Kun ihmisiä on niin paljon, enhän minä voi edes tietää missä maassa se on. Täältä Helsingistä sitä ei ainakaan löydy kun kaikki on varattuja. Kerran olen ehtinyt seurustelemaan ja enpä haluisi toista kertaa tulla jätetyksi kun vieläkään en ole täysin tolpillani, masentaa mutta pakko jaksaa, vaikka ei tekisi mieli.
Mahdoton löytää sitä oikeaa
Jäbä21.
9828
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kohtalo voi olla jossain muuallakin. Joskus se vaatii sen, että lähdet liikkeelle nykyisistä ympyröistäsi. Joillekin työpaikan vaihto, asuinpaikkakunnan vaihto tai ulkomaanmatka/-reissu voi tuoda kohtalonomaisesti uuden käänteen elämään.
Tiedän tapauksia, joissa joku on tehnyt tavallisesta poikkeavaa, vaikkei ole siihen erityisesti pyrkinyt, mutta kuitenkin. Tällä tavoin hän on kertaheitolla saanut elämänsä hyvään järjestykseen ja löytänyt itselleen elämänkumppanin.
Itselläni on tapana elää ja antaa kaiken tapahtua, mikä on tapahtuakseen. Muun muassa, tässä taannoin lähdin viikoksi ulkomaanmatkalle yksin.. sillä halusin saada elämääni uusia ulottuvuuksia. Suosittelen lämpimästi yksin reissaamista. Sillä tavoin löytää uusia, ihastuttavia asioita itsestään ja koko maailmasta. Ja näin ollen oppii nauttimaan myös niistäkin. Ja mikä parasta, tutustuu välttämättä uusiin ihmisiin.
Mitä sitä etsimään, jos et ole edellisestäkään päässyt vielä ylitse? Tulee kun tulee ja jos ei niin ei.
Baareissa ei jaksa eikä ehdikään aina notkua, tai odotella ja etsiä. Paras on keskittyä tekemään työnsä kunnolla ja hoitaa itseään henkisesti ja fyysisesti.. mutta silmät vois pitää auki kuiteskin, et huomaa sen rakkauden kun se jostain ovesta tulee aikanaan. Mutta kyllä se kumman kauan vain nyt viipyy? ihmettelee paraskin neuvoja
ei sitä kannata ottaa uutta jos yhä haikailee vanhaa. siinä tekee vaan vahinkoa itelleen ja sille toiselle jos siirtyy suhteesta seuraavaan putkessa eikä osaa olla yksin...
kyllä ihminen pärjää 'yksin' jos vaan tekee olosuhteista muuten siedettävät (= sosiaaliset suhteet, työ/opiskelu jne). ei se kivaa ole pitkän päälle, mutta ei kannata masentuakaan.
helpommin sitä löytää uuden kumppanin positiivisena. uskoisin.
uusi, sillä miksi hukata vuosia entisen miettimiseen?
Vähän samansuuntaisia ajatuksia oli 22-vuotiaana, kolme epätyydyttävää seurustelusuhdetta oli takana. Sitten se vain yhtäkkiä loksahti ja sillä tiellä ollaan vieläkin.
olen netistä nyt löytänyt ihan kivan naisen joka täyttää piakkoin 22. Saa nyt sitten nähdä...seuraako jotain vai ei.
tuntuu vaan niin hassulta, että tuon ikäinen valittaa sinkkuuttaan ;(. Olen jo 35-vuotias, eikä vieläkään mitään pidempiaikaista tai vakavampaa. Seuraa löytyisi kyllä, mutta ilmeisesti annan vääränlaista singaalia, koska aina löytyy aivan vääränlaista kumppaniehdokasta.
vais, että 35 ja sinkku edelleen.. Vääränlaista signaalia? Ehkä kannattaisi muuttaa kriteereitä.. Tai jotain..
Ootko mies vai nainen? Eikös ala jo tämä kuuluisa "biologinen kello tikittämään"?