Lomapäivien kertyminen

Kerropa ala, millä työskentelet niin voi vastata. Tuo loman laskenta kun on hieman työsopimuksista riippuvainen. Kyllä osa-aikaisellekin lomaa kertyy, jos vaan kuukausitunnit riittävät. Loma-ajan palkka vaan on tietysti pienempi.

Osa-aikainen työntekijä saa lomaa saman vuosilomalain mukaan, kuin muutkin, eikä asia riipu työehtosopimuksesta vaan laista. Saat vuosilomaa niiltä kuukausilta, jolloin olet ollut työssä 14 päivää, tai jos työsopimuksen mukaan sinulla ei tule kuukaudessa 14 päivää, vaihtoehtoisesti 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Kolme päivää viikossa riittää tuohon tuntimäärään, eli tällöin saa täydet lomat. Myöskään lomapalkan määräytymisessä ei ole eroja, osa-aikaisella.

.... eikä ainakaan työnantajat haluakkaan tietää.

"Esimerkiksi syyskuun alusta elokuun loppuun kestävässä työsuhteessa syyskuusta maaliskuun loppuun lomaa kertyy kaksi päivää, mutta huhtikuusta elokuuhun kaksi ja puoli päivää työssäolokuukautta kohti.
- Tämä aiheuttaa jatkuvasti kysymyksiä ja ihmettelyjä. Asia oli näin aiemmassakin laissa, mutta sitä luettiin eri tavalla."

http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk

... joten kopioin koko jutun tänne joka oli Karjalaisessa 23.6.2006

"Pätkätyöläinen tarvitsee vapaansa
Vuosilomalaki: Oikeudet paranivat, ja niitä kannattaa hakea

Joensuu
Marjaana Väisänen

Vuosilomalaki uudistui reilu vuosi sitten. Uudistuksella pyrittiin parantamaan muun muassa epätyypillisissä työsuhteissa, kuten määrä- tai osa-aikaisina, työskentelevien työntekijöiden asemaa.
Itä-Suomen työsuojelupiirin piiritarkastaja Maija Närhi pitää merkittävänä muutoksena sitä, että nykyisen lain mukaan määräaikaisesti työskentelevä työntekijä voi pitää ansaitsemansa vuosiloman myös työsuhteen keston aikana.
- Kyllähän näin toimittiin aiemminkin, mutta lain mukaan se ei ollut sallittua. Jos asiaa kysyttiin meiltä, jouduimme sanomaan, ettei niin voi vuosilomalain mukaan tehdä, Närhi selvittää.
Lakiuudistus on hänen mukaansa aiheuttanut yllättävän vähän kyselyjä.
Usein yhteyttä otetaan lomanmääräytymiskuukausiin liittyen.
Esimerkiksi syyskuun alusta elokuun loppuun kestävässä työsuhteessa syyskuusta maaliskuun loppuun lomaa kertyy kaksi päivää, mutta huhtikuusta elokuuhun kaksi ja puoli päivää työssäolokuukautta kohti.
- Tämä aiheuttaa jatkuvasti kysymyksiä ja ihmettelyjä. Asia oli näin aiemmassakin laissa, mutta sitä luettiin eri tavalla. Nykyisissä selvitysoppaissa asia on hyvin selkeästi, Närhi kertoo.
Myös lomapalkan määräytyminen on aiheuttanut epätietoisuutta.
Närhi uskoo, että ongelmatapaukset eivät aina etene työsuojelupiiriin tai ammattiliitoille.
- Paljon on ihmisiä, jotka eivät uskalla lähteä hoitamaan omia etujaan, vaikka on aihettakin. Tänä päivänä leipä on makeata, hän sanoo.

Loma
ensisijainen

Varatuomari Johanna Vuorinen Asianajotoimisto Surakka Oy:stä korostaa, että palkansaajalle pitää pyrkiä ensi sijassa antamaan lomaa tai laissa tarkoitettua vapaata.
Toisiaan seuraavissa määräaikaisissa työsuhteissa, joissa yleensä on maksettu lomakorvaus kunkin yksittäisen työsuhteen päättyessä, työntekijöillä on vastaava oikeus lomaan kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevillä.
Lain mukaan voidaan sopia siitä, että vuosilomaetuuksia ei makseta lomakorvauksena työsuhteen päättyessä, vain ne siirretään käytettäväksi samojen osapuolten välillä solmittavassa työsuhteessa. Tämä sopimus on tehtävä kirjallisena.
- Sikäli uusi vuosilomalaki on parannus niin sanotuissa epätyypillisissä työsuhteissa oleville, että heitä ei aseteta eriarvoiseen asemaan pelkästään työsuhteen kestoajan tai työajan pituuden perusteella, Vuorinen sanoo.
Hänen mukaansa erityisesti naisten asemaa parantaa se, että myös tilapäisistä hoitovapaista ja pakottavista perhesyistä johtuvat poissaoloajat lisätään uudessa laissa työssäolon veroisiin päiviin.
- Meille tulee yhteydenottoja pääasiassa lomakauden jälkeen, kertoo Palvelualojen ammattiliiton PAM:in toinen varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen.
Yleisimmin ammattiliittoon loma-asioissa yhteyttä ottaa pienen työnantajan palveluksessa oleva henkilö. Suuremmilla työpaikoilla luottamushenkilöt toimivat tiedottajina.
Kysymykset liittyvät vuosilomapalkan määrään, lomarahan saantioikeuteen tai loman siirtämiseen joko työntekijän tai -antajan aloitteesta.
Kaarlo Julkunen suosittelee yhteydenottoa ammattiliittoon, jos ei ole varma omista oikeuksistaan.
Hän korostaa, että erityisesti pätkätöissä olleiden kannattaa tarkastaa vuosilomapalkkansa.
- Tässä vaiheessa, kun laki muuttui, siellä voi olla ihan inhimillisiä virheitä, joita työpaikalla sattuu.
Julkunen pitää pätkäsuhteesta toiseen siirtyvien kohdalla vapaapäiviä lomakorvausta parempana vaihtoehtona.
- Me suosittelemme, että vuosiloma aidosti pidettäisiin. Se on tarkoitettu ihmiselle elpymistauoksi. Jos uusi työsuhde alkaa heti, olisi parempi saada välissä aito loma, hän muistuttaa."