei oikein osaa reagoida. ja kun yrittää olla näistä reaktioista herrana niin huomaa kuinka vaikeata se on. eli ollaan karmamme vankeina täällä.

      Olennaista ei ole tietoisuus eikä valaistuminen vaan _rakkaus_. Se, että osaa ja ymmärtää rakastaa niin itseään, muita kuin Jumalaakin. Omakohtaisen kokemukseni mukaan valaistuminen ei ole päämäärä, vaan apukeino.

      Sinä toki olet buddhalainen ja minä en, mutta minä olen saanut kurkistaa esiripun taakse. Tiedän, mikä meitä odottaa ja mistä tässä kaikessa on kyse. Yksi kuolemakokemus, joka kesti maallista aikaa noin kaksi minuuttia, opetti enemmän kuin vuosikausien teoreettinen opiskelu, rukous, meditointi tai oikeastaan mikään uskonnonharjoitus. En sano, että meditointi olisi väärä tai turha menetelmä, mutta sekin on vain apukeino. Buddhalaisuuden eri muodoista oman kokemukseni mukaan mahayana olisi lähinnä totuutta.

      Tavoitteeni ei ole valaistuminen. Tavoitteeni on ennemmin tai myöhemmin tavalla tai toisella päästä eroon egon taakasta niin, että kykenen rakastamaan niin itseäni, muita kuin Jumalaakin täysin altruistiselta pohjalta.

      Mutta tuosta "[S]e että reagoi asioihin niinkuin reagoi on opittua (eli karmaa) ja muilla tavoilla ei oikein osaa reagoida, ja kun yrittää olla näistä reaktioista herrana niin huomaa kuinka vaikeata se on, eli ollaan karmamme vankeina täällä" olen eri mieltä. Suuri osa reaktioistamme on täysin biologisia viettejä ja vaistoja - ne ovat sisäänkoodattuja geeneihimme, ja reagoimme niihin puhtaasti biologian pohjalta. Biologia puolestaan ei ole karmaa, vaan se on elukan nimeltä Homo sapiens sopeutumista evolutiiviseen olemassaolon taisteluun vuosimiljoonien aikana.

      Behavioristisesta drillistä ja aivopesusta on helppoa vapautua, kulttuurillisista tavoista ja tottumuksista vaikeampaa, mutta oman biologiansa voittaminen on äärimmäisen vaikeaa. Siksi en pane tältäosin painoa meditaatiolle, vaan toiminnalle. Teot puhuvat kovemmalla äänellä kuin sanat, ja teoreetikot onnistuvat vain teoriassa.

      Karma samoin on redusoitavissa vain syyn ja seurauksen laiksi. Meillä on vapaa tahto - sen opin tuonpuoleisessa - emmekä ole kahlittuja karmaan, vaan riippuu meistä itsestämme, millä ja miten sen kuittaamme, jos olemme onnistuneet kasaamaan turhan ison karmataakan itsellemme.

      Ai niin. Tässäpä muutama kuolemakokemus buddhalaisesta kulttuurista, eli Thaimaasta. Ne ovat varsin mielenkiintoista luettavaa - ne muistuttavat hyvin suuressa määrin omaani.

      http://www.innerworlds.50megs.com/bkknde.htm


    • ... kirjoitti:

      Olennaista ei ole tietoisuus eikä valaistuminen vaan _rakkaus_. Se, että osaa ja ymmärtää rakastaa niin itseään, muita kuin Jumalaakin. Omakohtaisen kokemukseni mukaan valaistuminen ei ole päämäärä, vaan apukeino.

      Sinä toki olet buddhalainen ja minä en, mutta minä olen saanut kurkistaa esiripun taakse. Tiedän, mikä meitä odottaa ja mistä tässä kaikessa on kyse. Yksi kuolemakokemus, joka kesti maallista aikaa noin kaksi minuuttia, opetti enemmän kuin vuosikausien teoreettinen opiskelu, rukous, meditointi tai oikeastaan mikään uskonnonharjoitus. En sano, että meditointi olisi väärä tai turha menetelmä, mutta sekin on vain apukeino. Buddhalaisuuden eri muodoista oman kokemukseni mukaan mahayana olisi lähinnä totuutta.

      Tavoitteeni ei ole valaistuminen. Tavoitteeni on ennemmin tai myöhemmin tavalla tai toisella päästä eroon egon taakasta niin, että kykenen rakastamaan niin itseäni, muita kuin Jumalaakin täysin altruistiselta pohjalta.

      Mutta tuosta "[S]e että reagoi asioihin niinkuin reagoi on opittua (eli karmaa) ja muilla tavoilla ei oikein osaa reagoida, ja kun yrittää olla näistä reaktioista herrana niin huomaa kuinka vaikeata se on, eli ollaan karmamme vankeina täällä" olen eri mieltä. Suuri osa reaktioistamme on täysin biologisia viettejä ja vaistoja - ne ovat sisäänkoodattuja geeneihimme, ja reagoimme niihin puhtaasti biologian pohjalta. Biologia puolestaan ei ole karmaa, vaan se on elukan nimeltä Homo sapiens sopeutumista evolutiiviseen olemassaolon taisteluun vuosimiljoonien aikana.

      Behavioristisesta drillistä ja aivopesusta on helppoa vapautua, kulttuurillisista tavoista ja tottumuksista vaikeampaa, mutta oman biologiansa voittaminen on äärimmäisen vaikeaa. Siksi en pane tältäosin painoa meditaatiolle, vaan toiminnalle. Teot puhuvat kovemmalla äänellä kuin sanat, ja teoreetikot onnistuvat vain teoriassa.

      Karma samoin on redusoitavissa vain syyn ja seurauksen laiksi. Meillä on vapaa tahto - sen opin tuonpuoleisessa - emmekä ole kahlittuja karmaan, vaan riippuu meistä itsestämme, millä ja miten sen kuittaamme, jos olemme onnistuneet kasaamaan turhan ison karmataakan itsellemme.

      Ai niin. Tässäpä muutama kuolemakokemus buddhalaisesta kulttuurista, eli Thaimaasta. Ne ovat varsin mielenkiintoista luettavaa - ne muistuttavat hyvin suuressa määrin omaani.

      http://www.innerworlds.50megs.com/bkknde.htm

      Mahayana näkemys on että me ei voida toimia (täysin) altruistisesti, eli epäitsekkäästi ennenkuin ollaan täysin valaistuneita.
      Ne jotka kulkevat Mahayana polkua ovat nk. bodhisattvoja. Bodhisatva vannoo valan että hän aikoo valaistua kaikkien tuntevien olentojen hyödyksi. Hän pyrkii valaistumaan lopettaakseen kärsimyksen.
      Sekä oman että kaikkien muiden.

      Buddhalainen näkemys mielestä on että henkilö toimii itsekkäästi siihen asti kunnes on valaistunut. ja valaistunut mieli on aina läsnä, se on vain peitetty eri mielen myrkyillä (viha, kateellisuus, himo jne.)

      Buddhalaisuus ei ole teoreettinen ollenkaan, ellei sitä tee semmoiseksi. Näin tekevät ainakin uskontotieteilijät yliopistoissa mutta nehän ei olekaan buddhalaisia vaan tutkjoita.
      buddhalaisen teoria tarkoitus on että harjoittaja tietää mitä tekee ja miksi. meditaatio on vaikeata ja pelottavaa, joten lienee paikalla että on selitykset siitä mitä tapahtuu ja miksi ylipäätänsä ryhtyä.
      Tietysti jos on onnekas niin voi kysyä opettajasta jolla on kokemus ja ymmärrys niin se on eri asia mutta ei juuri kenelläkään ole. ja että voisi jonkun opettajan näinä päivinä löytää niin tarvitaan omakohtaista teoriaa ennen sitä.
      Tiibetin-buddhalainen näkemys on että ilman suullisia ohjeita ei kannata ryhtyä meditoimaan, koska silloin todennäköisesti joutuu vain harhaan ja luulee että omat koemukset ovat jotenkin erikoisia ja ryhtyy selittämään muille omaa näkemystä elämästä ja kuolemasta. tällöin viel johtaa muita harhaan joten karmantaakka on varma.


    • emil kirjoitti:

      Mahayana näkemys on että me ei voida toimia (täysin) altruistisesti, eli epäitsekkäästi ennenkuin ollaan täysin valaistuneita.
      Ne jotka kulkevat Mahayana polkua ovat nk. bodhisattvoja. Bodhisatva vannoo valan että hän aikoo valaistua kaikkien tuntevien olentojen hyödyksi. Hän pyrkii valaistumaan lopettaakseen kärsimyksen.
      Sekä oman että kaikkien muiden.

      Buddhalainen näkemys mielestä on että henkilö toimii itsekkäästi siihen asti kunnes on valaistunut. ja valaistunut mieli on aina läsnä, se on vain peitetty eri mielen myrkyillä (viha, kateellisuus, himo jne.)

      Buddhalaisuus ei ole teoreettinen ollenkaan, ellei sitä tee semmoiseksi. Näin tekevät ainakin uskontotieteilijät yliopistoissa mutta nehän ei olekaan buddhalaisia vaan tutkjoita.
      buddhalaisen teoria tarkoitus on että harjoittaja tietää mitä tekee ja miksi. meditaatio on vaikeata ja pelottavaa, joten lienee paikalla että on selitykset siitä mitä tapahtuu ja miksi ylipäätänsä ryhtyä.
      Tietysti jos on onnekas niin voi kysyä opettajasta jolla on kokemus ja ymmärrys niin se on eri asia mutta ei juuri kenelläkään ole. ja että voisi jonkun opettajan näinä päivinä löytää niin tarvitaan omakohtaista teoriaa ennen sitä.
      Tiibetin-buddhalainen näkemys on että ilman suullisia ohjeita ei kannata ryhtyä meditoimaan, koska silloin todennäköisesti joutuu vain harhaan ja luulee että omat koemukset ovat jotenkin erikoisia ja ryhtyy selittämään muille omaa näkemystä elämästä ja kuolemasta. tällöin viel johtaa muita harhaan joten karmantaakka on varma.

      Emil: "Tiibetin-buddhalainen näkemys on että ilman suullisia ohjeita ei kannata ryhtyä meditoimaan, koska silloin todennäköisesti joutuu vain harhaan ja luulee että omat koemukset ovat jotenkin erikoisia ja ryhtyy selittämään muille omaa näkemystä elämästä ja kuolemasta. tällöin viel johtaa muita harhaan joten karmantaakka on varma."

      Arvokasta näkemystä sinulla mielestäni. Muille voi toki kertoa omista kokemuksistaan, jos arvelee siitä olevan jollekin hyötyä, uskon itse näin, mutta sitä ei tulisi sanoa missään nimessä totuudeksi. Toki se on henkilökohtainen (subjektiivinen) totuus näkemyksen haltijalle, mutta silti ulkopuolisen silmissä vain pelkkä mielipide.

      Minullakin ollut tyhjyyden ja oman itseni muistamiseen viittaavia (jumalallisia) kokemuksia, mutta se ei tarkoita valaistumista, ei lähimainkaan. Minulle on sanottu, että altruismin ja universaalin rakkauden kehittyminen on hyvin tärkeää, ei niinkään ole väliä, mitä erikoisia mystisiä kokemuksia on kerääntynyt.

      Kaikki asiat pitäisi koetella itse, eikä uskoa mitään sokeasti. Myöskään ei pitäisi lähteä oikeasti opettamaan ketään, jos on itse vielä umpisokea, kuten itsekin lukuisista henkisistä kokemuksista huolimatta. Kuolemanlähikokemukset ovat myös omanlaisiaan henkisiä kokemuksia, mutta käsittääkseni vasta etäinen alku todellisen ymmärryksen heräämiselle.

      Melko turvallisella pohjalla liikkuu, jos koettelee asiat itse, eikä anna muiden mielipiteiden liikaa vaikuttaa. Vaikka näkisi mitä totuuksia netissä tahansa, niin ainakin minä otan ne pelkkinä mielipiteinä, ennen kuin olen ne mahdollisesti joskus itse tarkistanut oikeiksi tai vääriksi.


    • emil kirjoitti:

      Mahayana näkemys on että me ei voida toimia (täysin) altruistisesti, eli epäitsekkäästi ennenkuin ollaan täysin valaistuneita.
      Ne jotka kulkevat Mahayana polkua ovat nk. bodhisattvoja. Bodhisatva vannoo valan että hän aikoo valaistua kaikkien tuntevien olentojen hyödyksi. Hän pyrkii valaistumaan lopettaakseen kärsimyksen.
      Sekä oman että kaikkien muiden.

      Buddhalainen näkemys mielestä on että henkilö toimii itsekkäästi siihen asti kunnes on valaistunut. ja valaistunut mieli on aina läsnä, se on vain peitetty eri mielen myrkyillä (viha, kateellisuus, himo jne.)

      Buddhalaisuus ei ole teoreettinen ollenkaan, ellei sitä tee semmoiseksi. Näin tekevät ainakin uskontotieteilijät yliopistoissa mutta nehän ei olekaan buddhalaisia vaan tutkjoita.
      buddhalaisen teoria tarkoitus on että harjoittaja tietää mitä tekee ja miksi. meditaatio on vaikeata ja pelottavaa, joten lienee paikalla että on selitykset siitä mitä tapahtuu ja miksi ylipäätänsä ryhtyä.
      Tietysti jos on onnekas niin voi kysyä opettajasta jolla on kokemus ja ymmärrys niin se on eri asia mutta ei juuri kenelläkään ole. ja että voisi jonkun opettajan näinä päivinä löytää niin tarvitaan omakohtaista teoriaa ennen sitä.
      Tiibetin-buddhalainen näkemys on että ilman suullisia ohjeita ei kannata ryhtyä meditoimaan, koska silloin todennäköisesti joutuu vain harhaan ja luulee että omat koemukset ovat jotenkin erikoisia ja ryhtyy selittämään muille omaa näkemystä elämästä ja kuolemasta. tällöin viel johtaa muita harhaan joten karmantaakka on varma.

      >>Mahayana näkemys on että me ei voida toimia (täysin) altruistisesti, eli epäitsekkäästi ennenkuin ollaan täysin valaistuneita.>Buddhalainen näkemys mielestä on että henkilö toimii itsekkäästi siihen asti kunnes on valaistunut. ja valaistunut mieli on aina läsnä, se on vain peitetty eri mielen myrkyillä (viha, kateellisuus, himo jne.)>buddhalaisen teoria tarkoitus on että harjoittaja tietää mitä tekee ja miksi. meditaatio on vaikeata ja pelottavaa, joten lienee paikalla että on selitykset siitä mitä tapahtuu ja miksi ylipäätänsä ryhtyä.


    • ... kirjoitti:

      >>Mahayana näkemys on että me ei voida toimia (täysin) altruistisesti, eli epäitsekkäästi ennenkuin ollaan täysin valaistuneita.>Buddhalainen näkemys mielestä on että henkilö toimii itsekkäästi siihen asti kunnes on valaistunut. ja valaistunut mieli on aina läsnä, se on vain peitetty eri mielen myrkyillä (viha, kateellisuus, himo jne.)>buddhalaisen teoria tarkoitus on että harjoittaja tietää mitä tekee ja miksi. meditaatio on vaikeata ja pelottavaa, joten lienee paikalla että on selitykset siitä mitä tapahtuu ja miksi ylipäätänsä ryhtyä.

      "Ja tässä on se ongelma. Nojataan liikaa johonkin tiettyyn doktriiniin ja jätetään omalle toiminnalle ja omaehtoiselle ajattelulle kovin vähän tilaa."

      Ei tässä nojauduta mihinkään doktriiniin. Se on näkemys jota pitää pohdiskella ja kokeilla.

      "Olen itse kokemani pohjalta toista mieltä. Meistä jokaisella on malhdollisuudet altruismiin, ja oikeastaan velvollisuuskin. Valaistuminen ei ole edellytys, mutta varmasti siitä on hyötyä. "

      jokaisella on mahdollisuus altruiosmiiin koska mielen todellinen luonto on "valaistunut". siksi meillä kaikilla on mahdollsiuus altruismiin. pitänee muistaa että altruismi tarkoittaa epäitsekkyyttä. ja jos on itsekeskeinen ei voi olla altruistinen. mielenmyrkkyjä kantava on itsekäs koska mielenmyrkyt keskittyy itseään.
      eli joko haluaa jotain itselleen tai haluaa että jotain ei tulisi itselleen.

      kysymys. Voisitko määritellä sinun näkemyksesi valaistumisesta, kiitos?

      "Mielestäni tilanne ei ole noin mustavalkoinen. Nuo mielen myrkyt toki ovat ikäviä asioita, mutta voimme tehdä asialle itsekin jotain. Muistanet kultaisen säännön; se on kaikille valideille uskonnoille yhteinen. Se on sääntö, johon meidän tulee pyrkiä ja jota meidän tulisi noudattaa. "

      En tiedä mikä on kaikille valideille uskonnoille yhteinen sääntö. minun mielestä semmoinen ei ole olemassa.
      Ja sanoa näin on sokeata uskoa.
      mieli vailla mielenkyrkkyjä on valaistunut mieli. (buddhalaisten näkemyksestä siis)

      "Mitä taas itsekkyyteen tulee, meillä on kuitenkin kaikesta huolimatta elukan keho ja elukan vietit ja vaistot. Ne meidän on tulisi voittaa. Sitä varten meillä on vapaa tahto - emme ole niiden orjia, toisin kuin eläimet. "

      Tosiaan olemme niiden orjia (kunnes teemme asialle jotain), ihan niinkuin eläimet. Meillä on vain eläimiin verratuna paremmat mahdollsiuudet.
      Tämä tunnetaan buddhalaisuudessa "kallisarvoiseksi ihmiselämäksi". Ihmiselämä on kallisarvoinen silloin kun sen hyödyntää eikä anna samsaran jatkua..näin siis buddhalaisen opin mukaan.
      Moni on sitä mieltä että on elämänsä herra, useimmiten hän on vain ylpeä, eli mielenmyrkkyjen ajamana.

      "Yksi asia on kuitenkin varma. Me jokainen olemme yksilöitä, ja meillä kaikilla on oma tiemme kuljettavana. "

      kai se näin on.

      "Se, mikä on oikein minulle, ei välttämättä ole oikein sinulle, ja samoin se, mikä on sinun totuutesi, ei välttämättä ole minun."

      suhteellinen totuus on näin tietysti. mutta absoluuttinen totuus on kaikille totuus, muuten se ei ole absoluuttinen. toisaalta ei juuri kukaan sitä tunne.

      " Lopulta kuitenkin kaikki palaamme ennemmin tai myöhemmin sinne, mistä lähdimme."
      "

      mistä lähdimme, mihin palaamme?


    • emil kirjoitti:

      "Ja tässä on se ongelma. Nojataan liikaa johonkin tiettyyn doktriiniin ja jätetään omalle toiminnalle ja omaehtoiselle ajattelulle kovin vähän tilaa."

      Ei tässä nojauduta mihinkään doktriiniin. Se on näkemys jota pitää pohdiskella ja kokeilla.

      "Olen itse kokemani pohjalta toista mieltä. Meistä jokaisella on malhdollisuudet altruismiin, ja oikeastaan velvollisuuskin. Valaistuminen ei ole edellytys, mutta varmasti siitä on hyötyä. "

      jokaisella on mahdollisuus altruiosmiiin koska mielen todellinen luonto on "valaistunut". siksi meillä kaikilla on mahdollsiuus altruismiin. pitänee muistaa että altruismi tarkoittaa epäitsekkyyttä. ja jos on itsekeskeinen ei voi olla altruistinen. mielenmyrkkyjä kantava on itsekäs koska mielenmyrkyt keskittyy itseään.
      eli joko haluaa jotain itselleen tai haluaa että jotain ei tulisi itselleen.

      kysymys. Voisitko määritellä sinun näkemyksesi valaistumisesta, kiitos?

      "Mielestäni tilanne ei ole noin mustavalkoinen. Nuo mielen myrkyt toki ovat ikäviä asioita, mutta voimme tehdä asialle itsekin jotain. Muistanet kultaisen säännön; se on kaikille valideille uskonnoille yhteinen. Se on sääntö, johon meidän tulee pyrkiä ja jota meidän tulisi noudattaa. "

      En tiedä mikä on kaikille valideille uskonnoille yhteinen sääntö. minun mielestä semmoinen ei ole olemassa.
      Ja sanoa näin on sokeata uskoa.
      mieli vailla mielenkyrkkyjä on valaistunut mieli. (buddhalaisten näkemyksestä siis)

      "Mitä taas itsekkyyteen tulee, meillä on kuitenkin kaikesta huolimatta elukan keho ja elukan vietit ja vaistot. Ne meidän on tulisi voittaa. Sitä varten meillä on vapaa tahto - emme ole niiden orjia, toisin kuin eläimet. "

      Tosiaan olemme niiden orjia (kunnes teemme asialle jotain), ihan niinkuin eläimet. Meillä on vain eläimiin verratuna paremmat mahdollsiuudet.
      Tämä tunnetaan buddhalaisuudessa "kallisarvoiseksi ihmiselämäksi". Ihmiselämä on kallisarvoinen silloin kun sen hyödyntää eikä anna samsaran jatkua..näin siis buddhalaisen opin mukaan.
      Moni on sitä mieltä että on elämänsä herra, useimmiten hän on vain ylpeä, eli mielenmyrkkyjen ajamana.

      "Yksi asia on kuitenkin varma. Me jokainen olemme yksilöitä, ja meillä kaikilla on oma tiemme kuljettavana. "

      kai se näin on.

      "Se, mikä on oikein minulle, ei välttämättä ole oikein sinulle, ja samoin se, mikä on sinun totuutesi, ei välttämättä ole minun."

      suhteellinen totuus on näin tietysti. mutta absoluuttinen totuus on kaikille totuus, muuten se ei ole absoluuttinen. toisaalta ei juuri kukaan sitä tunne.

      " Lopulta kuitenkin kaikki palaamme ennemmin tai myöhemmin sinne, mistä lähdimme."
      "

      mistä lähdimme, mihin palaamme?

      >>jokaisella on mahdollisuus altruiosmiiin koska mielen todellinen luonto on "valaistunut". siksi meillä kaikilla on mahdollsiuus altruismiin. pitänee muistaa että altruismi tarkoittaa epäitsekkyyttä. ja jos on itsekeskeinen ei voi olla altruistinen. mielenmyrkkyjä kantava on itsekäs koska mielenmyrkyt keskittyy itseään.>En tiedä mikä on kaikille valideille uskonnoille yhteinen sääntö. minun mielestä semmoinen ei ole olemassa.
      Ja sanoa näin on sokeata uskoa.>Tosiaan olemme niiden orjia (kunnes teemme asialle jotain), ihan niinkuin eläimet. Meillä on vain eläimiin verratuna paremmat mahdollsiuudet.
      Tämä tunnetaan buddhalaisuudessa "kallisarvoiseksi ihmiselämäksi". Ihmiselämä on kallisarvoinen silloin kun sen hyödyntää eikä anna samsaran jatkua..näin siis buddhalaisen opin mukaan.>mistä lähdimme, mihin palaamme?


  • >> Mutta mitä meidän tai sinun on syytä ajatella jälleensyntymisestä; onko se todella totta vai ei, ja kannattaako siihen uskoa? Yritämme etsiä vastausta tähän asiaan tulevilla riveillä.

  • Kyllä!

  • Tämä teidän kinastelu on erittäin säälittävää minusta on huvittava seurata sivusta tätä teidän ihmeellistä ”oppimista” siitä että mikä uskonto on totta ja mikä ei se on erittäin huonotapaista kiistää omaa uskontoaan muiden uskontojen yli. itse atheistina minä olen puolueeton jonka takia tämä keskustelu on mielestäni hauska.

    • Mahtaa olla erittäin hauska keskustelu, koska se on pitänyt nostaa 13 vuoden takaa.

      Ai että oikein "atheistina"... ja vielä sitä kautta "puolueettomana" D


Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.